Virallinen "kysy tyhmiä"-thread
[q]kiiki:
---
blade:
Olen kai sillon lastentarhassa ollut värittämässä jotain värityskirjaa kun on annettu jäätelön syönti koulutusta. 
---
toi muuten ei ole mahdollista. ajattele nyt; tarhantäti sanoo noniin lapsoset, nyt on jäätelönsyöntikoulutuksen aika! moniko vekara jää yksinään värittämään värityskirjaa? 
AIVAN, siis sun tarhan opetussuunnitelma on ollut pahasti pielessä koska teitä ei ole opetettu syömään jäätelöä!
[/q]
Voi.. Ehkä joku joskus vielä opettaa.
[q]äm:
---
blade:
Aloin pohtimaan aivan samaa! Tuli mieleen että monesti nähnyt kun äidit antaa lapsilleen sellasen käsipyyhkeen jäätelö tikkuu. En mä kyllä niin pahasti sotke kun joku 3v. lapsi. 
Olen kai sillon lastentarhassa ollut värittämässä jotain värityskirjaa kun on annettu jäätelön syönti koulutusta.
---
Missäs olit, kun opettivat koulussa välimerkkejä, 'alkaa'-sanan käyttöä ja yhdyssanoja?
[/q]
Varmaan tyttöjen perässä. Tai jäätelöllä.
[q]blade:
---
äm:
---
blade:
Aloin pohtimaan aivan samaa! Tuli mieleen että monesti nähnyt kun äidit antaa lapsilleen sellasen käsipyyhkeen jäätelö tikkuu. En mä kyllä niin pahasti sotke kun joku 3v. lapsi.
Olen kai sillon lastentarhassa ollut värittämässä jotain värityskirjaa kun on annettu jäätelön syönti koulutusta.
---
Missäs olit, kun opettivat koulussa välimerkkejä, \'alkaa\'-sanan käyttöä ja yhdyssanoja?
---
Varmaan tyttöjen perässä. Tai jäätelöllä.
[/q]
Parempi jäätelö suussa kuin pussillinen herneitä nenässä 
[q]blade: Voi.. Ehkä joku joskus vielä opettaa.
[/q]
kyl toivo on sun kohdalla menetetty jo... ei vanha koira uusia temppuja opi!
[q]mayah:
Miks auton tuulettimista tulee käynnistäessä (aina) kaikenlaista pikkuroskaa, mut vesisateella sieltä ei kuitenkaan roisku vettä?
[/q]
koska se pikkuroska on kevyttä ja jää jumittamaan kaikkialle ja tulee siis ilman mukana autoon sisään, ja vesi valuu alaspäin eli kaikenmoisia kouruja pitkin alas.
[q]-Hnè-:
---
kiiki:
ja taas pohdituttaa; kannattaako maksaa 80 benjihypystä? onko niin siistiä?
---
kannattaa ja toinen on laskuvarjo. sekään ei maksa kö n.300e ja sen jälkeen 10ehyppy. itte lähen syyskuun alussa kurssille..jeahh*super*
[/q]
Mut sit pitää olla omat varusteet, tai vuokrata, mikä sekin maksaa.
[q]K:
---
-Hnè-:
---
kiiki:
ja taas pohdituttaa; kannattaako maksaa 80 benjihypystä? onko niin siistiä?
---
kannattaa ja toinen on laskuvarjo. sekään ei maksa kö n.300e ja sen jälkeen 10ehyppy. itte lähen syyskuun alussa kurssille..jeahh*super*
---
Mut sit pitää olla omat varusteet, tai vuokrata, mikä sekin maksaa.
[/q]
Täällä Turussa päin opillashypyt on n.20 kaikista korkeuksista...
Ja ei siit benjihypystä kannata tommosia hintoja maksaa!!! 
Ulkomailla benjihypyt ei maksa paljoa, kannattaa sinne sijoittaa hyppy jos meinaa kokeilla..
Ja on taatusti paremmat mestat ku jostain 30m korkeesta nosturista hyppy
[q]kuilu:
---
Epailija:Otetaan esimerkiksi rakkaus, jota harva mieltää välineeksi johonkin muuhun tarkoitukseen ainakaan ensi kuulemalta.
---
Otitpa sitten esimerkin joka imo purasee takas. :)
[/q]
Tietoinen riski. 
[q]
---
Mutta eikö jokainen, joka tavoittelee rakkautta, tavoittele sitä (esimerkiksi) sen tuottaman mielihyvän vuoksi?
---
Ei. Korkeintaan sellainen, joka tavoittelee sitä ensimmäistä kertaa... ;)
[/q]
Huomaa sana esimerkiksi.
[q]
---
Rakkaus on siis väline hyvään oloon -> sillä on välinearvoa.
---
Joskus rakkaus on väline pahaankin oloon, ja sillä voi olla välinearvoa yhdelle subjektille, mutta se ei ole sen koko arvo saatika ainoa arvo, todellakaan.
[/q]
Kyse oli vain yhdestä esimerkistä. Rakkautta voi kaivata tai olla kaipaamatta hyvinkin erilaisista syistä, mutta niin kauan kuin on syy tehdä jotain, on kyseessä mielestäni välinearvo.
[q]Avernian:
No esim. se mielihyvä/hyvä olo. Sitä tavoitellaan itsensä vuoksi.
[/q]
Hieno isku suojauksen läpi jos saan sanoa. 
Olisi tautologista minun puoleltani väittää, että mielihyvää tavoitellaan koska se tuntuu hyvältä, joten ok; Yrjönsuuren määritelmän mukaan mielihyvä voisi olla itseisarvo. Mutta olen jättänyt itselleni tähän ovelan takaoven, joka pelastaa julkiselta häpäisyltä: en ole Yrjönsuuren kanssa itseisarvon määritelmästä samaa mieltä.
[q]Lene:
Laitetaanpa kirjasta sitten vaikka tekstiä:
[/q]
Haaste oli sinulle, ei Yrjönsuurelle.
[q]
Ihmisen tavoittelemista asioista toisia hän tavoittelee jonkin päämäärän vuoksi, toisia niiden itsensä vuoksi. Keskiajan filosofien käyttämän esimerkin mukaan mutalmmikossa on tuhannen markan raha. Haluat siis tulla mutaiseksi, mutta et suinkaan mutaisuuden itsensä vuoksi. Likaantuminen toimii välineenä rahan saamiseksi.
[/q]
Hmm. Yrjönsuuri puhuu hassuja. Ei kukaan tuossa tilanteessa varmaan halua tulla mutaiseksi. Se on vain välttämätön paha, jos haluaa saada rahan - eikä välttämättä sitäkään. Meille suotua ylivertaista älyämme käyttäen tosi nero tajuaisi ottaa avukseen tikun tai vastaavan ja sillä vähitellen hivuttaa raha luekseen.
[q]
Jatkamme esimerkkiä huomaamme, että välinearvot muodostavat tyypillisesti ketjuja. Tuhatlappunen ei itsessään ole sinulle elämäntavoite. Hyökkäät sen kimppuun saadaksesi antikvariaatista kokoelman Miles Davisin jazzlevyjä. Nekin ovat vielä väline: itseisarvo sinulle tässä tilanteessa on esteettinen elämys, jonka saavutat kuuntelemalla laaduskasta jazzia. Kaiken kaikkiaan haluat tulla mutaiseksi esteettisen elämyksen vuoksi.
[/q]
Totta. Välinearvot muodostavat ketjuja. En kuitenkaan usko, että keskiajan filosofien kättämä esimerkki on sisältänyt Miles Davisin jazzlevyjä - tai sitten tämä esimerkki antaakin huomattavan enemmän paljon ajattelemisen aihetta kuin odotin... Har har. Kuitenkin. Esteettinen elämys olisi tässä tosiaan Yrjönsuuren määritelmän mukaan itseisarvo ja raha välinearvo - mutaisuutta ei luultavasti oikeasti tavoiteltaisi, joten Yrjönsuuri luokittelee sen siinä mielessä väärin.
[q]
Ystävästi ihmettelee käytöstäsi. Hän on siisteysintoilija. Hän ei usko saavansa tuhannella markalla mitään mikä korvaisi sotkuisuuden. Voimme kuvata hänen valintaansa sanomalla siisteyden olevan hänelle erittäin tärkeä itseisarvo.
[/q]
Pihkat. Siisteys on hänellekin vain välinearvo, sillä siisteys todennäköisesti synnyttää hänessä mielihyvän tunteen.
[q]
Rakkaus... onko rakkaus väline mielihyvään vai itse sitä mielihyvää?
[/q]
Mielestäni rakkaus synnyttää muun muassa mielihyvää, mutta ei ainoastaan sitä.
[q]
Jos vaaditaan puhdasta itseisarvoa, niin voimmeko ylipäänsä puhua arvoista, kun arvot perustunevat haluille eivätkä tällöin ole puhtaasti arvoja? Jaan saman mielipiteen Avernianin kanssa, että mielihyvä on itseisarvo.
[/q]
Miten niin eivät ole puhtaasti arvoja? Arvo kuvastaa asian tärkeyttä ja tämä tärkeys syntyy siitä, minkälaisia reaktioita asia subjektissa herättää. Asia, joka ei minussa herätä niin mitään tunteita ei ole minulle arvokas, se ei liity minulla mihinkään välinearvoon.
Sitten itse Yrjönsuuren määritelmän kritisointiin, sillä en ole Yrjönsuuren määritelmän kanssa yhtä mieltä. Paljon "mielekkäämpi" määritelmä itseisarvolle on IMO seuraavanlainen:
Itseisarvo: Arvo, joka on riippumaton ulkoisesta havainnoitsijasta. Arvo, joka asialla on synnynnäisesti. Esim. Ihmisarvo ihmisellä.
Välinearvo taas merkitsisi arvoa, joka vaatii subjektin ja objektin. Se on arvo, joka edustaa jotain jollekin.
[q]Zyklonius:
Mitenkään haluamatta osallistua keskusteluunne (joka ilahduttaa minua suuresti ja suunnattomasti syvällisyydellään) sen kummemmin tai enempää, niin kehottaisin kumpaistakin tutustumaan erään Immanuel Kantin moraalifilosofisiin opinkappaleisiin. Saattaisi antaa rutkasti jatkoajattelemisen aihetta tuosta väline- ja itseisarvon teemasta ja etenkin ihmisen ja erinäisten asioiden (itseis)arvosta.
[/q]
Pitäisi tosiaan lukaista. Kantilta ei ole jäänyt mieleen juuri muuta kuin kategorinen imperatiivi (ja se, etteivät uskon asiat ole järjen asioita ja siksi metafysiikasta keskustelu ei ole hedelmällistä) - tosin jos saan tuon Saarisen kirjan luettua jossain vaiheessa loppuun, niin saanen pintakosketuksen myös muihin Kantin ajatuksiin.
Liikaa luettavaa, liian vähän kaikkea muuta.
[q]kiiki:
mitä on opillashypyt? 
toisin sanoen siis kannattaa oikeastaan matkustaa turkuun hyppelemään...
[/q]
kröhm hups.. typo 
[q]epaz:
Täällä Turussa päin opillashypyt on n.20 kaikista korkeuksista...
[/q]
mitä on opillashypyt? toisin sanoen siis kannattaa oikeastaan matkustaa turkuun hyppelemään...
miten ilmapallot tehhään??
siis sellaiset ihan normi pallot kun ei niissä oo saumoja tai mitään...
isoissa vappupalloissa sentään on saumat jne jne että sen mäkin tajuun mut tänään aloin miettii tosiaan miten normi pallot tehhään...hmm..
[q]siveys:
Mitä on varaus protonin ja elektronin tasolla? Johtuuko se varaus jostain elektronin ja protonin erikoisominaisuuksista vai onko joku vaan päättänyt, että koska eletroni ja protoni vetää toisiaan puoleensa niin siihen täytyy olla joku syy ja tätä syytä (tai sen vetovoiman potentiaalimäärää?) on alettu kutsumaan varaukseksi?
[/q]
AFAIK varaus on vain nimike yhdelle alkeishiukkasten ominaisuuksista. Se on kuin spin, jolle ei myöskään tietääkseni ole mitään sen kummempaa selkeätä kausaalista syytä tai alkuperää - se vain on nimitys jollekin havaitulle ominaisuudelle. Voin toki olla väärässä kuin Kauko Nieminen.
[q]epaz:
Ja on taatusti paremmat mestat ku jostain 30m korkeesta nosturista hyppy
[/q]
mut 155m nosturista?
[q]siveys:
Miksi protonit ja elektronit vetää toisiaan puoleensa? Siis miksi?
[/q]
Koska niillä on eri varaus ja eri varauksen omaavat kappaleet näyttävät niin käyttäytyvän. En tiedä tietääkö kukaan miksi näin oikein on.
Miksi protonit ja elektronit vetää toisiaan puoleensa? Siis miksi?
Miksi kaikki urpot soittaa ilmakitaraa?
Tuntuuko soittajasta siltä, että tän täytyy näyttää perkutan hyvältä?
Menettääkö ilmakitaraa soittaessaan tajunnan siitä, miten typerältä sitä sitten oikeastaan näyttääkään? Luuleeko sitä, että yleisö hymyilee, koska on hyvä? Ja onko olemassa mitään muuta (mielikuvitus-)soitinta, jonka rämppäämiseen kukaan uppoutuisi sellaisella tunteiden palolla?
Kertokaa fiksummat. En ajatellut itse kokeilla.
Minkä takia taskuihin jää aina ihan törkeesti nukkaa ja misi sitä ei saa helpolla pois? *ding**väsynyt*
[q]Epailija:
---
Miksi protonit ja elektronit vetää toisiaan puoleensa? Siis miksi?
---
Koska niillä on eri varaus ja eri varauksen omaavat kappaleet näyttävät niin käyttäytyvän. En tiedä tietääkö kukaan miksi näin oikein on.
[/q]
Mitä on varaus protonin ja elektronin tasolla? Johtuuko se varaus jostain elektronin ja protonin erikoisominaisuuksista vai onko joku vaan päättänyt, että koska eletroni ja protoni vetää toisiaan puoleensa niin siihen täytyy olla joku syy ja tätä syytä (tai sen vetovoiman potentiaalimäärää?) on alettu kutsumaan varaukseksi?
mitä muuten toi ip-osote kertoo? ja selitys mielellään suomeksi taikka rautalangalla, en ymmärrä nörttikoodeja.
[q]äm:
Miksi kaikki urpot soittaa ilmakitaraa?
[/q]
Kai siitä tulee hyvä fiilis soittajalle? Ja ne jotka on itse kokeneet tämän hyvän fiiliksen, johon yhdistyy mielikuvat legendaaristen ja ihannoitujen kitaristien ikimuistoisista performansseista yhdistävät tämän ilmakitaran rämpytyksen niihin fiiliksiin eivätkä niinkään siihen ulkoisen performanssin näyttävyyteen.
100% spekulaatiota - ikinä en ole ilmakitaraa soittanut