Huumeista

[q]CM, 14.12.2005 11:47:
---
Hyzenthlay, 13.12.2005 22:24:
---
ville, 13.12.2005 18:35:
MDMA voi tappaa, annostus vaan on pirun kova muistaakseni jotain 15-20g. Tollasta tuskin kukaan ottaa.

---


Mtäh luulis et serotoniinsyndrooma ja ylilämpeneminen uhkaa helpommallakin...

---


Eikös serotoniinisyndrooma ole mahdollinen vain niiden aineiden kanssa, jotka kohottavat serotoniinipitoisuutta aivoissa? Puhdas MDMA kuluttaa sitä, ei lisää, joten sitä ei voi tapahtua.
[/q]

Ja mikä tällainen aine olisi, siis joka kohottaa serotoniinipitoisuutta aivoissa? 5-HTP? 5-HTP ei tiettävästi ole sen vaarallisempi MDMA:n kanssa käytettynä kuin pelkästään MDMA:ta. Päinvastoin.

[q]ville, 14.12.2005 17:24:
-clip-
[/q]

Word! Yritin itse ilmaista saman asian tuossa aikaisemmin mutta onnistuit kiteyttämään sen huomattavasti paremmin =)

Eli juuri tuon takia noihin "vaarallisuusskaaloihin" tulisi aina suhtautua hieman skeptisesti.

[q]CM, 14.12.2005 12:44:
---
Android, 14.12.2005 11:59:
---
Ja mikä tällainen aine olisi, siis joka kohottaa serotoniinipitoisuutta aivoissa? 5-HTP? 5-HTP ei tiettävästi ole sen vaarallisempi MDMA:n kanssa käytettynä kuin pelkästään MDMA:ta. Päinvastoin.

---


Monet masennuslääkkeet (SSRI esim) ainakin.
[/q]

On yleisesti tunnettu fakta että SSRI:t jopa estävät MDMA:ta toimimasta. Jos ei kokonaan, niin ainakin osittain.

MAO-inhibiittorit taas ovat tunnetusti hengenvaarallisia MDMA:n yhteydessä.

Uusimmat masennuslääkkeet, kuten esim SNRI:t, jotka vaikuttavat serotoniinin lisäksi myös noradrenaliiniin ja dopamiinin takaisinottoon, pitäisi kaiken järjen mukaan myös MDMA:n lisäksi vähentää esim amfetamiinin, kokaiinin ja muiden ensisijaisesti dopamiinin eritykseen vaikuttavien huumeiden tehoa huomattavasti. Tästä ei (käsittääkseni) ole kliinistä tutkimusta saatavilla kuitenkaan, joten varmuutta siitäkään ei ole.

[q]CM, 30.12.2005 15:51:
---
Cloud, 30.12.2005 15:25:
---
Herää tietysti kysymys onko ekstaasin käyttö koskaan järkevää?

---


Tai onko ylipäätänsä syömisessä, juomisessa, nauramisessa, itkemisessä, koko maailmassa mitään järkeä :)
[/q]

No esim syöminen ja juominen ovat fysiologisia tarpeita, niiden vertaaminen ekstaasin käyttöön on aika kaukaahaettua.

Voisi siis kysyä; onko oman mielihyvän saavuttaminen terveyden uhalla järkevää? Nauraminen tai itkeminen ei tiettävästi aiheuta aivovaurioita.

[q]CM, 30.12.2005 19:04:
---
Android, 30.12.2005 18:38:
---

Eikö huumeidenkäytöstä ikinä voi aiheutua haittaa muille kuin itse käyttäjälle?
---


Sanoinko niin?
[/q]

Et. Sanoinko minä että sinä sanoit niin?
[q]
---
Jos läheinen ihminen käyttää huumeita sillä tavalla että siitä muodostuu vakava terveysriski (esim MDMA:ta joka viikonloppu) ja sen huomaa myös itse käyttäjässä, pitäisikö silloin sulkea silmänsä ja todeta "omapahan on asiansa" ?
---
Sanoinko niin?

;)
[/q]

Et. Sanoinko minä että sinä sanoit niin?

:D

Kysyin lähinnä pari kysymystä joiden tarkoitus oli herättää ajatuksia. Usein kuulee juuri sanottavan tuon "tehköön ihmiset mitä haluavat kunhan eivät aiheuta haittaa muille" vaikka tosiasiassa huumeidenkäytöstä tosiaankin voi kärsiä läheisetkin. Moni ei ehkä mieti sitä. En nyt tarkoittanut että juuri sinä ajattelit näin, vaan ihmiset yleensä.

[q]****, 30.12.2005 22:40:
Joo, ilmeisesti ne epäpuhtaudet sen haitan tekee, tai luulis ja kun vaikka kuinka sitä
kehuttais, niin hyvin todennäköisesti se paskaa on aina, eli vaara on aina.
[/q]

No onhan puhdaskin MDMA neurotoksinen, että ei se nipsujen vaara pelkästään epäpuhtauksissa piile, vaikka se onkin niiden suurin riskitekijä.

[q]satumetsä, 31.12.2005 05:26:
Ei millään pahalla... Mut mun mielestä kaikki positiivisuus, mitä huumeista etsitään on täyttä Pas*aa. huumeiden käyttäjät löytävät huumeistaan aina jotain positiivista ja ymmärrettävää...
[/q]

Sekä MDMA- että LSD-terapiasta on ollut ihmisille hyötyä silloin kuin näitä hoitomenetelmiä sovellettiin jenkeissä (ennen kuin näistä tehtiin laittomia päihteitä). Tämä on tieteellinen fakta, eivätkä kenenkään mielipiteet empiirisiä faktoja kumoa. MDMA:n "viihdekäyttö" suurilla annoksilla on ihan eri asia. Oikeastaan kaikki riippuu siitä mitä ainetta käytät ja miten sitä käytät.

Lääketieteessä moniakin huumeita on käytetty, ja käytetään edelleenkin.

Tuomitsen voimakkaasti vastuuttoman kuosaamisen ("viihdekäytön") mutta joissakin psykoaktiiveissa todellakin on potentiaalia elämänlaadun kohentamiseen, oikein käytettyinä. Itsetutiskelu psykedeelien avulla tai esim MDMA:n terapeuttinen käyttö voi olla askel kohti suurempaa itsetietoisuutta. Siis voi. Onkin sääli että tietyt aineet ovat levinneet väärinkäyttäjien ym joukkoon (joiden ainoa motiivi on suurin mahdollinen mielihyvä, saada "pää sekaisin" tms) ja näin ollen aineiden maine on mustamaalattu ja niistä on tehty laittomia.

[q]hile, 1.7.2006 21:10:
Oon käyttänyt joskus,eikä kiinnosta enää yhtään.
Osa porukasta on kuollut,osa edelleen nistejä paskassa kunnossa ja osalla(tosin pienellä) on HIV.
Itseni lisäksi kukaan vanhoista kavereista ei osannut lopettaa enkä juurikaan ole yhteyttä pitänyt.
Huumeet on kiva juttu niin kauan kun homma pysyy hanskassa,
enkä tunne yhtään jolla olis pysyny
[/q]

Itselläni oli joskus vastaavanlainen tilanne, pyörin porukassa josta moni ei enää ole hengissä. Traagisinta siinä oli se, että pari niistä oli niin nuoria kuollessaan, alle 20-vuotiaita. Tällaisissa porukoissa pyöriminen saattaisi tuoda vähän perspektiiviä niille, joilla on hyvin ruusuinen kuva ns. viihdekäytöstä. Matka rännittämiseen on pienempi kuin moni haluaa myöntää. "Viattomasta" viihdekäytöstä bilettämisen yhteydessä se näilläkin alkoi. On aina helppo sanoa, että käyttö kyllä pysyy hanskassa ja että ongelmia ei ole. Ongelmien myöntäminen tuntuu olevan niin paljon vaikeampaa.

Kun yleensä huumekeskustelussa keskitytään itse käyttäjään, jää laiton huumekauppa ja sen tuomat ongelmat usein piiloon. Haluankin tässä nostaa esille niitä ettisiä ja globaaleja ongelmia, joita huumeiden tuotanto ja huumekauppa synnyttää. Huumeiden käyttö ei aina olekaan "oma asia" joka koskettaa vain yhtä ihmistä. Elämme globaalissa maailmassa, ja kansainvälisen huumekaupan tukeminen tukee samalla kehitystä, jonka takia miljoonia ihmisiä riistetään, luontoa tuhotaan, korruptio ja rahanpesu rehottaa ja rikkaiden ja köyhien maiden erot kasvavat.

On toki selvää, että esim. kotikasvatettu hamppu ei kuulu tähän, mutta valtaosa vahvoista huumeista eivät kuitenkaan ole kotikasvatettua tai ekologisesti tuotettua. Joku saattaisi myös sanoa, että laillistaminen ratkaisisi nämä ongelmat. Se ei kuitenkaan tällä hetkellä useimmissa maissa ole realistinen vaihtoehto eikä jotain mitä tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa.

Teen nyt pitkiä quoteja, sen varalle että joku ei jaksa noihin sivustoihin tutustua. Minusta on tärkeää tuoda nämä aspektit esille kun puhutaan huumeista. Etelä-Amerikan monet maat ovat osoitus siitä, miten tämä kehitys on aiheuttanut vakavia ongelmia koko yhteiskunnalle.

Boikotoimalla kansainvälistä huumekauppaa boikotoi myös epäoikeudenmukaista varojen jakautumista maailmassa.

[q]
Laittomien huumeiden tuotanto, jalostus, kuljetus, kauppa ja käyttö muodostavat maailmanlaajuisen järjestelmän. Verkkosivujemme aineisto tuo esille huumekauppaan liittyvät maailmanlaajuiset ongelmat ja pyrkii paljastamaan huumeiden takana olevan monipolvisen ketjun, jolla on kauaskantoisia poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia koko maapallolle.
[/q]

[q]
Yksi huumetalouden hämmästyttäviä piirteitä on sen tehokkuus. Miten laiton toiminta voi paisua miljardibisnekseksi? Lain kiertämisen edellytys on järjestelmällinen ja laajalle levinnyt lahjonta. Lahjonta liittyy kaikkiin huumetalouden vaiheisiin. Lahjotut viranomaiset eivät puutu huumekasvien viljelyyn ja laboratoriot saavat toimia rauhassa. Lahjuksia käytetään myös kuljetuksessa, paikallisessa myynnissä ja rahanpesussa.

Yksi syy huumetalouden rehottamiseen kehitysmaissa on se, että lahjonta on siellä suhteellisen edullista. Kehitysmaissa kaikki taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset instituutiot ovat vaarassa korruptoitua. Lahjonnan kohteina ovat muun muassa poliisit, viranomaiset, vanginvartijat, kansanedustajat, ministerit, tuomarit, valamiehet, pankkiirit. Kohteena voi olla myös yllättäviä tahoja kuten esimerkiksi Etelä-Afrikassa lentoyhtiöiden henkilöstö.

Jamaikalla kilo kokaiinia vastaa poliisituomarin vuosipalkkaa. Perussa poliisit saattavat maksaa esimiehilleen siitä, että pääsevät töihin kokan viljelyalueille. Poliiseille on tarjottu vuoden palkkaa vastaava summa siitä, että he ummistavat silmänsä huumekasvin viljelyltä ja jalostukselta. Lahjonta leviää läpi valtarakenteiden ja sen seurauksena poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista instituutioista tulee horjuvia ja heikkoja ja koko maa köyhtyy. Demokratialla ei ole mahdollisuuksia, mikäli poliittisia palveluksia voidaan ostaa.
[/q]

[q]
Huumeiden kansainvälistä salakuljetusta harjoittavat rikollisryhmät ovat kiinteästi mukana myös ihmiskaupassa, joka liittyy tiukasti huumetalouden eri vaiheisiin. Rikollisorganisaatiot järjestävät laittomia maahantulokuljetuksia. Ne sitovat kuljettamansa ihmiset mm. seksipalveluun tai pimeäksi, kaikkia oikeuksia vailla olevaksi työvoimaksi ja käyttävät hyväksi uhriensa velkaannuttamista. Huumeiden salakuljetuksesta ja välityksestä vastaavat rikollisliigat keräävät suurimmat voitot huumekaupasta.
[/q]

[q]
Karkeiden arvioiden mukaan huumekaupassa liikkuu vuosittain enemmän rahaa kuin öljyn valmistuksessa, turismissa tai tekstiiliteollisuudessa, lähes yhtä paljon kuin asekaupassa ja kuusi kertaa niin paljon kuin kehitysavussa. Huumeet ovat maailman suurin laittoman toiminnan ala.

Vaikka tarkkoja arvioita ei voida esittää, on mahdollista sanoa, että huumekaupan arvo on maailmanlaajuisesti satoja miljardeja dollareita, Suomen huumekaupassa arvo liikkuu vastaavasti kymmenissä miljoonissa euroissa. Kyse on siis valtavasta laittomasta liiketoiminnasta, jonka seuraukset näkyvät lähes kaikilla maapallon kolkilla. Kysymys ei ole vain joidenkin yksilöiden valinnoista, vaan myös kauppapolitiikasta, ihmisoikeuksista ja vähimmäistoimeentulosta.

Huumekaupan koko ketjun paljastaminen virittää keskustelua siitä, millaisia vaikutuksia huumeilla on koko maapalloon.
[/q]

[q]Haluatko olla high? Samaan aikaan Etelässä joku toinen saattaa olla todella low.

Huumeiden käyttö ei ole vain sinun asiasi. Se on koko maapallon asia, meidän yhteinen asiamme. Huumeita tuottavat maailman köyhimpien maiden köyhät ihmiset. Köyhinä he myös pysyvät, sillä huumeiden tuotanto ei ole kestävää kehitystä. Se on kehitystä, jonka seurauksena rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät, ympäristömme tuhoutuu ja turvattomuus kasvaa.
[/q]

[q]
Laiton huumekauppa on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista. Sen suosio perustuu huumeiden käyttöön länsimaissa, myös Suomessa. Huumeiden maailmanlaajuisen kaupan arvioidaan olevan noin 400 miljardia dollaria vuodessa. Yli puolella maailman valtioista on pienemmät bruttokansantuotteet kuin mitä USA:ssa käytetään ainoastaan kokaiiniin. Huumeiden salakuljetus ja kauppa ovat pääasiassa järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Niihin liittyy usein väkivaltaa, prostituutiota ja epämääräisiä kauppoja.

Korruptio ja rahanpesu mahdollistavat näin laajan kaupankäynnin. Huumeisiin liittyvä korruptio alkaa tuotannon ensi askeleilta. Joissakin maissa se jatkuu aina käyttäjien suojeluun saakka, vaikka useimmiten vain ylemmillä portailla on varaa lahjuksiin. Armeija tai muut valvovat viranomaiset antavat huumekauppiaiden toimia usein rauhassa, sillä he hyötyvät siitä.
[/q]

[q]
Huumeiden boikotointi ei kuitenkaan yksin riitä parantamaan Etelän viljelijän asemaa, vaan lisäksi tulisi tukea todellista vaihtoehtoista toimeentuloa ja esimerkiksi reilun kaupan tuotteita. Maailmankaupan sääntöjen muuttamista oikeudenmukaisemmiksi, tulisi myös edistää.

Huumekasvien, kuten muidenkin vientikasvien, viljely vie tilaa ruokatuotannolta ja/tai tuhoaa koskematonta luontoa. Mitä haluamme ostovalinnoillamme tukea, esimerkiksi paikallista tuotantoa, reilua maailmankauppaa, rehellisiä yrityksiä vai kansainvälistä mafiaa?
[/q]

[q]
Ihmisten köyhyyttä käytetään myös huumeiden tuotannossa ja kaupassa hyväksi. Viljelijöitä houkutellaan ja painostetaan tuottamaan huumekasveja, samoin kuin piensalakuljettajia eli kuriireja tai muuleja kuljettamaan valmiita huumeita. He kaikki saavat pienen osan kokonaishinnasta, vaikka kärsivät käyttäjien lisäksi eniten kiinnijäämisestä, elämänsä ja elinympäristönsä tuhoutumisesta.
[/q]


[q]
Voittojen epätasainen jakautuminen, riisto ja muut epäkohdat, jotka ovat yleisiä Etelän ja Pohjoisen kaupassa, tulevat vielä korostetummin esille laittomien huumeiden kaupassa. Pohjoisen välittäjät saavat moninkertaisen tuoton, kun Etelän viljelijät saavat myyntihinnasta joskus jopa alle prosentin. Itse asiassa huumekaupassa on kyse suuremmasta kysymyksestä eli koko maailmankaupan vääristymisestä. Perusongelma on nykyään vallitseva kaupallinen logiikka, johon kuuluu häikäilemätön oman edun tavoitteleminen. Tästä ei edes haluta eroon.
[/q]

[q]Luonto kärsii metsän hakkuiden sekä viljelyssä ja varsinkin jalostuksessa käytettävien kemikaalien takia. Kemikaalit ovat vaarallisia myös valmistuksessa mukanaolevien työntekijöiden terveydelle, sillä siinä ei käytetä esimerkiksi suojavaatteita. Heroiinin ja kokaiinin tuotanto tuhoaa vuoristoista sademetsää ja luontoa ennen kaikkea Etelä-Amerikassa, Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa. Kannabiksen valmistamisessa ei yleensä käytetä myrkyllisiä kemikaaleja, mutta se aiheuttaa myös metsien katoamista, eroosiota ja maaperän köyhtymistä.

--

Ympäristötuhot liittyvät myös Euroopassa tapahtuvaan tuotantoon. Esimerkiksi ekstaasin valmistus on pilkottu niin, että eri ihmiset tekevät eri toimenpiteet liikkuvissa laboratorioissa, jotta kiinnijäämisen riski olisi mahdollisimman pieni. Huumeiden valmistaminen on joka tapauksessa laitonta, joten valmistajien ei tarvitse huolehtia lainkaan ympäristönsuojelunormeista, joiden noudattaminen on kallista.

Toisaalta laboratoriot löytyvät, kun ne syttyvät palamaan, räjähtävät tai suuri ympäristörikos löydetään, kun jätteitä on heitetty esimerkiksi viemäriverkostoon tai omakotitalon tontille. Maanteille tai mereen heitetyt jätteet eivät jätä samanlaisia jalanjälkiä. Yhden ekstaasikilon valmistamisessa syntyy noin 13 litraa jätettä.

Uusien synteettisten huumeiden kehittämiseen ja vaikutusten tutkimiseen liittyvät myös eläinkokeet ja eläinten oikeuksiin liittyvät kysymykset
[/q]

[q]
Amazonin sademetsä vaikuttaa suuresti koko planeetan tasapainoon suhteessa ilmakehän ilmiöihin. Sen tuottama biologinen rikkaus on lähes puolet koko maapallon biosfäärin geneettisestä perinnöstä. Tämä rikkaus on korvaamaton ihmiskunnan perintö. Se lahjoittaa meille happea, jota hengitämme, säätelee ilmastoa ja varustaa meidät perusmateriaaleilla ravintoa, vaatteita, lääkkeitä ja asuntoja varten. Siitä huolimatta sitä tuhotaan ja osa siitä katoaa joka päivä.

Espanjalaisten Amerikan valloituksesta lähtien Amazonia on ollut kaupallisen riiston kohde sekä väkivallan ja kaikenlaisen riistämisen näyttämö. Ensimmäiseksi haluttiin kultaa, kumia, öljyä sekä kaasua ja sen jälkeen geneettisiä resursseja, lääkekasveja ja viidakossa asuvien alkuperäiskansojen perinteistä tietoa.

Huumekauppa on viimeinen suuri kulkutauti Amazonin vuoristoisessa sademetsässä ja varmasti yksi suurimmista uhkista viidakon suojelemiselle. 70-luvulta lähtien Amazonin viidakon katoamisesta, deforestaatiosta, yhdistetään 700 000 hehtaaria suoraan huumekauppaan. Tuolloin kokaviljelmät alkoivat levitä laajemmalle. Siihen asti oli olemassa vain perinteistä kokapensaan viljelyä Andien kansojen omiksi tarpeiksi: lääkkeiksi, ravinnoksi ja rituaaleja varten.

Eroosio, maaperän köyhtyminen ja ekosysteemin epätasapaino Amazonin alueella saavat aikaan sen, että 300 tonnia maata hehtaaria kohti on häviämässä vuodessa. Syynä tähän on puiden hakkaaminen kokapensaiden viljelmien alta. Tilannetta pahentaa se, että näillä alueilla sataa paljon ja sade kiihdyttää eroosiota ja maan laskeutumista.

Ainoastaan Perussa viljeltiin 90-luvulla 225 miljoonaa tonnia kokan lehtiä huumeiden tuotantoon. Siitä voimme laskea jokiin laskettujen saastuttavien ja herkästi kemiallisesti reagoivien aineiden määriä. Yksi arvio on, että näinä vuosina Amazonin luontoon on laskettu:

* 57 miljoonaa litraa kerosiinia
* 32 tonnia rikkihappoa
* 16 miljoonaa tonnia sammuttamatonta kalkkia
* 3200 tonnia karbidia (polttoainetta)
* 5 400 000 litraa asetonia ja saman verran tolueenia

(Vertailuksi Suomen koko jätekertymä 1990-lopussa oli noin 85 miljoonaa tonnia/vuosi Suomen ympäristökeskuksen mukaan.

Jos kaikki yllä esitetty lisätään muihin Amazonin tuhoajiin eli tonneihin elohopeaa, jota käytettiin kullan kaivussa tai huumesodassa käytettyjen kemiallisten aineiden määrään, salaisiin lentokenttiin, aseellisiin konflikteihin, organisoituneeseen rikollisuuteen, pakkosiirrettyihin kyliin, korruptoituneisiin viranomaisiin ja hallituksiin, ovat mahdollisuutemme vähissä. Meidän on kaikkien pidettävä parempaa huolta ja suojeltava planeettamme, joka on loppuen lopuksi meidän ainoa kotipaikkamme, ainoa suojapaikkamme tässä maailmassa.

Huumeiden boikotoiminen on erinomainen tapa kunnioittaa elämää, pitää huolta luonnosta ja ympäristöstä.
[/q]

[q]
Have you ever thought about the connection between the Andean flamingo and illegal drugs? What about the connection between your local stream and toxic waste from meth laboratories? Most people know that doing drugs will have negative consequences on their health, but they may not realize the harm they cause the environment.
---
Demand for illegal drugs is helping to destroy countless species of animals and plants, placing the public at risk, and supporting the disappearance of rain forests around the globe. The loss of these rainforests contributes to changes in the global climate. In addition, the production of some illegal drugs pollutes our drinking water supply by releasing carcinogens (cancer-causing chemicals).
[/q]

Emme kuitenkaan tarvitse lähteä Kolumbiaan katsomaan, mitä huumekauppa tuo mukanaan.

[q]
Toisin kuin kasvipohjaiset synteettiset huumeet tulevat Suomen läheltä. Vielä 1970-luvulla esimerkiksi amfetamiini tuli Suomeen Tukholmasta. Itä-Euroopan vapautumisen seurauksena aine tuodaan nyt pääosin Venäjältä ja erityisesti Virosta.
[/q]

[q]
Virolaiset rikollisryhmittymät

Risto Pullatin tuore tutkimus virolaisista rikollisryhmittymistä tarjoaa kattavan yhteenvedon Suomen lähialueiden järjestäytyneen rikollisuuden tilasta. Pullatin mukaan järjestäytynyt rikollisuus on saavuttanut sellaisen tason, että se häiritsee Viron yhteiskunnan tavanomaista kehitystä.

Järjestäytyneiden rikollisryhmittymien toiminta ei rajoitu ainoastaan laittomiin huumemarkkinoihin, vaan niille on tyypillistä sekaantuminen myös talouselämään ja politiikkaan. Rahanpesu, korruptio, laittoman maahanmuuton ja työvoiman järjestäminen, seksikauppa ja ihmisten alistaminen orjuuden kaltaisiin olosuhteisiin ovat eräitä esimerkkejä rikollisryhmittymien toimintatavoista. Toiminta onkin suuntautunut aloille, joilla suuret ja nopeat voitot ovat mahdollisia.

Pullatin tutkimus nimeää merkittävimmät Virossa toimivat rikollisryhmät ja niiden päätoimialat:

Yhteiskassa (Obtshak)
Viron rikollisryhmittymien ns. katto-organisaatio, joka ratkoo rikollismaailmassa syntyneitä erimielisyyksiä, jakaa toimialat ryhmittymien välillä ja avustaa vangittuja. Yhteiskassaan kuuluvia ryhmittymiä on noin kymmenen, jotka kaikki maksavat osan rikollisilla keinoilla hankkimistaan tuloista yhteiskassalle.

Kemerovon ryhmittymä
Vahvin ja pitkäikäisin ryhmittymä, jonka toimialoja ovat laiton huumausainekauppa, paritus, autovarkaudet ja kiristykset. Viime aikoina ryhmittymä on alkanut laajentaa toimintaansa Pohjoismaihin. Keskittynyt mm. Helsingissä käytävään seksikauppaan.

Azerien ryhmittymä
Azereista koostuva ryhmittymä. Harjoittaa laitonta huumausainekauppaa, lähinnä heroiinikauppaa. Ryhmittymä tekee yhteistyötä naapurimaissa ja Pohjoismaissa oleskelevien azerien kanssa. Vaikuttaa vahvana Suomen huumekaupassa.

Virolaisten ryhmittymä
Eniten hajaantunut ryhmittymä. Eri siipien päälliköillä keskinäisiä erimielisyyksiä. Ryhmittymä harjoittaa laitonta kansainvälistä huumausainekauppaa, talousrikollisuutta ja autovarkauksia. Toimialueina lähinnä Pohjoismaat, Länsi-Eurooppaa ja Espanja.

Okunin ryhmittymä
Yksi Viron suurimpia rikollisryhmittymä. Toimialoja ovat kiristykset, autovarkaudet ja ryöstöt. Ryhmittymän jäsenet pitävät tiiviisti yhteyksiä Venäjän rikollisiin.

Stasin ryhmittymä
Lähinnä venäjänkielisistä koostuva ryhmittymä, joka harjoittaa arvoautojen varkauksia ja niiden takaisinmyyntiä omistajilleen.
[/q]

[q]
[q]
Did you know that the world's environment is being destroyed by coca, opium and marijuana planting, the manufacture of methamphetamine and cocaine, and the devastation of inner cities?

Above: coca field

One of the most often overlooked and ignored aspect of the illegal drug trade is the cost of drug production on the environment. From the clear-cutting of rain forests in Central and South America for the planting of coca fields, to the destruction of national forests in the United States for the growing of marijuana, to the dumping of hazardous waste byproducts into the water table after the manufacture of methamphetamine, illegal drugs have a far-reaching impact on the environment. These activities have consequences for the health of the groundwater, streams, rivers, wildlife, pets and the farmers living in those areas. Illegal drug production contributes to deforestation, reduced biodiversity, and increased erosion and contributes to air pollution and global climate change.

It's not a problem we can ignore, and it's our problem too. We're outraged when oil-tankers spill fuel into our waters, yet every day meth cookers poison our buildings, soil and water supplies---who's concerned about protecting those environments? We're paying the environmental costs---all of us.

The Rainforest

Rain forests cover only 6 percent of the earth's surface, yet account for more than 50 percent of the earth's plant species. Burning of rain forests for illegal drug farmland releases greenhouse gases. The increase in these emissions is being studied as a possible contributor to global climate change.

Coca and opium production, and cocaine manufacturing have a tremendous impact on the environment of South America . One quarter (25 percent) of all of the deforestation that has taken place in Peru in modern times is associated with clear cutting and burning to prepare land for the planting of coca bushes. Over the past twenty years, 2.4 million hectares of rain forest (1 hectare equals 10,000 square meters or 2.47 acres)--- an area roughly the size of El Salvador--- has been lost to drug production fields in the Andean region of Peru, Bolivia and Colombia. One hectare of coca field requires four hectares of forest to be cleared.

Burning and cutting down rain forests to make room for drug fields exposes the thin layers of topsoil to accelerated erosion. Nearby streams and rivers are more susceptible to increased and prolonged flooding. In the late 1970s, the Huallaga River in Peru experienced significant flooding resulting from increased runoff from coca fields cleared out of the surrounding jungle. Plots of land for coca crops are typically useful for growing for four to ten years. At the end of that time, the coca farmers move to a new area and cut or burn down more jungle to start new fields for coca cultivation.

Illegal drug production contributes to deforestation, reduced biodiveristy, and increased erosion and contributes to air pollution and global climate change.

Chemicals like ethyl ether, acetone, ammonia, sulfuric acid and hydrochloric acid are used in jungle laboratories to turn coca leaves into coca paste and finally cocaine. 14,800 tons of these chemicals are discharged into the Amazon River Basin each year in the production of cocaine. The chemicals discharged from jungle drug laboratories, combined with the agricultural imbalance of coca growing fields, endanger 210 mammal species, 600 bird species, 170 reptile species, 100 amphibian species and 600 fish species in the Amazon and Orinoco River systems alone.

Additionally, terrorist and insurgency groups in Colombia with links to the drug trade regularly bomb pipelines in that country in an effort to overthrow the government and terrorize the population. These pipeline bombings result in significant oil spills with environmental damage.

The damage is not only related to cocaine production; opium (for heroin) production has also resulted in deforestation. Each hectare of productive opium field requires the clearing of approximately 2 ½ hectares of forest. 120 to 230 tons of soil per hectare is lost to erosion.
Drugs and Environmental Damage in the United States :

It's happening in our own backyard. Meth labs, marijuana plots, urban streets littered with syringes and vials. Our fragile environment is being damaged by drug traffickers.
Image: Man inspecting dangerous chemicals.
Above: Dangerous chemicals are routinely found in connection with meth labs---this could be your neighbor's home.

The production of methamphetamine has skyrocketed in the United States since the early 1990s. The chemicals used in the making of the drug include lye, red phosphorus, hydriodic acid, and iodine. One pound of finished methamphetamine results in five to six pounds of hazardous waste byproducts. These chemicals are often dumped into the ground near a laboratory, contaminating the local water.

The chemicals used in methamphetamine laboratories and the finished product are very toxic. Children who live in houses with such laboratories often test positive for the drug. The cleanup of a laboratory is time consuming, dangerous, and expensive. The cost runs from five hundred dollars and a few hours of work to tens of thousands of dollars and weeks or months of work. Every year houses and motel rooms are torn down due to their extensive contamination by toxic methamphetamine laboratory chemicals.

For every pound of methamphetamine produced, between five and six pounds of highly toxic waste is generated. Remote areas offer easy disposal of toxic by-products of the manufacturing process. It can take up to three or more days and more than $100,000 to clean up contaminated soil, destroy buildings, and remove toxic chemicals from drug sites.
Marijuana in US National Forests

More than 2,500,000 marijuana plants have been found and destroyed in National Forests in the United States since 1997. These marijuana farms have been planted in protected areas, often destroying the surrounding areas by the careless use of herbicides and pesticides.
[/q]

Lisätietoa;

http://www.huumeboikotti.org/
http://www.unodc.org/unodc/index.html
http://www.cicad.oas.org/
http://www.huumaa.net/
http://www.justthinktwice.com/costs/DamagetoEnvironment.cfm (myös kuvia!)

Lähteinä näissä sivustoissa ovat esim;




Baas, Ari. Mitä käyttäjät kertovat huumekulttuurista? Järvenpään sosiaalisairaalan sosiaalityöntekijä Ari Baasin esitelmä HuuMaa -seminaarissa Järvenpäässä 10.4.2002.

BBC News World Edition. 8 November 2002.

Blum, Jack A. & Levi Michael & Naylor Thomas R. & William, Phil. Financial Havens, banking secrecy and money laundering. United Nations Office for Drug Control and Crime Prevention. Global Programme Against Money Landering. 1999.

Drugs, Interdependence, dependece. International conference. Contributions submitted by Experts. Lisbon, 23-25 March 1996. Environment & Development Resource Centre.

Encod. European NGO Council on Drugs and Development. http://www.encod.org

The Economist. Collateral damage. The drug war has many casualties. Jul 26th 2001.

The Economist: Big business. The risks are high -- but so are the rewards. Jul 26th 2001.

Elonen, Pia. Bisnestä isolla B:llä. Eno-lehti 1/2002.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu: Colombani and others -tapaus. 25.06.2002. http://www.finlex.fi/oikeus/ey/feit/feit_1375.html

Global Illicit Drug Trends. UNDCP. Vienna, 2002.

Hakkarainen, Pekka & Metso, Leena. Onko huumeiden käytön yleisyys taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 66 3(2001): 277-283.

Hietaniemi, Tuija. Mistä on kysymys huumetaloudessa. http://www.kokototuus.com/huumekauppa/index.html

Hirvonen, Markku. Veroparatiisit ja harmaa talous. Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti 8.11.2001. Esitelmä.

Hopsu, Janne. Kansainväliset rikollisliigat tuovat huumeita Suomeen. Maailmanpyörä 4(2000):14-15.

Ilina, Svetlana. Drug situation and drug stage in the USSR: a historical review. http://www.ac-company.org/en/country_en/russ_en/russ_history_en.html. Lokakuun 20, 2002.

Ilina, Svetlana. Situation around drugs in Russia, figures and facts. http://www.ac-company.org/en/country_en/russ_en/russ_sitdrugs_en.html. Lokakuun 20, 2002.

Kainulainen, Heini & Kinnunen, Aarne. Päihderikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2001. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. 2002.

Kinnunen, Aarne. Huumausainekontrolli ja siihen liittyvät ilmiöt maailmassa. Esitelmä seminaarissa Kansainvälinen huumausainetilanne. Eduskunta 27.11.2002.

Keskusrikospoliisi.

KRP. http://194.89.205.4/krp/leipikset/rikostorjunta/huume_tilastot.html

KRP: Rikostorjunta. Rahanpesu. 194.89.205.4/krp. 30.11.2002.

Leskinen, Jari. Ajankohtaisia huomioita Viron ja Pietarin organisoidun huumausainerikollisuuden yhteyksistä Suomeen. Rikostutkimus 2001. Keskusrikospoliisi.

Martin, Susan Taylor. Harboring hashish. St. Petersburg Times 17.6.2002. http://www.sptimes.com/2002/06/17/Worldandnation/Harboring_hashish.shtml

McCoy, Alfred W. Historical Review of Opium/Heroin Production. http://www.druglibrary.org/schaffer/heroin/opiates.htm. Lokakuun 20, 2002.

Metropolitan Police; vankilahaastattelut.

Mäkeläinen, Mika. Perussa kokaviljely vähentynyt kolmasosaan. Maailmanpyörä 4(2000):16-18.

Nieminen, Tommi. Kurja kultainen kolmio. Kehitys 3(2001): 21-23.

"The Opiates". http://www.drugtext.org/sub/opiat2.html. Lokakuun 20, 2002.

Partanen, Juha. Maailman päihteet - päihteiden maailma. Maailmanpyörä 4(2000):3-5.

Pearson, Geoffrey ja Dick Hobbs. Dealing from the Middle of the Pack: Middle and Upper Level Drug Distribution Networks in the UK. London, 2001.

Pöyhönen, Reijo. Huumausaineiden tuotanto ja kuljetusreitit maailmassa. Esitelmä seminaarissa Kansainvälinen huumausainetilanne. Eduskunta 27.11.2002.

Rocha, Ricardo. The Colombian Economy After 25 Years of Drug Trafficing. Executive Summary. UNDCP.

Ruggiero, Vicenzo. Bureaucracy and Enterprise. Organised Crime and Drug Economies 2(1994).

Taskumatti 2002. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista. Stakes, 2002.

Tullilaboratorion vuosikertomus, 2002.

Tulli. Eteläisen tullipiirin puolivuotiskatsaus 1.1.-30.6.2002.

Tullin tiedotteet 13.2.2002 ja 16.8.2002

Turkama, Antti. Huumeiden reitit kysynnän perässä. Maailmanpyörä 4(2002): 6-9.

Vasara, Pekka. Narkotalous. Rikostarkastaja Pekka Vasaran alustus kansainvälisessä huumeseminaarissa 26.9.2001.

Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta 2002. EMCDDA, Lissabon 2002. http://annualreport.emcdda.org

The World Geopolitics of Drugs. Annual Report. 1998/1999. OGD. April 2000. kst

Yhdistyneen kuningaskunnan tullipalvelu.200202


http://www.huumeboikotti.org-sivujen lähdeluettelo;


Huumetalous

d’Ancona, Hedy (2001) Huumepolitiikkaa Euroopan unionissa.
Teoksessa Onnela, Tapio (toim.) Pyhä huumesota. Huumepolitiikan pelkoja ja utopioita. Vihreä Sivistysliitto ry, Uusikaupunki.
Hiilamo, Heikki (2001) materiaalia Elämäntapaliiton Huumaa-kampanjaan.
http://www.huumaa.net/
Onnela, Tapio (2001) Huumeet ja huumekontrolli historian näkökulmasta.
Teoksessa Onnela, Tapio (toim.) (2001) Pyhä huumesota. Huumepolitiikan pelkoja ja utopioita. Vihreä Sivistysliitto ry, Uusikaupunki.
Remes, Matti (2003) Huumeiden lähteiltä.
Myötäote 1/2003, Elämäntapaliitto.
Seppälä, Timo (2001) Yleisimmin käytettyjä huumausaineita.
Teoksessa Suomi ja huumeet, Tietopaketti huumeista, 3. uudistettu painos. Irti huumeista, Keskusrikospoliisi, Opetushallitus, Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto ja STAKES, Helsinki.
Teivainen, Teivo (1999) Fujimorin Peru.
Pystykorvakirja, Helsinki.

Reilu kauppa

Saari, Timo (2002) Vietnamin kahvi toi kitkerän maun muille tuottajille.
Kumppani 6/02, Kepa, Helsinki.
WTO:n maatalousopimus.
http://www.ruoka-aika.net/tausta-aineisto/maataloussopimus/

Sota ja ihmisoikeudet

Bigwood, Jeremy (2001) Coca Eradiction.
http://www.lindesmith.org/news/un.html
Chomsky, Noam (2000) Hinnalla millä hyvänsä.
Like, Helsinki.
Goff, Stan (2002) Is Colombia the next Vietnam?
http://www.anncol.com/
Ker, Raymond (2001) CIA and the School of the Americas.
http://www.global.research.ca/
Klare, Michael T. (2001) U.S. Aid to Columbia’s Military: The Oil Connection.
NACLA Vol. XXXIV No4.
Lintner, Bertil (2000) The Golden Triangle Opium Trade: an Overview.
'Unpublished'
Teivainen, Teivo (1999) Fujimorin Peru.
Pystykorvakirja, Helsinki.
Youngers, Coletta (2000) Cocaine Madness, Counternarcotics and Militarization in the Andes.
NACLA XXXIV No 3.

Ympäristö

Armstead, L. (1992) Illicit narcotics cultivation and processing: the ignored environmental drama.
http://www.undcp.org/bulletin/bulletin_1992-01-01_2.html
Cotler, Julio (1999) Drogas y politica en el peru, la conexion norteamerica.
IEP, Lima.
Gonzales de Olarte, Efrain (1997): Medio Ambiente y pobreza en Peru.
IEP, Lima.
Paredes Pando, Oscar (1996): Amazonia 500 anos.
Universidad Nacional de SAAC, Cusco.

Euroopan ympäristökatastrofit

Seppälä, Timo (2001) Yleisimmin käytettyjä huumausaineita.
Teoksessa Suomi ja huumeet, Tietopaketti huumeista, 3. uudistettu painos. Irti huumeista, Keskusrikospoliisi, Opetushallitus, Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto ja STAKES, Helsinki.

Huumematkailu

Cooley, John K. (2000) Unholy Wars, Afghanistan, America and International Terrorism.
Pluto Press, England.
Patterns of Drug Use in Developing countries.
http://www.worldbank.org/aids-econ/confront/backgrnd/riehman/indexp4.htm
Rashid, Ahmed (2001) Taliban, The Story of the Afghan Warlords.
Pan books, England.

Vaihtoehtoja

Hiilamo, Heikki (2002) Rahan voima/legalize it?
Voima 06/02, http://www.huumaa.net/
Isomäki, Risto (1987) Nikotiinia nälkäisille.
Tupakkateollisuuden hyökkäys kehitysmaihin. Afhast, Vaasa.
Peltovuori, Ville (2002) Conflict Analysis: Coca, Bolivia.
'Unpublished'

[q]Riku, 21.7.2006 13:14:
Mä taas en ole ikinä nähnyt kenenkään tappelevan blossipäissään. Oletko nyt ihan varma ettei tuota tappelua olisi syntynyt ilmankin kannabista? Sitäpaitsi, yksi tapaus lukemattomista ei todellakaan vahvista sääntöä, se on pikemminkin se säännön vahvistava poikkeus.
[/q]

Miten siitä voi olla varma? Tunnut itse kuuluvan näihin, jotka uskovat että kannabis jotenkin automaattisesti tekee kaikista harmonisia ja rauhallisia ihmisiä. Jos kannabis tekisi näin, noita tappeluja tuskin olisi syntynytkään.

Vai onko tässä kyse siitä, ettet edes suostu uskomaan mitään muuta? Jos vaikka pistäisin tutkimustietoa siitä, että kannabis vaikutti näiden ihmisten aggressiivisuuteen, väittäisit silti jotain muuta ja yrittäisit vähätellä sitä.

[q]Riku, 2.7.2006 20:14:
---
Android, 2.7.2006 14:03:
Kun yleensä huumekeskustelussa keskitytään itse käyttäjään, jää laiton huumekauppa ja sen tuomat ongelmat usein piiloon.
<clip>...
---
Aivan, kuvasit juuri miksi huumeiden laittomuus aiheuttaa ison kasan vääryyttä ja paskaa maailmalla. Sama todennäköisesti tapahtuisi jos tupakasta, kahvista, alkoholista tai aids-lääkkeistä tehtäisiin laittomia.
[/q]

Kuten sanoin, laittomuus on fakta ja siitä ei päästä mihinkään. Tämän takia laittoman huumekaupan tukeminen, niin kauan kun se laitonta, edesauttaa noita kaikkia asioita, joita tuossa luki. Kannattaa miettiä, onko oma nautinto niin tärkeää, että sen vuoksi rupeaa tukemaan tätä maailmanlajuista ihmisiä, luontoa ja kokonaisia valtioita riistävää ja tuhoavaa toimintaa. Toki tällä länsimaissa omaan napaan tuijottaminen ja oman nautinnon maksimoiminen riippumatta seurauksista ympäristölle, kehitysmaille jne tuntuu olevan yleistä. Koskeehan tämä monia muitakin tuotteita, niin vastenmielistä kuin onkin. Toki jos muun maailman kärsimys ei herätä minkäänlaisia tunteita ne koksuviivat varmaan hyvin mielin voi vetää nenäänsä, kunhan ei vaan vahingossakaan mieti, miten se on tuotettu ja miten paljon paskaa oikeasti on tapahtunut, ennen kuin aine on omassa taskussa.

Kansainvälisen huumerikollisuuden boikotointi ja reilun kaupan tukeminen on vaihtoehto, jota itse kannatan.

Ja btw, esim. kahvin ja tupakan viljely ja tuotanto, vaikka se laillista onkin, tuhoaa myös runsaasti sademetsää. Mutta mitäpä se meitä länsimaalaisia haittaisi.

Toki utopistisessa maailmassa kaikki huumeet laillistetaan ja ongelmat häviävät, mutta totuus on tarua karumpi. Siihen on vielä niin pitkä matka, että jos ja kun se edes tapahtuisi, tämänhetkinen tilanne ehtii muodostua huomattavasti suuremmaksi ja pahemmaksi ongelmaksi kuin nyt jo on.

[q]drone, 21.7.2006 07:56:
koska alkoholin haitat ovat todellisia verrattuina kannabikseen. jos alkoholia ja "myssyä" käytettäisiin yhtä paljon niin olisivat alkoholin aiheuttamat ongelmat silloinkin luultavasti paljon suurempia kuin pilven polton. kannabis ei juurikaan herätä ihmisissä agressioita enkä olisi koskaan kuullut että kukaan olisi kuollut sitä käytettyään.
[/q]

Kirjoitat nyt ikään kuin kannabiksella ei olisi mitään haittavaikutuksia. Kyllä ne kannabiksen haittavaikutukset ovat ihan todellisia, joskin erilaiset kuin alkoholin. Jo tämän takia on ihan selvää, että samanlaista tilastotietoa kuin alkoholin kohdalla ei kannabiksen kohdalla tulla näkemään.
Kannabiksen poltto lisää esim. keuhkosyövän riskiä (sisältää noin 50-70% enemmän karsinogeenejä kuin tupakka) jota ei alkoholi tee.

Mä olen nähnyt aggressiivisia ihmisiä jotka ovat kannabiksen vaikutuksen alaisena, jopa ihmisiä tappelevan pilvessä. Se, että kannabis jotenkin automaattisesti tekisi kaikista rauhallisia ja harmonisia ihmisiä on myytti. Vaikka alkoholi tekisikin ja luultavasti myös tekeekin ihmisistä enemmän aggressiivisia kuin kannabis, on naiivia yrittää lakaista kannabiksen mahdolliset haittavaikutukset maton alle viitaten siihen että alkoholi on pahempi.

Myöskään LSD:hen kukaan ei ikinä ole kuollut. Sitäpaitsi kuolema on aika huono mittari jos puhutaan huumeiden haittavaikutuksista, ei tarvitse kuolla jotta huumeet voisivat muodostaa vakavan tereydellisen riskin (sekä psyykkisesti että fyysisesti).

Tämä ei ole oma kirjoitus, joten en allekirjoita jokaista kohtaa tässä, mutta silti muutamia miettimisen arvoisia pointteja.

[q]
Kuka uskaltaa väittää suomalaisen huumepolitiikan onnistuneen tehtävässään? Tuskin kukaan. Meillä ovat näkyvissä osittain samat ongelmat kuin Yhdysvalloissa ja muissa kovan huumepolitiikan maissa. Sota huumeita vastaan on merkinnyt sotaa heikkoja ja sairaita vastaan.

Huumeiden orjiksi joutuneet käyttäjät ja käyttäjämyyjät päätyvät varsin usein vankilaan. Sen sijaan huumeiden salakuljettajat ja tukkumyyjät sekä huumekauppaan sekaantuneet rikollisliigat joutuvat vain harvoin vastaamaan teoistaan.

Ongelmana on myös tuotteiden laatu. Huonolaatuiset, pitoisuuksiltaan vaihtelevat ja virheelliset huume-erät johtavat huomattaviin terveyshaittoihin. Tuskin kenelläkään on yhtä huonoa kuluttajasuojaa kuin huumeidenkäyttäjillä.

Suosittu ehdotus huumeongelman ratkaisemiseksi on huumeiden globaali laillistaminen. Ajatuksen kannattajat uskovat laillistamisen poistavan muun muassa huumerikollisuuteen ja huumeiden laatuun liittyvät ongelmat. Näin saattaisi ainakin osittain käydä, mutta laillistaminen voi myös luoda uusia ongelmia.

Mitä maailmassa tapahtuisi, jos kaikki huumeet laillistettaisiin kaikissa maissa. Kasvipohjaisia huumeita tuottavissa kehitysmaissa kokapensaan lehtien, unikon ja hampun hinta romahtaisi. Sama pätisi näistä jalostettujen tuotteiden - kokatahnan, ooppiumin ja kannabiksen - hinnoille. Tämän seurauksena sadat tuhannet maanviljelijät menettäisivät elinkeinonsa niillä alueilla, jotka elävät tällä hetkellä huumekasvien viljelyllä ja jalostuksella. Seurauksena olisi väkivaltainen kapina, nälänhätä tai joukkopako kaupunkien slummeihin.

Huumetalous nousisi toki uudelleen jaloilleen, mutta nyt asialla olisivat kansainväliset jättiyhtiöt. Todennäköistä olisi, että tupakka- ja alkoholikauppaan keskittyvät yhdysvaltalaisfirmat ottaisivat haltuunsa Keski- ja Etelä-Amerikan huumeviljelmät.

Toisin sanoen huumedollareiden virta alkaisi kulkea kohti Yhdysvaltoja. Tämä luhistaisi monen jo nyt kuilun partaalla horjuvan Keski- ja Etelä-Amerikan valtion talouden. Samalla Yhdysvaltojen vaikutusvalta alueella kasvaisi entisestään. Pahimmassa tapauksessa huumeparonien orjuus vaihtuisi suuryritysten orjuuteen sekä siihen, että Keski- ja Etelä-Amerikan maat menettäisivät itsenäisyytensä ja joutuisivat täysin Yhdysvaltojen armoille.

Länsimaissa laillistamisen näkyvin seuraus olisi huumeiden käytön räjähdysmäinen lisääntyminen. Tämä koskisi paitsi kannabista myös kovia huumeita. Mietojen huumeiden käyttäjät saattaisivat kokeilla esimerkiksi heroiinia, jos sitä saisi vaikkapa apteekista. Alkoholin ja tupakan rinnalle syntyisi kolmas suuri kansanterveysongelma.

Entä mitä tapahtuisi kuluttajasuojalle? Ongelma ei olisi enää se, etteivät huumeidenkäyttäjät tietäisi mitä ostavat. Suuri kysymys olisi sen sijaan se, kuka vastaisi tuotteiden käytön aiheuttamista seurauksista.

Kokemukset tupakkayhtiöistä kertovat, etteivät yritykset mielellään mainosta tuotteidensa terveyshaittoja - puhumattakaan siitä, että ne haluaisivat osallistua näiden haittojen aiheuttamien kustannusten kattamiseen. Sen sijaan monikansalliset huumeyhtiöt alkaisivat houkutella yhä uusia asiakkaita. Formulakisoissa mainostettaisiin huumeita ja yhtiöt kehittelisivät entistä suuremman riippuvuuden aiheuttavia huumeita.

Samaan aikaan julkisen vallan intressi huumevierotuksen järjestämiseen saattaisi heikentyä. Jos huumeet olisivat laillisia, niiden käyttö olisi entistä enemmän yksityisasia - ja sama pätisi haittojen hoitamiseen.

Jonkun pitäisi kuitenkin maksaa huumeiden käyttäjien ja heidän läheistensä sairaudet. Yhteiskunnan menetyksiin kuuluisi myös huumeidenkäyttäjien puuttuva työpanos. Vaikka huumerikollisuuden ja sen torjunnan aiheuttamat kustannukset vähentyisivät tai poistuisivat kokonaan, huumeisiin liittyvät yhteiskunnalliset kustannukset moninkertaistuisivat.

Myös laillistamista koskevassa huumepoliittisessa keskustelussa olisi syytä muistaa, että kysymys on globaalista ongelmasta.
[/q]

Teksti: Heikki Hiilamo, tutkija

Oma mielipide on se, että nytilanteessa huumekaupan- sekä rikollisuuden tukeminen on eettisesti ja moraalisesti oksettavaa. Mutta laillinen riisto ei ole yhtään sen parempaa kuin laitonkaan.

Jos vapautettaisiin esim. amfetamiini ja kokaiini, niin sitten vasta kotiväkivaltaa olisi tiedossa.

Laillinen kehitysmaiden riistäminen ja globaalin eriarvoisuuden edistäminen on yhtä halveksuttavaa kuin laitonkin. Suuryritykset ovat laillisia ja niiden toiminta on silti monesti epäeettistä. Miten voimme olla varmoja siitä, että jos ja kun huumet laillistetaan, niiden tuotanto ja jakelu ei siltikään riistä köyhiä ihmisiä ja köyhiä maita tai tuhoa luontoa/sademetsää, kuten esim tupakan- ja kahvinviljely?

Huumeiden laittomuus korostaa monia ongelmia, mutta kuten laillinen tupakkateollisuus on osoittanut, ei laillistaminen poistaisi Etelän köyhyyttä tai suoria ympäristötuhoja. Ja kyllä, köyhien ja kehitysmaiden auttaminen sekä luonnon- ja ympäristönsuojelu on aika helvetin paljon tärkeämpää kuin se, että omahyväiset ihmiset saisivat vetää pään sekaisin haluamallaan päihteellä laillisesti.

On uskomattoman naiivia ajatella, että laillistaminen noin vain poistaisi kaikki ongelmat, joka nykytilanne on luonut. Ne ovat niin kauaskantoiset, globaalit ja monessa maassa niin syvästi juurtuneet koko yhteiskunnan kaikkiin rakenteisiin, että on vaikeaa uskoa laillistamisen edesauttavan yhtään mitään. Se synnyttäisi uusia, arvaamattomia ja pahimmassa tapauksessa vieläkin pahempia ongelmia.

[q]Riku, 21.7.2006 13:37:
Siis uskon toki että se on mahdollista, mutta edelleen mä väittäisin että se on aika pirun marginaalinen vähimmistö joissa noin käy, ja tappeluita syntyy kyllä ilman aineitakin. Jos sinulla tosiaan on heittää jotain tutkimustietoa asiasta, niin pakkohan minun on kantaani muuttaa, mutta toistaiseksi et ole onnistunut paljon konkreettisia todisteita asiasta esittämään.
[/q]

Ja sinäkään et pysty heittämään mitään tutkimustietoa siitä, että et ikinä ole nähnyt kenenkään tappelevan pilvessä. Miksi siis uskoa siihen?

Tajuatko pointin? Jos kaikkea, mitä ei voida todistaa, pitää kyseenalaistaa, niin on ihan realistista uskoa, että osaat kävellä aurinkoon ja takaisin. Päinvastaista et oikein pysty todistamaankaan.

Saatan minä väittelyä jatkaakin, tosin ei nyt. Ja USA:n huumesotaa en todellakaan tue. Vaihtoehtoja löytyy, myös faktaa ja tutkimustietoa jotka tukevat omaa kantaani. Kaivan ne esille, kun taas jaksaa aiheesta vääntää. Vaadin itsekin faktoja, en minä anna moraalin yksinään ohjata kantaani.

[q]Riku, 21.7.2006 13:51:

Mistä voimme olla varmoja ettei nykytilanne ole vain pahempi? Täysin varma on mahdoton olla missään, mutta se on aika surkea argumentti esittää missään keskustalussa tai tilanteessa.
[/q]

Riski, että tilanne pahenee, on itsessään niin suuri ja tärkeä argumentti, että se jo yksistään riittää saamaan itseni vakuuttuneeksi siitä, että laittomuus on parempi vaihtoehto. Tämän takia viljelijöitä tulisi tukea vaihtoehtoisten tuotteiden viljelyssä, ja edesauttaa reilua kauppaa. Mutta ehkä se ei sun maailmaa hetkauta jos jotkut maat romahtavat kasaan, kunhan kuosi on laillista?

Blogeissa kyllä voi kauniisti kirjoittaa miten paha paikka maailma on ja miten köyhiä riistetään, mutta kun kyse on huumeista, niin sitten taas länsimaisten mielihyvä on kaiken A ja O.

[q]
No jos odotat että jokin maaginen lain muutos korjaisi kaikki epäkohdat maailmassa, niin saat kyllä esittää parempia ideoita, mutta henkilökohtaisesti tuo on aika toivottoman idealistinen ja epärealistinen lähtökohta lähteä edes keskustelemaan asiasta.
[/q]

Sinä olet se, jota sitä maagista lainmuutosta odotat. En minä.

[q]Tälläistä ei ole kukaan väittänyt, sinä vain kärjistät ja vääristät nyt asioita saadaksesi tuettua omaa näkökantaasi ilman mitään järkeviä perusteita tai faktoja. Sinä puhut nyt täysin mutupohjalta täydellisestä maailmasta, jota ei koskaan luultavasti ole mahdollista saavuttaa vaikka kuinka yrittäisi. Miten olisivat reilun kaupan huumeet ratkaisuksi tähän?
[/q]

Ja minusta sinä ja sun ääri-liberealistiset huumehömpötykset taas ovat mutupohjalta heitettyä scheissee täydellisestä maailmasta, jossa saa kuosata laillisesti.

Miten olisi panostaminen vaikkapa reilun kaupan ruokaan, vaatteisiin jne, jotka ovat välttämättömiä suurimmalle osalle maailman ihmisille selviytyäkseen? Vai pitääkö köyhien viljelijöiden mieluummin viljellä kokaa, jotta länsimaalaiset saa vetää sitä nokkaansa?

Edit: Nyt joutuu kyllä yhtymään Uzu:n viestiin. On aivan samantekevää mitä sinulle huumekeskustelussa kirjoittaa, tunnut olevan niin ylivoimaisen oikeassa, että muiden viesteihin vastaaminen lähinnä tuntuu olevan joku neuroottinen tarve todistaa se.

Over and out. Muut jatkakoon kesksutelua, jos kokevat sen rakentavaksi. Tämä ei johda mihinkään muuhun kuin keskinäiseen loanheittoon, johon toki itsekin myönnään syyllistyneeni. En minäkään täydellinen ole.

[q]Riku, 26.7.2006 16:12:
Laillinen viljely tuskinpa aiheuttaa ainakaan sen enempää ongelmia kuin laiton viljely, ja tästä Androidilla, eikä muillakaan, ole vielä ollut esittää mitään faktoja väitteidensä ja uskomustensa tueksi.
[/q]

Jos huumeet, esim. kokaiinii laillistettaisiin, kiinnostus sitä kohtaan nousisi. Ts. kysynytä nousisi. Tämä vaatii entistä enemmän viljelyä ja käytännössä yhä enemmän suurviljelyä alueilla, joiden ekologinen monimuotoisuus ja biodiversiteetti ovat hyvin merkittävät. Suuryritykset ottaisivat viljelmät haltuunsa, ja viljelijät, jotka jo nyt on tehty riippuvaisiksi esim. unikoiden tai kokapensaiden viljelystä, joutuisivat huumeparonien orjuuden sijaan suuryritysten orjiksi. Nämä yritykset haluavat tietenkin mahdollisimman paljon kuluttajia tuotteilleen, ja jos katsoo esim. tupakan- ja kahvinviljelyä, niin tulisimme näkemään valtavia plantaaseja, itseasiassa huomattavasti isompia kuin nykyiset viljelmät, sillä suuryrityksillä on resursseja kaataa vaikkapa kaikki sademetsät jos niin haluavat. Nykyisistä plantaaseista tulisi valtavia tehtaita keskelle luontoa ja sademetsiä, jossa systemaattisesti ja konemaisen tehokkaasti tuhottaisiin maaperää, saastutetaan vettä, kaadetaan puita, tuhotaan kasveja, eläimien elinympäristöjä jnejnejne (you name it). Näillä suuryrityksillä on niin valtavat globaalit resurssit, niin taloudellisesti kuin teknisesti, puhumattakaan siitä millainen vaikutusvalta niillä on, että nykyiset viljelijät joko suostuvat näiden orjiksi tai sitten yritykset ostavat heiltä maan pois. Suuryritykset ovat bisneskumppaneina ja taloudellisten voittojen ja omien intressien ajajina aivan yhtä häikäilemättömät kuin järjestäytyneet huumerikolliset.

Oma ehdotus ratkaisuksi on katkaista viljelijöiden riippuvuus huumeviljelyyn, ja tukea vaihtoehtoisia viljelymuotoja. Mieluiten sellaisia, jotka ovat välttämättömiä ihmisille (ja miksei myös eläimille), koska maailma tarvitsee ruokaa (tjeu Afrikka ja muut nälänhädästä kärsivät maanosat ja maat). Näin katkaistaisiin myös suuri osa siitä rahanmäärästä, joka nyt joutuu kansainvälisten rikollisliigojen käsiin.

Jos nyt olen ymmärtänyt oikein, kantasi tuntuu olevan, että koska huumeita nyt vaan satutaan käyttämään, niin tilannetta pitää helpottaa huumeidenkäyttäjille (ja näköjään myös viljelijöille, jos uskot laillistamisen auttavan niitä). Et näytä sisäistävän sitä vaihtoehtoa, että tilanteen ei ole pakko olla niin. Siihen on syynsä, että ihmiset käyttävät huumeita, ja näihin syihin voi vaikuttaa. Mitään ei tapahdu ilman syytä. Valtaosa haluaa kokea nautintoa, egoistista sellaista. Elämme yhteiskunnassa, jossa kaikki pitää saada nyt ja heti. Myös mielihyvä. Minä vastustan tällaista lyhytnäköisyyttä ja nautintojen orjaksi joutumista. Teemme niin paljon pahaa koko maapallolle (koskee koko luontoa, ihmisiä, eläimiä jne), että ennen kun nämä asiat saadaan kuntoon, koen sen kyseenalaiseksi miksi meillä pitäisi olla oikeus kokea jotain täysin abnormaalia mielihyvää, ainostaan sen takia että se on "kivaa". Minusta hauskanpito tai että on "kivaa", ei ole läheskään yhtä tärkeää kuin taistella niiden puolesta, jotka eivät villeimmissä unelmissakaan voisi kuvitella saavansa sitä kaikkea, tai nauttia siitä kaikesta mistä me jo nyt voimme nauttia. Ja ei, ne eivät teoriassa ole toisensa poissulkevia, mutta käytännössä on pakko priorisoida. On pakko valita, minkä eteen haluaa tehdä töitä. Ja minä en valitse niitä, joilla entuudestaan jo on niin paljon, kuin meillä täällä on (ruokaa, vaatteita, terveydenhuolto, lääkkeitä, rahaa jne). Minä valitsen ne heikoimmat, ne, jotka eivät itse kykene pyytämään apua, viattomat ja omaan tilanteeseensa täysin syyttömiä olevat, eikä niitä jotka itkee koska ei laillisesti saa polttaa pilveä tai vetää pirii.

Ps. Sinun tekstit taas muistuttavat minua ajasta, jolloin huumeet olivat "kiva juttu". Sellaista naiiviutta, että ei sitten millään suostuta suhtautumaan kriittisesti yhtään mihinkään, johon liittyy huumeet. Jos joku sanoo sanankin huumeista vähänkin negatiiviseen sävyyn, niin tartut siihen. Käsityksesi huumeista tuntuu olevan niin ruuusuinen, että muistuttaa melkeinpä jotain nipsujen "honey moon":illa olevan näkemystä huumeista.

[q]Riku, 26.7.2006 19:34:
Maailma olisi minunkin mielestäni luultavasti parempi paikka ilman mitään aineita, mutta kun näin nyt ei yksinkertaisesti ole vuosikymmenien yrittämisestä huolimatta, niin tuo on kyllä maailman turhin argumentti.
[/q]

Hah! Olin kirjoittamassa piiiitkää vastausta edelliseen viestiin, mutta nyt huomasin missä se ratkaiseva ero meidän näkemyksissä menee. Minä haluan maailman ilman huumeita. Samalla tavalla haluan maailman ilman sotia. Sodittukin on tuhansia vuosia, ja tänäkin päivänä soditaan. Se, että yrityksistä huolimatta ei olla saatu maailmaa ilman sotia tuhansien vuosien yrittämisestä huolimatta, ei muuta kantaani sotimisesta. Vastustan sitä silti. En minä myöskään usko, että elinaikanani tehomaatalous tai lihantuotanto tulevat loppumaan. Vastustan niitä silti.
Kaiken järjen mukaan näidenkin vastustaminen on faktojen valossa "toivottoman utopistista".

Jos ne vuosikymmenet eivät ole riittäneet, niin pitää vain yrittää kovemmin. Ei, ei huumesodilla (kuten USA, jonka huumesota on epäonnistunut, koska se yrittää ainoastaan tarttua seurauksiin eikä syihin), vaan paneutumalla niihin syihin, jotka saavat ihmisiä käyttämään huumeita.

En kuulu siihen joukkoon, joka vain tyytyy johonkin toteamalla että "no, se nyt vain on niin". Että huumeita nyt vain käytetään (joo, niitä on käytetty kauan) ja että tilanteelle (siis huumeidenkäytölle ja syihin miksi niitä käytetään) ei voi mitään. Aivan niin kuin vakaasti uskon, että viljeljöille on vaihtoehtoja, niin uskon myös että huumeidenkäytölle on vaihtoehtoja.

Maailman turhin argumentti on yksinkertaisesti todeta että jokin asia nyt vain on mitä on ja että se sitä aina on ollut sitä joten sellaisena se myös aina tulee pysymään ja että sen kanssa nyt vaan on elettävä (ja jopa moraalisesti pitää hyväksyttävänä).

[size=7]
Mä vältän muuten ihan tietoisesti turhaa provoilua ja vittuilua sinulle ihan siitä syystä että huumeasia taitaakin olla about ainoa asia jossa näkemyksemme menevät täysin ristiin. Joku muu saisi huomattavasti enemmän paskaa niskaansa =)
[/size]