uskonnollisuus

[q]Super-Kerttu, 12.5.2006 08:48:
---
hallucinogen, 12.5.2006 08:19:
Miten voi uskoa enkeleihin mutta ei kuitenkaan Jumalaan? =D

---


No mun mielestä ne ei liity mitenkään toisiinsa.. Se nyt vaan on mun uskomus..*enkeli*
[/q] Mä ajattelen kyl samoin tosta asiasta... En liitä jumalaa ja enkeliä toisiinsa

Tietoisuus on sitä, mitä elin nimeltä aivot tekevät. Piste.

Minkäänlaisia todisteita mihinkään muuhun suuntaan ei ole olemassa, ja tukevia todisteita on koko neurofysiologian tutkimuskenttä pullollaan.

Oishan se ihan kiva juttu jos me olisimme jonkinlaisia äärettömyyden olentoja, mutta tietoisuuden tai minän tasolla niin ei vaan ikävä kyllä taida olla. Materian tasolla toki olemme kaikki universumia nyt ja iänkaikkisesti, mutta se ei merkitse yhtään sen enempää kuin atomien ja hiukkasten hetkellisen järjestyksen hajoamista kun niin sattuu käymään, ja aikanaan osasten leviämistä kosmiseen tuuleen.

Kuusumun Profeettaa lainatakseni:

"On niin yksinkertaista
Uskotella olevansa päivä joka ei milloinkaan laske
Olla kaukaisten hailakkain vuorten takaa nouseva säteinen paiste
On niin vaikeaa
Myöntää olevansa vain satunnainen kuiskaus
Olla päivänkajo joka aina likempänä kuin aamua
On hiipuvaa iltaa"

Kappaleesta 'Ei aurinko milloinkaan laske'. Pelkkä noiden sanojen lukeminen saa vieläkin kyyneleet silmiin, toi on vaan niin uskomaton biisi. Eikä tähän tuntemukseen tarvita jumalaa, tuonpuoleista, tai mitään yliluonnollista. Se aivoprosessorini ajaman tietoisuuden reaktio. Eikä tämä vähennä sen arvokkuutta kvantin vertaa.

ateisti....tai no, ehkä johonki uskon...mut en ainakaa tähä luterilaiseen oppiin. Kirkosta älysin kylläki erota vasta muutama viikko sitten.

[q]Epailija, 12.5.2006 12:43:
---
taikakaulin, 12.5.2006 11:36:
Juu. Noi omat uskomukseni eivät vissiin muuten eroa pahemmin ateismista kuin siinä, että mielestäni esim. meditaatiolla voi herkistää tuota kontaktia ympäristöönsä ja toimia siten harmonisemmin kaikkeuden virrassa ilman että egon neuroosit yms on sotkemassa maailmankuvaa ja toimintaa.

---


Mitä ihmettä se harmoninen toiminta on? Entä kaikkeuden virta, miten ihmeessä me muka voisimme kulkea sitä vastaan?
[/q]

Ihmisen tietoisuus sisältää aina ennakkoluuloja suuntaan jos toiseen ja ihminen tekee ratkaisuja monesti muistinsa eikä käsillä olevan hetken perusteella. Eli jos meditaatiolla saavutettava rentoutus vapauttaa jostain "teen näin, koska siten olen aina tehnyt" -keloista ja kehittää tarkkaavaisuutta siihen suuntaan, että toimii skarpimmin tilanteen mukaan niin silloin ihmissuhteet ja yhteiskunta pelaa paremmin. Ja sitä, että tajuaa oman onnellisuutensa olevan kiinni myös siitä miten muilla menee, vähemmän minä-minä-minä -meininkiä.

Ihan vaan teoriaa joka minusta on järkeenkäypää. En ole meditoinut vuosiin enkä ole mikään guru ikinä ollut. Jonnekin joogailemaan vois kyllä lähtee.

Skiantologia on kyl SE OIKEA uskonto!!!

no hei, kamoon, jos Tom Cruisekin siihen uskoo

*toktok*

[q]taikakaulin, 12.5.2006 14:49:
Ihmisen tietoisuus sisältää aina ennakkoluuloja suuntaan jos toiseen ja ihminen tekee ratkaisuja monesti muistinsa eikä käsillä olevan hetken perusteella. Eli jos meditaatiolla saavutettava rentoutus vapauttaa jostain "teen näin, koska siten olen aina tehnyt" -keloista ja kehittää tarkkaavaisuutta siihen suuntaan, että toimii skarpimmin tilanteen mukaan niin silloin ihmissuhteet ja yhteiskunta pelaa paremmin. Ja sitä, että tajuaa oman onnellisuutensa olevan kiinni myös siitä miten muilla menee, vähemmän minä-minä-minä -meininkiä.
[/q]
Eiköhän tietyt käyttäytymismallit oo opittu usein siitä syystä, että ne on havaittu hyviksi. Jos jossain tietyssä tilanteessa johon yleensä käytetään tiettyä käyttäytymismallia, tilanne muuttuukin oleellisesti niin eiköhän jokainen muuta toimintaansa normaalista ilman sitä meditaatiotakin. Tietty ennalta-arvattavuus käytöksessä tietyissä tilanteissa on mun mielestä vaan hyväksi, on helpompi ennakoida ja suunnitella asioita kun tietää miten muut toimii. Eiköhän se oo selvä et jos läheinen voi hyvin niin se vaikuttaa myös positiivisesti suhun mut mun oloa ei ainakaan paranna jos Göran Ruotsista voi paremmin, paitsi jos se voi niin hyvin et lähettää mulle massia tai kauniin tyttärensä kylään.

[q]¦), 12.5.2006 14:53:
Skiantologia on kyl SE OIKEA uskonto!!!

no hei, kamoon, jos Tom Cruisekin siihen uskoo

*toktok*
[/q]
John Travolta kans "Come out from the closet, Tom, everyone wants you out"

[q]hallucinogen, 12.5.2006 14:58:
---
taikakaulin, 12.5.2006 14:49:
Ihmisen tietoisuus sisältää aina ennakkoluuloja suuntaan jos toiseen ja ihminen tekee ratkaisuja monesti muistinsa eikä käsillä olevan hetken perusteella. Eli jos meditaatiolla saavutettava rentoutus vapauttaa jostain "teen näin, koska siten olen aina tehnyt" -keloista ja kehittää tarkkaavaisuutta siihen suuntaan, että toimii skarpimmin tilanteen mukaan niin silloin ihmissuhteet ja yhteiskunta pelaa paremmin. Ja sitä, että tajuaa oman onnellisuutensa olevan kiinni myös siitä miten muilla menee, vähemmän minä-minä-minä -meininkiä.

---

Eiköhän tietyt käyttäytymismallit oo opittu usein siitä syystä, että ne on havaittu hyviksi. Jos jossain tietyssä tilanteessa johon yleensä käytetään tiettyä käyttäytymismallia, tilanne muuttuukin oleellisesti niin eiköhän jokainen muuta toimintaansa normaalista ilman sitä meditaatiotakin. Tietty ennalta-arvattavuus käytöksessä tietyissä tilanteissa on mun mielestä vaan hyväksi, on helpompi ennakoida ja suunnitella asioita kun tietää miten muut toimii. Eiköhän se oo selvä et jos läheinen voi hyvin niin se vaikuttaa myös positiivisesti suhun mut mun oloa ei ainakaan paranna jos Göran Ruotsista voi paremmin, paitsi jos se voi niin hyvin et lähettää mulle massia tai kauniin tyttärensä kylään.
[/q]

Niin. Tietty meditaatio ei ole ainoa tie "hyvään elämään" (mitähän sekin sitten on, kai sitä että kaikilla on kivaa?), itselläni vaan oli joskus ihan käsittämätön ero siihen kuinka elämä alkoi sujumaan kun jotkut neuroosit haihtuivat sen ansiosta ja aloin olemaan huomattavasti enemmän ihminen jonkun yhteiskuntarobotin sijaan. Jotain pinttyneitä tapoja on ihan kaikilla (hyviä, pahoja sekä neutraaleja) ja niille sokeutuu.

Tuosta Göran-esimerkistä: Jos jenkkimiljardöörit kelailis vähemmän niitä numeroita pankkitilillään ja tekis jotain sen hyväksi että nykyisillä köyhilläkin menisi hyvin, niin niiden tarvitsisi ehkä vähemmän huolestua jostain terrori-iskuista.

[q]taikakaulin, 12.5.2006 15:15:
Tuosta Göran-esimerkistä: Jos jenkkimiljardöörit kelailis vähemmän niitä numeroita pankkitilillään ja tekis jotain sen hyväksi että nykyisillä köyhilläkin menisi hyvin, niin niiden tarvitsisi ehkä vähemmän huolestua jostain terrori-iskuista.
[/q]
Tästä vois kiistellä jossain toisessa topicissa mut ei se ole mun mielestä mikään rikkaan velvollisuus auttaa köyhempiä suoraan rahallisesti omalta tililtään. Bisnestoiminta pitää olla rehtiä ja reilua mut se on aivan toinen asia kuin henkilökohtaisten varojen jakaminen. Enkä mä ole sitä mieltä, että terrorismi johtuu suoraan massien vähyydestä. Osama ei tosiaan ole köyhä jäbä mut silti etsityin terroristi, eiköhän ne oo aatteet mitkä eniten jyllää mut tää ei ehkä ole tän topicin aihe. Toki maallinen mammona varmaan pistää hivenen kapuloita rattaisiin mutta katoimpa tuossa dokkaria missä toimittaja haastatteli terroristejä Irakissa niin eivät ne mitään köyhiä kaikki olleet ja vaimo ja lapsikin löytyi mut silti heiluttiin pommien kanssa.

[q]toma, 12.5.2006 13:36:
Tietoisuus on sitä, mitä elin nimeltä aivot tekevät. Piste.

Minkäänlaisia todisteita mihinkään muuhun suuntaan ei ole olemassa, ja tukevia todisteita on koko neurofysiologian tutkimuskenttä pullollaan.
[/q]

Tietoisuus on kyllä kumma juttu. Siis tämä, että miksi pitää olla sisäinen kokemusmaailma vaikka maailma pyörisi ehkä ihan hyvin ilmankin?

Luonto on kasa systeemejä, jotka reagoivat ärsykkeisiin. Aivot on valtavan monimutkainen systeemi ja joku selitys tuosta miksi ihmiset ovat itsetietoisia on se, että se on pakollinen nakki ihmisen roolissa, eli jonkinlainen feedback-loop minkä pohjalta tehdään päätöksiä ja toimitaan. Kasvi tietty reagoi auringonvaloon yms, mutta ei ole tietoa eikä keinoja selvittää, onko siinä mitään sisäistä kokemusta.. Tuskin se ainakaan kelailee "näytänköhän tänään hyvältä" tms, vaan sen tarkoitus on vain toimia ympäristönsä kanssa. Mielestäni siis ei voi tarkkaan määritellä rajaa, josta tietoisuus alkaa ja loppuu, on vain simppeleitä, monimutkaisia ja täysin erilaisia järjestelmiä. Ei vauvakaan paljon muuta osaa kuin reagoida kun saa tissiä suuhun mutta tietoisia ihmisiä niistäkin on sitten kasvanut.

Sitten on transhumanistit, joiden mielestä konekin voi saavuttaa tietoisuuden..


Menee kyllä oudoks tämäkin, päästiin tosi vaikeisiin aiheisiin. Minulla ei ole lopullisia totuuksia, kunhan höpötän ja koetan oppia jotain uutta.

[q]taikakaulin, 12.5.2006 15:49:
Mielestäni siis ei voi tarkkaan määritellä rajaa, josta tietoisuus alkaa ja loppuu, on vain simppeleitä, monimutkaisia ja täysin erilaisia järjestelmiä. Ei vauvakaan paljon muuta osaa kuin reagoida kun saa tissiä suuhun mutta tietoisia ihmisiä niistäkin on sitten kasvanut.
[/q]
Tästä olen aivan samaa mieltä.

Juuri tämä on sieluun uskovien suurin arroganssi: mikä muka tekisi ihmisestä niin ainutlaatuisen ihmeellisen erikoisen, että vain hänellä olisi sielu, ikään kuin on/off mielessä. Joko sulla on se tai sitten ei. Mielestäni aika kritiikkiä kestämätön ajattelutapa.

[q]patis, 14.5.2003 15:50:
Tres:
---

Suosittelen muuten edelleen kaikille tätä testiä:
http://www.selectsmart.com/RELIGION/

---
[/q]

Your Results:
1. Mainline - Liberal Christian Protestants (100%)

[q]Riku, 11.5.2006 23:12:
---
Mä liityn kans tähän kuoroon siinä määrin, että on kyllä aika polleata tulla sepostamaan tänne tai minnekään muuallekaan, että "mä tiedän maailmankaikkeudesta niin paljon että tiedän ettei jumalaa ole olemassa" =)
[/q]
Sinä nyt vähän vääristelet sanojani. Nämähän ovat kaikki uskon asioita, ja tietysti myös mielipideasioita. En väitä tietäväni "maailmankaikkeudesta niin paljon että tiedän ettei jumalaa ole olemassa". Olen lukenut ja pohtinut asioita omassa pienessä päässäni ja muodostanut oman mielipiteeni.

Ja anteeksi jos ymmärsin sinun pointtisi väärin.

Tästä tulee pitkä juttu ja en tiedä ymmärtääkö kukaan muu omia ajatuksiani, mutta yritetään kuitenkin :)

Näin minä uskon:
Jumalaa ei ole. Ihminen on keksinyt jumalan, taivaan ja helvetin ynnä muut tarinat siksi ettemme tuntisi olevamme yksin. Siksi että olisi joku "higher power" tuomassa toivoa tähän kaikkeen.

Sielu... Mikä se on? Ei sellaista ole. Tietoisuutemme itsestämme ja toisistamme tulee aisteista, hormooneista, välittäjäaineista, aivojen ja selkäytimen hermoimpulsseista. Rakkaus ei ole mikään sielujen välinen jumalallinen yhteys. Se on hormoonien ja välittäjäaineiden muodostama hyvänolon, euforian, kaipuuden ym. tunne. Ihminen on laumaeläin.

Minua suuresti ärsyttää elämän tarkoituksen pohtiminen ja sen pohtiminen että miksi olemme täällä. Vastaus on hyvin lyhyt ja ytimekäs. Me olemme tälläisia kuin olemme siksi koska maailmankaikkeus ja fysiikan lait ovat sellaisia kuin ovat. Jos atomiytimen kasassa pitävä voima olisi vaikkapa prosentin miljardisosan heikompi, ei orgaanisia yhdisteitä voisi edes muodostua.

Jotkut sanovat että ei kaikki voi olla vain niin sattuman kauppaa että olemme syntyneet tänne ilman minkäänlaisen jumalolennon apua. Voi hyvät hyssykät, niin se vain on. On täysin sattumien, fysiikan lakien, maailmankaikkeuden muodustumisen ja laajenemisen ja epätarkkuusperiaatteen summaa että olemme tämän muotoisia, tämän näköisiä kuin olemme. Kysymys jumalasta ja korkeammasta voimasta on täysin hermo- ja aivosolujen muodostamia. Hermo- ja aivosolut ovat muodostuneet orgaanisista yhdisteistä. Niitä me olemme, hiilivetyjä, joiden muodostumistodennäköisyyslaskelmat alkoivat jo sekunnin triljoonasosan jälkeen meidän tuntemamme maailmankaikkeuden syntymän - alkuräjähdyksen - jälkeen. Mistä alkuräjähdys syntyi... voi olla että maailmankaikkeutemme syntyi jonkun toisen universumin tähden luhistuttua mustaksi aukoksi.

Miten uskoville käy sitten kun tapaamme toisenlaisen rodun avaruuden syövereistä? Onko "jumala" luonut heidätkin? Kirjoitetaanko Raamattu sitten jälleen uudestaan?

En tiedä selitinkö tarpeeksi selkeästi. Näin minä uskon, tämä on minun mielipiteeni. Älkäämme vääntäkö kättä makuasioista.

[q]Gnomex, 12.5.2006 18:35:

Me olemme tälläisia kuin olemme siksi koska maailmankaikkeus ja fysiikan lait ovat sellaisia kuin ovat.
[/q]

Mä en ymmärrä sun uskonkappaletta :D

Jos nyt lähdet tolle 'Siksi'-linjalle, niin
yhtä hyvin voisit sitten selittää miksi
maailmankaikkeus ja fysiikan lait
ovat sellaisia kuin ovat ;p

Lisäksi, maailmankaikkeus ja fysiikan
lait ei mitenkään johda siihen, että
ihmisiä on olemassa. Huomattavasti
todennäköisempää pelkästään 'maailmankaikkeuden
ja fysiikan lakien' perusteella olisi, että
ei olisi

Ei sillä että itse uskoisin kohtaloon tai
korkeampaan johdatukseen, mutta toi
sun pyrkimys asettaa uskonto kyseenalaiseen
valoon on mun mielestä yhtä lailla sisäisesti
ristiriitainen, kuin mikä tahansa mystinen
maailmanselitysmalli.

Jaa niin, uskontojen syntytausta on kyllä
paljon monimuotoisempi, kuin universumin
kylmyyden kompensoiminen. Järjestäytyneillä
uskonnoilla on ollut sosiaalinen tehtävä, ja toisaalta
spontaanit uskonnolliset kokemukset ovat osa
ihmisen aivojen (toistaiseksi osin tuntematonta)
toimintaa. Aiheesta on useita mielenkiintoisia
tutkimuksia, jotka pääsevät hiukan syvemmälle
uskonnollisten kokemusten luonteeseen, kuin
pikkuvanhat näkemykset uskonnosta jonkinlaisena
ontologisena turvariepuna

[q]Karski, 12.5.2006 19:19:
---
Jos nyt lähdet tolle 'Siksi'-linjalle, niin
yhtä hyvin voisit sitten selittää miksi
maailmankaikkeus ja fysiikan lait
ovat sellaisia kuin ovat ;p
[/q]
Ne ovat sellaisia kuin ovat, koska olemme täällä havainnoimassa niitä sellaisenaan. Ei kukaan voisi todeta kanan maistuvan kanalle jos ei olisi ketään maistamassa sitä. Siis fysiikan lait ovat sellaisia kuin miksi maailmankaikkeus on ne alkuhetkillä muovannut. Jos universumi olisi erilainen niin myös lait olisivat erilaisia ja päinvastoin. Ja silloin ehkä ei olisi meitä täällä niitä havainnoimassa. Huomaa viittaukseni atomiytimen koossa pitävään voimaan edellisessä viestissä.

[q]
Lisäksi, maailmankaikkeus ja fysiikan
lait ei mitenkään johda siihen, että
ihmisiä on olemassa.
[/q]
Ei tietenkään, en väittänytkään niin. Fysiikan lait vain mahdollistavat elämän. Ja on täysin orgaanisten alkuyhdisteiden keskenäisten reaktioiden sattumien summaa että olemme tämmösiä. Sitten myöhemmin astui kuvaan lajien sisäinen kehitys, evoluutio, geneettinen muokkautuminen, vahvimman selviytyminen jne.

[q]
Ei sillä että itse uskoisin kohtaloon tai
korkeampaan johdatukseen, mutta toi
sun pyrkimys asettaa uskonto kyseenalaiseen
valoon on mun mielestä yhtä lailla sisäisesti
ristiriitainen, kuin mikä tahansa mystinen
maailmanselitysmalli.
[/q]
Niinpä, mielipidejuttuja.

uskonnollisuus on jees kuha ei tuu mulle tyrkyttää tai yritä sen turvin sotii tai kieltää muita tekemästä asioita!

[q]Karski, 12.5.2006 19:19:
---
Gnomex, 12.5.2006 18:35:

Me olemme tälläisia kuin olemme siksi koska maailmankaikkeus ja fysiikan lait ovat sellaisia kuin ovat.

---

Lisäksi, maailmankaikkeus ja fysiikan
lait ei mitenkään johda siihen, että
ihmisiä on olemassa. Huomattavasti
todennäköisempää pelkästään 'maailmankaikkeuden
ja fysiikan lakien' perusteella olisi, että
ei olisi

[/q]

Jos ajatellaan että avaruus on ääretön niin siinä tapauksessa on huomattavasti todennäköisempää että jossain on käynyt niin kuin täälä...
Matemaattisin perustein...

[q]¦), 15.5.2006 06:18:
---
Jos ajatellaan että avaruus on ääretön niin siinä tapauksessa on huomattavasti todennäköisempää että jossain on käynyt niin kuin täälä...
Matemaattisin perustein...
[/q]
Jos avaruus olisi ääretön, se tarkoittaisi sitä ettei olisi alku- eikä loppupistettä, eikä myöskään syntyä tai tuhoa. Eikä siis myöskään mitään jumalan luomistyötä. Voi kun asia olisikin näin, olisi todistettu ettei jumalaa ole. Aika-avaruuteen perustuva yleinen suhteellisuusteoriahan sallii avaruudelle kaksi mallia: joko universumi on aina ollut olemassa (eli ei jumalaa) tai sitten se on jonain tiettynä "ajan" hetkenä syntynyt singulariteetista (piste jossa aika-avaruuden kaareutuminen on ääretöntä, tilavuus nolla, tiheys ääretön, fysiikan lait eivät päde). Onneks meillä on kuitenkin painovoiman kvanttiteoria joka antaa meille kolmannen mahdollisuuden: koska aika-avaruudessa aika on tasavertainen paikan kanssa, aika-avaruus voi olla äärellinen (mutta rajaton), eikä siis tarvita singulariteetteja, alkuja eikä loppuja. Eli aika-avaruus olisi kuin pallon pinta. Pallon sisäpuolen voi unohtaa kokonaan, itseasiassa mitään sisältöä ei edes ole, on vain 4-ulotteinen "pallon pinta", äärellinen mutta rajaton.

[q]Gnomex, 15.5.2006 16:06:
Jos avaruus olisi ääretön, se tarkoittaisi sitä ettei olisi alku- eikä loppupistettä, eikä myöskään syntyä tai tuhoa. Eikä siis myöskään mitään jumalan luomistyötä. Voi kun asia olisikin näin, olisi todistettu ettei jumalaa ole. [/q]
Ei tuo mitään todistaisi, poistaisi vain yhden mahdollisen jumalan funktion, alun luojan, tarpeen. Ei se selittäisi yhtään sen enempää miksi tälläinen maailmankaikkeus on olemassa.