Siivoaminen - tuskaa vai rutiinia?

siivoaminen,hmm ...ei kuulu tapoihin*iihhih*

Miksi ne kaikki deitti-ilmoituksissa olevat orjat, jotka haluavat siivota ja tiskata jne., hakevat naispuolista dominaattoritarta?
Minä olisin varmasti kunnon piiskuri ja nakittaisin kaikkia hommia jatkuvasti. Orjaksihan siinä haetaan, eikö?
Hakemuksia?

Pakko sitä on aina välillä siivota (lähinnä imuroida). Sen verran lähtee karvaa noista eläimistä, että sinne hukkuu jos ei imuroi. Mutta jotain tavaroiden järjestelyä tulee harrastettua harvemmin, yleensä työpöydällä vallitsee hallittu kaaos.

Mä olen kuulemma jonkunlainen siivous-intoilija, heh. En vaan tykkää asua&olla paskan ja sotkun keskellä. Ei se yleensä kyl mitään tuskaa ainakaan ole...

Mulle ei ainakaan mitään tuskaa ole! Tykkään, että on siistiä ja mulla on joka perjantai siivouspäivä! Eli nytkin olen käymässä tuumasta toimeen. Tosin nyt on joutunut hieman hölläämään tota mun siivous intoilua, kun omistan kaksi tosi karvaista kissaa ja yhden aika sottaisen kämppiksen..Ja sen tätikin on meillä asustellut yli kuukauden päivät, eikä sekään oikeen oo mitään siistiä tyyppiä! Mut enköhän mä kestä!

Eise aina kivaa ole mutta jsks onnistuu hyvin kun saa vain aloitettua.
Sitten kun saa siivottua niin on tosi

Mutta sotku masentaa aina Klassista on kivaa kuunnella siivottaessa *sydän*

Joo..siis lähinnä just tuskaista rutiinia aika usein...tylsintä on laittaa pyykkejä kuivumaan..jotain sukkia ym..ja siis pyykkien pesu muutenkin on aika..*eiei*...tiskaaminen voi olla kyllä välillä aika rentouttava juttu...paitsi jos on ollut tosi laiska ja tiskivuori on ylitsepääsemätön..helposti teen ainakin itse sellasia, "noh, ehkä sitten huomenna.. "-päätöksiä..*nukkuu*...

No.. siististä kodista pidän, mutta siivoomisesta en. Ristiriita?
Mutta siis.. kyllä se sellasta rutiinia on. Joskus on asioita tehtävä joista ei pidäkään..

Tuskallista rutiinia

Mä uskon luovaan kaaokseen, mut valitettavasti allergia ja silmä kauneudelle pakottaa mut pitää kämppäni ees jonkinlaisessa ruodussa, puhumattakaan siitä että ei tänne kehtaa pyytää jengii kattoo vaatteit Mosson puitteis jos kämppä on ku pommin jäljiltä..

Mist vetoo et mutsilla on oma sanansa sanottavana?

Mä tykkään siivoamisesta Mutta ei mua pienet sotkutkaan saa sekasin. Välillä laiskotuttaa eikä millään huvita siivoo ja välillä iskee semmonen vimma että oksat pois. Yleensä ku alotan ni vien sen myös tunnollisesti loppuun saakka, jokaista kaapin nurkkaa myöten Ja vielä hyvää musiikia taustalla ni se on melkeen nautinnollista *sydän*

Villakoirat ovat kavereita *sydän*
Siivoan vasta sitten kun se tulee pakon eteen eikä muu auta!
Eli silloin kun äitkään ei sitä siivoa ja se alkaa näyttää sotkuselta,
se voi tosin kestää vuosiakin!
Mun silmin siellä on aina siistiä.

Mut ne jotka tykkää siivoila niin tervetuloa vaan kylään.

mihin on jäänyt pois vaihtoehto: En siivoa, naiseni tekee sen

tuskaista rutiinia

Pitää yllä koko ajan pientä järjestystä niin pieni epäjärjestyskään ei haittaa... Kerta viikkoon on aika hyvä, mutta jos ei jaksa ja ei huvita, niin sit saa jäädä seuraavaan hetkeen. Olen siis päässyt ylitse pakonomaisesta siivousintoilusta ja olo on oikein hyvä. Elämässä on muutakin kuin siivominen, ei jaksa stressata, vähän nyt noi koirankarvat ja hiekanmurut tuolla eteisessä...

Kyl sitä aina pitkin viikkoo jotain aina siivoskelee, mut silti luukku aina jokseenki sekaisin*ding* pyrkiny siihen et kerran viikos tekis kunnon siivouksen mut sekin aina hieman lipsuu*justjoo*

Sillon tulee siivottua kun huone rupee olemaan liian sekaisin. Eli siellä ei pysty enää kulkemaan ilman että lyö koko ajan varpaansa johonkin. Eli kyllä sitä tulee kerran tai kaks kuussa siivottua. Tosin vaan oma huone.

Mulle ei kyllä löytynyt tosta vaihtoehtoa. Mun kotona on nimittäin yleisesti ottaen aina tosi siistiä noin päällisin puolin, koska laitan tavarat aina takaisin paikoilleen. Siivoan siis jatkuvasti? Imuroiminen onkin sitten toinen juttu ja lattioiden pesu... Niitä mä pitkitän mahdollisimman piiiiiiiitkään....

Kaks kertaa viikossa imurointi ja lattioiden pesu 1-2 kuussa. Vessat pitää siivota kerran viikossa muuten rupee yököttää*sars*. Mut joo....välil on kyl sellasia aikoja esim. jos on tenttiputki päällä et ei yksinkertasesti ehi eikä jaksa imuroida ku kerran viikossa ja lattioiden pesukin jää vähemmälle...
Niin ja sit löytyy niitä vaatteita melkein joka paikasta: tuolilta, sängyltä, välillä sohvalta ku on niin vaikee päättää mitä laittaa päällensä...*blush*

Joka pe kohtuu täydellinen siivous, pölyt pois pinnoilta, imurointi joka sopesta ja lattioiden luuttuuminen...just ostin sinipiika
mikrokuitusetin...kyllä lähtee! 30 ei vois laittaa turhempaan*täh* Mukavaa rutiinia, siistissä kodissa on kiva ja mukava asua ja ei tuu deekufiilis jos joku tulee ex-tempore kylään...

Eilen illalla sain itsestäni yllättävän paljon irti ja siivosin kämppäni jälleen priimakuntoon. Tästä heräsikin kysymys, että kuinkas usein klubbarilaiset oikein siivoilevat? Mikä osuus siivouksesta ahdistaa eniten, ja milloin saatte eniten itsestänne irti siihen? Oletteko suurpiirteisiä vai onko paikat saatava aina kiiltämään? Jos ette asu yksin, kuinka jaatte tehtävät? Vai jääkö toinen pahasti sohvaperunaksi?

Itse vielä yksin asuvana siivoan keskimäärin kerran viikossa koko kämpän, ehkä kerran kuussa tuolleen laajamittaisemmin. Oikeastaan mikään osuus ei mua ahdista, mutta se aloittamisen vaikeus toisinaan. huoh.. Joskus auttaa kun palkitsee ittensä sen jälkeen vaikka hyvällä leffalla, herkuilla, drinksulla jne.. Voi hyvillä mielin myöntää ansainneensa sellasen! Siivoilun suhteen olen kyllä aika tarkka ja haluan saada oikeesti näkyvää työtä aikaiseksi, eli tuleepa esim noita hanojakin hinkattua vähän liiaksikin...

Oudoin piirre mussa lienee se, että krapula-aamuina herään usein aikaisin ja silloin tulee pakottava tarve alkaa purkamaan energiaansa(?) siivoamiseen... Tätä en kyllä itsekään jaksa ymmärtää.. *weirdo*