SINKKULUUKKU
[q]ALIEN, 7.12.2006 04:58:
täältä ei ole lähtemistä ennen kuin sydän ja järki molemmat sanovat et se on sen arvoista kokeilla. Ei siis mikään parin kuukauden projekti kyseessä. Kärsivällisyyttä, vaikka kuinka houkuttelevia tilanteita tulisi vastaan. Hiljaa hyvä tulee :)
[/q]
Tähän on kyl pakko kommentoida että nykyajan kertakäyttökulttuuri on pesiytynyt vahvasti myös seurustelusuhteisiin, ja parin kuukauden "tilapäisprojektit" ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Valitettavasti.
lissu henttu tahtoo naisen.................ihq kiksutyttö,kiitos.........
[q]Medusa, 30.11.2006 21:25:
Musta tuntuu että oon ikuisesti sinkku. Mutta eipä kai sillä niin väliä.
[/q]
Et oo ainut*nauru*
[q]Equalizer, 30.11.2006 11:06:
Eipä oo treffejä tiedossa*nauru*
[/q]
Oha. 
Tänään joutuu töiden jälkeen menee tapaa plurinatyttöö. 
^
Noin juuri.
*toktok*
[q]hallucinogen, 1.11.2006 15:42:
Happy ending juunou? :D
[/q]
On niitä muitakin onnellisia loppuja. ^^
[q]Puistokemisti, 18.5.2008 12:13:
Ja miten sitä koskaan voisikaan tietää olisiko kyseinen henkilö ´kiinnostava jos siitä ei jaksa ottaa selvää Ei kukaan ole missään vaiheessa sanonut että pitäisi hyväksyä kuka vaan. Onko luetun ymmärtämisessä vähän feilua?
[/q]
Maailmassa on se 3 miljardia vastakkaisen sukupuolen edustajaa.. Jonkun perusteellahan se alkukarsintakin on tehtävä, vaikka kuinka olisi kumppanin tarpeessa.
En mä ainakaan oleta, että kukaan jaksaisi mun Klubbariperseilyjä seuranneena lähteä mun kanssani yhtään mihinkään, vaikka on tietenkin olemassa pieni mahdollisuus, että tämän satunnaisen idiotismin alta löytyy oikeasti ihan mukava pieni poika.
Monet ihmiset lisäksi kiinnittävät ihan ymmärrettävästi runsaasti huomiota tulevien kumppaniehdokkaidensa ulkonäköön, joka on mielestäni täysin perusteltua. Vaikka sitä voisikin oman maailmansa muokata sellaiseksi, että ulkonäöllä ei ole merkitystä, on vielä jäljellä ne ~95% muusta väestöstä, joiden ajattelussa ulkonäkö on yhteydessä moneen asiaan ja joiden kanssa toimeen tuleminen on huomattavasti helpompaa jos he saavat sinun ja kumppanisi ulkonäöstä positiivisia mielleyhtymiä negatiivisten sijaan.
Olenhan minä kieltämättä itsekin joskus sitä vähän naureskellut kun ympärillä näkee koko ajan sekä heteronaisia, että heteromiehiä, jotka uikuttavat seksin puutteesta, mutta eivät osaa ns. laittaa palapelin palasia yhteen. Ymmärrän kyllä kuitenkin myös monia niitä vaikeasti muutettavia sosiaalisia ja maailmankuvallisia esteitä, jotka estävät näitä ihmisiä auttamasta toisiaan edes näin kapealla elämänalueella (saatika sitten elämänkumppanin löytämisen alueella).
Itse kehottaisin oikeasti kääntämään suurimmassa osassa tilanteita katseen peiliin sen sijaan, että ruvetaan defenssinomaisesti toteamaan, että "jos ei kiinnosta tutustua muhun enempää sen jälkeen millaisen kuvan olen antanut klubbarissa niin sit on toisella vikaa päässä". Se voi tietenkin olla hyvä strategia pitää kiinni oman heikon itsetunnon rippeistä, mutta antaa kyllä kovin köykäisesti eväitä siihen, että lähtisi kehittämään itseään ihmisenä sellaiseen suuntaan, että pärjää elämän lukuisissa sosiaalisissa kohtaamisissa paremmin - myös sen parinhakuriitin ulkopuolella.
Nimim. liikalihavat, tyylitajuttomat, hygieniarajoitteiset, egosentriset, sivistymättömät, huumorintajuttomat ja itsetunnottomat ilmapäähedonistit jättäköön ottamatta yhteyttä.. Niin ja jos luet Klubbarin sinkkuluukkua niin jätä vaan suosiolla väliin heti kättelyssä.
Neiti Oikea on aika homonaama ku piilottelee.
[q]Camomilli, 11.4.2009 17:28:
Opin tuosta suhteesta sen että nyt pyrin itsenäisyyteen. On toki hetkiä kun olisi kiva käpertyä vaan jonkun kainaloon "pakoon pahaa maailmaa" mutta ystävät ovat juuri niitä! Helposti voisi senkin virheen tehdä että yrittää pakolla väkertää suhdetta ystävän kanssa siksi että sattuu nyt synkkaamaan yleisesti. Ei.
---
Kauheinta olisi seurustella jonkun kanssa siksi että on joku.[/q]
En tiedä olitko tämän tarkoittanut vain yleisesti, vai pelkästään mulle, mut sen verran voisin vielä itsestäni kertoa, että mä en ole ikinä seurustellut sen takia, että olisi vain joku. Jos näin olisi, mä en tässä luukussa kykkisi. Mä loin tulevaisuutta ihanan ihmisen kanssa sen 3,5 vuotta, kunnes vain huomasimme, että se ei sittenkään kannata. Liian paljon asioita parisuhderintamalla oli suhdetta vastaan, mutta siitä jäi ihana ystävyys kuitenkin.
Haluan siis painottaa sitä, et mä en halua seurustella sen takia, että mulla olisi vain joku. Mutta mä satun olemaan ihminen, jota ei ole luotu yksinäiseksi erakoksi. Oon ihminen, joka haluaa ihmisille hyvää, ja joka tarvitsee vierelleen kumppanin jotta voisi tuntea täysillä. Tällä hetkellä mun elämästä vaan puuttuu hieman asioita, ja yksi on kumppani.
Mä pärjään toki yksin, mutta se ei vain sovi minulle. Sitä on vaikea ehkä selittää ihmiselle, joka ei tunne parisuhdetta niin upeaksi asiaksi kuin itse, mutta minulla on vain niin paljon rakkautta sydämessäni, että toivon että en joutuisi yksin sitä vaalimaan.
Mä en silti lähde suinpäin suhteeseen, enkä pidä itseäni mitenkään säälittävänä parisuhteen etsijänä, vaikka sellaista kohdalleni toivoisinkin. Tiedän vain, että minut on luotu elämään toisen ihmisen kanssa, ei yksin.
Vielä tuosta itsenäisyydestä haluaisin sanoa, että silloin kun avoliitossa elin, olin silti itsenäinen. Se, että on parisuhteessa, ei automaattisesti tarkoita sitä, että ei olisi itsenäinen.
Minulla oli silti oma elämäni, enkä pitänyt itseäni mitenkään kahlittuna. Me olimme molemmat itsenäisiä ihmisiä, jotka rakastivat toisen läheisyyttä sekä yhdessäoloa, muista asioista puhumattakaan. Olimme pari, pärjäsimme yksinkin mutta olimme parhaimmillamme kaksin.
Toki mullakin on ystäviä, mutta mä en niiden kainaloon mene "pakoon kylmää maailmaa", niinkuin asian ilmaisit. Mulle ystävät ovat niitä, keiden kanssa puhun asioista ja toki tunnen läheisyyttä, mutta mä en tunne siltikään kumppanuutta heitä kohtaan. Jokainen ymmärtää varmasti, että elämänkumppani sekä ystävä on eri asia. Elämänkumppani on sekä sitä, sekä ystävä, mutta ystävä on vain ystävä. (voiko tässä verrata hieman sitä, että kaikki konjakki voi olla brandya mutta mikään brandy ei voi olla konjakkia?)
Siinä lisäksi se, että mulla jokaisella ystävälläni on myös se parisuhde-elämä, eikä minulla ole edes sellaista läheisyydenhalua heidän kainaloonsa kuin jonkun, kenen kanssa olisi suhde. Toki makoilen kavereiden kainaloissa, halailen ja olen lähellä, tarjoan olkapäätä ja tarvitsen olkapäätä, mutta tiedän kyllä että jokaikinen ymmärtää sen olevan täysin eri asia.
No toi ei ainakaan kyl koske mua niinku ollenkaan, must tuntuu et mun kohdalla se on toistepäin 
[q]mayah, 25.9.2006 14:51:
---
martina, 25.9.2006 13:10:
sellanen kunnon jätkä ois kiva, joka ois valmis tekee munkin eteen vähän jotain.
---
Semmosii ne pojat on. Haluaa vaan munkkeja, mut ei oo valmiita tekee mitään sen eteen 
TISSIT MAINITTU!
[/q] repslol
joo, perseest tää kyl on.. kun olis niiiin kiva löytää joku ja et ois perhosii vatsas...
[q]WiljamiDzay, 22.9.2006 21:44:
Ai niiku näi? 
[/q]
No näin !
[q]Tyeicha, 22.9.2006 19:14:
..mä olen aika kiltti.
[/q]
Mut kai sä osaat olla tuhmaki välil?
Syksy edessä---samoin yksinäiset illat...*nyyh*
[q]Remedios, 12.8.2006 21:21:
-klipsis-
[/q]
ehkä olet heille arvokkaampi ystävänä kuin mahdollisena seurustelukumppanina :) eivät halua pilata ystävyyttä jne. - kokemusta-
Moi te sinkut *sydän* 
[q]Super-Kerttu, 16.8.2006 11:43:
Jep jep..Mitenhän sitä talvesta selviää?! Pakko hommaa varmaan joku varahoitaja!
[/q]
ei varmaa kovin hyvin, jos on pelkkää luuta ja nahkaa jo tässä vaiheessa ku on viel iha lämmintä.. Mut kiksukarvaa vaa ympärille nii kyl se pitää lämpimänä..