Virallinen "kysy tyhmiä"-thread
jos olisi olemassa avaruus-alus joka kulkee valonnopeudella ja sen sisällä on HenkilöX, joka kävelee menosuuntaan päin, niin meneekö tämä HenkilöX valoa nopeammin eteenpäin jos sen nopeus laskettaisiin avaruusaluksen ulkopuolelta? *täh*
[q]amxTC:
---
-Santtu-:
Miksi unohtaa yksinkertaisiakin asioita ja rutiineja niin helposti? Miksi toiset on hajamielisempiä kun toiset?
Miksi juuri minulla on tälläinen kanan muisti, hyvä mutta lyhyt? Miten sitä voisi kehittää?
---
Mä oon huomannu muistisäännöt todella hyviks..
[/q]
No eräänlainen muistisääntöhän on tietenkin myös tämä että mun esimerkiksi pitäisi muistaa laittaa kahvi valmiiksi kun kello on kaksi, mut unohtuu usein 
Laitan aina kännykän herätyksen et muistan 
Ja olen kumminkin ollut tässä työpaikassa jo reilun pari kuukautta, että eikös tässä vaiheessa olis jo pitänyt muodostua jonkinlainen rutiinitoiminto tuosta? Mut ei mulla. Mä oon toivoton.
[q]Jone:Jotenkin voi kuvitella myös, että lopputuloksesta tulisi parempilaatuinen suoraan CMYKinä tehden, koska tehdäänhän tällöin graffaa suoraan "neljällä värillä." RGB:stä CMYK:iin konvertoitaessahan kolmivärisestä tehtään keinotekoisesti nelivärinen, right?
[/q]
Voi poijjaat kun tietäisitte miten hankalasta aiheesta nyt puhutaan. =) Meillä on koulussa ollut joku 3 ov värinhallintaa ja vieläkin oon itse hieman pihalla eri finesseistä joita aiheeseen liittyy, mutta tässä nyt lyhyt vastaus perusongelmista joita noihin eri värijärjestelmiin ja niiden välisiin muutoksiin liittyy:
Tässä ensin nopealla googlettamisella löytynyt kuva, jonka avulla voi hieman hahmottaa aihetta:
http://www.camerahobby.com/Images/Technical/Color/colorspace.jpg
Tuo "hevosenkenkä" kuvaa siis koko ihmissilmälle havaittavissa olevan näkyvän valon spektriä. (Tarkalleen ottaen kuvio on kolmiulotteinen ja se on tässä kuvattu z-akselin suuntaisesti. Hieman yksinkertaistaen x- ja y-akselit määrittävät värin sävyn ja z-akseli kirkkauden, mutta ei nyt mennä tähän aiheeseen sen tarkemmin.) Sen sisälle piirretyt viivat osoittavat summittaisesti eri toistotavoilla saavutettavia väriavaruuksia (gamut), meitä kiinnostavia tässä ovat lähinnä CMYK ja Standard RGB.
(Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, eri RGB- ja CMYK-järjestelmiä on useita erilaisia ja varsinkin CMYK-puolella pitää ottaa huomioon että käytetty paperi ja painomusteet vaikuttavat myös asiaan. Lisäksi jokainen näyttölaite, skanneri ja painokone on uniikki ja niille pitäisi periaatteessa luoda oma ICC-väriprofiili jotta voitaisiin taata että suunnittelijan näytöllä näkyvä kuva vastaisi mahdollisimman tarkasti painosta ulos tulevaa materiaalia. Tässä yhteydessä en mene tähänkään problematiikkaan sen enempää, mutta totean vain että kannattaa olla tarkkana CMYK-mallia valitessa että käyttää Euroscalea oletusarvona olevan SWOPin sijaan ja sitten coated/uncoated sitten vastaavasti paperin mukaan. Sanomalehtityöt ovat vielä kokonaan oma lukunsa.)
Ainut värijärjestelmä, joka on täysin laiteriippumaton ja pystyy määrittelemään kaikki ihmissilmän näkemät värit on CIE (joillekin saattaa olla tuttu myös LAB joka on eräs CIE-alajärjestelmä). Tätä järjestelmää mm. Photari käyttää sisäisesti. Värit kuitenkin tallennetaan aina RGB- tai CMYK-muotoisina monestakin syystä joihin en tässä yhteydessä mene sen tarkemmin. Teoriassa CMYK-muotoisessa datassa on enemmän informaatiota, tallennetaanhan värit 32-bittisessä muodossa kun RGB-värimuoto on yleensä 24-bittinen. Käytännössä kuitenkin CMYK-data on usein sikäli redundanttia, että kaikki väriyhdistelmät joissa osavärien summa ylittää tietyn, käytetystä paperista ja painomenetelmästä riippuvan kokonaismäärän (total ink limit), tyypillisesti n. 250%, ovat teknisesti mahdottomia toistaa. Lisäksi ylivoimaisesti suurin osa (näppituntumalta sanoisin n. 60%) CMYK:illä kuvattavissa olevista väreistä on niin tummia että ne ovat käytännössä mustia joiden välillä on vaikea nähdä mitään eroa. Myös RIP:pien (laite jolla CMYK-tiedostot muutetaan rasterikuviksi painofilmien tai -levyjen valmistamista varten) erottelukyky asettaa rajoituksia: ymmärtääkseni (myönnän että tässä kohdin aiheen tuntemukseni on heikko) tyypillisesti rasteripisteitä on "vain" 100 eri kokoa kun 32-bittinen tallennusmuoto mahdollistaisi 255 eri pistekokoa per kanava. Ja edelleen: pisteenkasvun (dot gain) vuoksi eri sävyjen jatkumo ei ole tasainen (tämä on myös monimutkainen oma aiheensa johon ei kannata tässä mennä sen tarkemmin) joten käytännössä kaikki 100 pistekokoa eivät ole käytettävissä.
Näin ollen voidaan sanoa, että RGB-kuva sisältää käytännössä enemmän hyödyllistä informaatiota, vaikka CMYK-tiedostossa dataa onkin 33% enemmän. Periaatteessa siis esimerkiksi valokuvan käsittelyä tehtäessä kuva kannattaa pitää RGB-muodossa mahdollisimman pitkään, koska jokainen sille tehtävä muutos tai korjaus vähentää alkuperäisen datan määrää. (Photarilla tosin on mahdollista tehdä adjustment layereillä jne. koko homma joten alkuperäisdata säilyy kyllä tietyssä mielessä koko ajan - käytännössä kuitenkin lopputuloksessa jokainen tehty muokkaustoiminto kadottaa dataa.) Periaatteessa nykyisin ollaankin jossain määrin siirtymässä RGB-pohjaiseen työnkulkuun jossa aineistoa käsitellään RGB:nä niin kauan kuin se on suunnittelijan työn alla ja vasta lopuksi muutetaan CMYK-muotoon painoa varten.
Tässä on kuitenkin yksi huono puoli jonka takia itse teen painoon menevät työt aina alusta asti CMYK-muotoisina: kuten kuvasta näkyy, RGB-väriavaruus ulottuu huomattavasti CMYK-avaruuden ulkopuolelle. Näin ollen jos kuvaa työstetään RGB-muodossa, on hyvin mahdollista että siihen jää sävyjä, jotka eivät toistu CMYK-muodossa ja ne on leikattava pois kun kuva muutetaan CMYKiksi. Tämä aiheuttaa sen, että kuva ei sitten kuitenkaan näytä siltä, kuin suunnittelija oli ajatellut. Riippuen käytetystä värilaskimesta (color engine) värit saattavat palaa kirkkaimmasta (kromaattisimmasta, ei luminenssin kannalta kirkkaimmasta) päästä puhki (vrt. särö audiota työstettäessä) tai sitten koko kuvan sävyt latistuvat jotta värien suhteet saataisiin säilymään halutunlaisina. Jotta tämäkään ei olisi liian helppoa, huomataan että on myös eräitä sävyjä jotka toistuvat CMYKissä paremmin kuin RGB:nä.
Summa summarum: jos et ole todella asiantuntija, suosittelisin seuraavanlaista työskentelytapaa: valokuvien käsittely RGB-muodossa, valmiiksi käsitellyt kuvat konvertoidaan CMYK:iksi ja tuodaan CMYK-muodossa työstettävään taittoon (tms.). RGB-profiiliksi suosittelen (printtiduuneissa) Adobe RGB:tä ja CMYK-profiiliksi Euroscale coated tai uncoated riippuen käytetystä paperista.
[q]mekaanikko:
Kyllähän merivirtojen liikkeet, samoin kuin tuulet riippuvat myös lämpötilasta. Ilmaston lämpenimen väistämättä vaikuttaa - jollain aikavälillä - myös merivirtoihin.
[/q]
Riippuvat toki, mutta ilman ollessa huono lämmönjohde ja veden ison lämpökapasiteetin takia en usko pienten muutosten kovin nopeasti vaikuttavan. Mutuna sanoisin, että tuhannen vuoden päästä ehkä voi nähdä jotain.
[q]
Niin, jos luit tarkkaan niin sanoinkin että keskustelua on kasvihuoneilmiön voimistumisesta, ei eskilämpötilojen noususta. =) Lämpötilan nousuahan ei voi oikein kiistää koska sen lämpömittaukset kiistattomasti osoittavat.
[/q]
Tosiaan. My mistake.
[q]
Postaamasi linkki varsin ansiokkaaseen artikkeliin selittikin tätä mainiosti eteläisen napajäätikön osalta, mutta todettakoon että pohjoinen napajäätikköhän kyllä on havaittavasti pienentynyt. Tällä tosin ei ole suurtakaan vaikutusta vedenpinnan korkeuteen, koska kyseessä ei ole mannerjäätikkö vaan vapaasti vedessä kelluva valtava jäämassa joka omalla painollaan nostaa vedenpintaa myös ollessaan jäätyneenä (Arkhimedeen laki).
[/q]
Itse asiassa samaisesta syystä koko pohjoisnava sulaminen ei vaikuttaisi sen suuremmin vedenpinnan korkeuteen. (Edit: Väsynyt mieli tekee tepposia. Tämänhän sinä juuri käytännössä sanoit. x_x)
Mitä icc Profiilia tulisi käyttää kun tekee photarilla RGB:nä ja tulostelee värilaserilla tai tollasella A0-A3 rullakoneella..?
Paperi on lähtökohtasesti ihan beisikkiä, eikä pinnoitettua.
Edit: luin tuon loppuun ja suosittelit siis Adobe RGB:tä, pitääpä tarkistaa asetukset.
Miksi ISP:t ilmoittavat yhteysnopeuden kiloBITTEINÄ sekunnissa, kun taas ohjelmat käyttävät yksikkönä lähes poikkeuksetta kiloTAVUJA (sekunnissa)? Onko se vain siksi, että 512 kuulostaa paremmalta kuin 64?
[q]UnityF:
---
sapeli:
Mitä ne on ne semmoset pienet jutskat - vähän niinkuin rannehikinauhat, mutta sormen kokoiset? 
Itse käytän niitä kauppakassien kannossa 
Ajattelin vaan että niillä on varmaan joku virallinenkin käyttötarkoitus 
---
sormihikinauha? *täh* 
[/q]
Nii-i Mä ostin espritin vihreän rannehiksarin tuossa männäpäivänä ja just äsken huomasin että siinä tuli mukana semmonen pikkunenkin - eka ajatus oli "hei, kiksusormellekin oma!"
edit: no huh mitä typotusta
[q]polve:
Mikä on tämänlaisen tapauksen oikeuskäsittely?
[/q]
Molemmat saavat henkilökohtaiset syytteet.
[q]mekaanikko:
Ja vielä: kauempana olevan puun etäisyyden suhteellinen muutos on suurempi.
[/q]
Eikös tuossa pitäisi lukea pienempi?
[q]
Sekunnin kuluttua ohituksesta A:n etäisyys katsojasta on [pieni]sqrt(30^2+10^2)=[/pieni]31,6 m ja B:n [pieni]sqrt(30^2+100^2)=[/pieni]104,4 m. Puun B etäisyys katsojasta on kasvanut siis sekunnissa vain 4,4% kun taas puun A etäisyys on kasvanut peräti 216%! Myös absoluuttinen etäisyyden muutos on A:n tapauksessa selvästi suurempi, kuten ilmenee Apon vastauksesta.
[/q]
Itseasiassa suhteellista muutosta ajoin tuossa omassa esimerkissäni takaa, mutta aika lailla samasta asiasta puhutaan 
Esimerkki tuo hyvin esille sen mitä tarkoitin, melkeinpä samalla kaavalla (vain jakolasku puuttuu omasta viestistä).
Kaavasta sqrt(a*a*+b*b)-b näkyy myös se että kun a kasvaa paljon isommaksi kuin b, nopeuserot tasottuvat. Tästä (ja perspektiivistä) johtuu se että jos junasta katsoo taaksepäin niin se ohitusnopeusero tasoittuu.
[q]
Yksinkertaisin vastaus olisi tosin kai, että kaukana olevat puut näyttävät liikkuvan junan suhteen hitaammin, koska niiden kulmanopeus on pienempi. =)
[/q]
Kulmanopeuksien ero on mielestäni enemmänkin seuraus etäisyydestä kuin syy ohitusnopeuksien eroon joten sitä ei tarvitse tähän sotkea 
[q]sapeli:
Tietty yks vaihtoehto vois olla se, et kun miehet on keskenään epäseksuaalisesti kavereita ja käyttäytyvät keskenään samankaltaisesti (noin suurpiirteisesti), niin homomiehen epäseksuaaliset kaverit ovat sitten naisia, joten käyttäytymismallit imetään "kaveripiiriltä" eikä niiltä, joihin yritetään tehdä seksuaalisin motiivein vaikutus?
---
Ehkä se on vähän molemmin päin - kun itse on vähän avoimemmin naisellinen niin tulee paremmin toimeen naissukupuolen kanssa kaveripohjalla, ja sitten sieltä taas saa lisää niitä vaikutteita. Tosin esim. meikäläisellä on ollut aina aika tasaverroin kavereita molemmista sukupuolista (mulla ei ole tapana yrittää tehdä "seksuaalisin motiivein vaikutusta" juuri kehenkään *hymy*), vaikka tosin olen huomannut että syvemmät ystävyydet on aina sattunut muodostumaan naispuolisten ystävien kanssa. 
En tiedä miksi - niiden kanssa vaan synkkaa paremmin.
[/q]
Joo, voipi olla. Mulla oli yläaste/lukioiässä paljon enemmän naispuolisia ystäviä ja kavereita kun kundeja, johtuen tosin ehkä siitä et harrastukset ei ollu sitä perus pussikalja/jääkiekkomatsi/playstation-linjaa vaan enemmän sellasta rokkikeikoilla hengailua ja juttelua. Ei mulla varmaan siel hirveesti oo mitään roolimalleja jääny, mut ehkä mun arvostus naisia kohtaan on sit vastaavasti isompi. Kovinkaan feminiinejä maneereja mulla kyl ei oo :)
Vaik tosiaan, kyl mul oli usein myös sekä tiedostettuja että tiedostamattomia seksuaalisia motiiveja naisten kanssa hengailuun; sieltä löyty usein aika ihastuttavia tapauksia. Mä en tarkota niillä motiiveilla mitään varsinaisia "GOTTA HIT IT NOW!!"-fiiliksiä vaan ennemminki sellasta pientä alavirettä, mikä on aina läsnä oman sukupuolisuuntauksen kohteena olevien ihmisten kanssa kanssakäydessä.
[q]sapeli:
No tähän vaikuttaa varmasti ainakin osittain se että kun haetaan samaa sukupuolta olevaa partneria niin tavallaan ollaan itse sitä mitä haluaisi myös muilta - esim. erittäin monet homomiehet käyvät lähes uskonnollisesti punttisalilla ja pitävät huolta kunnostaan (kuin metrot konsanaan) koska haluavat näyttää hyvältä ja miehekkäiltä ja sitä kautta houkutella samankaltaisia luokseen.
Mutta sitten taas on varmasti myös aika paljon tapauksia joissa toinen on neitimäisempi ja toinen miehekkäämpi... Eiköhän se ole niin että homoja on yhtä moneen lähtöön kuin kaikkia muitakin.
[/q]
Usein kyl ainakin noissa julkihomopareissa tuppaa olemaan sellanen "äijähomo" ja "neitihomo", esim. Seppo Fräntin ja Risto Vahasen haastatteluissa se toinen oli selkeesti paljon maskuliinisempi ja ohjas keskustelua ja olemusta, ja toinen oli hieman alistuvampi, passiivisempi ja muutenkin sirommin käyttäytyvä. (Siis ne Jolon saaren panttivangit).
Itte en tunne kovinkaan hyvin yhtäkään julkihomoa, niin sori että kyselen ehkä tyhmiä :)
tylsyys iski sataan vuoteen ja aukaisin tv:n ja kappas mitäs sieltä tulikaan! ~__^
onko Miriam mies vai nainen vai ei kumpaakaan?
*hakee kaupasta popkornia*
edit: joo, tosiaan nainen miehen kehossa, mutta.... there is more than meets the eye ;)
[q]andi--:
---
Fyraett:
Kävin ostamas sellasen adapterin et saan htv.n modeemii kytkettyy 2 konetta, mut se ei toimi ku mul on molemmat pihuat siin kii, toimii vaa ku toinen koneist kytketty! mistä tää johkuu?
---
Mikäs liittymä? Esim. Welho Prossa ei saa kuin yhden dynaamisen IP-osoitteen, joten toimii vain yksi kone kerrallaan.
[/q]
Eikös Welho pro ole se vanha mitä ei saa enää tilattua?
Kyllä meillä ainakin oli sen perässä neljä konetta parhaimmillaan
edit: tietenkin switchin kautta, mut kumminkin....
[q]sapeli:
---
cosmic:
---
naira:
[olen idiootti] mitä hittoa tarkoittaa o/ [/olen idiootti]
---
Viittaamista.
---
Taikka sit niinku "heihei" tai "moikka" Tai niin ainakin olen nähnyt sitä myös käytettävän.
[/q]
ei, vaan se on "kenoviiva o kauttaviiva" eli kaksi kättä ylhäällä tyyliin "JESS!" ja klubitus poistaa ton kauttaviivan ja jäljelle jää o/ eli kyseessä on bugin tms. aiheuttama harha.
[q]Juhgu:
---
No jaa, kyllä 512 kilobitin yhteydellä parhaassa tapauksessa pääsee sinne 62-63 kilotavun paikkeille. Minusta tuo 512k on paljon harhaanjohtavampi kuin tuo olisi.
[/q]
no ei todellakaan pääse, koska n.20% liikenteestä menee overheadiin. 512kb-liittymän realistiset nopeudet on luokkaa 55kB/sec
[q]dom|na:
no heitän oman "tyhmän kysmykseni" kehiin... miten tohon avattareksi saa tietokoneelta jonku kuvan? (pelkään jo vastausta, toivottavasti se ei ole niin yksinkertanen että pitäs työtää pää pensaaseen *blush*)
[/q]
ylävalikosta vaan "asetukset" ja sitten oikeasta reunasta "kuvan kopiointi koneelta klubitukseen:" ja klikkaat kopioi ja valitset haluamasi kuvan koneeltasi.
voilá
[q]mayah:
No emmä tiiä. Sieltä mistä se musiikki ja ohjelmatkin tulee? Siks mä kysynkin..
[/q]
Ei siihen laatuun tule parannusta, eli se mitä näet/kuulet on suunnilleen se mikä tallentuu.
Mutta, tuo häiriöiden vaikutus (näkyminen/kuuluminen) riippuu sekä siirtotavasta että häiriöiden voimakkuudesta, tosin riippuen siitä miten hyvin siirtotavat selviävät virheistä. Isommat häiriöt vaikuttavat aina.
Analogisilla siirtotavoilla (radio, tv, lankapuhelin) pienetkin häiriöt vaikuttavat, tosin vähäisesti. Pienimpiä häiriöitä ei välttämättä edes huomaa ihmisen aisteilla, vähän isommat kuuluvat raksahduksina ja näkyvät pieninä virheinä. Pienien häiriöiden vaikutusta analogisilla signaaleilla vähennetään siten että signaalin voimakkuus pidetään paljon voimakkaampana kuin pienet häiriöt.
Digitaalisilla siirtotavoilla (kännykkä, digitv, digiradio) pienimpien häiriöiden vaikutus vähenee, koska vastaanottavat laitteet voivat häiriöiden sattuessa arvata jollain tasolla mikä alkuperäinen signaali oli.
Mutta, alkuperäiseen kysymykseen ja vastaukseen viitaten, se mitä näet tv:stä tai kuulet radiosta on se mikä tallentuu. Jos laatu huononee jossain vaiheessa, sitä ei yleensä saa nostettua alkuperäiselle tasolle.
ja ei, en ala selittämään radion ja tv:n toimintaa tyttötermeillä.
lisätietoa:
howstuffworks.com
Digitaali- ja tietokonetekniikan perusteet
--
apo
Niihin näytönsäästäjiin palaa ainoastaan hermot, varsinki sellasiin missä on jotain ääniä.*ding*
[q]
mayah:
----
Jos mä nauhottaisin radiosta jotain kasetille ja kanavassa ois joku häiriö, niin kuuluisko se myös sillä kasetilla? Ja häiriöllä tarkotan siis sitä, et kanava rätisis tai ei ois ihan kohdallaan? Ja sama juttu telkussa, et jos telkun ruutuun tulis jotain häiriöö (esim. antennijohto ei ihan kohdallaan) ja nauhottaisin videolle, niin näkyiskö se siinä videossa?
[/q]
Radiosta nauhottaminen kasetille eroaa videoilla nauhoittamisesta siten, että videoissa ja tv:ssä on molemmissa oma viritin (vastaanotin). Jos videoiden viritin on oikeassa kohdassa ja TV:n ei, niin tv:ssä näkyy lumisadetta, mutta nauhoituksessa ei. Tämän saa testattua laittamalla tv videon kanavalle(jos on scart-piuhalla toisissaan kiinni, niin kanava on AV tai 0) ja vaihtamalla videosta kanavaa ja tarkistamalla, että kanava on ok.
Radiosta nauhoitettaessa kasetille tulleen äänitteen laatu on suoraan sama mikä kuuluu, kun kuuntelet nauhoittamaasi lähetystä livenä.
[q]mayah:
---
Apo:
ja ei, en ala selittämään radion ja tv:n toimintaa tyttötermeillä.
---
Hah. Et vaan uskalla. 
[/q]
Blondiversio: Siel on sellasia pikkuihmisiä siellä laatikossa.
[q]ariel:
Mietittiin tossa taannoin kun oltiin Kaivopuistossa iltakävelyllä, että kun kerran jokaisen suurlähetystön alueella pätee sen maan lait jonka tönö on kyseessä, niin saako sitten Hollannin suurlähetystön aitain sisäpuolella pössytellä pilveä?
[/q]
Trés interesting. Tämän minäkin haluan tietää.
[q]anqqa:
eikös itseasiassa esim just digi-tv:ssä pieni häiriö oo paljo pahempi mitä analogi-tv:ssä..
[/q]
Tähän tää perusheitto: Riippuu siitä mitä tarkoitetaan "pienellä häiriöllä"
A/D-muuntimessa 0 ja 1-signaalien välinen ero vähentää "pienten häiriöiden" vaikutusta, eli vaikka signaalilla olisi arvo 0,45 niin muunnin todennäkösesti päättelee että "jahas, nolla tuli".
Bittivirtaan voidaan lisätä myös virheenkorjausdataa, jonka perusteella mahdollinen virhe voidaan korjata. Esimerkkinä vaikkapa audio-CD:n naarmusietoisuus. Crc:stä ei pysty päättelemään kuin sen että virhe tapahtui.
Joissain tapauksissa on myös mahdollista pyytää dataa uudelleen, mutta esim. digi-tv:n tarvitsemilla tietomäärillä voisi olla hankalaa pyytää korjattua dataa ilman että kuvan näyttäminen pätkii.
Eli, virheenkorjausteknologioita on olemassa, mutta:
[q]
käytännössä digi-tv on ymmärtääkseni häiriöalttiimpaa kun anaalogi?
[/q]
Voi tosiaan olla niin että käytännössä nykyinen digi-tv-standardi ei selviä niin hyvin huonoissa olosuhteissa kuin analogi-tv ja että digi-tv on suunniteltu tuottamaan hyvälaatuista kuvaa hyvissä olosuhteissa mahdollisimman vähäisellä kaistankulutuksella. Siihen ei voi todeta kuin että markkinavetoinen standardien muodostuminen on ikävää, toivottavasti eivät ole lukinneet standardista kehittämisen mahdollisuutta pois.
Uhraamalla ylimääräisiä bittejä virheenkorjaukseen ja muokkaamalla kuvanpakkausalgoritmeja wavelet-tyylisen pakkaamisen suuntaan missä kuvasta siirretään aluksi huonolaatuisempi versio, digitaaliseen signaalinvälitykseenkin saataisiin sitä virhesietoisuutta ja kykyä selvitä huonommissakin tilanteissa nätisti.
[q]xcft:
Ja digitaalinen signaalihan on aina pakattua.
[/q]
Entäs audio-cd:n signaali? Tarkennatko vähän tuota niin sitten voin olla samaa mieltä
mitä syntyy ku leipoo pullaa sämpylä jauhoista ja jättää kananmunat kokonaan pois?