..entäpä kuoleman jälkeen?

hä?mikä kärsimys??

elämä on kärsimystä jos niin itse tahtoo..itsehän päätetään omasta elämästä..

mulla on tällä hetkellä elämäni vaikein vaihe meneillään..oon ollu masentunu n. kuukauden ja ei oo kertaakaan tullu mieleen et voisin tappaa itteni..ja mä en ees mieti sitä,koska mun mielestä elämässä on aina sekä ylä,-että alamäkiä..ei kaikki voi aina olla hyvin,mutta se ei oikeuta ketään tappaa ittensä ja satuttaa sillä läheisiä jotka välittää...silloin voi melkein miettii että tappaa läheisenkin....henkisesti.

life is life

[muokattu 5.9.2002 20:02]

ice-angel:[q]hä?mikä kärsimys??

elämä on kärsimystä jos niin itse tahtoo..itsehän päätetään omasta elämästä..

mulla on tällä hetkellä elämäni vaikein vaihe meneillään..oon ollu masentunu n. kuukauden ja ei oo kertaakaan tullu mieleen et voisin tappaa itteni..ja mä en ees mieti sitä,koska mun mielestä elämässä on aina sekä ylä,-että alamäkiä..ei kaikki voi aina olla hyvin,mutta se ei oikeuta ketään tappaa ittensä ja satuttaa sillä läheisiä jotka välittää...silloin voi melkein miettii että tappaa läheisenkin....henkisesti.

life is life

[muokattu 5.9.2002 20:02][/q]

Voi rakas! Tahtoisin olla tukenasi. Tiedän hyvin mitä on, kun masentaa ja luulen tietäväni mikä omaa kurtisaani siskoani masentaa...

toivottavasti jotai parempaa*sydän*

Avernian:[q]Pan:
Hyväksyisitkö sinä äitisi läheisen kaverisi tai tyttöystäväsi itsemurhan?

Tilanne on vaikea kuvitella, mutta jos pystyisin sen syyn loogisesti käsittämään niin kyllä.[/q]

Tietenkin jos syy on jokin ns järkevä kuten syöpä tai muu vakava sairaus joka aiheuttaa sietämätöntä kipua eikä parannusta ole, mutta itsemurhat useimmin tehdään jostain aivan muusta syystä.

Joo en koske pulliin uunissa, kuten todettiin jossain aikaisemmassa messussa. Mutta jos ajatellaan kuinka pitkään ihmiset ovat olleet olemassa niin miksi sitten oli aika historiassa jolloin jumala muka vaikutti voimakkaasti.
Toisaalta jumalan ohjaava käsi on aika kova jos esim 2MS ei ollut hänestä niin paha opetus että sen voisi jättää pois. Roomalaisten kohdistama vaino kristittyihin oli aika mietoa verrattuna 2MS.

Joo, mulla on toinenkin ajatus... Kun ajatellaan kehitystä big bangistä eteenpäin, suunta on ollut monimutkaiseen päin. Supersäikeistä kvarkkien kautta aina molekyyleihin ja lopusta ihmiseen. Eikö tämä anna aiheen ajatella että jumala ei ole alkumme vaan maalimme????

Ja vielä yksi... Toisaalta aivan alussa so. 10e-43s saattoi olla voimassa TOE jolloin fysiikanlait olivat mahdollisesti toiset... Olisiko se miltei pistemäinen universumin siemen ollut "jumala"...

Joo mä lupaan etten kirjoita enää fysiikan tuntien tauoilla...
NOT*plur*

En hyväksy itsemurhaa ratkaisuna, mutta pystyn joten kuten tajuamaan itsemurhan.
Yleensä itsemurhan tekevä ihminen on niin masentunut ettei enää osaa ajatella olevansa itsekäs tai tarvitsevansa apua. Tällainen ihminen toimii usein auttaakseen muita. Harvoin hän tajuaa aiheuttavansa lisää tuskaa läheisilleen eikä häntä edes voi syyttää itsekkyydestä sillä jos on joskus ollut masentunut ymmärtää ihan varmasti.

Pitkä selitys. Löysitteköhän edes pointin?

Avernian...

Noi oli vaan ideoita joita voisi pyöritellä mielessä...

Ja siitä TOEsta sehän on ennustettu olevan voimassa mainitsemaani ajanhetkeen asti. ((10e-43)huomaa miinus)). Jos emme voi tietää/käsittää silloista universumia se olisi oiva paikka "luojalle"

Korostan vielä etten usko mihinkään yliluonnolliseen ja kiinostus johtuu siitä että se aika on sellaista jota nykytiede ei käsitä.

[muokattu 25.9.2002 15:07]

hmmm.... kaikkihan loppuu aikanaan oli tilalle mikä tahansa... universumista ja otetaas esim nyt tellus esimerkiksi esille niin jos maapallo eoi ollu vaikka asteenkin verran toiseen kulmaan enemmän tai vähemmän kallellaan niin elämää täälä ei voisi olla ... kaikki on loppujen lopuksi niin pienestä kiinni, kuten elämä sinäänsä.... miksi alkaa ajattelemaan ettäpä mitäs kuoleman jälkeen ??.... tosin olen tullut siihen tulokseen että jumala (mikä lie sitten onkaan) ja kuolema ovat samanpyödän äärellä ja vieläpä samassa tiimissä... .ou well... kumpikin täydentävät toisiaan... kuten mies ja nainenkin ...*joo* jos ja kun maapallon loppu joskus kohtaa niin meikäläinen ainakin tekee astraali matkan Marssin yhteen kuuhun nimeltään "Europe"...

mä en kuole!

- hulivili hupakko -

Kuulun kanssa siihen porukkaan joka uskoo että "sielu" lähtee pois ruumiista ja menee uuteen

Kuoleman jälkeen ihmiset joutuvat heliin tai meidät kutsutaan valhöliin, jossa juodaan simaa, syödään ja kalistellaan aseita siihen päivään asti, kunnes Fenrir susi pääsee irti kahleistaan, Sutr syö Yggdrasilin, jätit nousevat kynsilaivaan ja Odinin salin ovet aukeavat viimeiseen taisteluun.

Golingambi kiekuu ragnarökin alkaneen.

Damn! Mun tarttee alkaa keräillä niitä pääkalloja joista sitä simaa voi juoda. Kun viimeksi kävin Asgardissa niitä ei ollut tarpeeksi. Mutta kun olen joutunut täällä Midgardissa näin kilttiin ruumiiseen se ei oikein onnistu. Mutta Mjolrin on valmiina kun tarvis tulee. Kaverit vaan valittaa kun käyn kotona kun tulee aina myrsky ennen sateenkaarisiltaa.

Thor

Turha sitä on oikeestaan miettii, et mitä kuoleman jälkeen, ko ei nykymaailmas ihmiset osaa ees elää rauhassa. Parempi keskittyy siihen, et on just ny hengis ja siihen, et mielenterveys säilyy täs hullus maailmas..

Mut jos ruvettais miettii tätä asiaa silt kannalt, et mikä ihmisest tulee kuoleman jälkeen ja se taas riippuis siit mitä elämäs on tehny, ni mä olisin varmaan joku tai sit ainaski mut luultavammin kohtalo ois loppujen lopuks

Jos totta puhutaan ni lähempänä

En oo ikinä uskonu kuoleman jälkeiseen elämään enkä varmaan tule ikinä uskomaan ellei tässä jotain tosi radikaalia ja ihmeellistä tapahdu.

Onhan se hienoa kuvitella et kuoleman jälkeen mennään taivaaseen yms. mut jotenkin mitkään raamatunopit yms. ei vain mene minun pieneen kaaliin. Mitäs eläimet, ja muut "elävät olennot" vai onko jotenkin ihminen niin erillainen ja etuoikeutettu, että se vain nauttii kuolemattomuudesta?

Aina nuorempana ajatteli et pitäis hypätä parvekkeelta alas jos joku homma ei tunnu sujuvan mut nykyään... sitä arvostaa mitä tässä ja nyt pääsee tekemään eli nyt vaikka, et naputtaa näitä merkityksettömiä nappuloita kannettavassa tätä lausetta loppuun.

Eli elän elämäni täysillä ja aina viimeiseen hengenvetoon asti ja tietysti jos on kuoleman jälkeistä elämää niin cool, aina se on plussaa. Tosin kyllä mä ymmärrän niitäkin jotka uskoo taivaaseen tai muihin juttuihin, mulle oikeastaan on tärkeintä et kaikki hyväksyy toisensa olise mistä asiasta tahansa ja nautitaan tästä ainutlaatuisesta elämästä - yhdessä Kuulostaa jo vähän liian saarnaavalta ja maailman parantavalta...

Älä kuole, eihän silloin enää voida vanhuuskodissa pidä meteliä niin et sen ajan nykynuoret eivät ymmärrä meidän musiikkimakua! ;P

Siis tässä joku mättää koko kysymyksen asettelussa. Koska jos on ihminen joka uskoo kuoleman jälkeiseen elämään tai vastaavaan(miksi nyt jokainen sitä kutsuukin), niin silloihan hänen ei tarvitse edes miettiä tuota asiaa vaan se on jo kerrotu mitä ösilloin tapahtuu.

Toinen ryhmä on ne jotka ei vastaavasti usko ko. asiaan. Heilläkin siis on jo etu käteen tiedossa mitä tapahtuu. Elämä loppuu ja ruumis maantuu. Kaikki ihmisen biologiset toimminnot loppuvat ja vastaavasti aivojen toimintaa loppuu.

Ainoa ryhmä kenelle tämä asia on kiinnostava on ryhmä jotka elävät kahden vaiheilla???
Mutta mistä johtuu että ihmisellä on ns. kaksi mieltä???

ihmisellä on taipumus epäillä kaikkea mahdollista, kaikki ketä oikeasti uskoo j ni varmasti nekin epäilee samoja asioita mut ei uskalla sitä tunnustaa. Tässä olisi yksi sellainen.*purr*

Tyly:[q]
Ainoa ryhmä kenelle tämä asia on kiinnostava on ryhmä jotka elävät kahden vaiheilla???
Mutta mistä johtuu että ihmisellä on ns. kaksi mieltä???[/q]

heh... mä kuulun just toho väli-ryhmään, eikä mua vois oikeestaa vähempää kiinnostaa mitä tapahtuu kuoleman jälkeen --> se tapahtuu mikä on tapahtuakseen.

[q]Mutta mistä johtuu että ihmisellä on ns. kaksi mieltä???[/[/q]

onhan se hyvä (ja terveellistä) kyseenalaistaa omia mielipiteittään, se sitä paitsi kuuluu ihmisen luotooon epäillä kaikkea mahdolllista

-Mönjä-

Kyllä tässä topikissa on taas ollut monenlaista tekstiä*nauraa*. Pitäiskö siepata ja lähettää jollekin teologille jotta se sais aiheen graduun?*plur*

mitä mielestänne sitten?

itse uskon sielumme kuoleman jälkeen siirtyvän toiseen ruumiseen, eli toisinsanoen uskon jälleensyntymään.
tosin uskon hindulaisten tavoin että sielumme saa rauhan ja lakkaa vaeltamasta ruumiista toiseen kun olemme eläneet tarpeeksi hyvän elämän.

...jos sorrumme siis vaikka tässä elämässä tappamaan toisen ihmisen, on todennäköistä että kuoltuamme siirrymme vaikkapa rotan ruumiiseen.

..tosin tässäkin teoriassa olisi vaikka kuinka paljon selittelemisen varaa, mutta annettakoon toisillekin suunvuoro.

(muokattu 3.4.2002 1:48:40)

(muokattu 3.4.2002 1:49:42)