SINKKULUUKKU
Kesäl ois muuten parit Huuhkajien matsit o/
Nii siis tuli vaa mielee ku futiksesta puhuttiin. Tää ei ollu mikään treffivinkki kellekään miehelle.
[size=5](vitut mä mitää futistreffejä halu ku halun keskittyy itse peliin)[/size]
Kaveri sitten ilokseni onnistui löytämään emännän itselleen lyhyemmän sinkkuilun jälkeen kuin minä. Itse en edes treffeillä ole käynyt vuoteen. Olen todella onnellinen hänen puolestaan, vaikka tuli tietynlainen yksinäinen olo.
Läheisyyteen voisin kommentoida itselläni sen olevan psyykkinen ja fyysinen läheisyys. Kuitenkin menettämättä minuuttani, vaan luomalla minä yksilönä/minä suhteessa/me roolimallit (älkää nyt ymmärtäkö väärin). Jos henkinen yhteys (=läheisyys) puuttuu, ei suhdetta minusta voi pelastaa, vaikka fyysinen läheisyys toimisi. Jos kumpaakin on tarpeeksi, on suhde tarpeeksi läheinen.
Omalla kohdallani tarpeeksi läheinen suhde on sellainen, joka antaa kummalekin tarpeeksi tilaa olla omat yksilönsä sekä olla yhdessä oma yksilö. Liiallinen dominointi ainakin saa hälytyskelloni soimaan, koska koen menettäväni minuuteni siinä, eikä se ole parisuhteen tarkoitus. Läheinen suhde antaa tilaa kasvaa yhdessä ja yksilöinä minusta. Jos suhde ei kehity yhdessä tai siihen ei panosteta, on se tuomittu.
Tässä nyt jotain kahvikuppifilosofiaa
---
KYSYMYS KAIKILLE: Miten arvioisit suhteen läheisyyttä? Eli esimerkiksi mitkä erilaiset asiat ovat hyviä indikaattoreita läheiselle suhteelle tai millaisilla keinoilla suhdetta voi pyrkiä lähentämään? Tai miten on etäisen suhteen indikaattoreiden tai suhteen etäännyttämisen keinojen suhteen?
---
Aluksi vastaukseni tähän kysymykseen tuntui jotenkin selkeältä. Kun mietin asiaa tarkemmin niin huomasin, että tähän on itseasiassa vaikea vastata. Ts. ROMAANIVAROITUS!
Ensimmäisenä ajattelin, että läheisyys liittyy itselläni yhdessä vietetyn ajan määrään. Pohdin, että ei voi tulla läheiseksi, jos ei vietä säännöllisesti tarpeeksi aikaa yhdessä. Sitten tajusin, että minulla on hyvinkin läheisiksi kokemiani ihmisiä, joita näen ehkä kerran vuodessa. Aina kun näemme, koen suunnatonta sielujen synergiaa ja tuntuu siltä, kuin emme olisi erossa olleetkaan. Mun on siis vastattava ensimmäisenä, että joidenkin ihmisten kanssa vaan jostain syystä synkkaa ja polut kohtaa. Se on sellaista kemiaa, jota ei voi edes sanoin kuvata. Aina ei tarvita sanoja, osataan olla hiljaakin yhdessä, vaivaantumatta. Tämä on itselläni lähtökohta läheisen suhteen syntymiselle.
Läheisyydellä on kuitenkin eri tasoja, ja itse koen romanttisen läheisyyden eri tavalla kuin ystävyydellisen läheisyyden. Näiden läheisyyden eri muotojen syntymisellä on ainakin omassa elämässäni eroja. Ystävyydellisen ja romanttisen läheisyyden erottaa omassa elämässäni karrikoidusti seksuaalisuus ja intohimo. Romanttista läheisyyttä ei itselläni pääse syntymään ilman seksuaalisuutta ja intohimoa, kun taas ystävyydellinen läheisyys syntyy yleensä juurikin ilman näitä. Toisaalta romanttinen läheisyys sisältää aina toivottavasti myös ystävyyttä, sillä koen ystävyyden puutteen olevan monesti syy eroamisille.
Tässä kohtaa mun on myönnettävä yksi asia. Mä olen romantikko, vaikka aika ajoin yritänkin pyristellä siitä irti - huonolla menestyksellä. Mä oon perinteisen tylsä romantikko, sen oon oppinut itsestäni. Vaikka kuinka pyörittelen pienessä päässäni sitä mahdollisuutta, että elämässäni voisi kenties olla useampi romanttisten tuntemusten kohde samanaikaisesti ilman, että kenenkään tarvitsisi kahlita ketään mihinkään ja elämä voisi kenties olla rikkaampaa kaikessa moninaisuudessaan, niin päädyn silti samaan toteamukseen joka kerta. Mä tykkään olla yhden ihmisen nainen, romanttisessa mielessä. Siinä on aina ollut mulle jotakin äärimmäisen kiehtovaa, kun kaksi ihmistä näkee toisissaan niin paljon, että haluaa jakaa itsensä asian syvimmässä merkityksessä toistensa kanssa. Tämä on varmasti osittain opittu malli (omat vanhemmat olleet naimisissa ties kuin monta vuosikymmentä jo), mutta toisaalta asioita paljon mietittyäni ja elettyäni olen todennut, että mä vaan olen aika yksinkertainen ihminen näiden asioiden suhteen.
Mä en pysty kokemaan suurta romanttista läheisyyttä jos tiedän, että en ole ainut, jonka kanssa toinen ihminen haluaa jakaa itsensä siinä asian syvimmässä merkityksessä, myös seksuaalisesti. Pystyn pitämään kivaa ja tuntemaan jossakin määrin läheisyyttä, mutta en sellaista vahvaa läheisyyttä, jonka koen itselleni tärkeäksi asiaksi parisuhteessa. Tiedän, että tähän voisi kommentoida esimerkiksi: ''Eikö suurta läheisyyttä voi muka tuntea useamman ihmisen kanssa, onko se mielestäsi väärin?'' Varmasti voi tuntea useamman ihmisen kanssa, eikä se ole mielestäni ollenkaan väärin jos eri osapuolet ovat tietoisia asiasta. Olen vain itse tullut siihen tulokseen, että pystyn voimakkaaseen romanttiseen läheisyyteen ainoastaan silloin, jos olen ainut kumppani kumppanilleni ja hän minulle. Tämä tunne on vahva, mutta en koe sitä ongelmaksi, päin vastoin. Koen sen positiivisena asiana. Näin ollen en halua edes yrittää muuttaa sitä. Tähän vaikuttaa varmasti osittain toiveeni oman perheen perustamisesta joskus tulevaisuudessa sekä oppimani malli ns. ydinperheestä. Tykkäilen siitä ajatuksesta, että toisen kanssa voi jakaa itsensä, onnensa, ajatuksensa, tunteensa, kehonsa ja kenties joskus vieläpä vanhemmuuden hamaan loppuun saakka. Joillekin ajatus on ehkä tylsä ja kahlitseva, mulle se on about kuuminta hottia koko maailmassa, mikäli molemmat osapuolet oikeasti panostavat suhteeseen. (Tosin, tällä hetkellä tykkään mennä ja kokea ja reissata vapaasti erinäisistä asioista johtuen, mutta kassellaan tosa syssymmällä... :P)
Kaikenlaisen läheisyyden syntymiseen vaikuttaa itselläni se, että voin puhua aroistakin asioista. Voin paljastaa haavoittuvan puoleni ilman pelkoa siitä, että kertomiani asioita ja ajatuksia käytetään minua vastaan. Voin itkeä toisen nähden. Romanttisessa läheisyydessä korostuu itselläni se, että voin avoimesti kaivata toista vierelleni ilman pelkoa siitä, että hän ahdistuu, tai että hän ei osaa päättää kenen vieressä minkäkin yönsä viettäisi. Tietyissä asioissa tykkään olla suppea tyyppi. Siinä on vaan jotain maagista, kun kaipaa juuri sitä yhtä tiettyä ihoa omaansa vasten. Tunteiden jakaminen sanoin, elein ja teoin on mulle oleellinen asia läheisyyden syntymisen ja ylläpitämisen kannalta.
Yhdessä vietetyllä ajalla ja sen sisällöllä on toki merkitystä läheisyyden syntymiselle, vaikka alkukappaleessa jo hieman spekuloin asiaa. Joidenkin ihmisten kanssa pystyy ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan vapaasti heti alkumetreiltä lähtien, jolloin läheisyys pääsee syntymään nopeastikin. Joskus läheisyyden syntyminen vie enemmän aikaa - tai jää syntymättä ajan kulusta huolimatta. Kaikkien kanssa tunteiden ja ajatusten molemminpuolinen jakaminen ei vaan puhkea kukkaan. Koen, että ystävyydellistä läheisyyttä on helpompi pitää yllä silloinkin, kun näkee harvoin. Romanttisen läheisyyden kanssa omat kokemukseni ovat hieman erilaiset. Kerta vuodessa ei ihan riitä. :D Seksuaalisuus vaikuttaa tässä asiassa paljonkin, tietysti. Se on minulle hyvinkin vahva tapa jakaa läheisyyttä, ja onhan se myös yksi ihmisen perustarpeista. Liian pitkä breikki erkaannuttaa, näin olen kokenut. Läheisyys voi toki elää ja muuttua suhteen aikana eri elämäntilanteissa, ja ihmisten pohdittavaksi jääkin, että haluavatko he lähentyä uudelleen vaiko hakea elämälle jotain uutta suuntaa. Elämä on kuitenkin hyvin pitkälti valintoja.
Haluan vielä mainita erikseen, että parisuhteessa oleminen ei ole koskaan vähentänyt tarvettani ja haluani kokea läheisyyttä ystävieni kanssa. En voisi (ainakaan enää nykypäivänä astetta vanhempana ja toivottavasti viisaampana) sanoa kenellekään, että: ''Olet minulle tärkein ihminen tässä maailmassa'', koska en osaa enkä halua asettaa ihmisiä arvojärjestykseen. Elämässäni on ja tulee aina olemaan useita tärkeitä ihmisiä, mutta läheisyyden eri muodot vaihtelevat.
*sydän*
deepii shittii. hyvä kirjoitus ja oon kyl samaa mieltä monesta asiasta.
sellainen tilanne tällä hetkellä että olis yks ihan tosi kiva tyttö joka olis kaikin puolin vaimomatskuu ja olis varmaan kiinnostunu mutta siitä puuttuu "se jokin". En vaan osaa kuvailla sitä sanoin. Sit on yks toinen mimmi kuka on ihan sekaisin eikä ole yhtää vaimomatskuu mut joku siin mimmissä vaan on. Joka kerta kun katson sen silmiin niin tuntuu siltä ku aurinko nousis ylös ekaa kertaa ja tuntuu siltä kuin maailma pysähtyis nanosekunniks eikä ympärillä olis ketään muita. harmi vaan ettei tätä gimmaa vissiin kiinnosta sen enempää. mut ah on se mahtava tunne kun ihastut johonkin kunnolla.
[q]1ncarnation, 16.10.2005 15:43:
---
Aisti, 15.10.2005 19:06:
---
Rocca,
niin sen takia mä en enää pidäkkään yhteyttä siihen koska oli liian kiva et alkaa vaan harmittaa ku on seurassa...!
---
Nii onks tää taas näitä "sä oot sen verran mukava etten voi olla tekemisissä kanssasi ihastumatta joten on pakko kadota, heihei"-tyyppejä. :/ Tiijän liiankin hyvin. x)
---
just toi kävi mulle tos noin viikko sitten.
En tajua, ihan vammasta
[/q]
Joo itekki näihin viimeaikoina törmänny. 
Kummallista. Ja perseestä siinä on se että eka ne tulee mun luo ja antaa ymmärtää jotain muuta ku mitä tarkoittavat ja sitten lähtevät lätkimään. Kannattais ihmisten kai aluksi miettiä enneku sanovat/tekevät mitään.
[q]Lyylikki, 8.4.2009 15:57:
Ei vaan. Onhan se jalitsu ihan kivaa, mutta lähinnä siis tosiaan sillain, että juoksee itse pallon perässä tai katsoo livenä katsomosta. Telkkarista tai saatika sitten Xboxilta, niin jotenkin ei vaan se homma nyt ihan sillain samalla tavalla toimi...
[/q]
Psst, ooks koskaan kattonu vähän tarkemmin niitä lähetyksiä? Niitä pelaajia näytetään mukavan läheltä eikä näyssä ole valittamista. Paljon miellyttävämpi laji seurata kuin vaikka lätkä. :D
[q]
on se niin kiva pussaa ja halaa ja vaikka mitä muuta.. mut mix tehdä sitä jos oot kummiskin menos pois. Mee sit baareis hakee pissiksiä ja yhden illan juttuja.. vai onko tämä se uusi väli muoto, seurustelun ja yhden illan juttujen väliltä *toktok*
[/q]
Niinpä. En ymmärrä. Tietysti tuollaisenkin ymmärtäisi jos huomaisi ettei suhteella ole mitään tulevaisuutta tai muuten ei tule toimeen mutta se että sanoo jotain tyyliin "kyl sä olet just semmonen mistä mä tykkään ja kaikkea mut pakko mennä pois" kyllä on mun mielestä epäreilua sitä toista osapuolta kohtaan ketä luuli sen toisen olleen jossain määrin tosissaan.
[q]Lyylikki, 8.4.2009 14:47:
Eli pojat. Antakaa lihaa, saatte seksia 
[/q]
Kelpaako kuivaliha? Entinen tyttöystäväni toimitti mulle juuri kilon Beef Jerkyä.
.. Olikohan tämä muuten jokin vihje siitä, että "seksielämämme" oli hitusen kuivaa? Tai kenties jokin vihje liittyen käsitteeseen jerk off?
[q]Nitta, 28.7.2008 07:17:
who's the lucky one?
[/q]
Mmm, I think I am. No, she is. No wait... I'd like to think we both are.
Huh-heijaa, täällä on nyt kyllä niin diippiä shittiä että näin vasta sinkkuuntuneella menee pää aivan pyörälle kun yrittää miettiä moisia asioita.
No, ehkäpä ihan vielä ei edes tarvitse alkaa miettimään kaikkia asioita ihan niin syvällisellä tasolla. Jospa nyt ens alkuun ees totuttelis siihen, että viiden vuoden tauon jälkeen ollaan taas täällä.
Katotaan sit jossain vaiheessa jos sais jotain järkevää tekstiä ulos, ja vois jopa osallistua keskuteluun.
Sitä odotellessa... Onneks on ihania ystiksiä elämässä! 
This is my church. This is where I heal my hurts.
[q]Piia, 31.8.2007 12:34:
Siis mulla meni nyt ohi... onko tää itkuluukku, deittiluukku vai mikä? [/q]
Sinkkuluukku
Yep! Vapaana pyörinyt lähes koko elämän, oisko aika hakea vakituista seuraa? Viestiä vaan niin tutustutaan =)
[q]hardcorAve, 8.4.2009 18:41:
tutututaan =)
[/q]
[q]hardcorAve, 8.4.2009 18:41:
Yep! Vapaana pyörinyt lähes koko elämän, oisko aika hakea vakituista seuraa? Viestiä vaan niin tutustutaan =)
[/q]
Tähän voisin kyl lisää, et jos et itekään tiiä halutko vakituista seuraa vai et, ni luuletko että annat itestäs hyvän kuvan?
Ja oot vielä niin nuori.. Sul mitään hätää vielä. Ite olin sinkku 21-vuotiaaks saakka.
Että näin.
[q]Aeslie, 8.4.2009 19:13:
...
[/q]
seconded..
...
[q]
Tähän voisin kyl lisää, et jos et itekään tiiä halutko vakituista seuraa vai et, ni luuletko että annat itestäs hyvän kuvan?
Ja oot vielä niin nuori.. Sul mitään hätää vielä. Ite olin sinkku 21-vuotiaaks saakka.
[/q]
Kyllästynyt tähän yksinkurvailuun, pitäähän saada vaihtelua ja kokeilla kaikenlaista mitä ikinä keksiikin ja mitä on vailla. En panikoi, koitan vaan onnea =)
---
---
---
---
cut
---
Ja tuossa välissä on hyvä muistaa myös sellainenkin seikka, että monia ei kiinnosta herttaista hevon v!**ua mitä se toinen on mahdollisesti tullut tehneeksi tahi jättänyt tekemättä, joskus jossain jos ollenkaan. Oli kyse sitten millaisesta "parinvaihtajapervopornoilijasta" tahi mistä muusta nyt hyvään, vaikka se määrittelisi sen hetkistä persoonaa suureellisestikkin. Sitä ei myöskään pidä tulkitseman suoralta kädeltä haistatteluksi jos kohdalle osuu.
---
tarkotitko sitä että joitain ihmisiä ei vois vähempää kiinnostaa mitä oot joskus tehnyt, siis siinä mielessä että eivät halua niistä kuulla ja tietää mitään. Vai tarkotitko sitä, että niitä ei vaan haittaa mikään siitä mitä mahollisesti kuuluu sun menneisyyteen.
Mä nimittäin väittäisin että niitä joita oikeesti vilpittömästi ei haittaa tipan tippaa mitä oot joskus tehnyt, ei löydy kovinkaan paljoa.
---
Aprikoimaasi jälkimmäistä tarkoitin.
Itse taasen väittäisin, jotta mainitun kaltaisia ihmisiä löytynee enemmän kuin arvannet.
---
(sinkku luukku on kyllä ihmeen diipin shitin keskustelu palsta. Parasta puhetta koko foorumilla.)
Mun täytyy kyllä kompata tässä lopezia ja olla suhteellisen samaa mieltä.
Tosin mun täytyy vähän ihmetellä yleisesti (ei siis ketään kohtaan suoranaisesti), että miten se on välittämättä olemista tai arvostamatta olemista toista kohtaan jos ei välttis haluaisikaan joutua kantamaan kaikkia toisen menneisyyden ristejä niskallaan.
Muutenkin miksi jos ollaan parisuhteessa pitäis elää menneessä. Toki menneisyys tulee mukana ja se on osa ihmistä. Mutta Jos ollaan tämän hetkisessä parisuhteessa niin nykyisyys on se millä on merkitystä ei sillä mikä on menneisyyttä. Tämä toki imho.
(törkeä kärjistys mutta kuitenkin XD)Esim. Jos sä olet ollut vankilassa niin so wot. Se että yksityiskohtaisesti kuvailet kuinka raiskasit ja sitten suolistit tyypin (koska menneisyys on tärkeä ja siitähän pitää kaiki detailit toisen kuunnella eiks jeh? kun muuten se ei arvosta sua sellaisena kuin olet) Niin menee kyllä mulla yli hilseen.
No nyt heitit kyllä tosiaan niin kärjistetyn esimerkin etten kyllä ihan tarkalleen enää tajua miten toi liittyy koko aiheeseen. Ja oonko mä missään vaiheessa sanonut että pitää KAIKKI detailit kertoa? En. En myöskään nyt oikein ymmärrä sitä näkökulmaa että koska on tällä hetkellä parisuhteessa, ei saisi enää menneistä asioista mitään puhua, koska muuten se on menneessä elämistä, eikä nykyisyydessä. Ehkä sulla vaan on tosi ääripään ajatusmalli, tai sitten tuot mielipiteesi ilmi jotenkin kehnosti, mutta en nyt kyllä ollenkaan saa kiinni että mitä ajat takaa.
Itselle kun on ikää kertynyt sen verran että kokemuksiakin on tullut jo rutkasti, ja pitkiä parisuhteitakin on jo takana useampi, niin en oikein osaa ajatella että mun pitäis parisuhteeseen lähtiessä heittää kaikki ne menneet asiat pois, ja elää vaan tätä nykyhetkeä. En tarkota sitä, että koko ajan pitäisi paiskata kaikkia asioita toisen kasvoja vasten, mutta kyllä mä ainakin haluan oikeuden siihen että saan muistella menneitä esim. ystävien seurassa.
En tiedä, ehkä mä koen että rehellisyys ja avoimuus on sen verran tärkeä osa parisuhdetta, että siihen sisältyy myös se että voidaan puhua menneistä ja nykyisistä jutuista, oli ne sitten mukavia tai huonoja asioita. Ja kyllä mulle ihan suoraan sanottuna tulis loukkaantunut olo jos toinen olis silleen että joo ihan sama mitä oot joskus tehnyt ei mua kiinnosta tipan tippaa... Koska siitä tulis suoraan sellainen olo että toista ei kiinnosta miksi mä olen se joka tänä päivänä olen, miten olen tähän pisteeseen tullut, miksi minä olen minä. Ja siloin on hyvin vaikeaa ymmärtää että se toinen myöskään voisi aidosti mua rakastaa ja musta välittää. Mutta ehkä mun ajatusmallini edustaa nyt sitten sitä toista ääripäätä, ja välistä löytyy kymmeniä eri tulkintoja...
Jokainen taplaa tyylillään, ja siihen on jokaisella oikeus, eikä siitä omasta tyylistä ja tavasta tarvitse antaa senttiäkään periksi jonkun toisen ihmisen takia.
Joo, tänne päädyttiin monen tekijän summana...
Nyt on kurja fiilis 