SINKKULUUKKU
mä kävin eilen treffeillä.
[q]Sand3, 12.3.2008 09:26:
---
Lyylikki, 12.3.2008 09:14:
Jep. Keskellä yötä yksin herätessäni totesin, että mun hellyydenkaipuu on siirtynyt seuraavalle asteelle.
Mä en enää kaipaa niinkään sitä, että joku koskettaisi mua, vaan sitä, että mä saisin koskettaa jotakuta.
---
Oon nyt kahtena yönä herännyt siihen et yritän etsiä kultaa mun läheltä, löytämättä sitä. Hellyydenkaipuu vaivaa parisuhteessakin elävää 
[/q]
Sä tarttet ilmiselvästi tälläsen: http://linkkiloota.fi/cdx9s
[q]Lyylikki, 12.3.2008 09:14:
Mä en enää kaipaa niinkään sitä, että joku koskettaisi mua, vaan sitä, että mä saisin koskettaa jotakuta.[/q]
Tuutsä hiplaa mua?
[q]Lyylikki, 11.3.2008 11:10:
---
Niin ja kun on arkielämän välissä muutamia satoja kilometrejä, niin sen toisen ajatuksia oppii tuntemaan ihan eri tavalla puhelimessa jutellessa. (Nottei homma siis mee ihan pelkäksi panemiseksi 
seksi...ihihhihi...anteeksi, hieman levoton päivä...)
Infernaalisiin matkakuluihin ja puhelinlaskuihin kannattaa kuitenkin varautua. Ja jos molemmat on hommassa ihan kybällä mukana, niin vaihtaa puhelinliittymät semmoiseen, missä toiselle soittaminen ja tekstaaminen on mahdollisimman halpaa.
[/q]
One word: Internet. ja toinenkin: Skype
Itse teen päivät puhelinduunia, niin ei todellakaan kiinnosta kännykässä roikkua iltoja :)
AAAAaaaa hitsi kun olis kivaa olla ihastunut
[q]aada, 6.3.2008 12:24:
Juuri näin. Jos ei aivan tahdo erakoitua, niin pitäisi jaksaa small talk-tason keskustelua.
[/q]
Voidaan kokeilla treffata ja katsoa miten keskustelu etenee kun mua ei kiinnosta pätkääkään millanen sä oot ja sua ei kiinnosta millanen mä oon, eikä kumpikaan voi kohteliaisuissyistä kertoa itsestään.
Koska mennään? :)
edit: ei kiinnostanut ees tarkistaa typoja ennen ku painoi "Tallenna"
Onko se niin, et kun alkaa neljännesvuosisata olemaan elämää takana, pitäis olla jo ainakin mies ja mahdollisesti lapsiakin? Alkanut vaan ottaa päähän, kun tutut kyselee, et joko sä nyt oot miehen löytänyt. No vittu en oo, enkä oo ettinytkään. Ei tarvi koko ajan kysellä.*grr* Jotenkin itellä vielä sellanen vaihe päällä, että ei halua vakiintua (ja tylsistyä*pepsodent*). Koko ajan on niin paljon kaikkea muuta, että en mä ees ehtis seurustelee. Haluan olla vapaa ja mennä niinkun ite haluan vielä hetken aikaa. Monet mun parhaista ystävistä on myös edelleen sinkkuja, enkä senkään takia tunne vielä mitään paineita vakiintumiselle, kyllä sitä ehtii myöhemminkin. Sinkkuilu rocks!*joo* Ehkä tossa muutaman vuoden päästä vois jo kuvitella jotain muuta mut ei vielä.
[q]Zeratul, 26.2.2008 22:30:
---
Eeh... En tiedä voiko yhden onnistuneen kerran perusteella pitää mitään oppitunteja. 
Aloittelijan tuuria. (Paitsi että päteekö se tähän peliin?)
---
Ehkei voi, mut jos kaikilla oli hauskaa nii kokemus on uusimisen arvonen joka tapauksessa. :) Eikä muuten lopputuloksen kannalta oo olennaista onko käytetty tuuria vai taitoa. ;)
[/q]
Tosia sanoja tosi mieheltä. 
[q]---
Mutta tutkitaan vaan lisää. 
Ymmärtääkseni suoraan kysyminen toimii parhaiten. Se jalo taito on tietää missä vaiheessa voi kysyä suoraan. Yleensä se kait menee niin että öykkärit kysyy liian aikaisin ja kiltit miehet liian myöhään (tai siis ei ollenkaan).
---
Tää oppitunti voiki sit keskittyy siihen et missä vaiheessa. Ja ku se kerta ei ookkaan eka asia mikä tapahtuu, nii kai sulla jotain fiilistä on sen suhteen miten pitää toimia kunnes aika on kypsä?
[/q]
Niin... no tutkikaamme tätä asiaa empiirisesti. Kuten ystävämme Jarkko mainitsi tuossa, kaikki on tilannekohtaista, joten helppoa se ei ole koskaan. Ehkä voimme kuitenkin pitkällisten empiiristen havaintojen perusteella päätellä jotain yleishyödyllisiä kuvioita, joiden mukaan alfauroot saavat piparia. (Vähemmän alfamaiset keinot, kuten juotto umpitunneliin, voinemme jättää sikseen.) Lisäksi voimme selvittää sanoja ja liikkeitä jotka ovat tavoittelemamme yleisön, eli kauniimman sukupuolen mieleen.
Tuli jostain syystä mieleen Renny Harlinin elokuva Mindhunters. Kysehän on loppujenlopuksi ihmistuntemuksesta, ihmisten lukemisesta. Ehkä voidaan tutkimustemme päätteeksi kirjoittaa vastaus Henry Laasasen tutkielmaan. Meillähän ei kuitenkaan ole sosiaalista taikka taloudellista statusta etunamme. Voiko silti lykästää?
PS. Pyritään silti pitämään moraalinen lippumme korkealla. Rehellisyys kunniaan. 
Edit: Muotoilua.
Kevät ja perjantai :) Vois kyl jonkun sopivan tytyn kanssa lähtee reffeilee
[q]Zeratul, 26.2.2008 21:40:
[clips] kaipaat läheisyyttä etkä seksiä. [clips]
[/q]
Onksen pakko olla joko/tai? 
[q]Nexus__69, 26.2.2008 21:28:
saan mä iteki jos vaa haluun, mutku en haluu..
[size=1]..tai siis keltää satunnaiselta..[/size]
Terveisin Sieluton Pornodemoni
[/q]
Mut jos vaik otat baarissa numeron ja soitat seuraavana päivänä, näin ollen tapahtuma ja kohde ois suunniteltuja, eikä enää ollenkaa satunnaisia! :)
Edit. Toi on ihan hauskaa niin kauan ku pidät sen läppänä, mut sen nimeen lisääminen ei varmaan tuo sitä haluttua vaikutusta. Ku huumori ei toimi nii koita rehellisyyttä. Voisit vaik vähä avautua siitä et jengi näkee sut kävelevänä tissiparina eikä henkilönä, et sulla on tunteet niin ku muillaki, ja et kaipaat läheisyyttä etkä seksiä.
Tää on jännää, leiki mun kaa!
Muakin pitää kehua ja hellitellä. Tulee paha mieli muuten 
Näin muuten, alkaa tuntua jo paremmalta täällä oleminen. Jotenkin oon sittenkin saanut sen toimimaan omasta puolestani. 
Toivottavasti se asenne kans toimii jatkossa. 
Edit: sanavalinta.
[q]Epailija, 26.2.2008 11:03:
---
Nitta, 25.2.2008 21:09:
Jostain luin että suhteen päättymisestä menee puolet suhteen keston ajasta ennen kuin oikeasti on toipunut erosta...
---
Eikös tuo toipumisaika nyt ihan riipu suhteen laadusta ja osapuolista? Otetaan esimerkiksi joku puolen vuoden auvoista onnea ollut parisuhde, joka loppuu erittäin ikävissä merkeissä, eivätkä osapuolet käy eron tultua läpi minkäänlaista selvittelyprosessia. Voisin helposti kuvitella, että menee jopa vuosia aikaa ennen kuin sellaisesta toipuu. Toisaalta jos vuosia kestänyt seurustelusuhde hiipuu vähitellen, ero tapahtuu yhteisymmärryksessä ja kumpikin on valmis mahdollisen jälkipyykin selvittelyyn, niin toipumiseen mennee helposti alle puolet suhteen kestosta.
---
Itseäni tuon ajan kulumisen tajuaminen helpotti, että mun ei tarvii pystyäkään olemaan ehjä viel hetkeen vaan ihan itseeni keskityn sen aikaa :)
---
No tämä on tietysti ihan hyvä oivallus, mutta minusta ei kannata ottaa huomioon tuollaisia hatusta vedettyjä lukemia siitä kauanko saa (tai jopa tulee) olla rikki. Sitä ei monesti tiedä kuin vasta jälkikäteen kauanko henkisen jälkipyykin selvittelyssä oikein menikään ja voi olla, ettei se aina koskaan täysin lopukaan. Kannattaa siis antaa itselleen aikaa juuri niin paljon kuin itsestä tuntuu ja ehkä varuiksi vähän päälle, vaikka siinä sitten menisikin enemmän kuin puolet suhteen kestosta.
[/q]
Olet ihan oikeassa :) Ei tarvinnut väitellä sun kanssa ;) Parasta olisikin kun ihimiset kuuntelisivat itseään ja toisiaan. Ja mä nyt intouduin tänne kirjoittelemaan kun pohdin näitä asioita parhaillaan.
[q]anniharha, 26.2.2008 13:46:
---clips--- Aamen.[/q]
Ihana lukee sun tekstiä 
Voimia!
[q]Mimir, 26.2.2008 15:24:
Mulle tuli joitakin kuukausia yhden suhteen päättymisen jälkeen tilanne, jossa jotkut ihmiset ympärillä alkoivat jo kysellä, että "Etkö sä ole jo päässyt siitä yli?" ja silloin tuli oikeesti itellekin vähän sellanen olo, että onko mussa jotain vikaa kun tuntui, ettei se suru ja kipu ollu hellittäny yhtään vaan ehkä jopa pahentunut. Onneksi tajusin silloin kuitenkin antaa itselleni aikaa, kyllä se lopulta sitten helpotti. Fakta kuitenkin on, että ei kukaan ulkopuolinen voi oikeasti tietää, mitä siinä suhteessa on tapahtunut ja niiden asioiden kokeminen on subjektiivista. Kaikki asiat ei tunnu kaikista samanlaisilta ja toiset on luonteeltaan "nopeammin toipuvia".
[/q]
No tuo kuulostaa aika paljon minulta. Siksi ehkä kirjoitan niin kuin kirjoitan :)
[q]peikkolapsi, 5.3.2008 23:23:
nyt äkkiä jotain sutinaa! 
[/q]
Suti, sutisuti, sutitutituti. Sutisutituti, sutisuti, sutitutisuti. Whit or whitout sukisuki?
[q]Mönnä, 24.2.2008 22:08:
Pitäisköhän munki koittaa :D
Kaveri jo tuossa heitti ilmoille tämmösenki vaihtoehdon, että vaihda naisiin jos miesten kanssa on niin hankalaa... paitsi, että minä oon niin hankala, että reisille se menis varmaan seki touhu
[/q]
Jooh, mä näin tästä jo untakin mut ehkä se uni osallani tarkoitti että mun pitäisi tutustua paremmin sisäiseen naiseuteeni
[q]Annakins, 24.2.2008 21:18:
---
^Petunia, 24.2.2008 21:04:
kainalo: ei ole
---
kainalo kelpais kyl mulleki. ei tuntuis darra niin pahalta :D
[/q]
AAMEN!!
mut kumma juttu et vaikka on tällai Kiva-krapula-mässy-päivä ollu nii ei Paneta y h t ä ä n 
Dear Erkki, waz wrong with me?
[q]Aurinkoneiti, 24.2.2008 12:27:
---
plink, 24.2.2008 12:01:
täällä sit kai taas. uskollista naista ei liene keksittykään. :(
---
Minä ainakin olen.*enkeli*
[/q]
Ja samoin täällä :)
[q]plink, 24.2.2008 12:28:
no joo on teitä kyl, kuhan vähä provoilin. :) mut miksköhän mä löydän jostain ne ei-uskolliset tapaukset:/
[/q]
Oon tullut siihen lopputulokseen että sitä ihastuu just sellaiseen mitä sillä hetkellä elämäänsä tarvitsee. Hetken miettimisen jälkeen päädyin siihen että varmaan olet tarvinnut vielä harkinta-aikaa ja sen oikean joka tulee sit kun päätä on lyöty kiveen tarpeeksi monta kertaa :D
[q]^Petunia, 24.2.2008 21:04:
kainalo: ei ole
[/q]
kainalo kelpais kyl mulleki. ei tuntuis darra niin pahalta :D