uskonnollisuus

[q]hardikaveri:
tällaista aihetta en vielä löytänyt
ja kiinnostais onko täällä uskonnollisia ihmisiä?
[/q]

itse tunnustaudun uskonnottomaksi (ateisti)... :)

[q]arikoo:
Kuilu, ihanko oikeasti on unohtunut uskonnon aiheuttamat kärsimykset? Jos lasketaan sodat, inkvisitio, lähetystyön varjolla kulkeneet valloittajat, poliittinen terrori ja kaikki muu paska mitä uskonto on aiheuttanut kärsimyksen määrä ylittää kaikki asteikot. Puhumattakaan siitä kuinka uskonnolla on rahastettu pitkään. (Hmm... pitäisikö perustaa Oy Jeesus Ab, vois saada hyvät tulot.)
[/q]

Katsotaanpa. Tiede on kehittänyt ydinpommin, kemialliset aseet, biologiset aseet, sähköshokkilaitteet, kahleet, miinat, ohjukset, ruudin, kiväärit, hävittäjät, ympäristömyrkyt, vakoilumenetelmät...

Uskonto jää kauas taakse.

Toki tiede on tuottanut paljon hyviäkin asioita mutta nyt puhuttiin kärsimyksestä.

[q]Mrrshan:
Katsotaanpa. Tiede on kehittänyt ydinpommin, kemialliset aseet, biologiset aseet, sähköshokkilaitteet, kahleet, miinat, ohjukset, ruudin, kiväärit, hävittäjät, ympäristömyrkyt, vakoilumenetelmät...

Uskonto jää kauas taakse.

Toki tiede on tuottanut paljon hyviäkin asioita mutta nyt puhuttiin kärsimyksestä.
[/q]

Kerropa miten tiede on tappanut yhdenkään ihmisen? Ei se väline vaan se käyttö...
Pätee tietysti myös uskontoon.

Oikeastaan yhteiskunta on paljon vaikuttanut nykyään ihmisten uskonnollisuuteen. Vaikka sanoisin olevani eksistentialisti, kuulun kuitenkin anglikaaniseen kirkkoon.
Tuli opittua semmoinen asia pienempänä kirkossa käymisen tuloksena että uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia ja ei sitä kuulu valistaa kaikille. Jos ei usko, ei usko..joidenkin mielestä se voi olla outoa kun taas jotkut pitää sitä itsestään selvänä..ei se ole kumpaakaan.

mä uskon juhannukseen.*joo*

joo no siihen minäkin voisin uskoa!

Ystäväni joskus tokaisi eronneensa kirkosta...kysyin että miksi? Vastaus oli että hän ei usko instituutioon ja hänen uskonsa on hänen ja jumalan välinen asia eikä kuulu kellekkään. Eikä hän tarvitse ”laitosta” uskoakseen.Sinänsä ihan hyvä pointti*joo*

[muokattu 27.5.2003 09:09]

tää tieteen ja uskonnon raakuudet on kyllä historiassa näkynyt painajaisina....ja jopa joskus tehneet yhteistyötä... esim sodissa papit siunaa uusimmalla tekniikalla varustettuja sotilaita....ihan kun se ukko välittäis tai ainakaan puutuis millään lailla ihmisten poliittisiin kiistoihin....


niinkuin joku edellä mainitsi niin tällainen topikki oli jo muistaakseni believe... et sori vaan en ollu huomannu sitä

Uskonnoista saa helposti aikaiseksi väittelyn. Entä uskonnolliset kokemukset? Niitä on kaiketi kaikilla?

Itse en tunne luojaani nimeltä. En myöskään tiedä, mikä elämäni tarkoitus on. Olen nähnyt paljon vaikuttavia asioita ja tavannut hienoja kanssaeläjiä. Kokemukseksi maailmankaikkeus on kuitenkin järjettömän ylimitoitettu. Olenkin leikitellyt ajatuksella, että olisimme täällä vain yleisönä; muutenhan koko homma olisi ollut ihan yhtä tyhjän kanssa. Vähän kuin se metsässä kaatuva puu, jota kukaan ei kuule.

Ehkä Jumala tsekkaili universumia ja funtsi: \”Jep, tästä tuli aika kähee. Höh nyt joku kattomaan.\” *naps* -> elämä. \”Noni, siinähän pähkäilette\” *hehe* \”Okei, mitäs nyt tekis...\”

Oli miten oli, en siis \”ole uskossa\”. Ihminen sinänsä on aina kiehtonut. Mikä saa ihmiset ensin tuottamaan niin paljon pahaa, kuin vain ikinä pystyvät kuvittelemaan (esim. keskitysleirit) ja seuraavan sukupolven aikana tanssimaan rauhan ja rakkauden puolesta? Tunnumme hakevan äärimmäisiä elämyksiä, lähinnä nautintoa ja voitonhuumaa - oli hinta mikä tahansa. Elämys oikeuttaa keinot?

Uskonto on useille juuri elämyksiä. Polvistut häikäisevälle alttarille ja rukoilet Jumalaa armahtamaan. Paastoat, jotta tuntisit Herrasi paremmin. Nouset linja-autoon länsirannalla itseksesi hymyillen, tietäen, että pian tapaat Luojasi ylpeänä. *pum* Jälkeenpäin (jos vielä olet elossa), tunnet olevasi parempi ja eheämpi ihminen. Usein tähän vaaditaan pientä tai vähän suurempaa epämukavuutta: Kärsit ja nöyrryt, niin heti olet parempi ihminen.

En kuitenkaan ymmärrä, miksi joku äärettömän voimakas entiteetti jaksaisi hirveän paljoa meidän hyveellisyyksistämme tai palvontariiteistämme välittää. Ihmiset tuntuvat uskovan Jumalaansa jotenkin itserakkaaksi. \”No niin, palvokaas taas mua. Mmm. Kyllä nyt taas tuntuu hyvältä\”. \”Ai hitsi, toi mollas mua; taidanpa lyödä sitä salamalla tuomionpäivänä. Vähän mä oon daun nyt.\”

Joo...

Itse saan \”uskonnolliset elämykseni\” bileistä.

Juuri siinä vaiheessa yötä, kun on liian väsynyt ajattelemaan, mutta tarpeeksi hereillä kokemaan. Siinä vaiheessa kun painovoima antaa jostain syystä periksi ja tuntee olevansa hyvin kevyt. Siinä vaiheessa, kun lakkaa antamasta asioille nimiä. Silloin kun tuntuu, että \”joo, tässä mä nyt olen\” ja on hyvä fiilis ilman sen kummempaa syytä. Hymyilee muille vain sen takia, että heillekin tulisi hyvä mieli. Silloin on valmis ja voi nauraa koko roskalle.

[q]Wintermute:


En kuitenkaan ymmärrä, miksi joku äärettömän voimakas entiteetti jaksaisi hirveän paljoa meidän hyveellisyyksistämme tai palvontariiteistämme välittää. Ihmiset tuntuvat uskovan Jumalaansa jotenkin itserakkaaksi. ”No niin, palvokaas taas mua. Mmm. Kyllä nyt taas tuntuu hyvältä”. ”Ai hitsi, toi mollas mua; taidanpa lyödä sitä salamalla tuomionpäivänä. Vähän mä oon daun nyt.”
[/q]


Ainaski normaalissa ihmissuhteissa joku teko rakkaudesta on kova sana.
Itse annan enemmän arvoa, tuntuu hyvältä jos joku ystävä tekee jonkun asian koska välittää musta. Ja toisinpäin, jos pitäisi tehdä asia josta en välttämättä pidä => mutta tosi ystävä (esim tyttöystävä ... ) pyytää asiaa, niin välillä voin tehdä sen jopa ilomielin.
On se vaan niin merkillinen asia, rakkaus, jopa yllättävän voimakas tunne.

Itse en jaksaisii elää robottien kanssa, vaikka robotit eläisivätkin oikein (=eivät aiheuttaisi ongelmia vai mitä nyt sillä tarkoitetaankin). - ==>
Jos olisin mikä-mikä maassa jossa tiësto² tason soittaja heittäisi unelmakeikkoja ja paikalla olisi kaiken maailman tanssijoita juhlimassa, paikalla saisi vetää viinaa ilmaiseksi, aurinko paistaisi ja linnut laulaisi, henkilöt juttelisivat mukavia, kevyet vitsit lentäisivät... Niin en jaksaisi veivata vuosikymmeniä pidempään mikä-mikä maassa.
Tarkoituksettomuus? imisi miehestä voimat, ?tuntisin itseni yksinäiseksi?
ei olisi valinnan vapautta, toimittaisiin kuin robotit (siis mikäli itse en olisi robotti, vaan osaisin itse ajatella ja sellai...)


Kun minulle (jos) tulee lapsia, niin haluaisin että ne tekisivät valintansa rakkaudesta eivätkä velvollisuuden tunteesta. On paljon asioita joita on pakko tehdä ... mutta kyllä tulee paljon valintoja joilla voidaan osoittaa rakkautta. Ei aina tarvitse lähteä sukulaisiin kinumaan rahaa tai pyytämään palveluja, voihan sitä joskus käydä muuten vaan tervehtimissä ja sellai rallatilallaa... tai jos minä olisin se alkuperäinen äärettömän voimakas entiteetti
niin sitä minä haluaisin, kait?

onhan meillä valinnan vapaus, käyttää viinaa tai olla käyttämättä, olla käyttämättä huumeita tai käyttää, tykätä polkata musiikin tahdissa tai kiikkua keinutuolissa hitaamman musiikin tahdissa => ei valinnan vapaus oikeuta tekoja, tai valinnat voivat johdattaa myös ikävyyksiin
mikä on viisasta / rakentavaa, mikä on oikein ja mikä väärin .... ken tietää

[muokattu 3.6.2003 19:08]

[q]jc.ola:
Ainaski normaalissa ihmissuhteissa joku teko rakkaudesta on kova sana.[/q]

”Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus”?

[q]jc.ola:
Itse en jaksaisii elää robottien kanssa, vaikka robotit eläisivätkin oikein (=eivät aiheuttaisi ongelmia vai mitä nyt sillä tarkoitetaankin). - ==>
Jos olisin mikä-mikä maassa jossa tiësto² tason soittaja heittäisi unelmakeikkoja ja paikalla olisi kaiken maailman tanssijoita juhlimassa, paikalla saisi vetää viinaa ilmaiseksi, aurinko paistaisi ja linnut laulaisi, henkilöt juttelisivat mukavia, kevyet vitsit lentäisivät... Niin en jaksaisi veivata vuosikymmeniä pidempään mikä-mikä maassa.
Tarkoituksettomuus? imisi miehestä voimat, ?tuntisin itseni yksinäiseksi?
ei olisi valinnan vapautta, toimittaisiin kuin robotit (siis mikäli itse en olisi robotti, vaan osaisin itse ajatella ja sellai...)[/q]

Miksi ihmisten kuvailemassasi utopiassa pitäisi olla robotteja? Ja mikä olisi mielestäsi parempi vaihtoehto tälle huolettomalle elämälle? Vaihtelua toki täytyy olla, mutta mikä mainitsemasi tarkoitus tästä ympäristöstä puuttuisi?

Itse ainakin mieluummin hengailisin auringonpaisteessa ystävien kanssa kuin eläisin tässä todellisuudessa sattumanvaraisten terroritekojen, laskelmoitujen sotien ja välinpitämättömyydestä johtuvien nälänhätien keskellä.

[q]jc.ola:
Kun minulle (jos) tulee lapsia, niin haluaisin että ne tekisivät valintansa rakkaudesta eivätkä velvollisuuden tunteesta. On paljon asioita joita on pakko tehdä ... mutta kyllä tulee paljon valintoja joilla voidaan osoittaa rakkautta. Ei aina tarvitse lähteä sukulaisiin kinumaan rahaa tai pyytämään palveluja, voihan sitä joskus käydä muuten vaan tervehtimissä ja sellai rallatilallaa... tai jos minä olisin se alkuperäinen äärettömän voimakas entiteetti
niin sitä minä haluaisin, kait?[/q]

”Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen”?

Sinä haluaisit ja varmaan moni muukin meistä - itseni mukaan lukien. Mutta jaksaisiko mahdollinen maailmankaikkeuksien luoja tosiaan vahdata meidän ajatuksenjuoksuamme? Tässä juuri olikin pointtini. Ihmiset inhimillistävät jumalkuviaan mielestäni aivan liikaa; uskotaan, että oletettu kaikkivaltias ajattelisi kuten me ja omaisi samoja heikkouksia. Ja mitä ylläolevaan lainaukseen tulee, niin siinä on mielestäni yksi maailmanhistorian omahyväisimpiä lauseita.

Jeh, mutta edelleenkin olisin kiinnostunut kuulemaan hetkistä, jolloin tunnette ymmärtävänne tätä todellisuutta parhaiten.

[muokattu 3.6.2003 22:04]

omat vanhemmat kastoi joskus mut luterilaiseksi, itse päätin aikanani erota kirkosta, enpäs ole katunut, päätin samalla antaa omalle pojalleni vapauden valita, en kastanut häntä, saa itse päättää suuntansa kunhan siihen ikään ehtii.*piis*
Tää nyt ei ollut oikeastaan kannanotto mihinkään, tällänen välikommentti vaan.*hymy*

”Jumala on kuollut, Nietzche sanoi, vastasiko jumala: Nietzche on kuollut...?”

[muokattu 3.6.2003 22:22]

[q]olisin kiinnostunut kuulemaan hetkistä, jolloin tunnette ymmärtävänne tätä todellisuutta parhaiten.[/q]

Niinä hetkinä, jolloin todellisuus osoittaa yhä uusin tavoin
olevansa ymmärryskykyäni suurempi - kaikessa
yksinkertaisuudessaan.

Näistä hetkistä puhuminen sen tarkemmin on kuin yrittäisi
kuvailla rakkautta sellaiselle joka ei ole sitä itse kokenut.
Tämän takia en mm. pidä lähetys- ja käännytystyötä tai
lapsikasteitakaan mielekkäinä: näitä kokemuksia ei
voi lahjoittaa tai siirtää väkisin toiselle ihmiselle, ja
ilman omakohtaista kokemusta uskonnosta tulee
pian dogmaattista ja elämälle vierasta - jotain
mystistä joka on kaukana arkielämästä.

Niin että tiede toi abc-aseet ja hävittäjät ja silleen ja nyt se on tieteen vika kun niillä tapetaan ihmisiä? Minne mennä nauramaan...

Ihminen otti kepin käteensä ja huitaisi sillä toista olentoa (esi-ihmistä tai eläintä) melko aikaisin. Aseet eivät tapa vaan ihmiset! Nyt sodat ovat tehokkaampia kuin ennen ja kuolleita enemmän, totta. Mutta! Monet uskonnot ohjaavat ihmisiä sotaan (onneksi meillä on muutamia pasifistisia uskontojakin). Esim. kristinusko (mikä kirosana!) on ottanut sen hetkiset aseet ja KÄYTTÄNYT NIITÄ OMIEN TARKOITUSTENSA MUKAAN. mot.

Jee jee jeesus on POP *piis**plur**piis* HAAALLEEELUJA!!!!

[muokattu 18.6.2003 15:55]

Ihan välikevennyksenä hilpeyksiä kirjasta jonka löysin.

Jeesus oli antisemiitti ja arjalainen joka ristiinnaulittiin Wothanin tammeen saksassa juutalaisten toimesta. Nyt hän on ilmestynyt meille uudelleen Adolf Hitlerinä.

Että silleen...

Kaikki joista tämä oli hauskaa, miksi? Ei tämä ole hirveästi heikompi tarina kuin niinsanottu aito, uskovien määrä lienee erillainen mutta... Ainahan uuden keksijät ovat heikoilla kannatuksessa. Jos Aatu olisi voittanut sodan tämä olisi mahdollisesti myös meidän ”aseveljien” uskonnonkirjojen kertomus. Silloin olisin kirjoittanut nykyisen tarinan ´välikevennyksenä.

[q]arikoo:
Niin että tiede toi abc-aseet ja hävittäjät ja silleen ja nyt se on tieteen vika kun niillä tapetaan ihmisiä? Minne mennä nauramaan...

Ihminen otti kepin käteensä ja huitaisi sillä toista olentoa (esi-ihmistä tai eläintä) melko aikaisin. Aseet eivät tapa vaan ihmiset! Nyt sodat ovat tehokkaampia kuin ennen ja kuolleita enemmän, totta. [/q]

Uskontokaan ei tapa ihmisiä, vaan ihmiset tappavat ihmisiä.

Esimerkiksi Jeesuksen lähetyskäsky oli myöhemmin pelkkä
poliittinen keppihevonen ristiretkille, ja toisaalta esimerkiksi
Islamin Jihad tarkoittaa syvällisimmässä merkityksessään
muslimin sisäistä kamppailua - ei suinkaan vääräuskoisten systemaattista
tappamista. Fanaatikkojen käsissä symboliikka taipuu toki
mihin tahansa

Mutta edelleen - uskonnot sen kummemmin kuin tiedekään eivät
ole syypäitä maailman vääryyksiin.

[q]arikoo:

Mutta! Monet uskonnot ohjaavat ihmisiä sotaan (onneksi meillä on muutamia pasifistisia uskontojakin). Esim. kristinusko (mikä kirosana!) on ottanut sen hetkiset aseet ja KÄYTTÄNYT NIITÄ OMIEN TARKOITUSTENSA MUKAAN. mot.[/q]


Väitän, että neljästä yleisimmästä uskonnosta
(kristinusko, islam, hindulaisuus, buddhalaisuus)
jokainen on pasifistinen luonteeltaan, ja siinä
missä uskonnon nimissä on tehty väkivaltaa,
on pohjimmiltaan aina kyse ristiriidasta kunkin
uskonnon perimmäisten elämänohjeiden kanssa.
Toki kristittykin voi tappaa, ja voi jopa väittää
tekevänsä sen Jumalan nimissä, mutta katsoipa
asiaa miten päin vain, niin kristillisen teologian valossa
kyseessä on harhaoppi, sillä Raamatussa tappaminen
kielletään yksiselitteisesti.

Minne muuten hävisi yht'äkkiä se tieteen kohdalla esittämäsi
'vapaa tahto'? Vai esitätkö nyt, että itseasiassa
uskonnoissa onkin perää, ja jokin korkeampi
voima ohjaa ihmisiä heidän omasta tahdostaan
riippumatta?

(itse olen taipuvainen sille kannalle, että ns. vapaa tahto on
pelkkä aikaperspektiivin vääristymästä johtuva inhimillinen
harha. *vink*)

[muokattu 19.6.2003 18:27]

[q]hardikaveri:
en tarkoita mitään kiihkoilua vaan onko täällä ihmisiä jotka vähäisestikkään uskoo toivoo tai haluaisi uskoa johonkin suurempaan ja jos niin ei tarvitse nyt alkaa kertoo ryhmittymää mutta kertokaa sellaisia pieniä asioita
[/q]

En usko mihinkään yliluonnolliseen luojaan, mutta uskon kyllä että on täysin mahdollista että joku on luonut meidän maailmankaikkeuden ja näin ollen myös meidät. Suosittelen tutustumaan David Deutschin teoriaan multiversumista ja muihin siitä johdettuihin teorioihin (esim. kvanttitietokoneet), erittäin kiehtovaa luettavaa. :)

http://www.gifs.net/animate/nativity2.gif

tällaista aihetta en vielä löytänyt
ja kiinnostais onko täällä uskonnollisia ihmisiä?

en tarkoita mitään kiihkoilua vaan onko täällä ihmisiä jotka vähäisestikkään uskoo toivoo tai haluaisi uskoa johonkin suurempaan ja jos niin ei tarvitse nyt alkaa kertoo ryhmittymää mutta kertokaa sellaisia pieniä asioita