SINKKULUUKKU
[q]siveys, 17.7.2008 02:38:
Alan kuitenkin päivä päivältä tulemaan pessimistisemmäksi sen suhteen, että kukaan nainen (tai mies for that matter) onnistuisi viemään minulta jalkoja alta ja tuomaan sellaisen paria hetkeä pitkäkestoisemman rakastumisen tunteen, jossa kaikki toisessa on vaaleanpunaista. Lopulta tuon tunteen kaipuu varmaan on se suurin tekijä, joka saa jaksamaan pitää mitään mielenkiintoa yllä vastakkaiseen sukupuoleen. Ja jos tämän tunteen saavuttaminen ei ole mahdollista (kaltaiselleni oudolle persoonalle) niin miksi minä enää treffeillä jaksaisin rampata kun elämässäni on jo useampia kokonaisuutena äärimmäisen kauniita ystäviä, jotka täyttävät kaikki inhimilliset tarpeeni läheisyyden kaipuusta ajatusten vaihtoon?
[/q]
Onnea treffeistä. Se on ihan hauskaa välillä, eikä sitä tarvitsisi kai ottaa ihan toivottoman vakavasti.
Oletkos pohtinut sitä, että mahdollisesti tavoitteesi on liian korkealla. Ehkäpä haet toisesta ihmisestä jotakin tunnetta, jota ei edes ole olemassa. Rakkaushömppä ja diipa-daapa sekoittaa helposti mielen. Jos jollakulla rakastuminen on ollut sellainen tunne, että varpaankynnet lähtee irti, niin ehkä se sinulle olisi jotain muuta.
Miksi (tulevaan) elämänkumppaniin pitäisi rakastua ja hänet oppia tuntemaan hetkessä? Puhut mahtavista ystävistä, jotka toteuttavat lähes kaikki tarpeesi, niin mitä muuta sitten olet hakemassa? Miksei jostakusta ystävästä voi tulla vielä karvan verran läheisempi? Onko ystäväsi sellaisia, joihin olet salama-ystävystynyt? Pitäisikö muistaa, että samasta kantasanasta lähtevät rakastuminen ja rakastaminen ovat tietyllä tapaa toistensa vastakohtia. Ne edustavat samalla hyvänolontunteen janalla eri päitä.
Vaikka olisi ihanaa olla ihastunut ja rakastunutkin, niin kuitenkin itse kaipaisin enemmän sellaista kumppanuutta, missä toisesta voisi olla varma. Sillä tavalla, että mitään älyttömän suuria epävarmuustekijöitä ei enää liittyisi yhdessäoloon. Esim. lomamatkoja olisi kiva suunnitella jonkun kanssa kaksin, tulisi halvemmaksikin.
--- (ihan muuta asiaa) ---
Tapasin tänään ihanan hinaajan. Se hinasi mun auton Veholle. Tarkistin sormustilanteen. Vasemman käden sormissa kimalteli jotakin, mutta vilkaisin vain pikaisesti, joten ei voi siis tietää, missä sormessa sormus oli. Veikkaan sitä nimetöntä kuitenkin.
Itselläni on vuosia ollut hopeinen sormus vasemmassa keskisormessa. Onko mahdollista, että tämä sormus on kaikki nämä ajat karkoittanut ympäriltäni potentiaaliset, kiltit ja mukavat miehet, koska heille vilkaisu vasempaan käteen on tuottanut tuloksen "kiiltelee sillä suunnalla". Nyt vaihdoin sormuksen oikeaan nimettömään. Onkohan se sen parempi, koska ortodoksithan pitävät sormusta oikeassa. Olisiko turvallisinta luopua koko sormuksesta?
Nyt kun olen ottanut sormuksen pois tutusta sormesta, tuntuu etten osaa kirjoittaa enää mitään. Ajatuksetkin tuntuvat kummallisen irrallisilta. Voiko yksi sormus todella aiheuttaa tällaisen tunteen? Ja kuinka nopeasti olo normalisoituu?
[q]Freja, 23.2.2010 15:06:
[color=red][size=20]SINKKUHUUTOKAUPPA[/size][/color]
Lähtekääpä siis mukaan huutamaan seuraa, tai ilmottautukaa huudettaviksi, tai tulkaa muuten vaa tsekkaan hulabaloo... Tai olkaa tulematta. Ite ainakin aattelin osallistua, ehkä jopa huudettavaksi asti, muah.
[/q]
Ei hitto, tää pitää nähä. :DD Pääsen tolloin duunista klo.22 mut su vabaa ni voisin kyl olla messissä!
kait vois itsekin liittyä tähän.. -.-
[q]hallucinogen, 13.7.2008 22:54:
---
plink, 13.7.2008 22:12:
yks viesti tuli, et en mä kovin kauas tavoitteesta jäänyt. :D eikä sekään edes mikään treffikutsu, vaan muuten vaan mukavien juttelua:) usko meni nyt tähän topikkiin. ;D
---
Toi on erittäin hyvä saalis jos suhteuttaa siihen montako viestiä mä olen saanut muutaman vuoden oleskelun aikana kun mä oon ollut tässä luukussa :D.
Nollasta on paha nyhjästä :D
[/q]
Tarkoittaako tää et ei kannata ilmoittaa olevansa sinkku? Hmm..
[q]terraluna, 17.7.2008 00:24:
Tarkoittaako tää et ei kannata ilmoittaa olevansa sinkku? Hmm..
[/q]
[MUTU ALERT!]
No ei tietenkään. Jos on joku on sinkku niin silloin kyseisessä henkilössä on jotain vikaa. Eli siis logiikalla "jos se ei kelpaa muille, niin miks mä sitten ottaisin semmosen vaivoikseni?"
Varatuthan ne aina on niitä halutuimpia / halutuimmathan ne on aina niitä varattuja -> noidankehä.
[q]J Raninen, 17.7.2008 00:33:
Varatuthan ne aina on niitä halutuimpia / halutuimmathan ne on aina niitä varattuja -> noidankehä.
[/q]
Pitää vissiin käydä ostaa sormus itselleni ensi baari kertaa silmällä pitäen :D
Täytyy raportoida teille rakkaille sinkkuluukun kanssaeläjille! Olin tänään ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni tapaamisessa, joka täytti riittävässä määrin treffien tunnusmerkkejä, että voisin sanoa olleeni treffeillä. Kerta se on tietysti ensimmäinenkin kohta 28 vuotta kestäneellä elämäntaipaleella :D
Mulla on jalat niin palaneet auringosta, että housujen käyttäminen tuntui varsin tuskalliselta ja päätin sitten valita ihanan söpön kukkahameen. Naama ja käsivarret oli luonnollisesti myös heleän punaisia ja en edes omista mitään sellaisia kenkiä, jotka sopisivat tuon hameen kanssa (tai no tuon hameen kanssa ei oikein mitkään kengät sovi - pitäisi olla paljain jaloin, joka ei keskustassa oikein toimi), joten en ehkä ollut näin elämäni ensimmäisiä treffejäni varten parhaassa vireessä noin ulkoiselta olemukseltani ;)
Tyttö, jonka kanssa olin aikaisemmin baarissa käynyt varsin filosofisia keskusteluja osoittautui kovin nuoreksi, täysin erilaista elämää eläväksi ja lopulta yllättävän tavalliseksi, mutta kuitenkin tietyllä tavalla ainakin jotain nuoruusvuosien naisihanteitani mukailevaksi. Treffit sujuivat päällisin puolin ihan hyvin ja tunsin viihtyväni tämän ihmisen seurassa luontevasti niin kuin ystävienikin kanssa. Tytöllä oli kiireitä ja tiemme erkanivat kolmisen tunnin keskustelujen jälkeen, mutta sovimme ottavamme ensi viikolla piknikin paremmalla ajalla.
Se mikä minua jäi tämän tapaamisen jälkeen mietityttämään oli, että miksi ihmeessä ylipäänsä lähdin treffeille? Looginen perusteeni sille, että en jättänyt alkujaan mielenkiintoiselta vaikuttaneen ihmisen kanssa tapaamista väliin oli, että saattaisin törmäisin johonkin, jota en osaa ennalta aavistaa. Mutta kai minulla kuitenkin jokin syy oli valita juuri (ja vain) tämä tyttö niiden kymmenien joukosta, joihin viime viikolla tutustuin. Oliko kyseessä vain se, että olin tuon tytön tavatessani sopivasti nousuhumalassa ja hän onnistui poistumaan paikalta sopivan aikaisin, että en ehtinyt kokea tuota tunteet lamaannuttavaa "tää on niin nähty"-fiilistä? Vai toiko tuo tyttö tosiaan itsestään tuona iltana ulos jotain sellasta, joka iski sellaisiin paikkoihin minun mielessäni, joita en itsekään osaa paikallistaa?
Alan kuitenkin päivä päivältä tulemaan pessimistisemmäksi sen suhteen, että kukaan nainen (tai mies for that matter) onnistuisi viemään minulta jalkoja alta ja tuomaan sellaisen paria hetkeä pitkäkestoisemman rakastumisen tunteen, jossa kaikki toisessa on vaaleanpunaista. Lopulta tuon tunteen kaipuu varmaan on se suurin tekijä, joka saa jaksamaan pitää mitään mielenkiintoa yllä vastakkaiseen sukupuoleen. Ja jos tämän tunteen saavuttaminen ei ole mahdollista (kaltaiselleni oudolle persoonalle) niin miksi minä enää treffeillä jaksaisin rampata kun elämässäni on jo useampia kokonaisuutena äärimmäisen kauniita ystäviä, jotka täyttävät kaikki inhimilliset tarpeeni läheisyyden kaipuusta ajatusten vaihtoon?
No.. Katsotaan nyt ainakin vielä se ensi viikon piknik jos saisin kerättyä jotain lisädataa oman pääni sisäisistä liikkeistä ennen kuin aletaan keksimään sopivia "Anteeksi, mutta sinussa nyt vain ei ole sitä jotakin" -exit strategioita :D [size=9](Vaikka rehellisesti sanottuna tämän tytön tapauksessa epäilen vahvasti, että riittää ihan vain ottaa avoimesti puheeksi näkemykseni polyamorisuudesta ja ystävyyksiini kuuluvasta luontevasta fyysisen läheisyyden tasosta..)[/size]
[size=8](PS. Jaksaako näitä mun viestejäni oikeasti kukaan lukea? :D)[/size]
[q]J Raninen, 17.7.2008 00:33:
Jos on joku on sinkku niin silloin kyseisessä henkilössä on jotain vikaa. Eli siis logiikalla "jos se ei kelpaa muille, niin miks mä sitten ottaisin semmosen vaivoikseni?"[/q]
Mä en enää osaa, ehkä parantuneen itsetunnon
myötä, nähdä että sinkkuuteni kertoisi jotakin
minusta. Olen kuitenkin ihan pätevä kaveri,
perusasiat kunnossa jne, ja vaikka joskus heitän
epäkorrektia läppää osaan kuitenkin sulkea suuni
kun sen aika on. Voi toki olla etten ole ihan se
helpoin tyyppi ja olen ehkä jopa nirso tyttöjen
suhteen, mut loppupeleissä väitän kuitenkin että
sinkkuuteni kertoo lähinnä.....noh, eipä juuri muuta
kuin että en ole tavannut sitä oikeaa tyyppiä.
[q]Lyylikki, 17.7.2008 09:38:
Tapasin tänään ihanan hinaajan.[/q]
Reps. :D
Niin ja anteeksi. Olen väsynyt.
[q]kilobitti, 17.7.2008 02:36:
---
J Raninen, 17.7.2008 00:33:
Jos on joku on sinkku niin silloin kyseisessä henkilössä on jotain vikaa. Eli siis logiikalla "jos se ei kelpaa muille, niin miks mä sitten ottaisin semmosen vaivoikseni?"
---
Mä en enää osaa, ehkä parantuneen itsetunnon
myötä, nähdä että sinkkuuteni kertoisi jotakin
minusta. Olen kuitenkin ihan pätevä kaveri,
perusasiat kunnossa jne, ja vaikka joskus heitän
epäkorrektia läppää osaan kuitenkin sulkea suuni
kun sen aika on. Voi toki olla etten ole ihan se
helpoin tyyppi ja olen ehkä jopa nirso tyttöjen
suhteen, mut loppupeleissä väitän kuitenkin että
sinkkuuteni kertoo lähinnä.....noh, eipä juuri muuta
kuin että en ole tavannut sitä oikeaa tyyppiä.
[/q]
Tää on hyvin sanottu! Munkaan mielestä sinkkuus ei kerro minusta juurikaan muuta kun että en just nyt vaan seurustele!
Ja sit mitä tulee tohon rakkauden tai sen "oikean" etsimiseen ja löytämiseen: Mulla käy aina niin et sillon jos etsin, ni ei oo ketää missään, ja sit ku haluun olla villi ja vapaa ja oon tyytyväinen olotilaani, nii tyyppejä tunkee elämään ovista ja ikkunoista..
[q]siveys, 6.7.2008 07:02:
---
Eli kun tähän saakka olen kärsinyt hyvin satunnaisesta kauneuskäsityksestä, joka perustuu nuoruuteni naisten minun aivoihini syövyttämiin fiksaatioihin, onkin seuraavaksi luvassa seitsemäs helvetti heilojeni äitien näköisten naisten perässä juostessa? My God kill me NOW.
[/q]
Lads, methinks we got ourselves a new MILF hunter! Yarrr. *känni*
Edit: Ole hyvä, aloita täältä. 
http://www.milfhunter.com/
[q]Lyylikki, 17.7.2008 09:38:
Oletkos pohtinut sitä, että mahdollisesti tavoitteesi on liian korkealla. [/q]
Olen törmännyt tähän kysymykseen kerran jos toisenkin. On totta että ihastumiset eivät enää ole niin tuhannenpalavia kuin silloin joskus, mutta toisaalta aina silloin tällöin kohdalle osuu joku joka saa sukat pyörimään jaloissa, ja viimeistään silloin olen taas päätynyt samaan johtopäätökseen; en halua lähteä rakentamaan elämääni ihmisen kanssa jota ehkä rakastan.
Sen sijaan olen pyrkinyt jättämään pois kaiken turhan säädön; yleensä sitä kuitenkin tietää aika nopeasti voiko suhteesta tulla jotain, ja jos homma ei kolahda oikeasti, miksi hukata siihen aikaa ja energiaa? Lisäksi hyvät jutut lähtevät usein toimimaan ilman sen kummempia säätöjä, uhrilahjoja ja rituaalitansseja - kun molempia kiinnostaa, asiat tapahtuvat kuin itsestään. Faijani kiteytti asian aika hyvin; " eipä naisten vuoksi voi kovin paljon tehdä, joko sitä ajautuu yhteen tai sitten ei".
Kaikki edellinen vähentää tähän hetkeen kohdistuvia paineita, jolloin on helpompi nauttia elämästä, relata ja tavata hyviä tyyppejä siinä sivussa. Eiköhän se oikeakin joskus tule kohdalle, ja jos ei, ainakin näin on hauskempaa 
Oli niin komee poliisisetä puhallusratsiassa, että happi loppu kesken puhaltelun 
Teki mieli kysyy josko setä ois lähteny ajelulle *vink**pihkassa*
[q]AnderS, 17.7.2008 13:49:
---
kilobitti, 17.7.2008 13:33:
---
Lyylikki, 17.7.2008 09:38:
---
Lisäksi hyvät jutut lähtevät usein toimimaan ilman sen kummempia säätöjä, uhrilahjoja ja rituaalitansseja - kun molempia kiinnostaa, asiat tapahtuvat kuin itsestään.
---
110% samaa mieltä! Silloin ku kumpikin on samalla aaltopituudella ja molemmilla kiinnostus pilvissä, ei tosiaan tarvi miettiä mitään turhia. Kaikki turha venkoilu ja ns"pelailu" on syvältä *nuksesta!
[/q]
Totta kyllä, itsellä käynyt tuuri kun missannut kaikki nämä pelleilijät joiden kanssa seurustellessa saa hyppiä renkaiden läpi, leikkiä, astella lasinsirpaleilla ja elää muutenkin veitsenterällä, kun ei ikinä tiedä mitä toinen ajattelee tai haluaa. Eikä toista kiinnosta yhtään kertoa tai ajatella muuta kuin itseään.
[q]kilobitti, 17.7.2008 13:33:
---
Lyylikki, 17.7.2008 09:38:
---
Lisäksi hyvät jutut lähtevät usein toimimaan ilman sen kummempia säätöjä, uhrilahjoja ja rituaalitansseja - kun molempia kiinnostaa, asiat tapahtuvat kuin itsestään.
[/q]
110% samaa mieltä! Silloin ku kumpikin on samalla aaltopituudella ja molemmilla kiinnostus pilvissä, ei tosiaan tarvi miettiä mitään turhia. Kaikki turha venkoilu ja ns"pelailu" on syvältä *nuksesta!
[q]sativa, 17.7.2008 12:48:
Edit. Niin ja voi ehkä olla jotenkin naiivi kuva rakkaudesta.. Mutta en pysty kertakaikkiaan olemaan ihmisen kanssa, josta en tykkää tosissani, niin, että mahanpohjassa tuntuu. Sitä on yritetty, on mulla irtosuhteitakin ollut, mutta enää vaan ei vois niinkun vähempää kiinnostaa.
[/q]
Tapailin tässä äskettäin yhtä mahdottoman mukavaa poikaa, jossa ei päällisin puolin ollut yhtään mitään vikaa. Mutta jos ei kolahda, niin sitten ei. Tulipahan taas mutkan kautta todettua, että se ihan kiva ei vaan riitä. Itsekin tarvin tuon vahvan "tykkäämis"-tunteen ennen mihinkään suurempaan ryhtymistä. Mielummin sitten vaikka elelen ihan vaan yksinäni kuin seurustelen jonkun kanssa vääristä syistä.
Ei se onneksi kaikilla mene näin. Yksi hyvä ystäväni totesi silloisesta seurustelukumppanistaan "Kuhan nyt on ees joku" Ja nykyään ovat naimisissa lasten kera ja hirveän onnellisia. :)
http://xkcd.com/108/
That's all folks,count me in!
[q]Umbala, 18.7.2008 01:25:
Onneks niitä ei kaikkia tarvitsekkaan. Yhen ajatusmaailmaa kun seuraa intensiivisesti jonkunaikaa, sieltä alkaa löytyä selkeitä johdonmukasuuksia, ei vaan pidä olettaa et ne olis samanlaisia kun mitä itse olisit ajatellut. Tietysti on poikkeuksia, mut ei aina vaan saa olla liian helppoo
[/q]
Itse asiassa, eikö toi erilaisuus taitaa olla osa sitä viehätystä. Jos miehet ja naiset ajattelis samalla lailla, ni mehän oltaisiin henkisesti homoja tms 
[q]kilobitti, 18.7.2008 01:50:
Itse asiassa, eikö toi erilaisuus taitaa olla osa sitä viehätystä. Jos miehet ja naiset ajattelis samalla lailla, ni mehän oltaisiin henkisesti homoja tms
[/q]
No niinhän se on. Tosin löytyy kundeistakin sellasia flippereitä, että jää perus bile-emäntien oikuttelut kakkoseksi. Mutta joo, se on kyl iso osa viehätystä, ja tosissaa ei saa olla liian helppoo, ni onistuminen tuntuu paremmalta.
Melkein pahimmat flipperit löytyy kundien puolelta, ihme säätöä melkein joka kerta argh. Mutta tietenkin se olisi aivan liian tylsää jos kaikki olisi samasta muotista.