Kohti unelmakämppää, eli näin ostan / remontoin / sisustan asuntoa

[q]Verano, 12.5.2006 09:41:
Muistanks mä nyt ihan väärin, mutta oliko teillä tarkotus tulla keittiöön rosteripintoja enemmänkin kuin vain astianpesukoneen ja jääkaapin verran? Tuleeko edes ne rosterisina?

Musta nuo puupinnat on huomattavasti kauniimmat kuin kylmä, teräksinen rosteri. Toki jos muut pinnat on lämpimiä, niin imo just esim jääkaappi ja pesukone rosterisina sopivat hyvin kuvaan =)
[/q]

Mä en edes muista mitä kaikkia vaihtoehtoja tässä on käyty läpi pintamateriaalien suhteen, mutta tällaisiin tosiaan sitten lopulta päädyttiin.

Uudet astianpesukone, liesi, liesituuletin sekä keittiökalusteiden sokkelit (jotka eivät vielä kuvissa näy) ovat rosterisia. Jääkaappi (joka siis siirrettiin eteisen puolelle pysyvästi jotta keittiöön tulisi enemmän tilaa) on ainakin toistaiseksi valkoinen ja sen vaihtamista voi pohtia sitten joskus.

[q]Verano, 12.5.2006 09:41:
Noin muutenkin en itse henk.koht. viihtyisi kodissa, jossa värimaailma olisi pääasiassa kylmä, teräksinen, harmaa tms. Omassa kodissani hallitsevat värit ovat lämpimiä ja mausteisia.
[/q]

Joops, kyllä mäkin diggailen tossa uudessa keittiössä olevasta lämpöisestä fiiliksestä. Seuraavaksi pitäisikin koittaa nyt miettiä minkä väriset ja kokoiset laatat seinään isketään. Luulin jotenkin että mulla oli selkeä visio tosta, mutta kun asiaa on tarkemmin pohdittu, niin ei se kyllä natsaa tohon yhtään. Tällä hetkellä vahvimmin ehdolla punaiset 95x95-laatat.

Muutenkin remppa on hakenut ja löytänytkin muotoaan tässä hommia tehdessä. Olkkarista keittiöön päin otetussa kuvassa näkyvä jo puretun lasisen väliseinän yläosa oli alunperin tarkoitus jättää, mutta tässä viimeisen parin päivän sisällä on pikkuhiljaa tultu siihen lopputulokseen, että puretaan sekin pois. Tilalle rakennetaan ehkä parikymmentä senttiä korkea kotelointi, johon sitten laitetaan uutta valaistusta.

[q]Jone, 12.5.2006 10:14:
Mainitsemasi taso jatkuu kuin jatkuukin eteenpäin. Väliin tulee liesi (50cm leveä) ja sen vasemmalle puolelle (paikalle, jossa jääkaappi aikaisemmin sijaitsi) tulee lisää työtasoa. Mistään virheestä ei siis ole kyse. Lisäsin parit äsken otetut kuvat tuonne sivulle ja niistä homma näkyy hieman selvemmin jo.
[/q]

Ehkä se näyttää valmiina sitten erilaiselta :)
Itse olisin kenties päätynyt jonkinsortin viistoratkaisuun, tuon tason
viilutuksien suhteen.

[q]Heavyweight JamMasta, 12.5.2006 21:02:
En todellakaan tiedä enään mitä sielläpäin tehdään, ehkä vedetään linssista,
ehkä ei. Täälläpäin vaihdetaan uudet putket kyllä pintaan ilman mitään
remonttia. Ehkä siel on kädettömiä, jotka ei selviä purusta ilman remonttia. ;)
[/q]

Niin ... täälläpäin missä itse asun asunnot on tehty 50 luvun lopussa tai 60 luvun alussa ja pitää vaihtaa sekä käyttövesiputket että viemärit.

Sinä varmaan voisit tulla kertomaan meille suunnittelukokoukseen miten asentaa viemärit pintaan

[q]
Meilläkin on tällähetkellä työnalla 5. eriputkiremontti työmaata, jossa osassa
vaihdetaan putket, toisissa vaihdetaan putket ja rempataan kylppäri samassa,
kolmansissa uusitaan myös sähköt ja tuodaan valokuitua kerroksiin jne.
[/q]

Toi putkien vaihtaminen on varmaan vaihtoehto uusissa kämpissä. Mä en näe mitään järkeä siinä, että vanhassa asunnossa vedetään uudet putket pintaan ja jätetään muuten kaikki tekemättä .... linjasaneerauksen idea (imo) on just siinä, et vanhat asunnot tuodaan nykyasuntojen tasolle niin koon, materiaalien, vuotoriskien kuin toimivuudenkin osalta :)


Sen verran vielä, että toi putkien pinta-asennus on imo ihan hirveän näköistä. Meillä on vielä jossain määrin epävarmaa saako putket jyrsittyä seinän sisälle, mutta tähän mennessä näyttää lupaavalta :)

[q]akir0, 12.5.2006 11:33:
---
hardikaveri, 12.5.2006 11:07:
työkaverille tuli sähkö & putkiremppa 70m2 kämppään ja joku 35 000 euroa tuli maksamaan eli ei muuta kun pankkiin :(

---


500e/m2 sähköistä ja putkista ei kuulosta ees kovin pahalta. Eikä sitä sentään pankkin tarvii lähteä. Taloyhtiö kun hoitaa noi raha-asiat ja velottaa sitten rahoitusvastikkeena.

Oman putki+ikkunaremontin kustannukset on vielä tulematta, mutta eiköhän ne kohda vihdoin tarkennu neliö-tasolle asti. Remontti kun päättyi vihdoin muutama viikko sitten.
[/q]

...ottaen vielä huomioon, että asunnon arvo lähtee siitä "putkiremonttia ei ole tehty" pienestä hintakuopasta veks... Talonyhtiöissä kannattaa yrittää saada putkiremontit käyntiin piakkoin, koska suunnitteluunkin menee vähintään vuosi. Vuoden 2008 jälkeen alkaa LVIS-alan työntekijöitä jäädä eläkkeelle suuria määriä. Toki putkiremontille pitää olla tarve, mutta jos on jo useampi vuosi mietitty, niin kannattaa alkaa suoriutumaan.

Tässä vähän matskua:
Lähde: http://www.rakennusteollisuus.fi/edunvalvonta/tyosuhde/strategia.pdf

Seuraavassa eri ammattialojen koulutustoimikuntien katsaukset:
http://www.minedu.fi/julkaisut/Research_in_Finland/pdf/90Koulutustoimikuntien_katsaukset.pdf
"Alan ongelmana on työvoiman korkea keski-ikä sekä matala eläkkeelle siirtymisikä. Tästä johtuen alalla avautuu lähivuosina runsaasti uusia työpaikkoja. Toisen asteen koulutettujen määrä ei ole riittävä johtuen siitä, että osa perustutkinnon suorittaneita jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa sekä alan hakijatilanteesta ja opiskelunsa keskeyttäneiden suuresta määrästä.”
”Lisäksi kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen työvoiman vanheneminen lisää eläköitymistä huomattavasti."
"Toisen asteen koulutukseen hakijoiden ei määrä ei ole riittävä suhteessa työelämän koulutustarpeeseen. Korjausrakentamisen lisääntyminen asettaa uusia haasteita talotekniikalle. Koulutuksen suunnittelussa tulee huomioida korjausrakentamisen erityispiirteet. Suomen ikärakenne tuo talotekniikalle paineita ratkaista ikääntyvän väestön asuntojen erityisvaatimukset."

KANSALLINEN RAKENNUSPOLIITTINEN OHJELMA
http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/10649/86613_1kokous10102005.pdf
"Vesterinen kertoi rakentamisen lyhyen aikavälin suhdannetilanteesta vuodelle 2005-
2006. Rakennusalan kehitys on vakaata. Kehityksen ennakointia on parantanut
elinkaariajattelun yleistyminen. Asunto-, toimisto-, liike- ja teollisuusrakentaminen on
vilkasta ja sama taso tulee olemaan ensi vuonna. Julkisen palvelurakentamisen
odotetaan vähenevän. Työvoiman niukkuus on lisääntynyt ja tulee lisääntymään myös
ensi vuonna."

http://www.rakennusteollisuus.fi/edunvalvonta/tyosuhde/strategia.pdf
3.1 Rakennusalan henkilöstön rakenne
Eräiden arvioiden mukaan rakennustyön työntekijöistä ja toimihenkilöistä jopa 70 prosenttia siirtyy työelämän ulkopuolelle vuosina 2000 - 2015. Tämä merkitsee, että seuraavien 10 - 15 vuoden aikana rakentamiseen on löydyttävä noin 100 000 henkilöä korvaamaan työelämästä poistuvia. Rakennusalan työvoiman ikärakenteesta johtuen työvoiman poistuma rakennusalalla on nopeampaa kuin muussa teollisuudessa.
Voimakkaimmin ikääntymisestä johtuva työvoimapula kohdataan toimihenkilöpuolella. Teknisen koulutuksen saaneista tuotantoon suuntutuneista henkilöistä tulee suurin pula. Rakennusalan avainkysymyksiä tulee olemaan, mistä työmaille saadaan uusia työnjohtajia. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorempia toimihenkilöitä on rakennusalalla muuta teollisuutta vähemmän.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=102822&lan=fi
Talonrakennusalan työlliset ja työttömät 1995/1 - 2005/7, 1000 henkeä

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=102825&lan=fi
Rakennuskustannusten kehitysnormaaleissa arava- ja korkotukilainoitetuissa vuokra- ja asumisoikeushankkeissa tammikuusta 2003 joulukuuhun 2005

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=47188&lan=fi
Rakennuskustannusindeksi1995 = 100

http://www.rakennusteollisuus.fi/tilastot_julkaisut/tilastot_suhdanteet/kuvio_26.pdf

R2D2

[q]ville, 15.5.2006 09:58:

Kävin eilen paikanpäällä finaalissa ja sen jälkeen kaikissa asunnoissa kaksi kertaa. Ennen kierrosta tuli jututettua Mattia, eli työnjäljen tarkastajaa. Tutkailin tosi tarkkaan työnjälkeä ja pikkusen sisustusta. <klips> [/q]

Perusteellista tekstiä! Huonejako vaikuttaa minkä vaan vastaremontoidun (ja remonttia kaipaavankin) asunnon myyvyyteen "ehkä himpun verran", ja huonejakoa ei ohjelmasta saanut selville. Kamera vaan paneerasi pitkin poikin siellä täällä. Remontoijilla taisi huonejakokuvauksistasi päätellen olla ostajakohderyhmät hakusessa, vaikka tuon tyylin tosi-tv:ssä pitäisi osata juonia sen verran.

Sen pystyi tajuamaan asunnoissa käymättäkin, että Hennan ja Timpan kohderyhmä koko ohjelmassa olivat he itse. Toisin kuin sanoit, he eivät tosin saaneet 12 vkon raadannasta palkaksi 0 euroa vaan 1500 eken matkalahjakortin, koska he olivat katsojien suosikit (kenen oli, kenen ei)

Mun suosikit voittivat, jos eivät muuten, niin saunaosastonsa mitalla. Enkä voinut kuin vain ihailla/ihmetellä Sirpan työmoraalia, 15h/päivä, huhhuh. Mutta yli 70K palkkio tilillä on helppo hymyillä.

Tässä olisi kuva parvekkeesta:

http://www.villevaavu.org/temp/Remontti/pages/41Parveke.htm

Vielä pitää vetäistä ruskealla puuöljyllä puuosat, sen jälkeen aika hyvä. Perällä näkyy laatikko, jonka sisällä paljon säilytystilaa. On aika tärkeä meille kun kasvatetaan paljon yrttejä/kasveja ja parvekkeella olisi muuten aika kasa ruukkuja, multaa, ravinteita sun muita lojumassa. Nyt pysyy parveke tosi siistinä ja saa pari istumapaikkaa lisää.

Otin myös uusiksi pari makuuhuoneen kuvaa. Näistä käy (toivottavasti) ilmi se, miten makuuhuonetta ollaan viety "pehmeämpään" suuntaan. Haettu jotain siirtomaahenkeä lehmäntaljalla, punotuilla koreilla, ikkunaluukulla ja viherkasveilla. Vielä kun saadaan toinen seinä tapetoitua nukkamaisella tapetilla ja kasveille telineet (bataviasta käsintyöstettyjä, sopii ikkunaluukkuun), jotka laitetaan roikkumaan köydellä kattoon, niin homma on finaalissa :)

http://www.villevaavu.org/temp/Remontti/pages/39Makuuhuone.htm
http://www.villevaavu.org/temp/Remontti/pages/25Makuuhuone.htm

[q]mayah, 20.5.2006 18:15:
Vähän vastaavan tyylisestä haaveilen vielä täksi kesäksi, mutta tällä hetkellä partsi toimittaa remppaan liittyvien tavaroiden jne. säilytyspaikan virkaa, joten ehkä sitten kun keittiö on valmis :)
[/q]

Kuulostaa tutulta ... ollaan asuttu tässä reilu vuoden ja vasta nyt ekaa kertaa parveke on oikeesti pelkässä "parvekekäytössä". Aiemmin toiminut lähinnä varastona, roskiksena ja pyöränsäilytyspaikkana :/

Ja sunnuntai-illan kunniaksi pari kuvaa olohuoneesta kun saatiin kaapelit about kuntoon:

http://www.villevaavu.org/temp/Remontti/pages/42ElacJaValokatkasijat.htm
http://www.villevaavu.org/temp/Remontti/pages/40OlohuoneHifiUusiksi.htm

[q]Tontsis, 22.5.2006 16:22:
Oon välillä seuraillut ajankulukseni teidän remonttia ja muuta siihen liittyvää keskustelua ja kyllähän teillä tosi siisti kämppä on. Tosin ei se kuvien perusteella asumisesta muistuta. Mut samalla se edustaa myös paikkaa, millaiseen mä en uskaltaisi tulla edes kylään - saati sitten dokaamaan ;)
En sano tätä ilkeyttäni, mut mielipiteenä, kun mua on aina pelottanut pikkutarkkuus (ja symmetrisyys), kun puhutaan asunnoista :)
[/q]

Se, että mä totesin, että toi jälki jäi, ei tarkoita sitä, että olisin siitä kovin katkera. Toi oli lähinnä esimerkki siitä, että puu ei oo kovin hyvä materiaali ihmiselle joka ei jaksa siivota.

Mä ymmärrän tosin hyvin mistä puhut ja väittäisin, että kyllä ton "varovaisuuden" huomaa joidenkin vieraiden kanssa ja erityisesti jos ne tulee meille ekaa kertaa. Osa ei selkeästi tunne oloaan kotoisaksi tässä kämpässä ja siten esim punkkulasin kanssa muutamat on yltiövarovaisia.

Mut siinä jengi tekee virheen, et ne olettaa, että tämän näköisessä kämpässä elettäisin kuin jossain sairaalassa.

Meillä syödään surutta valkosella sohvalla ja valkoisella matolla. Esim viime viikonloppuna meitä oli 10 tyyppiä ja kaikki enemmän tai vähemmän plekseissä. Viini virtasi ja sottaavaa ruokaa syötiin eikä kukaan ottanut (tai ainakaan en huomannut) liian "varovaisesti", vaikka syöminen hoidettiin pääasiassa just sohvalla ja matolla. Seuraavana päivänä löytyi jostain yksi punaviinitahra ja totakaan tahraa en surkutellut edes sitä aikaa kun sitä tarhaa katsoin. Mä uskoisin, että kaikki tutut jotka on meillä käyneet istumassa iltaa (=juomassa liikaa viiniä), allekirjoittaa sen, että meillä ei oikeesti tarvii koko ajan pelätä sottaako vai ei :)

Mun mielestä huonekalut on tehty elämistä varten ja tämä tarkoittaa kulumista ja jälkiä. Sillä minkä hintainen sohva tai matto on, ei imo saisi olla mitään väliä siihen, miten huonekaluilla eletään. Jos pelkää koko ajan likaantumista, kannattaa suosiolla ostaa kaikki huonekalut ikeasta ja vaihtaa ne parin vuoden välein uusiin.

Paras esimerkki tästä kaikesta on, kun mä joku aikaa sitten pidin äijäillan, missä kaikki miehet joi about 14 annosta viinaa aika nopeassa tahdissa. Itse kaadoin muutaman desin punkkua valkoiselle sohvalle, josta punkku sitten roiskusi valkoiselle seinälle. Lisäksi sain hyvän idean leikkiä kuivatetulla ruusupuskalla, sillä seurauksella, että koko asunto oli täynnä kuivuneita kasvinpaloja.... paskaa sattuu ja silleen, tässä tapauksessa sohva lähti punkusta puhtaaksi kun se on suojattua nahkaa ja viini lähinnä valui lattialla. Seinälle sen sijaan kävi huonommin, siihen jäi pahat tahrat ja seinä pitikin maalata uusiksi jossain välissä. Kasvin jätteet lähti imuroimalla.

Lyhyesti voisi sanoa, että me eletään tässä kämpässä ihan samalla tavalla kun jengi keskimäärin elää omassa asunnossaan: liian harvoin siivotaan, tahroja löytyy ja niitä tulee taatusti lisää :)

edit: niin itseasiassa jos tarkkoja ollaan niin ei meillä ole sattumalta kivitasoja, laattalattia keittiössä, nahkasohva ja värittömällä lattiavahalla suojattua pöytää. Noi on kaikki materiaaleja, jotka hylkii likaa käsittämättömän hyvin ja siten ne sopii meille, sillä me ei jakseta paljoa siivota. Me ei ikinä ostettaisi valkoista kangassohvaa, jossa kiinteä päällinen, otettaisi puutasoja keittiöön, laitettaisi parkettia keittiöön tai hankittaisi antiikkipöytää, jota joutuu oikeesti varomaan.

[q]vaavu, 12.5.2006 20:09:
Ihanat noi alakaappien ovipinnat. Kauniin keskiruskeat puusyykuviot näyttää hyvältä yhtenäisenä pintana. Sopii myös kauniisti ton lattian kanssa yhteen.
[/q]

Faija koitti saada noiden alakaappien ovien pinnan kuviota jatkumaan mahdollisimman tarkasti ovesta toiseen ja onnistuikin siinä mun mielestäni tosi kivasti. Luonnollisesti koko alakaapiston pituudelta jatkuvuuden toteuttaminen ei onnistunut, koska pinnoitematsku tulee tietyssä (ovien yhteispinta-alaa pienemmässä) koossa.

[q]vaavu, 12.5.2006 20:09:
Minkälaiset vetimet tohon on tulossa?
[/q]

Vetimet ovat tällä hetkellä baarikaappia (joka ei vielä ole näkynyt kuvissa) lukuunottamatta paikallaan, joten laitan selittämisen sijaan myöhemmin kuvan nähtäville.

[q]vaavu, 12.5.2006 20:09:
Mäkin ehkä olisin laittanut sekä ylös että alas samaa pintaa, se on sen verran kivan näköinen. Ei tossa tapauksessa olisi välttämättä tarvinnut pelätä, että keittiöstä tulee liian tumma, koska välitilan laatalla taas saisi kevennettyä ilmettä vaaleampaan suuntaan.
[/q]

Toi välitilan laatta-asia on muuten asia, jonka kanssa oon nyt aivan hemmetinmoisessa umpisolmussa. Olen kokeillut siihen päässäni ja muutamassa eri laattaliikkeessä käyden ties minkälaisia juttuja, mutta jotenkin oikein mikään ei tunnu täysin sopivalta. Voi olla, että koitan etsiä siihen jotain liian erikoista ratkaisua ja että pitäisi sen sijaan lähteä toteuttamaan sitä suhteellisen neutraaleilla väreillä.

Apua ja mielipiteitä otetaan vastaan tämän suhteen, koska laatat pitäisi saada seinään mahdollisimman pian.

[q]vaavu, 12.5.2006 20:09:
Mistä puusta toi alakaappien pinta on muuten tehty?
[/q]

Muistaakseni se on antiikkimäntyä.

[q]Jone, 22.5.2006 13:11:
---
ezzy, 22.5.2006 12:56:

Tossa ei ole mitään ongelmaa, koska eiväthän sen paremmin tasot, rungot kuin ovetkaan ole puuta sanan siinä merkityksessä mitä tarkoitat. Lastulevyä ne on kaikki tyyni (niinkuin tapana aika pitkälti nykyään on) ja levyn päällä on puuta imitoiva pinnoite. Ainoat kohdat kohdat, joista levy voisi kosteutta itseensä imaista ovat siis ne, joissa pinnoite on puhkaistu.
[/q]

ai onks noi laminaattii?? / feiggii..??

no sillahän selittyi toi hullu kiiltokin pinnassa :D

on muuten huomattavasti halvempaa tavaraa laminaatti kun "oikee" puu..
meillä maksoi tasot 400eur /3m

[q]hardikaveri, 22.5.2006 13:14:
ai onks noi laminaattii?? / feiggii..??
[/q]

No mitä hittoa se nyt onkaan mitä lastulevyn pintaan vedetään, niin joo - on ne. Terminologia on mulla usein varsin hukassa. Suunnitteluvaiheessa olin itsekin (muiden vaihtoehtojen lomassa) haluamassa massiivipuutasoja, mutta isäni sai vakuutettua että ne ovat keittiössä epäkäytännölliset koska puu elää.

Musta on jotenkin omituista lähteä leimaamaan noi nyt "feikeiksi" siksi, että niissä on sovellettu tekniikkaa, jolla nykyaikana suurin osa kalusteista valmistetaan nimenomaan käytännöllisyyden ja kustannustehokkuuden takia.

[q]hardikaveri, 22.5.2006 13:14:
no sillahän selittyi toi hullu kiiltokin pinnassa :D

on muuten huomattavasti halvempaa tavaraa laminaatti kun "oikee" puu..
meillä maksoi tasot 400eur /3m
[/q]

En olis uskonut ettet aikaisemmin huomannut, koska kyllä esim. Ville ja Vaavu ovat selkeästi olleet kaiken aikaa tietoisia siitä miten kaapit on toteutettu.

Toki aito on aina jäljitelmää kallimpaa. Se on sitten eri asia onko aito aina jäljitelmää käytännöllisempää, joka on ainakin mulle todella tärkeä asia keittiön suhteen.

[q]Andrei, 25.5.2006 14:41:

Huone itsessään hieno.
Itseasiassa todella hieno, lukuunottamatta noita kotiteatteri hirvityksiä.
[/q]

Makuasia tietysti mistä pitää, mutta imo paljoa tosta tyylikkäämmäksi ei laadukkaat kotiteatterilaitteet voi muuttua :)

Tänään saatiin vihdoin pöytälamppu kotiovelle:

http://www.villevaavu.org/temp/Remontti/pages/46PoytaLamppu.htm

On kyllä tosi jees. Muotokieli about täydellinen suhteessa huoneeseen ja erityisesti kattovalaisimeen joka on Yki Nummen Lokki. Nyt alkaa olohuone olla likimain valmis :)

[q]Verano, 26.5.2006 16:13:
Mites jos siitä makkarista päin tai sitten ihan siitä sohvan luota ottas kuvan missä näkyis eteistä ja sitten sitä keittiötä? Ekaks kun tuntui vähän hassulta että jääkaappi tulis eteiseen, mutta sitten kun kävi ilmi, että keittiö puhkastaa auki, niin se eteisen loppuosahan muuttuu joka tapauksessa osaksi keittiötä. Eli kuvittelisin että toimii oikein hyvin varsinkin kun jääkaappi taisi olla menossa vaihtoon jollain aikavälillä.
[/q]

Joo, kunhan tota hässäkkää saa tosta vähän siivottua, niin voin koittaa ottaa sellaisen kuvan, jossa koko remppauksen alla oleva alue näkyy. Tai sit otan muutaman ja photoshoppaan ne yhdeksi panoraamahässäkäksi.

[q]Verano, 26.5.2006 16:13:
Minkäs väriset laatat ja saumat teille oli nyt tulossa? (sori jos tuolla jossain luki aiemmin)
[/q]

Sellaiset luonnonvalkoisen ja erittäin vaalean beigen välissä olevat. Tossa yhdessä kuvassa niitä näkyykin vähän nojailemassa seiniin. Suhteellisen peruslaattaa, mutta diggailin siitä ja erityisesti pinnassa olevista ihan skideistä epäsäännöllisistä koho"kuvioista." Laattojen valinta on ollut mun mielestäni ehkä haastavin homma koko proggiksessa - olin siitä aivan pihalla viimeisiin hetkiin asti.

Saumat laitetaan harmaalla, jotta ne taas natsaisivat vähän noihin rosterijuttuihin.

-

[q]NextAce, 26.5.2006 15:56:
Ompas tyylikäs setti tulossa.
[/q]

Kiitsat.

[q]villeMakuasia tietysti mistä pitää, mutta imo paljoa tosta tyylikkäämmäksi ei laadukkaat kotiteatterilaitteet voi muuttua :)

[/q]

Totta, mutta se niiden olemassaolo on se hirvitys. :)

Muutaman päivän lomalla saa taas hommia tehtyä. Vihdoin oli aikaa tapetoida makuuhuoneen seinä ja laittaa siihen kasvutelineet roikkumaan. Ideana on, että kasvit sidotaan telineisiin ja laitetaan kasvamaan seinää "pitkin". Tässä kuva koko seinästä ja vähän lähempää, josta ehkä käy ilmi tapetin kiva, hieman "elävä ja nukkamainen" pinta:

http://www.villevaavu.org/temp/Remontti/pages/28MakuuhuoneTapetointu.htm

http://www.villevaavu.org/temp/Remontti/pages/30MakuuhuoneTelineLahelta.htm

edit:

Ja tänään taas vähän ylimääräistä aikaa niin päätettiiin öljytä parvekkeen laatat. Nyt ne on enemmän ruskeat, eli väri sopii paremmin olohuoneeseen. Lisäksi ruskea antaa mukavasti kontrastia vaaleille bambuverhoille. Laitettiin myös lamppu parvekkeelle:

http://www.villevaavu.org/temp/Remontti/pages/48Parveke.htm

edit2:

Tuli sunnuntai-illan kunniaksi otettua myös toiseen suuntaan olohuoneesta kuva. Nyt kaikki alkaa olla about valmista:

http://www.villevaavu.org/temp/Remontti/pages/42OlohuoneValmis.htm

[q]Peppermint, 4.8.2008 10:24:
Tosi kivan näköinen tosiaan tuo tiiliseinä.
Mutta miksi asunnon yleiskunnoksi on merkitty vain tyydyttävä?
[/q]

lattiasta puuttuu jalkalistat ja vessan kaakeleiden saumat on vähä nuhjuiset maalailujen jäljiltä.
meidän välittäjän mukaan yleiskunto on muka hyvä vasta kun seinissä ei ole edes taulujen nauloja???

[q]ville, 5.8.2006 16:59:
---
r2d2, 5.8.2006 03:08:

Espoossa suurin syy on munattomat poliikot. Jos valtuuston hyväksymään maapoliittisen ohjelmaan ja talousarviokirjaan kirjattaisiin, että "kaupungin alkaa harjoittamaan pitkäjänteistä maapolitiikkaa ja käyttää etuosto-oikeuttaa hyväkseen kaikissa ranta-alueissa ja asuntotuotantoon kaavoitettavissa alueissa, niin Espoosta tulisi tonttimaata ihan hyvin. Kunnilla on kaavoitusmonopoli!

Toinen on tietty kiinteistövero eli kaavoitetusta, mutta rakentamattomasta maasta voidaan määrä korkeampia kiinteistöveroja. Onko Espoossa näin tehty? Suomen maapolitiikassa on tarjolla kaikki keinot, ei Norja tee tässä mitään poikkeusta.

R2D2
---
Mihin perustuu sun Espoon mollaaminen? Espoon väkiluku kasvaa kovaa vauhtia ja uusia pientaloalueita kaavoitetaan jatkuvasti. Juuri valmistui kauklahti, ensivuonna alkaa suurpelto ja sitten hista. Jos nämä eivät ole maapoliittista ohjelmaa niin mitkä?
[/q]

Ei tässä mitään mollata, todetaan vaan mikä on tilanteen laita. Espoossa ei toteuteta maapolitiikkaa niillä keinoilla mihin laki antaisi mahdollisuuden. Toki uusia alueita kaavoitetaan ja valmistuu, mutta se ei ole maapolitiikkaa vaan kaavoitusta. Mihinkä tietoni perustuu? Olen käynyt keskusteluja aiheesta useamman espoolaisen, helsinkiläisen ja vantaalaisen kunnallispolitiikon, muutaman kansanedustajan, ministerin, Ympäristöministeriön virkamiesten, VTT:n yhdyskuntatekniikan labran kanssa jne. ja lukenut aiheesta melkoisesti viimeisten 10-15 vuoden aikana. Riittääkö?

Tässä on Kuntaliiton selvitystä aiheesta viime vuosikymmeneltä. Antaa vähän historiakuvaa.
Kyllähän tässä todetaan asia hyvin selkeästi:
http://www.kunnat.net/attachment.asp?path=1;29;145;30546;38442;25193;36826;38934;38938
"Nopea väestö- ja talouskasvu lisää tonttimaan kysyntää Espoossa. Pientalotuotannolle on hyvät edellytykset yksityisen tonttivarannon puolesta, mikäli kaavoitetut tontit saadaan käyttöön. Sen sijaan kaavoitettu kerrostalotonttivaranto asemakaavoissa on pieni. Tästä johtuen kaupungissa on vaikeuksia tyydyttää kerrostalotonttien tarvetta. Kaupungin markkinaosuus oli vuonna 1996 asuntotonttimarkkinoilla alle 30 % ja työpaikkatonttimarkkinoilla reilut 30 %. Omakotitonttien kysyntä ylittää monin kerroin kaupungin kyvyn tarjota tontteja markkinoille. Kerrostalorakentaminen on pääosin sopimusalueiden varassa. Työpaikkarakentaminen edellyttää tukeutumista yksityiseen tonttivarantoon.

Kaupungin strategisia tavoitteita edistetään maanhankinnan tehostamisella. Yksityisessä omistuksessa olevia tontteja aktivoidaan markkinoille, elinkeinostrategiaa edistäviä raakamaa alueita hankitaan uusilta yhdyskuntarakentamiseen soveltuvilta alueilta varsinkin ns. Otaniemi Kehä II vyöhykkeeltä. Omaa maanhankintaa täydennetään sopimustoiminnalla. Oman asuntotuotannon edellytykset varmistetaan ostamalla tarvittaessa kaavoitettuja tontteja. Kilpailukykyistä asuinympäristöä luodaan suuntaamalla puisto ja virkistysalueiden hankintoja keskuspuistoon ja merenranta-alueille.. Kaupungin lakisääteiset puistojen ja muiden yleisten alueiden hankintavelvoitteet ovat tällä hetkellä noin 28,59 miljoonaa euroa.

Maapolitiikassa nojaudutaan vapaaehtoisiin keinoihin. Lunastusta ja etuostoa käytetään tarvittaessa strategisten maanhankintojen toteuttamiseksi. Tontteja luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Tontit hinnoitellaan käyvän hinnan periaatteella. Työpaikkatonttien vuokrauksessa pyritään nykyistä lyhyempien vuokrasopimuksiin. Pääliikenneväylien varteen kaavoitettavat työpaikkatontit luovutetaan pääosin vuokraamalla, jotta mahdollinen käyttötarkoituksen muutoksen toteutuva maan arvonnousu säilytetään kaupungilla.

Otetaas toinen linkki:
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=4&lehti=306&artikkeli=8587
"Ennätyshidasta kaavoitusta

Espoo on Suomen nopeimmin kasvava kaupunki. Viime vuonna väkimäärä lisääntyi yli 4000 henkilöllä, josta yli puolet oli luontaista väestönkasvua.

Espoon maista on yksityisomistuksessa lähes 80 prosenttia. Politiikka estää pakkolunastukset, joten kaupungin maapolitiikka nojaa yksityisten maiden kaavoitukseen. Loukon mukaan maankäyttösopimukset ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi. Kaupunki leikkaa osan kaavoituksen tuomasta maan arvon noususta ja rahoittaa näillä tuloilla kunnallistekniikan tekemisen ja myös palvelurakentamista. Silti maanomistaja saa kovan hinnan maastaan.

Uusi Suurpellon alue on hyvä esimerkki maankäyttösopimuksesta. Maata omistavat kolme kuolinpesää suostuvat kovan väännön jälkeen maksamaan kaupungille 240 euroa kerrosneliöstä. Loukon mukaan asuntorakentamisen arvo on vähintään 600 euroa neliölle, joten myyjätkin saavat osansa. Kaupungin saama yhteissumma nousee noin 200 miljoonaan euroon.

Loukon mukaan Espoolla on maailmanennätys asemakaavoituksen hitaudessa ja byrokraattisuudessa. Prosessiin on lisätty omaehtoisia käsittelyvaiheita ja poliitikoilla on huomattavasti aktiivisempi ote virkamieskunnan ohjaamiseen kuin naapurikaupungissa Helsingissä.

Minusta tilannetta kuvaa konkreettisesti se, että kaavoitusohjelmassa vuosille 2005-2009 todetaan maapoliittisesta ohjelmasta, että se on hyväksytty vuonna 1998:
"Maapoliittinen ohjelma: Kaupunginvaltuusto on 30.3.1998 hyväksynyt maapoliittisen ohjelman, joka sisältää toimenpiteet maapolitiikan lähivuosien toiminnan ohjeeksi."

Espoon talousarviosta asiasta sanotaan näin:
"Toimenpiteinä tarvitaan pientalotuotannon ja muun asuntotuotannon edellytysten kehittämistä, maapolitiikan
täsmentämistä sekä maankäyttö- ja rakennuslain mahdollisuuksien hyödyntämistä." eli virkamiehet kyllä tietää mitä pitäisi tehdä, mutta osa poliitikoista ei halua tehdä, eivät ymmärrä tehdä tai heidän kaverinsa ei halua heidän tekevän.

Ongelmahan lähtee siitä, että kun ei ole tarpeeksi aikaisin varautunut, niin paskat housussa on ikävä olla jopa vessassa. Jos Espoo olisi alkanut kuvitella kasvavansa esimerkiksi vuonna 1985, niin tällaista tilannetta ei olisi. Nyt maapolitiikan tekeminen maksaa, mutta silti sitä pitäisi alkaa tekemään. Maapolitiikan ensimmäinen lähtökohta on se, että kaavoituksen kohteeksi kuviteltavat maa-alueet hankitaan kaupungin omistukseen 10-15 vuotta ennen kuin niitä aletaan edes kaavoittamaan.

Tässä muutama kommentti todella nopeasti. Nyt kaupungille nauttimaan kesästä!

R2D2

[q]Kon-tiki, 2.8.2006 16:05:
---
ville,

Keskimäärin oli tosiaan aika pieniä, mutta pakko olla kun tonttien hinnat täällä on mitä on.
---

Tonttien hinnat on Suomessa järkyttävät. On jääräpäisiä maanomistajia, on Natura-valittajia, ja samaan aikaan maa ei ole niin tiheään asuttu etteikö isompiakin tontteja voitaisi kaavoittaa jos jotkut eivät vetäisi välistä.

Näinköhän mä pari vuotta sitten jonkun dokumentin, jossa verrattiin tilannetta Norjaan. Siellä poliitikot ovat järkänneet asiat niin (en tietenkään muista miten), että Oslostakin saa tontteja paljon halvemmalla kuin Helsingistä, vaikka Norja on öljymaa jossa pikkurahan puute on harvinaisempaa kuin Suomessa. Pisti tuohtumaan, vaikka olen ns. täysin tyytyväinen kerrostaloasuja.[/q]

Suomessa tonttien hinnat pääsevät yleensä nousemaan silloin kun kunta ei "älyä" (= ei halua) tehdä maapolitiikkaa. Tästä on esimerkkinä Espoo ja monet maaseutukunnat. Helsingissä kaupungin harjoittamaa maapolitiikkaa on ymmärtääkseni tehty melko pitkäjänteisesti. Pitkäjänteisyys tarkoittaa sitä, että kunta ostaa 30v vuoden aikajänteellä etukäteen maa-alueet mitä se kuvittelee joskus kaavoittavansa asuntotuotantoon. Toinen tärkeä asia on, että kunta ostaa aina etuosto-oikeutta käyttäen maa-alueet, mitkä se katsoo edes vähän tärkeiksi. Joissain tapauksissa pitää kunnan pystyä harkitsemaan myös pakkolunastusta. Valtuustossahan tällaiset asiat päätetään. Espoon valtuutossa löytyy esim. liian vähän munaa tällaiseen tai oikeammin sanottuna liian paljon kokkareita!

Natura-valittajat vaikuttaisivat maan hintaa? Just!
Helsingin alueella olevat Natura-alueet ovat seuraavat:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=10524&lan=fi
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48898
Lienevät kaikki alueet suhteellisen kaukana ja toisaalta niillä on selkeä luonto-arvot. Yksikään niistä ei oikein taitaisi soveltua asumiseen.

Järkevä maapolitiikka on kunnan ja ennen kaikkea sen asukkaiden kannalta järkevää toimintaa joka näkyy erityisesti maanhinnoissa ja käytännön arkipäivässä mm. joukkoliikenteen järjestämisessä. Jos kaavoitus on tehty huonosti eli maanomistajien ehdoilla, joukkoliikennettä on vaikea järjestää.

R2D2

[q]ville, 3.8.2006 10:32:
---
Kon-tiki, 2.8.2006 16:05:
Tonttien hinnat on Suomessa järkyttävät. On jääräpäisiä maanomistajia, on Natura-valittajia, ja samaan aikaan maa ei ole niin tiheään asuttu etteikö isompiakin tontteja voitaisi kaavoittaa jos jotkut eivät vetäisi välistä.

---


Suurin ongelma pääkaupunkiseudulla ovat yksityiset maanomistajat, jotka eivät myy maata. He ovat juuri niitä, jotka omistavat ne yksittäiset tontit jo rakennettujen asuinalueiden sisällä. Toisaalta ymmärrän hyvin, että he eivät maata myy, sillä maa on heille sijoituskohde. Voisi suoraan sanottuna hiukan harmittaa kun valtio pakkolunastaa maan yleisen edun nimissä halvalla hinnalla....[/q]

Espoossa suurin syy on munattomat poliikot. Jos valtuuston hyväksymään maapoliittisen ohjelmaan ja talousarviokirjaan kirjattaisiin, että "kaupungin alkaa harjoittamaan pitkäjänteistä maapolitiikkaa ja käyttää etuosto-oikeuttaa hyväkseen kaikissa ranta-alueissa ja asuntotuotantoon kaavoitettavissa alueissa, niin Espoosta tulisi tonttimaata ihan hyvin. Kunnilla on kaavoitusmonopoli!

Toinen on tietty kiinteistövero eli kaavoitetusta, mutta rakentamattomasta maasta voidaan määrä korkeampia kiinteistöveroja. Onko Espoossa näin tehty? Suomen maapolitiikassa on tarjolla kaikki keinot, ei Norja tee tässä mitään poikkeusta.

R2D2

[q]Heavyweight JamMasta, 12.5.2006 14:39:
Putkiremontti on sitä kun uusitaan tarvittavat putket. Viemäri on osa
putkiremonttia vaan. Jos on käytetty muoviviemäriä aikonaan, niin
sitä ei uusita kun harvoin. Käyttövesiputket on yleensä ne mitkä
uusitaan.
[/q]

Aika rankka yleistys.

Vanhemmissa asuinnoissa on yleensä sekä viemärit että käyttövesiputket surkeassa kunnossa ja siten molemmat uusitaan kerralla. Uudemmissa asia saattaa olla toisin ja tällöin voidaan tehdä esim pelkkä käyttövesiputkien kunnostus.

[q]
Mä en tiedä miten sielläpäin noi tehdään, mut täällä tehdään aika hyvin
kyllä rempat ilman et tarvii uusia keittiön tai kylppärin. Enkä näe
edes välitöntä tarvetta uusimiselle, jos on uusi keittiö ja tarpeeksi
hyvässä kunnossa oleva kylppäri.
[/q]

Olisitkohan sotkenut tässä putkien pinnoituksen ja vaihdon?

Nykyisin on vaikka mitä menetelmiä, joilla pyritään tarjoamaan vaihtoehtoa perinteiselle linjasaneerauksella, jossa duunataan kaikki uusiksi metodilla: pommi sisällä ja tee uusiksi. Uusia menetelmiä on monia ja riippuen kohteesta putkia esim sukitetaan tai dakitetaan. Yksinkertaisesti voisi kuitenkin sanoa, että kyseessä on aina putkien pinnoittaminen.

IMO tuollaista pinnoitusta on turha lähteä vertaamaan perinteiseen linjasaneeraukseen, koska niissä haetaan aika eri asioita. Esim meillä alkaa perinteinen saneeraus ja syitä tähän on, että vessat on 50-luvun lopulta eli pieniä ja surkeasti suunniteltuja. Perinteisessä remontissa vessa räjäytetään kokonaan ja esim meillä vessaa laajennetaan ja sisus suunnitellaan paljon järkevämmin. Lisäksi tollaisessa remontissa saadaan kaikki taloyhtiön vesieristeet kerralla kuntoon. Usein tehdään myös selkeää varustetason nousua ja uusitaan myös sähköjä ja tehdään esim tietoliikennekaapelointia. Meillä samaan laitetaan vielä porraskäytävien täydellinen kunnostus ja mahdollisesti ikkunoiden korjaus.

Yksinkertaisesti voisi sanoa, että perinteinen remontti on kiinteistön pitkän linjan hoitoa, jossa laitetaan kerralla paljon kuntoon. Pinnoitus on siirtokorjausta, jolla ratkaistaan yksi kiinteistön ongelmakohta.

Erilaisista lähestymistavoista ja metodeista johtuen kustannukset on ihan erilaisia. Perinteinen remppa sen 500e/neliö ja pinnoitus ehkä 1/5 tästä. Toisaalta tulokset on myös täysin erilaisia: toisessa mitään ei näy päällepäin, toisessa kaikki saniteettitilat on uusittu.

Riippuu täysin kiinteistön iästä, vessojen kunnosta, kiinteistön maksukyvystä ja haluukkudesta sekä tavoitetasosta millainen putkiremontti kannattaa tehdä. Esim meidän taloyhtiössä yli 60% halusi tehdä vessaremontin, vessat olivat oikeasti ihan päin persettä suunniteltu ja sähköissä olisi uusimista. Tällaisessa tilanteessa pelkkä pinnoitus olisi ollut täysin väärä ratkaisu, joten remontti tehdään perinteisellä tavalla. Jos taas kiinteistö olisi ollut uusi ja tarpeena uusia vain putkia, olisi perinteinen remontti täysin väärä ratkaisu.

Keittiöllä ei ole käytännössä mitään tekemistä putkiremontin kanssa. Keittiöön tulee uusi hana ja putket, mutta putket vedetään vanhalle paikalle. Monessa yhtiössä homma selviää sillä, että muutama alakaappi pitää ottaa pois paikoiltaan ja laittaa takaisin kun homma on ohi.