SINKKULUUKKU
---
---
6. Siveys on perusäijä ratkaisuineen ja ajoituksineen. Hänellä on hyviä ajatuksia yleisellä tasolla, mutta surun hetkellä äijillä on tapana tulla kylmästi ratkaisemaan ongelmat, kun taas naisilla on luontaista kykyä kuunnella. Surun hetkellä harva kaipaa ratkaisuja, vaan ihan vain kuuntelijaa, joille voi tilittää ja avautua.
---
Osui kyllä nyt taas niin ytimeen, että piti oikein muuttaa forum titteli
---
Ei oo likenappulaa, joten *like* !
Word!
+ et oon kehitelly vitun hyvii läppii kotona... esim. irtohometta ja videoita mis hierotaan öljyä ja tallotaan varastettuja nakkeja...
Noni eilen oli viimeinen yö vanhassa kämpässä ja nyt mun pitäs koittaa nukkua täällä uudessa kämpässä. On kyl ihan ihme fiilis ku melkein kaikki kalusteet on uudet ja tää kämppä on ihan oikeasti ainoastaan mun käytössä. Mitä mä teen kaikella tällä tilalla? :D
Muuttaminen oli kyl helvetin raskasta, en uskonut että ottais niin koville mutta kyllä se avaimien tiputtaminen postiluukusta otti niin koville että hetken aikaa ei meinannu henki kulkea kun ahdisti niin paljon.. nyt on jo parempi fiilis ja viimeiset sanat eksälle sanottu, tästä tää elämä sit alkaa. Ja vielä selvinpäin ku huomenna olis töitä :P
oon bodaillu täs lähiaikoina hulluna... eiköhä irtoo 
no en... mut uimas oon joutunu käymää ku selkä o paskana...
---
---
oon kyl aina liian innokas jos vaikuttaa siltä että jotain rupeisi tapahtumaan. en yksinkertaisesti osaa olla chillisti, jos mua kiinnostaa joku toinen henkilö niin silloin mä kyllä myös pidän siihen yhteyttä ja haluan kuulla sen kuulumiset. ei tietenkään tarvitse joka päivä soitella tai tekstaa tai mitään mutta emmä voi olla viikkoa kuulematta toisesta ihmisestä mitään jos mua oikeasti kiinnostaa se toinen tapaus. pitkästä aikaa todellisia perhosia vatsassa mutta jotenkin on sellainen fiilis että tuo homma taitaa kariutua juuri tuohon perinteiseen yli-innokkuuteen..
---
---
liian monesti täällä suomessa käy näin... mutta mun mielestä tunteita ei saa hillitä eikä rajoittaa. Mä en vaan oo koskaan ymmärtäny tätä suomalaista kulttuuria kuinka muka pitäis pelata kaikenlaisia "vaikeasti tavoitteltavissa pelejä" .
Aivan. Toi "pelaaminen" on ehkä ärsyttävintä mitä oikeasti on. Mä ymmärrän sen jos jossain teini-iässsä pitää harrastaa tollaista mutta mun mielestä tässä iässä (kuulostanpa vanhalta) asiat ei enää ole noin helvetin monimutkaisia. Jos oikeasti kiinnostaa nähdä toista niin pidetään yhteyttä ja nähdään, sit jossei kiinnostaa niin sanotaan rehellisesti päin naamaa että kiitos mutta tuntuu siltä ettei meillä ole sitä tarvittavaa kemiaa tms. Mun mielestä tässä iässä ollaan kuitenkin niin aikuisia että asioista pitäisi pystyä keskustelemaan avoimesti eikä harrastaa mitään mind fuck-pelejä jossa mietitään jokainen päivä kerrallaan että mikä olisi strategisesti oikea siirto. Meen itse tunteella ja jollei nainen kestä sitä niin sitten häntä ei yksinkertaisesti ole tarkoitettu minua varten.
PS: Äläkäkä oo noin herkkä.Kyllä joku vielä lähtee sun kanssas kahville.
Joko nyt?
---
oon kyl aina liian innokas jos vaikuttaa siltä että jotain rupeisi tapahtumaan. en yksinkertaisesti osaa olla chillisti, jos mua kiinnostaa joku toinen henkilö niin silloin mä kyllä myös pidän siihen yhteyttä ja haluan kuulla sen kuulumiset. ei tietenkään tarvitse joka päivä soitella tai tekstaa tai mitään mutta emmä voi olla viikkoa kuulematta toisesta ihmisestä mitään jos mua oikeasti kiinnostaa se toinen tapaus. pitkästä aikaa todellisia perhosia vatsassa mutta jotenkin on sellainen fiilis että tuo homma taitaa kariutua juuri tuohon perinteiseen yli-innokkuuteen..
---
Kiitos muuten tästä, tää piristi päivää :)
---
PS: Äläkäkä oo noin herkkä.
---
Joko nyt?
Sä et oo vakuuttanut mua siitä että sulla olisi jotain annettavaa. Dandeily vastauksissasi ainakin sulkee toisen vaihtoehdon pois.
(Tää on nyt tällanen klassinen masokisti-sadisti dikotomia ja voinet päätellä kumpi edustaa kumpaa roolia.)
http://www.theonion.com/articles/openminded-man-grimly-realizes-how-much-life-hes-w,19273/
CLEVELAND—During an unexpected moment of clarity Tuesday, open-minded man Blake Richman was suddenly struck by the grim realization that he's squandered a significant portion of his life listening to everyone's bullshit, the 38-year-old told reporters.
Sä et oo vakuuttanut mua siitä että sulla olisi jotain annettavaa. Dandeily vastauksissasi ainakin sulkee toisen vaihtoehdon pois.
(Tää on nyt tällanen klassinen masokisti-sadisti dikotomia ja voinet päätellä kumpi edustaa kumpaa roolia.)
Mitä on dandeily? Minkä toisen vaihtoehdon se sulkee pois? Mikä se toinen vaihtoehto on, jota se ei sulje pois? Onko joku joskus vakuuttanut sut? Voinko edistää asiaa jotenkin? En siis oleta, että mulla välttämättä olisi mitään annettavaa sulle, mutta olisihan se arvailun sijaan kiva yrittää jotenkin fiksummin ottaa selvää, että onko asia näin vai ei.
Mä en kyllä hiffaa tuota dokotomiajuttua. Mikä on johtanut sut näkemään joko sadistisia tai masokistisia piirteitä meidän interaktiossa? Vai olenko mä jotenkin ihan hakoteillä?
Miks kaiken pitää olla jonkinlaista sotaa tai juonittelua sua vastaan? Miksei joku voi olla vaan vilpittömästi kiinnostunut?
Kato sieltä se ase sitten lensi. Tosin muutamaan sylkäisyyn olin varautunutkin.
Ehkä negaatio toimisi paremmin.
Miksen vain ole hiljaa?
Suora vastaus on, ettei mua voisi vähempää kiinnostaa investoida johonkin totaalisen villiin korttiin joka saattaa jo pelkällä olemassaolollaan aiheuttaa joko tarkoituksella, tai vahingossa suoranaista haittaa.
Jossei muuta keksi niin sitten lyö sitä paalua tiskiin siihen asti etten voi enää vastustaa kiusausta, mutta ihan oigeesti niiku eiköhän tää ollu tässä.
Mitä on dandeily? Minkä toisen vaihtoehdon se sulkee pois? Mikä se toinen vaihtoehto on, jota se ei sulje pois? Onko joku joskus vakuuttanut sut? Voinko edistää asiaa jotenkin? En siis oleta, että mulla välttämättä olisi mitään annettavaa sulle, mutta olisihan se arvailun sijaan kiva yrittää jotenkin fiksummin ottaa selvää, että onko asia näin vai ei.
Mä en kyllä hiffaa tuota dokotomiajuttua. Mikä on johtanut sut näkemään joko sadistisia tai masokistisia piirteitä meidän interaktiossa? Vai olenko mä jotenkin ihan hakoteillä?
Viittaus perustuu Girardin filosofiseen antropologiaan. Dandyn arkkityyppinä voitaisiin pitää vaikkapa kuilua, jos se nyt avaa enempää.
Masokismi taas liittyy tapaasi etsiä miekkaa kivessä. Sadismillani tarkoitan omaksumaani roolia miekkana kivessä.
Varmin tapa saada sulta vastaus on osoittaa olevansa siitä piittaamaton.
Kohta:
"Onko joku joskus vakuuttanut sut? Voinko edistää asiaa jotenkin? En siis oleta, että mulla välttämättä olisi mitään annettavaa sulle, mutta olisihan se arvailun sijaan kiva yrittää jotenkin fiksummin ottaa selvää, että onko asia näin vai ei."
Voidaan tulkita joko hätääntymisenä - joka indikoisi minun kietoneen vahigossa sormeni ympärillesi.
Kuitenkin ensimmäinen lauseesi "Onko joku joskus vakuuttanut sut? kuitenkin kertoo minulle sinun pyrkivän manipuloimaan minua - josta en muuten pidä.
En pidä siitäkään miten pyrit kaivamaan persoonaani tässä ja nyt pommittamalla kysymyksillä antamatta itsestäsi mitään. Jossain vaiheessa se johtaa tilanteeseen jossa olen tehnyt itseni haavoittuvaksi, kun sinä olet vain aseistautunut, enkä tiedä paljon siimaa on terveellistä antaa.
Voisin toki pyrkiä samaan kuin sinä, mutta miksi?
aika keijo luukku...
En pidä siitäkään miten pyrit kaivamaan persoonaani tässä ja nyt pommittamalla kysymyksillä antamatta itsestäsi mitään. Jossain vaiheessa se johtaa tilanteeseen jossa olen tehnyt itseni haavoittuvaksi, kun sinä olet vain aseistautunut, enkä tiedä paljon siimaa on terveellistä antaa.
Voisin toki pyrkiä samaan kuin sinä, mutta miksi?
Miks kaiken pitää olla jonkinlaista sotaa tai juonittelua sua vastaan? Miksei joku voi olla vaan vilpittömästi kiinnostunut?
tulin tänne itseasias tänää... vihdoi taas...
Noni eilen oli viimeinen yö vanhassa kämpässä ja nyt mun pitäs koittaa nukkua täällä uudessa kämpässä. On kyl ihan ihme fiilis ku melkein kaikki kalusteet on uudet ja tää kämppä on ihan oikeasti ainoastaan mun käytössä. Mitä mä teen kaikella tällä tilalla? :D
Muuttaminen oli kyl helvetin raskasta, en uskonut että ottais niin koville mutta kyllä se avaimien tiputtaminen postiluukusta otti niin koville että hetken aikaa ei meinannu henki kulkea kun ahdisti niin paljon.. nyt on jo parempi fiilis ja viimeiset sanat eksälle sanottu, tästä tää elämä sit alkaa. Ja vielä selvinpäin ku huomenna olis töitä :P
Muistan ton fiiliksen. Kaikki ahdistaa, koska kaikki mitä tekee on "viimeistä kertaa". Kello tikittää pois viimeisiä minuutteja sitä elämää jne.
Toisaalta kaikki sen jälkeen on ensimmäistä. Tulee viellä paljon pettymyksiä, kun vertaa jatkuvasti näitä ensimmäisä kertoja tehdä asioita omalla tavalla siihen miltä ne tuntui suhteessa tehdä sen toisen kanssa. Ihan vaan joku perus duuniin lähtö tuntui musta hirveen raskaalta, koska muistin miten kivaa oli herätä sen vierestä ja keittää yhdessä kahvit ja keräillä voimia uuteen päivään.
Toisaalta kun on tarpeeks kauan erosta mennyt rupee ne omat rutiinit tuntumaan kokoajan helpommilta.
Oon itte mennyt prosessissa siihen vaiheeseen, että ajattelen sitä jatkuvasti edelleen, mutta se ei tunnu pahalta eikä vie energiaa. Ei oikeestaan tartte enää käsitellä sellasella voluumilla asiota, kun ennen. Lähinnä mua kyllästyttää tää tilanne. Elämän on täyttänyt taas kaikki omat kivat jutut. Oon päästämässä irti näköjään mun reboundauksestakin. En nää enää tarvetta harrastaa seksiä vaan siksi, että sitä elämää pitäisi jotenkin elää "täysillä". En enää kaipaa myöskään läheisyyttä samallailla.
Nyt mennyt 14kk ilman treffejä, eikä näytä putki katkeavan. Olo on ollut sellainen, että olisi mukava ihan vaan avoimin mielin tutustua uusiin ihmisiin. Jos nyt sitten jotain sieltä löytää ystävien lisäksi, niin en panis pahakseni, mutta pääpaino olisi uusilla ystävillä. Se vaan ei ujolle pölhölle ole helppoa...
[q]%, 19.10.2007 17:29:
Siis puuttuiko herra täydelliseltä sosiaalinen elämä, vai etkö voi sietää aseeseen itsepuolustustarkoituksessa tarttuvaa miestä. Kerro toki lisää?
[/q]
Haha :D Koittakaas nyt antaa olla jo sen herra täydellisen kanssa 
Ko. ihminen ei liittynyt mitenkään tähän, koska hän on koko ajan siellä missä on. Sen takia hän ei edes voinut tehdä mitään. PISTE :D
[q]Janisa, 3.4.2008 19:23:
[size=11]Lahetin eilen mun hyvalle ystavalle (naispuoleiselle siis) viestia, etta Mun tekee ihan sairaasti mieli seksia,[/size][size=9] johon han vastasi naurahtaen olevansa pahoillaan. Ma siihen sitten vastasin etta ma olen oikeastaan sen puolesta enemman pahoillaan,[/size][size=7] silla se joutuu vahtimaan mua seuraavan kerran kun me ulos lahdetaan. *nauru*[/size]
[/q]
Hitto. Tää alkoi jo kuin keskiverto kasari pornopätkä! :/
[q]WiljamiDzay, 3.4.2008 19:34:
Gaddämet, murrit käy ihan kuumana... Tätäkö se kevät ties *pökr*
Hmm.. eli huutaisko tää ny semmosta että kannattais lähtee vonksuttelemaan *ding**tirsk*
[/q]
Kerrankin rehellisesti myonnan aaneen, etta tana vkoloppuna mina ainakin aion vonkaa.
Olis nyt tarvetta. 