SINKKULUUKKU
[q]Amokk, 1.8.2006 13:57:
Arrrrgh, mua niin pistää vihaksi tuollaiset pirttihirmut. Arvatkaa kuinka pahoiksi ne äityy silloin, kun jätkä haluaisi lähteä moikkaamaan tyttökavereitaan?
[/q]
Niin pahoiksi, että ajatuskin saa jo voimaan pahoin...
[q]Fresia, 4.8.2006 16:48:
Mikä siinä on, että kun ihastun johonkuhun ja se muhuin, tämä poika vihaa ja vihaa ja vihaa konemusiikkia. Ja nauraa sille, kun kerron, että konemusiikki on mulle suunnattoman tärkeää, pieni uskonto ja jumala. Ja tässä on mun ihastumisessa on outoa sekin, ettei tällä pojalla ja mulla ole mitään yhteistä, se on mua nuorempi, se ei oo mikään mun makuun komistus yms yms. Vai oonko mä vaan ihastunut siihen, että joku on ihastunut muhun...
[/q]
mutta miksi se on ihastunut suhun??
ehkä sä näät siinä sitä jotain samaa mitä sekin näkee sussa pinnallisista eroista huolimatta.. siis ehkä näätte alitajuisesti jotain syvempää..
tai ehkä ette.. kokemusta siitäkin että haluu rakastaa niinpaljon että luulee rakastavansa jotain josta ei oo ees todella kiinnostunut... mutta "rakastaa" sitä vaan koska siinä on edessä suhde, ja semmosta on kaivannut niin kauan..
katso ja kokeile mistä on kyse tuon pojun kohdalla..
En mä ainakaan mitään tiettyä "sitä oikeaa" odota...
Oikeita on ollut ja tulee varmasti olemaan, joskus ei kemiat pelaakkaan,
joskus taas käytännön asiat tulee esteeksi... Mutta hyviä suhteita on ollut
ja varmasti tulee lisää... Ehkä joskus sit jostain tulee se todella paljon pidempiaikaisempikin...
Sitä odotellessa elämä jatkuu ja aion elää sitä täysillä...
[q]Fresia, 4.8.2006 16:48:
Vai oonko mä vaan ihastunut siihen, että joku on ihastunut muhun...
[/q]
Tää on kyl aika yleistä, kuten sekin että on suhteessa sen takia että rakastaa olla rakastettu, tai että pelkää olla yksin - ja näitä tunteita ei joskus voi edes erottaa siitä että olisi toisen kanssa koska rakastaisi juuri sitä ihmistä vain ja ainoastaan hänen itsensä vuoksi.
Mikä siinä on, että kun ihastun johonkuhun ja se muhuin, tämä poika vihaa ja vihaa ja vihaa konemusiikkia. Ja nauraa sille, kun kerron, että konemusiikki on mulle suunnattoman tärkeää, pieni uskonto ja jumala. Ja tässä on mun ihastumisessa on outoa sekin, ettei tällä pojalla ja mulla ole mitään yhteistä, se on mua nuorempi, se ei oo mikään mun makuun komistus yms yms. Vai oonko mä vaan ihastunut siihen, että joku on ihastunut muhun...
[q]bubbelgum, 6.6.2006 23:42:
Hahha, löysinpä tällasen tuolta monen vuoden takaa.
Mahtaakohan vielä tommosii bilettäjii olla olemassa...
---
klipeti klips
[/q]
Ei tollasia ole ikinä ollutkaan
[q]bubbelgum, 7.6.2006 20:19:
No tulipa tossa vähän reilu 2 vuotta yhen sellasen kanssa hengattua, että kyllä niitä löytyy. Se on sitten tietysti eri asia että sattuuko ne olemaan musta kiinnostuneita, ja iskeekö kemiat yhteen vai ei... Sepä se vaikeempi osuus onkin.
[/q]
Niin no jos vaatimustaso on tota luokkaa niin oletettavasti moisen täyttävällä on vähintään yhtä kova :D Tosin sähän tietty olet täydellinen?-)
Nojoo ei noi nyt mitään mahdottomia vaatimuksia ole, mutta ainakaan itse en läheskään noin tarkasti rajaa. Sen tuntee sitten kun tuntee, vaikka toki tietyt piirteet ovatkin vähintään merkittävästi haittaavia.
Kerrankin sinkkuluukussa päästään asiaan
[q]tomii, 7.6.2006 18:26:
Ei tollasia ole ikinä ollutkaan
[/q]
No tulipa tossa vähän reilu 2 vuotta yhen sellasen kanssa hengattua, että kyllä niitä löytyy. Se on sitten tietysti eri asia että sattuuko ne olemaan musta kiinnostuneita, ja iskeekö kemiat yhteen vai ei... Sepä se vaikeempi osuus onkin.
[q]domi, 4.8.2006 11:56:
Se on nykyään suomi24-tsät :D Eikä enää irtoo niin hyvin ku ennen tai sit mä oon unohtanut miten sitä saikaan....*nauru*
[/q]
Uuu jeah, sinne sit huutelee, hotboy:-> sexgirl90 "haluux seuraa!?!?!" Oi niitä aikoja.
[q]pirpeli, 4.8.2006 12:12:
Ne on ollu sitte totaalisen vääriä mimmejä :) En mäkään politiikasta lämpene, scifistä vähän ja niitä isoja laseja vihaan. Ei, en ole haluamassa sun kanssa ulos :D:D:D Mutta noin niinkun keskustellakseni :)
[/q]
Eihän kukaan nyt halua mun kanssa ulos ;) Sitä paitsi oon vanha sisältä ja penska ulkoota :D Enpä muista ainuttakaan kertaa, että ois baarissa saanu aikaa jotain todella hyvää keskustelua vastakkaisen sukupuolen kanssa. Yleensä niitä ei kiinnosta mun jutut ja niiden ei mua, tosin useinmiten ne ei halua edes aloittaa keskustelua :D
[q]pirpeli, 4.8.2006 11:59:
pah, ihan turhaan mietit :) kyllä sen muistaa, samalla tavalla kuin pyörällä ajon. :D:D
[/q]
Jos se ois kuin pyörällä ajo niin siinä tapauksessa en oo koskaan osannu sotkea fillarilla :D Naiset ei oo hirveästi yleensä lämminny baarissa kun alan puhumaan politiikkaa, scifistä tai jostain muusta mielenkiintoisesta :D
Viimeks baarissa kritisoin tätä nykyistä aurinkolasimuotia et mitä isommat arskat sitä paremi, yöks. Mimmit ei kauhaa ehtiny vanhenee siinä pöydässä
[q]Fyraett, 4.8.2006 12:07:
ai ysärii :D
Eiks ne oo aika nuorii..
[/q]
Kato 16v juunou ;D Tosin ehkä silloin yläaste ajoilla se kohde oli sexgirl83
Ei mulla ainakaan ole kyse siitä, miten sais kumppanin...
Vaan mistä löytäis/onnistuis saamaan kumppanin jonka haluaa ja sit vielä pitämään sen...
Tällä hetkellä tietäisin joitakin yksilöitä jotka haluais mut, mutta mä en halua niitä, sit tiedän sellaisia jotka kelpais mulle, mut mä en kelpaa niille... Ja sit tiedän myös sellaisia, että molemmille kelpais, mutta välimatka tai muut syyt estää/hankaloittaa liikaa käytäntöä.... Joten sinkkuus jatkukoon...
Ja oon vasta viime vuosina oppinut, että ihan heti ei kannata suhteesta luopua, vaikka kaikki ei meniskään kuten piti... Siksi kai pitkiä suhteita ei pahemmin ole ollut... Mutta ehkä vielä joskus...
[q]domi, 4.8.2006 11:59:
Ai et "moi, kuuntelen konemusaa, pannaaks?" :D
[/q]
Jonka perus teinipissis lukee "moi, oon narkkari, pannaaks?"
Ja siihen loppu mahkut...
[q]workunit, 7.6.2006 14:12:
Tästä oon osittain erimieltä, siitä oon samaa mieltä, että tasan samalla tavalla ei tunne tai näe asioita... Mutta, sitten joku vetää sua metrisellä kakkosnelosen rakkauden pätkällä päin näköä (toivottavasti näin käy), niin kerro voiko kaks ihmistä tuntea "yhtä voimakkaasti" toisiaan kohtaan. Jos toinen on vähemmän rakastanut/ihastunut kuin toinen, niin kyllä sen huomaa.
[/q]
No mun tuurillani tuossa tilanteessa "vammoja" saa vain toinen osapuoli. x)
Olen samaa mieltä siinä, että jos tunteet ovat totaalisesti eri tasolla, niin sen kyllä huomaa. Jos molemmat taas ovat voimakkaasti rakastuneita, on helppo olla yhtä mieltä sen suhteen, että "rakastetaan toisiamme maailman eniten". Tästä huolimatta ovat toisen tunteet väistämättä voimakkaammat kuin toisen, vaikka ero saattaakin olla merkityksetön. Täytyy ottaa huomioon, että vaikka toinen tuntuisikin välittävän sinusta yhtä paljon kuin sinä hänestä, on kyse vajavaisin metodein välitetystä tiedosta, jota omat tunteet vielä värittävät suuntaan tahi toiseen. Vai voiko joku sanoa keksineensä keinon, joka tuntuisi riittävältä sen pakahduttavan tunteen välittämiseen? Onko joku onnistunut pitävästi korvaamaan lauseen "tietäisitpä kuinka paljon sinua rakastan" lauseella "nyt tiedät tismalleen kuinka paljon minä sinua rakastan"?
Ketähän tässä nyt quottais ja miten paljon? mesmesin asiaa jäin pohtimaan, sotkeennuin danan ajatuksiin ja epäilijän kommentteihin. Koskekoon postaus sitten vaikka kaikkia niitä sopivassa määrin ja oikeassa mittakaavassa.
Mes: mä ymmärrän sen jätkän pointin täysin, jos tuntuu että rakastaa sua, haluaa tavallaan olla sun kanssa mutta ei tiedä mitä tekisi ja miten olla ja tästä syystä "kaipaa vapautta". Se johtunee siitä, ettei se ite tiedä mitä elämältään haluaa eikä voi sitä oikein sun kautta hakea. Toisaalta jostain noista monista viesteistä pähkäilin sitte sitäki, että sitä pelottaa kuinka paljon välität hänestä ja hän kokee antavansa sulle vähemmän kuin mitä sinulta saa, sä rakastat sitä liikaa. Siis siten, ettei teidän rakkaus ole tasapainossa, ehkä kokee ettei ole oikea sen takia sinulle vaan tarvitset "paremman rakastavamman miehen itelles". Siihen en ota kantaa kuka voi määritellä kenetkin toiselle paremmaksi.
Äläkä nyt siellä vaivu epätoivoon sen takia ettei kukaan muka halua sitoutua ja tehdä normaaleja arkisia asioita toisen kanssa. Sitähän se parisuhde on parhaimmillaan ja pahimmillaan; ei tehdä mitään järkevää ja öhötetään sohvalla ja ihmetellään elämää. Toiset pitää siitä ihastumisen tunteesta ja kun se on poltettu katellaan jos ihastuis uudestaan. Ite olen sitä mieltä, että suhteessa pitää silti tulla sellaisia tuntemuksia että, perhoset lentää kahtasataa vatsanpohjassa ja hymyilyttää tajuttoman paljon, kun tajuaa miten paljon toisesta välittää. Eikä tämä tunne ole ihastumista. Eli paa se jätkä kadulle kattelee sitä vihreämpää ruohoa, ehjää itsesi ajan kanssa, nauti elämästä ja muista että rakkaus on ehtymätön luonnonvara. Se miten paljon rakastat nyt tapahtuu toistekin, jos niin haluat.
[q]Epailija, 6.6.2006 16:48:
---
No tässä taas pitäisi ottaa huomioon se, että kahden eri ihmisen ollessa kyseessä eivät tunteetkaan koskaan ole ihan samanlaiset. Et tule koskaan löytämään ihmistä, joka välittäisi sinusta tismalleen yhtä paljon ja tismalleen samalla tavalla kuin sinä. Muista lisäksi se, että se kuva toisen tunteista, joka sinulle välittyy toisen ihmisen toimien ja sanojen kautta, ei koskaan ole yksi yhteen sen alkuperäisen tunteen kanssa.
[/q]
Tästä oon osittain erimieltä, siitä oon samaa mieltä, että tasan samalla tavalla ei tunne tai näe asioita... Mutta, sitten joku vetää sua metrisellä kakkosnelosen rakkauden pätkällä päin näköä (toivottavasti näin käy), niin kerro voiko kaks ihmistä tuntea "yhtä voimakkaasti" toisiaan kohtaan. Jos toinen on vähemmän rakastanut/ihastunut kuin toinen, niin kyllä sen huomaa.
[q]Dana, 6.6.2006 16:10:
(klipetiklip)
---
poika ei ymmärtänyt kun yhtäkkiä muutuin kovin kylmäksi. en halunnut olla liian läheinen koska en ollut varman omista tunteistani. Välitän niin paljon tästä ihmisestä, olen viimeisen kuukauden aikana meinannut soittaa hänelle joka päivä, mutta en silti soita. jokin sisällä estää sen, jos soittaisin tietäisin että me palattaisiin yhteen.. mutta mua pelottaa että mä en vieläkään tuntisi yhtä voimakkaasti kuin hän, ja että tekisin tän kaiken uudelleen joka sattuttaisi kundia pahasti. enkä halua satuttaa häntä yhtään enmpää.
[/q]
Ymmärsin pointtisi täysin, ei tässä mun mielestä mitään ihmeellistä ole. On todella ikävä tunne itelle, kun tajuaa pitävänsä jostain ja samalla on pelko perseessä, että satuttaa ja tekee jotain sellaista mikä ei ole toiselle oikein. Sitten kun sitä toista loukkaa vaikka rakastaa, niin satuttaa samalla itseään ja voi voi mikä kierre siitä saadaankin sitten aikaiseksi. Pahinta tossa on se, ettet pidä siihen yhteyttä. Ehkä te voitte olla ystäviä kaikesta huolimatta ja poika pääsee rakkauden tuskastaa eroon tajuamalla sen, että olette yhdessä ystävinä.
Ei se silti ole kivaa tulla jätetyksi tosta syystä tai jättää toinen samasta syystä. Aiheuttaa ehkä kamalinta tuskaa ikinä.
Ja niin kauan kuin ei oo sinut ittensä kanssa kumppani ei vaihtamalla parane (lukuunottamatta jotain väkivaltasuhteita)
[q]pirpeli, 4.8.2006 11:50:
Nyt jatkan imurointia tai tulee itku.
[/q]
Itku tulee imuroinnista, ei imuroimattomuudesta. Tänään ku ottaa kotona sikspäkin olutta niin meen iskee tyttöi kissin tsättiin kuten yläasteella :D Vai mahtaakos semmosta olla enään :D
Mä pohdin, että muuten pikkupoika, mutta sängyssä mies...
Tai toisinpäin...
[/q]
Eli pikkupoika + hevosen muna tai 210cm/120kg ja prinssinakki? :D
[q]Birgie, 4.8.2006 07:37:
Kyl se on ihana nukkua toisen kainalossa ihan sikin sokin. Paitsi että jos ei siihen heti nukahda niin sitten pitää päästä selälleen. Mut mun mielestä on kiva jos toinen tuhisee siinä iiihan vieressä.
Kesällä on kyl kuuma niin ei meinaa nukkumisesta tulla yhtään mitään.
[/q]
Itse asiassa aiheeseen vielä palatakseni, musta on kiva nukkua erillään, mutta mikään ei varmaan oo ihanampaa, kuin nukahtaa niin että joku silittää päätä tai piirtelee selkään tai muuten hipsii... *sydän*
Myös on ihanaa silittää toisen päätä ja hipsiä toista, kunnes toinen nukahtaa ja alkaa tuhista söpösti... Sit voi itse kääntää kylkeä tyytyväisenä ja alkaa nukkua... *sydän*
Oisko vapaaehtoisia nukkujia mun seuraksi?