Kirjaudu
tai
Rekisteröidy
Miksi? Virallinen tyhmien kysymyksien topikki.
- « Edellinen
- 1
- ...
- 20
- 21
- 22
- 23
- 24
- ...
- 62
- Seuraava »
Mistä tulevat oluiden I, III, IVA ja IVB merkinnät? Ovatko ne jotain vapaamuurareiden salakoodia vai onko niillä jotain tekemistä esim. verotuksen kanssa?
Ovat tosiaan veroluokkia. Oluen valmisteveron suuruus määräytyy Suomessa alkoholipitoisuuden mukaan seuraavasti:
II veroluokka: yli 2,8 mutta enintään 3,7 tilavuusprosenttia
III veroluokka: yli 3,7 mutta alle 4,7 tilavuusprosenttia
IV veroluokka: vähintään 4,7 tilavuusprosenttia
Alle 2,8 prosentin olutta lainsäätäjä ei pidä oluena lainkaan. Kakkosluokka on teoriassa olemassa, mutta sen mukaisen oluen valmistaminen ei liene kovin kannattavaa.
Tuo antiikkinen jako, joka rajaa kaikki yli 4,7-prosenttiset oluet Alkoon, on totaalisen syvältä, koska Alkolla ei yksipuolisessa viinihurmassaan ole mitään kiinnostusta olutvalikoimansa saattamiseen edes alkeelliselle tasolle. Esimerkiksi Belgiassa valmistetaan tuhansia erinomaisia oluita, joiden prosentit alkavat kuudesta päättyen reiluun kymmeneen, eikä niitä tulla nykymenolla näkemään muualla kuin harvoissa erikoisolutravintoloissa.
Miksi saman valmistajan, täysin samoista raaka-aineista valmistetut pastat maistuvat ihan erilaisilta? Esim. fusilli ja spagetti ovat paljon paremman makuisia kuin tagliatelle tai perusmakaroni.
Veikkaus: riippuen pastan pinta-alasta suhteessa tilavuuteen sekä sisä- ja ulkopinnan suhteesta pasta mahdollisesti absorboi makua ja ravinteita keitinliemestä (jos siinä siis on veden lisäksi muutakin, esim. öljyä) ja kastikkeesta eri lailla (ja ehkä jo valmistusvaiheessakin taikinasta)? Samoin tietysti pasta kypsyy eri tavoin riippuen muodosta. Ja ovathan pullotetut juomatkin hieman eri makuisia pullosta kuin lasista juotuna, joten voi olla että kieli aistii makuja eri tavoin eri muotoisista kappaleista. (Pullo vs. lasi taitaa kyllä johtua pikemminkin aromeista jotka aistitaan nenällä ja jossain määrin hiilidioksidista mut kuitenkin.)
Toki myös eri pastoissa on ihan konkreettisiakin eroja esim. suolan määrässä.
Edit: enkä mä usko tohon "hienompaa" -ajatteluun. Mun mielestä ainakin spaghetti on ylivoimaisesti parasta kastikkeen kanssa nautittavaa pastaa, enkä kyllä nää siinä mitään erityisen hienoa verrattuna erikoisempiin pastamuotoihin (fusilli, penne, farafalle, tagliatelle, fetuccine jne.).
Mun mielestä ainakin spaghetti on ylivoimaisesti parasta kastikkeen kanssa nautittavaa pastaa, enkä kyllä nää siinä mitään erityisen hienoa verrattuna erikoisempiin pastamuotoihin (fusilli, penne, farafalle, tagliatelle, fetuccine jne.).
Joo, spaghetti toimiii kastikkeiden kanssa juuri sen takia, koska se imee tilavuuteensa nähden paljon enemmän kastiketta kuin esim. penne tai farfalle. Mut ehkä silti mun suosikkini on Barillan tagliatelle.
Pastan muodon pitäisi aina olla linjassa tarjottavan lisäkkeen kanssa. Esim. jos vaikka spaghetin kanssa tarjoaa kasviksia, niin niiden tulisi olla aivan pieninä suikaleina tai kuutioina, jotta ne sekoittuisivat tasaisesti mukaan.
Esimerkiksi Belgiassa valmistetaan tuhansia erinomaisia oluita, joiden prosentit alkavat kuudesta päättyen reiluun kymmeneen, eikä niitä tulla nykymenolla näkemään muualla kuin harvoissa erikoisolutravintoloissa.
Kun pullon myyntihinta alkaa olla 3 euron hujakoilla, ei niitä paljoa marketteihinkaan tulisi. Oluen säilyvyys kun on kuitenkin aika rajattua.
Samat oluet Belgiassa maksavat yleensä alle euron pullo. (ja kyllä, tuli oltua joka päivä kännissä kuin suomalaisen turistin kuuluu..)
Tuo antiikkinen jako, joka rajaa kaikki yli 4,7-prosenttiset oluet Alkoon, on totaalisen syvältä, koska Alkolla ei yksipuolisessa viinihurmassaan ole mitään kiinnostusta olutvalikoimansa saattamiseen edes alkeelliselle tasolle. Esimerkiksi Belgiassa valmistetaan tuhansia erinomaisia oluita, joiden prosentit alkavat kuudesta päättyen reiluun kymmeneen, eikä niitä tulla nykymenolla näkemään muualla kuin harvoissa erikoisolutravintoloissa.
Onhan Alkossa kuitenkin _jonkin verran_ noita ulkomaisiakin oluita. Ei asiat sen paremmin muissakaan maissa ole.
Muistaakseni syynä tohon olutvalikoiman pienuuteen on se, että olut kärsii pitkistä kuljetuksista, eikä muistaakseni hiilihapollista tavaraa edes voi (saa?) lennättää, joten hinnat nousisi aika kohtuuttomiksi, jos alettaisiin tuomaan pulloittain oluita Suomeen. Eli tuskin se lähikauppias Tarmokaan niitä sen halvemmalla saa tuotua tänne.
Tämän lisäksi Alkosta löytyy myös tilausluettelo, josta saa tilattua aika runsaasti erilaisia tuotteita, joita ei hyllyllä näy.
Paskoko karhu puusta alas kun se kiipes sinne
Kyllä, sillä tuli jännäkakka kun sillä oli korkeuskammo
Joo, spaghetti toimiii kastikkeiden kanssa juuri sen takia, koska se imee tilavuuteensa nähden paljon enemmän kastiketta kuin esim. penne tai farfalle.
mihin se spagetti sitä soosia imee??
jos imutilavuutta lähdetään vertailemaan niin voittaja on kyllä fusilli. suosittelen DeCeccoa.
sitäpaitsi jos soosi on vähänkin vetinen niin spagetti tuppaa roiskimaan sen ihan ympäriinsä.
spagetti on kyl melkein ainoa joka toimii pelkällä ketsupilla.
ugh...
Paskoko karhu puusta alas kun se kiipes sinne
Kyllä, sillä tuli jännäkakka kun sillä oli korkeuskammo
Mä taas kuulin sellast huhuu et sillon oli täyskuu jolloin karhun paska yleensä lähtee ylöspäin.
Miksi saman valmistajan, täysin samoista raaka-aineista valmistetut pastat maistuvat ihan erilaisilta? Esim. fusilli ja spagetti ovat paljon paremman makuisia kuin tagliatelle tai perusmakaroni.
Ehkä syy on psykologinen: fusilli yms. "erikoisemmat" pastat mielletään jotenkin paremmiksi tai hienommiksi kuin se perusmakaroni, jota on syöty vähintään 50-luvulta lähtien.
En usko, koska esim. spagetti on parempaa kuin tagliatelle, vaikka spagetti on makaronin jälkeen yleisintä pastaa.
Jos jalkapallopelin jatkoajalla syntyy maali niin sitä kutsutaan ns. kultaiseksi maaliksi. Jos joku pelaaja saa jatkoajalla punaisen kortin ja hänet ajetaan suihkuun niin onko silloin kyseessä kultainen suihku?
On todistettu, että fotonilla ei ole massaa mutta ei sitä että sillä ei ole? Mitä tarkoitat tuolla?
Siis ei ole kyetty todistamaan sitä että fotonilla ei olisi massaa mutta toisaalta ei ole todistettu sitäkään että sillä olisi...
Eli, käytännössä ei "tiedetä" (kyetä nykytekniikalla havaitsemaan) sitä onko tai eikö ole massaa valohiukkasella eli fotonilla.
Juup.
Jostakin luin artikkelin että osa tutkijoista on sitä mieltä että valonnopeuden vakioiminen tiettyyn nopeuteen olisi väärin.
Osa tutkijoista siis uskoo siihen (jotkin tutkimukset ovat osoittaneet) että valonnopeus "hidastuu" tietyssä ajassa tms.
Täytyy tarkistaa tuo lähde jostakin...
Puhut tuossa meidän aurinkokunnastamme.
Mielestäni voisi olla hyvinkin mahdollista että jossakinpäin galagsiamme tai ehkäpä sittenkin toisessa galaksissa olisi mahdollista tietyissä olosuhteissa ylittää valonnopeus...
Jokin muu ei silmin nähtävä säteilyn muoto tms.
Pointtini siis oli se että ihmiskunnan fysiikan tietämys perustuu vain ja ainoastaan meidän planeettamme (ja muutamien muiden lähiplaneettojen & kuiden) olosuhteisiin.
Periaatteessa on mahdollista että jossakinpäin universumia voi asiat olla toisinkin.
Joskus ei uskottu siihen että maapallo olisi ollut pyöreä koska kyseiset olosuhteet ja tutkimuskeinot eivät antaneet todisteita sen ajatuksen tukemiseksi.
Menetelmät kehittyivät ja lopulta käytännössä kyettiin esittämään todeksi maapallon pyöreys.
Eikös näin voi olla esimerkiksi nopeuden tutkimisenkin kanssa?
Miksi Seppo on niin tyhmä nimi?
Ei se Seppo edes ole "tyhmin". Kiinnostavampi kysymys on, miksi sellaiset kauniit nimet, kuten Urpo, Yrjö ja Einari ovat saaneet ihmeellisiä sivumerkityksiä.
Nimethän saavat merkityksiä myös muissa kielissä, kuten englanninkielinen nimi Dick. Nykyisin sitä pidetään vakiintuneena kirosanana, joka sensuroidaan monilla foorumeilla automaattisesti. Niinpä joskus kuulee puhuttavan Philip K. £#!&:stä.
Jos jalkapallopelin jatkoajalla syntyy maali niin sitä kutsutaan ns. kultaiseksi maaliksi. Jos joku pelaaja saa jatkoajalla punaisen kortin ja hänet ajetaan suihkuun niin onko silloin kyseessä kultainen suihku?
Itse olen vahvasti siinä uskossa että kultaiset suihkut kuuluvat pikemminkin vesiurheilun (watersports) pariin.
Tää nyt ei varsinaisesti ole tyhmä kysymys IMHO mutta melkoista triviaa kuitenkin, joten laitetaan mielenkiintoisten kysymysten topicin puutteessa tänne :
Kuka keksi käyttää arpeggiota kasibittisten tietokoneiden pelimusiikeissa / efekteissä, vai periytyykö tämä keksintö vielä jostain kauempaa? Näin jälkeenpäin ajateltuna varsin simppelin nerokas idea ja ehdottoman legendaarinen soundi!
Joissain vanhoissa analogisynissahan oli jo arpeggiaattori mutta en ole oikeastaan missään sen ajan musiikissa kuullut sitä käytettävän yhtä räväkästi kuin tietsikkapelimusiikeissa ("UB40 - Red Red Wine" -biisin pulputtelu tosin kuulostaa vähän sinnepäin, mutta se oli vasta 1983).
Kuka keksi käyttää arpeggiota kasibittisten tietokoneiden pelimusiikeissa / efekteissä, vai periytyykö tämä keksintö vielä jostain kauempaa? Näin jälkeenpäin ajateltuna varsin simppelin nerokas idea ja ehdottoman legendaarinen soundi!
En todellakaan tiedä, mut tuli mieleen että toi tuntuis äkkiseltään aika ilmeiseltä idealta siinä vaiheessa kun noiden varhaisten laitteiden polyfoniaa (tai sen puutetta) miettii. Esim. SIDin kolmen äänen polyfonialla ei kauhean monimutkaisia sointuja toteuteta, varsinkaan, jos biisissä pitäis olla liidimelodian lisäksi basso ja joku biitintapainen.
Miks maan kuulla ei ole nimeä?
Miks maan kuulla ei ole nimeä?
Onhan sillä: Kuu.
Mä taas kuulin sellast huhuu et sillon oli täyskuu jolloin karhun paska yleensä lähtee ylöspäin.
Mutta kun EI ole täysikuu, niin karhun paska ei pääse ns. puusta pitkään?
Miksi yleisessä vessassa tulee ns "ujo kakka" ongelma?
Tai miks joku sammuttaa yleisen vessan valon vaikka hyvin näkee että joku istuu paskalla...?
Yritä nyt siinä sokkona pyyhkiä... :mad:
PRKL:een lapinjärvi! :mad:
Ja ko. nimitys johtunee siitä, että joku fiksu on aikain alussa keksinyt sanoo sitä isoa keltaista möykkyä kuuksi.
Toinen fiksu hokasee muutaman ajan myöhemmin että täällähän on toinenkin planeetta, ja sillä on myös sitä kiertävä taivaankappale, jota ko hemmo on sitten alkanut nimittämään omahyväisesti yleisnimellä "kuu".
Siksi muiden planeettojen "kuita" sanotaan tieteen piirissä kiertolaisiksi.
Myös kuun kierron käyttö ajanjaksona on mielekästä vain Maan päällä. Uskokaa tai älkää, myös Marsille on jo suunniteltu omia kalentereita sitä päivää varten, kun sinne oikeasti muuttaa jengiä asumaan. Marsin päivää kutsutaan soliksi (24h 40min), ja Marsin vuosi (686 maan päivää) on jaettu 24:ään kuvitteelliseen "kuukauteen". Lukekaa toki lisää.
Btw. Tutkimuset osoittavat, että ihmisen biologisen kellon sykli on paljon lähempänä 25 kuin 24 tuntia... Aukoton todiste siitä, että ihmiskunnan juuret ovat punaisella planeetalla.
Jos pallon sisällä on vaikkapa ympyrän muotoinen "tila" jota ei tietenkään voi nähdä koska se on sisällä ja sinne ei pääse mikään eikä sieltä ulos... Mikä sen nimi on? Ei se nyt reikä tai kolokaan ole, nehän on molemmat sellasia mitkä näkee ja mihin pääsee ja mistä pääsee pois.... mikä se "tilan" nimitys on?
Öh.
Villi veikkaus: ydin?
Olettaen että siis se pallon sisällä olevassa tilassa on jotakin niin mä ainakin sanoisin et se on pallon ytimessä...
- « Edellinen
- 1
- ...
- 20
- 21
- 22
- 23
- 24
- ...
- 62
- Seuraava »