päivän :(

← Back to häröily O

alakerran senegalilaisnuoriso soittaa r'n'b:ta niin etta bassot tuntuu perseessa.

Smorb

vittu kaikki on niin perkeleen syvältä*grr**nyyh*

vittu mitä paskaa

edit: ah, maailma osaa vittuilla <3

nyt kun olen vihdoin saanut vähän kasattua itseäni, niin voisinpa yrittää kuvailla sanoin, mitä tänään kävi:

eli olen töissä panostajana / panostajan apulaisena louhintatyömailla. olimme tänään räjäyttäneet toiseksi viimeisen paukkumme tältä päivältä. kaivinkonekuski on alkamassa nostelemaan peitekumimattoja pirstaleiksi menneen kivikasan päältä. olen aikeissa kävellä pakulle ja kaivinkone pysähtyy kuskin alkaessa jutella työnantajani kanssa. kävelen läheltä kaivinkonetta, kunnes yht'äkkiä kauha heittää tonnin painoisen kumimaton niskaani

menee hetki, ennen kuin tajuan tilanteeni. allani on selkääni vasten terävää kivimurskaa, jalkani ovat koukussa rintaani päin. yritän liikkua, ei mitään toivoa. pääni on jäänyt jumiin kohti maton keskiosaa, ja näen vain pimeää. tilanteen tajuttuani tulee päähäni ajatus, että tapahtunut on huomattu

ei. kaivinkoneen kuollut kulma peitti täysin näkyvyyteni ja asentoni on erittäin tukala. mutta vakavuus tulee, kun tajuan koneen mättävän toista mattoa niskaani. iskee paniikki. yritän huutaa epätoivoisena apua. kaikki kaikuu kuuroille korville. 10m päässä työskentelee kaksi konetta, ja työtoverini jatkaa töitään normaalisti kuulosuojaimet korvilla olettaen, että olen vain käymässä autolla.

kolmas matto tulee päälle. alan todella hätääntyä. kolmen tonnin massa puristaa minut entistä pahempaan myttyyn. puolet oikeasta kädestäni on matosta ulkona, vekslaan hanskan irti kädestä ja yritän heitää sen merkiksi. kukaan ei huomaa. yritän heitellä kiviä, kukaan ei näe mattokasan alta mitään. hetken hätäiltyäni tajuan, että kännykkäni on housujen taskussa oikean käden puolella. en pääse siihen käsiksi asentoni takia, ja paksun kankaan vuoksi en jaksa repiä taskua rikki.

neljäs tonnin matto tulee päälle. tässä vaiheessa olen lyönyt uudet pohjat kivulle. viimeinen toivoni on yrittää kaivaa itseni ulos. huomaan voivani liikuttaa paria kiveä selkäni alta. saan revittyäni itseäni vähän irti. saan väkisin käännettyäni pääni ulkoilmaan päin. sitten hammasta purren revin itseni puoliksi ulos kasan alta kivien repiessä selkäni. vihdoinkin minut huomataan ja autetaan pois

ajanlaskuni on ajatuksenjouksusta johtuen täysin hukassa, mutta uumoilen olleeni tuossa tilassa lähemmäs kymmenen minuuttia ja se oli lähes tehdä minut säkkihulluksi. kuin ihmeen kaupalla minulla on vain verinen selkä, kädet, kasvot, erinäisiä mustelmia, revähtäneet nivuset, hiusmurtuma sormessa sekä kroppa hellänä.

päästyäni ulos ja tasaillessani hengitystä kyseinen konekuski sanoi: "luulin sun jääneen kiven alle". tässä vaiheessa en suonut suurempaa ajatusta lauseelle. lekurissa käytyämme pomoni sanoi minulle: "niin joo kuski sanoi luulleensa sun jääneen kiven alle, kun se tiputti monen tonnin lohkareen lähelle mattokasaa." tässä vaiheessa alkaa uskomaton tuurini lyödä jalkojani pahemman kerran veteläksi


kysyn vain, kumpi: olenko tehnyt elämässäni jotain oikein, että minulle suodaan mahdollisuus selvitä tällaisesta käytännössä täysin vahingoittumattomana, vai suodaanko minulle tämä tilaisuus että voin jäädä maailmalle itseni velkaa? niin tai näin, tämän jälkeen moni vitutuksen aihe tuntuu TODELLA turhalta

noena

-Töissä iiiihan ihme päivä, flipperinä taas eikä mikään toiminut eikä ollut "töitä" tehdäkseen.
-Matkalla töistä keskustaan bussi oli aivan täynnä erittäin kova äänisiä alle kymmenvuotiaita lapsia jossain ihme sokeri humalassa JA erittäin kova äänisiä teinityttöjä.
-Keskustassa hyppäsin tietenkin ärsyyntyneenä epähuomiossa väärään kolmoseen.
-Päätin sitten kävellä kiehumiset pois kun olin tajunnut olevani väärässä sporassa, ja matkalla keskusta-> kallio meinas yksi näppärä teinipoika oksentaa päälle.
-Kotiin päästyäni huomaan, että pikku varpaassa on aivan järkyttävän kipeä rakkula.
PUUUUUUUUHH *toktok* *toktok*

...Ah teki hyvää nollata, nyt kamat kasaan ja suoraan safkaamaan sushia ja saunomaan. Eiköhän tää tästä kun saa hyvää seuraa ja vähän alkoholia ;)

[q]lostgone, 2.1.2007 17:25:
Kivaa oliko?*täh*
[/q]
hyvää jäi käteen, mutta sillä on suhteellisen vähän tekemistä tuon rahasumman kanssa. sellaiset asiat tekivät kivan, mitä raha ei mahdollista

lopez

Erehdyin katsomaan neloselta Maria -ohjelmaa. Hyvä ettei aivot sulaneet. Vastenmielisempää ja SUUREMPAA myötähäpeää katsojassa synnyttävää seiska materiaalia saa hakea. Surullista kyllä myös ohjelman käsikirjoitukseen typeryyttään suoltava juontajan turhake, jonka stylisti kuuluisi lähimpään kierrätyskeskukseen, ei kykene kuin raivostuttamaan ja ärsyttämään lapsellisilla muka kysymyksillään.
Sisältö on ala-arvoista, rytmitys puuduttavaa, "huumori" kaikessa huonoudessaan halvaannuttavaa ja luotaan pois työntävää, lavastus lattean yksitoikkoista jota tukee koko tuotantotiimin ilmeinen ideaköyhyys (lue: kanikamera ja avustajan altavastaavana häröilevä turpean pumpattu naishuulikalahallusinaatio) ja poissaolollaan loistava se pieninkin järjen hiven. Yksi kyynel.
Tämän kaltaisten ohjelmien rahoittaminen julkisin tahi edes yksityisin varoin kuuluisi kieltää lailla.

Voisimpa tämän vuodatuksen päätteeksi vakuuttaa itselleni ettei ks. peeloilu herättänyt mitään ajatuksia.
*sydänkohtaus + menetetyt päikkärit*

[q]Freja, 18.12.2007 18:28:
Iski joku ihme masisfiilis. On ihan surullinen ja ankee olo. En tiiä miks.
[/q]

[q]Zenni, 5.11.2006 20:02:
Tylsää.
[/q]
pablo francisco on parasta sunnuntaisin :)

mariq

uh, tänään ei oo yhtään niin hyvä olo ku eilen

työpäivä oli lumen ansiosta yhtä kyrvänmulkkua

Freja

[q]mayah, 26.1.2007 19:38:
MATKIJA
[/q]

Repesin, kun just sain sen kivun lieventymään! Ja ny taas si sattuu

Jo kuukausi saikulla*poks*

ei vaan tunnu tällä viikolla mikään menevän putkeen töissä

[q]Nexus__69, 5.7.2006 21:44:
ihan tyhmää olla näi vanha ku ei saa enää lahjoi eikä mitää yhtää keltää. onnitteluja sentää tuli kyl.
[/q]
mä voin hankkia, sano vaan mitä

paitsi pinkkiä elefanttia...

Vituttaa vaan kaikki tänään vaikka siihen ei pitäisi olla mitään syytä...

tulee töistä sanomista

omaa tyhmyyttä, mut silti vituttaa

edit: mutta on onneksi niin paska duuni, että puoliksi naurattaa

tää md ryttyilee. siitä aamuv*tutus :(

edit: siis voi luoja, että nyt v*tuttaa!

muistiin:

jos sinulla on vaikeaa valita sen suhteen, että lähdetkö bileisiin vai lähdetkö dokaamaan kaverien kanssa, niin valitse aina bileet. aina.

on se vittuperkele kun ei vieläkään näiden vuosien jälkeen osaa tajuta sitä, että miten eri aaltopituuksilla sitä voidaan olla kavereiden kanssa, mitä tulee hauskanpitoon. heidän musiikkinsa on perseestä, heidän klubinsa ovat perseestä, heidän käytöksensä on perseestä ja heidän juomatapansa ovat perseestä. olisin eilen voinut tarjota koko illan kaikille laserpointissa ja silloinkin olisi mennyt vähemmän rahaa, kuin mitä eilen joutui kuluttamaan

haistakaa vittu!

[q]martina, 9.4.2006 20:56:
miten mä voin kutsua ystäväkseni sellaista tyyppiä joka juoksee heti 5min. mun jälkeen jo seuraavaa panemaan ja saa mut tuntemaan itseni halvemmaksi ja arvottomammaksi kuin virolainen vanhaksi mennyt makkarapaketti?
[/q]
ystäväksi vai kumppaniksi?

tässä pitäisi omasta mielestäni vetää kuitenkin selvyys siihen, että onko kyseessä ollut kaverisähläys, jonka olisi pitänyt johtaa jälkeenpäin johonkin syvempään, vai jääkö homma siihen, minkä jälkeen ei oman mielipiteeni mukaan tarvitse toisen tekemisistä ruveta välittämään - ainakin teoreettisella tasolla. tämä tarkennus ei (ainakaan itselleni) tästä tekstistä tullut kauhean selvästi ilmi. vai olisiko kyseisen henkilön pitänyt antaa jotain erityistä sympatiaa tapahtuneelle, koska olette läheisiä ystäviä ja hän tietää, ettei kuitenkaan jälkeen päin ole mitään syvempää seurausta?

ystävyyssuhteiden kiemurat ovat näin ulkopuoliselle kuitenkin vain oletuksia, mutta jos toinen pystyy elämään hetki sitten tapahtuneen kanssa ja toiselle jää hampaankoloon jotain, niin tehdystä ei valitettavasti voi muuta kuin syyttää itseään

ei sillä, että itse välttämättä (yksilöstä riippuen tietenkin) kykenisin moiseen välinpitämättömyyteen, mutta jos partneri tekee selväksi, että tämä on tässä, niin hänellä on minun siunaukseni tehdä mitä lystää ja potkin sitten itseäni perseelleni, jos jäin katumapäälle


edit: oma päivän :(

on taas kiva huomata, kuinka omaa panosta työtekoon arvostetaan, kun vuosia vähemmän samassa duunissa olleet ylennetään ohitseni (jälleen kerran). nähtävästi olen tuomittu pysymään paskaduunarina siitä huolimatta, että olen duunini kokenein työntekijä. vaikka olenkin iloinen työtoverin puolesta, niin kyllä sitä kiitosta raadannasta olisi ihan kiva saada myös itsekin joku päivä. huoh

O