Järkyttävin peruskoulu-muistosi...

koulukiusaus luokalta 2 luokalle 7.

jätti omat jälkensä,joka ilmenee huomattavana epävarmuutena jokaisessa asiassa,mitä teen..

kai munki sit pitää tänne kirjottaa ku on niin paljon muistoja koulusta

tokalle ku tulin, olin muuttanut stokiksesta niin sain kuulla hurrittelua koko ajan ja opettajakin syrji mua ja soitti kännissä mun mutsille ja sano kaikenlaista musta, kunnes kolmannelle luokalle tultuani päätin että nyt riitti ja heitin koulukiusaajan seinään ja aloin mätkii sitä ja kas kummaa siihen loppu kiusaaminen ala-asteella ja sain yhtäkkiä paljon kavereita. ala-aste on kyllä raakaa touhua, siellä vahvimmat selvii..

6:lla luokalla mulla oli jo paljon kavereita ja sitten meidän luokalle tuli yks häirikkö tarkkikselta joka kiusasi kaikkia ja mä en sulattanu sitä niin tappelin sen kanssa aina. kerran mätkin sitä käytävällä niin et veri lens seinii pitkin, tappeleminen lähti siitä että puolustin jotain heikompaa ketä se kiusas, itse en saanu mitään seuraksia siitä koska opettajat tiesi että kaikki ongelmat johtu siitä toisesta kaverista. samainen kaveri kuoli joskus 18 vuotiaana kun sen pikku broidi puukotti sen leipäveitsellä siitä syystä että se oli hakannu sitä paistin pannulla päähän.
se oli yks fuckt up family..

ja sit muistan kun ala-asteella yllytettiin kaveri ruoka tunnilla juomaan maitoo mihin oli pistetty ketsuppii ja sinappii ym. kaikkee mitä keksittiin siihen, naurettiin kun se oksenteli lavuaarin äärellä. :)

ylä-asteella olin jonkin sortin pahis, ja 9 luokkailaiset yrittivät muutamaan otteeseen kiusaa kun olin 7:lla ja ne halus näyttää että ne oli kovempii ku minä, itse en kyl hirveesti ainakaan kiusannu ketään ja yleensä puolustin heikompia mutta en antanu kyllä itteenikään kiusaa. mut hyvin nopeesti niistäkin 9 luokan koviksista tuli mun kavereita ja hyviäkin kavereita.

ja muistan joskus 9 luokalla kun löydettiin jonkun nörtin takin taskusta kyynelkaasuu minkä sen iskä oli antanu sille itsepuolusta varten niin suihkutettiin sitä koulun ilmastointiin ja oho, pari opettajaa ja oppilasta joutu sairaalaan kun niillä oli astma.. reksin puhuttelussa kiellettiin kaikki olin kyl aika hirviö sit loppujen lopuks koulussa.. mut nyt on oma yritys ja oon rauhottunu niin kaikki on sit menny vissiin ihan hyvin

Ala-asteella koulukiusattu..
Kostoksi sitten yläasteella se kiusaaja..
Eikä onneks hävetä nähä entisiä koulukavereita(niitä jotka ei kuulunu omaan porukkaan) *toktok*

[q]Rx, 9.11.2006 22:27:
mä olin koulukiusattu 7 vuotta 9:stä, siinä ehkä pähkinän kuoressa ...
[/q]


omaan melkein saman kohtalon.

Koulukiusattu luokilla 2-8.

Pahimmalta tuntui ehdottomasti, kun samat tyypit, jotka ekalla luokalla oli olevinaan kavereita muuttu yhtäkkiä ihme selkäänpuukottajiksi. Lopulta sitä ei enää jaksanu katella ja musta tuli ihana epäsosiaalinen itseni, jonka oli kovin vaikea luottaa keneenkään.

Ysillä ne alko pikkuhiljaa luovuttamaan, kun en jaksanu enää välittää. Tosin viiminen "puukonisku" yheltä tytöltä tuli paikallisessa baarissa vuosia peruskoulun jälkeen. Jotkut ei kai koskaan muutu. Uskomatonta.

Onneksi oli kuitenkin pari hassua tosi ystävää, jotka pysyi aina siinä vierellä. <3

Yksi iso trauma tuli kouluruuasta ja etenkin aamupalajuustosta. Onhan se hyvä, että lapset opetetaan maistamaan kaikkia ruokia, mutta jossain se raja menee siinäkin. Jos on kerran maistanut aamupalajuustoa, eikä siitä tykännyt niin mikä pakko sitä on joka kerta yrittää väkisin niellä. Vieläki tulee sellanen oksuolo, kun vaan ajatteleekin aamupalajuustoa :(

Liikuntatunnit oli yhtä tuskaa aina kun piti olla jotain joukkue- tai ryhmäjuttuja. Yllättäen en ollut mitenkään suosiossa kiusaajien hallitsiessa joukkueita ja pelejä. Ei oikein jaksanu innostua oman joukkueensa puolesta. Liikunnasta tulikin aina tosi huono numero, lukuunottamatta yhtä valinnaista tanssikurssia yläasteella, josta sain kiitettävän. Se oli semmosta tanssia, jossa ei tarvinut olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa :D

Onneksi ei tarvi enää kärsiä moisista hirviöistä :)

Aah, muistoja pikkupaikkakunnalta:

Muistoja yläasteen teknisistä: hiomaton rautaputki vetäistiin käsistäni--> kämmen auki ja sairaalaan. (Ala-asteella iskin itseäni taltalla ranteeseen-->ja sairaalaan.)

Yläasteella 9:nnellä luokalla olleesta siskostani oli tosi paljon iloa minulle(oon 2 v. nuorempi) ja hänen luokkatovereilleen.*justjoo* Normi haukkumisen lisäksi, mm. mulle yritettiin antaa sähköiskuja korvaan, heiteltiin rappusia alas asfalttiin, hakattiin nyrkillä mahaan, olkapäihin yms, potkittiin polvitaipeisiin, yritettiin uittaa vessanpöntössä, heitettiin puukalikoilla, räittiin päin kasvoja ja hakattiin ruuvimeisselillä (ei ollut kauhea yllätys, kun kuulin saman kaverin puhkoneen tyttöystävältään silmän viime vuonna).jne.*justjoo*

Mutta mä kyllä kuulun koulukiusaajiin, koska mä pystyin raukkamaisesti kääntämään kiusaamista itsestäni mua heikompiin. Jos mietin yläastetta ja pahimpia pilkkanimiä ja solvauksia - jotka saattoivat jatkua koko koulun ajan - niin hyvin moni niistä oli mun keksimä ja ylläpitämä.*eiei*
Kerran tönäsin yhden itseäni heikomman tyypin lumihankeen, siinä oli oma osuuteni fyysisestä väkivallasta.. Mutta se ei poista sitä, että mä varmasti itketin/aiheutin pahaa oloa silloin ja varmasti pitkään peruskoulun jälkeenkin. Olemalla itse vahva olisin voinnut säästää monta muuta julmuuksilta.*uuh*

Minulle on kyllä tehty selväksi/ja olen tullut hyvin tietoiseksi myöhemmin, kuinka inhottava ja ilkeä minä olin/olen.*joo*

Ja ne järkyttävimmät, mitä tuli mieleen:

1) Sen kesäkuun sunnuntain jälkeen, se punatukkainen tyttö muutti pois.
2) TaoTao jäi viimeiseksi ala-asteen levyraadissa. Naurava kulkurilla saatu voitto lohdutti vähän seuraavana vuonna.
3) Yläasteen levyraadissa oli n. 12 kpl Klamydiaa ja 1 Yön kappale. Arvasitkin varmaan, mikä hävisi.
4) Pilottitakit, flanellipaidat, purkkarit, levi's 501, PV:t.
5) Koulubussimatkat yleensäkin. Saati sitten kun keväisin/syksyisin koulureitti kulki useiden sikoloitten ohitse.

hmm.. opettaja veti hirveet raivarit ku olin tietämättäni myöhässä 2tuntia (herätys kello oli yöllä pysähtynyt ja sit taas elpynyt, joten en tajunnut nukkuneeni pommiin.

Meijän maikka kun veti helposti hiuksista tai läimäytti (josta vanhemmat ei tiennyt, eikä oppilaat uskaltaneet puhua).

Ekalla luokalla kerran olin 5minuuttia myöhässä enkä uskaltanu mennä kouluun ku pelkäsin saavani maikalta turpaan ja kotiinkaan en uskaltanu mennä (= poliisi partio perässä)

pipopakko tai jälki-istuntoa

ja toki sitä muistaa kui se maikka veteli jengiä, ihan lapsia.. ei sitte myöhemmi enää uskaltanu ku oppilaiden fyysiset voimat olivat suuremmat..

no kouluruoka oli pahaa imo ja sitä piti ihan periaatteenki vuoks vaa dissata. ei mulla muuta, aika on kullannut muistot ihan kivaa oli moi

[q]phear, 13.11.2006 15:14:
Täällä tuntuu olevan sen verran paljon kaltoin kohdeltuja, että pitäisi melkein järjestää Rave against koulukiusaaminen.
[/q]
Word. Tollaset kinkerit olis paikallaan. :o
Terveisin koulukiusattu ihmisraunioksi esikoulu - amiksen ekan luokan puoliväli. x)

RAB - Rave against bullying?

Emmä nyt tiedä onks tää järkyttävin, mut ainaki painunu mieleen vahvasti.
Ala-asteen discossa yks mun luokkalainen poika juoksi mua päin ja mulla aukes silmäkulma. Sehä sitte jouduttiin tikkaamaan ja eikä menny kauaakaan kun se tulehtu ja tikit jouduttiin repiin auki jne. Tässä vaiheessahan se silmä oli jo oikein somasti muurautunu umpeen ja värinä oli vahva sinipunamusta.
Jonkun tovin päästä kun se silmä alko jo sen verran toipuun että sain sitä raotettuu, niin tää sama poika heitti mua kivellä toiseen silmään ja tuloksena tästä oli myös toinen silmä puoliummessa ja musta.
Mun systeri kavereineen sitte kyllä tästä hyvästä ripusti sen pojan naulakkoon roikkumaan vaatteistaan...

Inhottavia muistoja koulu-ajoilta on ehkä se, että ekasta luokasta lähtien kiusattiin kun olin pieni, laiha ja kaiken lisäks oli r-vika(joka kyl vieläki on),sillon se tuntu pahalta ja kaikke ei edes halua muistella mut onneks yläasteella alko kiusaaminen loppumaa vähitellen ku sai sellasia ystäviä, jotka otti mut sellasena ku oon... ja yks niistä on pysyny tähänki asti hyvänä ystävänä <3
Lukiossa sit taas mulkoiltiin ja puhuttii paskaa selän takana koska oli eri paikkakunnalta ja en halunnu kuulua samoihin piireihin ku muut...

[q]Aisti, 16.11.2006 07:11:

RAB - Rave against bullying?
[/q]

Kiusausluukku -bileet?

[q]Skenemursu, 10.11.2006 12:33:
Top-1 - Matematiikka
Taisi olla 4lk ala-asteella kun olin erityisen kiinnostunut matematiikasta. Kun koulu syksyllä alkoi ja sain uuden matematiikan kirjan ja pääsin kotiin niin aloin välittömästi tehdä kirjan tehtäviä. Seuraavana aamuna kirja olikin kannesta kanteen tehtävät tehtynä ja palautin sen opettajalle. Hieman leuhkana poikana ilmoitin kovaan ääneen, että kirjasta et muuten löydä yhtään virhettä ja pyysin saada 5lk matematiikin kirjan tehtäväksi.

Tulos: opettajani pisti minut kumittamaan koko kirjan tyhjäksi, ja vaati minua täyttämään tehtäviä sitä mukaan kun niitä tunneilla käydään yhdessä muiden kanssa läpi. Tämä osaltaan tappoi kiinnostustani matematiikka kohtaan. Terveisiä ala-asteen opettajalleni Jaana Kallungille!

Top-2, ensimmäinen koulupäivä
Ensimmäinen koulupv. Aamulla lähdin innoissani kouluun. Ilmoitin äitilleni kuinka aamupäivästä opettelen kirjoittamaan, iltapäivällä korjaan rikkinäisen polkupyöräni jonka otin mukaan kotoa lähtiessäni ja tämän jälkeen aloitan astrologian opiskelun joten en ole tulossa kotiin ennen kuin iltamyöhään.

Tässä vaiheessa äiti jo tiesi, että tulen kovasti pettymään Suomen peruskoulun opetuksen tasoon, mutta ei uskaltanut minulle siitä mitään sanoa. Kun saavuin koulusta kotiin olin todella maassa ja sanoin etten halua enää ikinä mennä kouluun. Sen sijaan että olisin oppinut kirjoittamaan, korjannut polkupyöräni ja opiskellut astrologiaa siellä opeteltiinkin vain toisten oppilaitten nimiä!

Top-3, pitkä jälki-istunto
Olin jo ala-aste ikäisenä kovin huolimaton, enkä oikeastaan koskaan vienyt koulukirjojani kotiin vaan säilytin niitä kätevästi pulpetin sisällä näin ne eivät päässeet unohtumaan. Huilun olin jossain vaiheessa vienyt kotiin ja sinnehän se tietysti hävisi. Jouduin tästä jälki-istuntoon. Opettajani Juha-Matti Valtonen lukitsi minut luokkahuoneeseen ja lähti kahville. Opettaja kuitenkin pian unohti pienen Ossi pojan jääneen luokkaan ja lähti kotiin. Kello yhdeksän aikoihin siivooja tuli päästämään minut pois ja tallustelin kotiin.

Kotona kerroin mitä oli tapahtunut ja isäni soitti opettajalleni. Seuraavana päivänä opettajani istuikin meille kotona keittiön pöydän ääressä jälki-istunnossa. Siistissä ryhdissä keittiön seinään tuijottaen kun isäni valvoi jälki-istuntoa ja minä mässäsin karkkia vieressä.

Seuraavana päivänä sain opettajalta vielä 50markan setelin joka tuolloin oli isoraha, eräänlaisena anteeksipyyntönä. Näin aloin pikkuhiljaa oppimaan kuinka korruptio Suomessa toimii ja kuinka rahalla voidaan saada tekemättömäksi asioita...
[/q]


Suu loksahti auki Oliko opettajilla oikeasti joku hätänä silloin? Miks ne oli noin vaikeasti häiriintyneitä?

Kaikkea sairasta sitä peruskoulussa tuli nähtyä ja koettua. Ala-aste oli suurimmaksi osaksi ihan mukavaa aikaa, varsinkin kun opettajamme Pauli (en muista sukunimeä) luokilla 4-6 toi uutta tuulta opetukseen, saimme olla melko vapaasti ja tehdä vapaasti opetukseen liittyviä tutkimuksia, se oli kivaa.

Mutta yläaste.. Pahin muisto sieltä oli ehdottomsti tyttöjen liikunnanopettaja Raili Jäntti. Hän ensinnäkin pukeutui liikuntatunnilla tiukkoihin farkkuihin (aika pyylevä nainen), nahkaliiviin ja haisevaan ruutupuseroon, ja mikä absurdeinta - puukenkiin. Hän oli alkoholisti joka haisi usein vanhalle viinalle tunneilla. Huusi "Jatkakaa samaan malliin" -häipyi tupakalle. Latisti kiinnostuksen urheiluun.

Toinen asia minkä muistan koko elämäni, oli aika kun piti päättää, lähteäkö rippikouluun. Olin kyllä jo päättänyt mielessäni että en halua, enkä pysty, halusin olla vapaa moisesta aivopesusta. Kouluumme tuli joku saarnamies, istuimme luokassa ja kuuntelimme mainossaarnaa kristinuskosta ja Jumalasta. Lähtökohtana oli itsestäänselvyys, että uskomme. Kuuntelin suu auki ja epätoivoissani rupesin itkemään, enkä poistunut luokasta ennenkuin tunti oli loppunut ja kaikki muut olivat jo lähteneet. Opettajan ja parhaan kaverini kanssa juttelimme hetken, opettaja oli ihmeissään, mikä minua vaivasi. Olin niin järkyttynyt ja kauhistunut moisesta paskanjauhannasta. Se oli sitten viimeinen niitti arkkuun - rippikoulu jäi käymättä. Ja olin vapaa:)

[q]Mervi, 18.11.2006 12:31:
---. Opettajan ja parhaan kaverini kanssa juttelimme hetken, opettaja oli ihmeissään, mikä minua vaivasi. Olin niin järkyttynyt ja kauhistunut moisesta paskanjauhannasta. Se oli sitten viimeinen niitti arkkuun - rippikoulu jäi käymättä. Ja olin vapaa:)
[/q]

Our hero!

Mikäköhän olis se kaikkein järkyttävin, nyt ihan koulua itseään lukuun ottamatta.

Varmaan se kun joutui lähtemään täysin toiseen kouluun 3mannelle kun muut kaverit ja opiskelemaan ranskaa vasten tahtoaan. Eikä asiaan auta kyllä yhtään se, että on paha lukihäiriö.

Tietysti siellä koulussa oli aivan kauhea opettaja joka onneksi oli vain 3mannen luokan luokan opettajan. Paskinta tästä teki sen, että hyvä ranskankielen maikka lähti ekan vuoden jälkeen ja tilalle tuli kamalaa skeidaa. Onneksi luokanopettajaksi tuli mukava mies Pekka joka pelasti kyllä ala-asteen.


Mutta sanoisin silti että kamalinta oli se, että edes joutui kouluun. Voi sitä päivää ja tuomiota :).

Rippikoulussa kamalinta oli varmaan se kun kamalan 8päivän unkarin kännireissun puolivälissä meidät meinattiin lähettää takaisin suomeen kesken leirin.. Onneksi supliikki poikina oltiin, silleen että sitten rahat takas matkasta.. te voitte pakottaa meidät olee omissa oloissamme, mut sit se on heitteille jättö ja kun ollaaan maksettu matkakin niin ette voi pois heittää.. :) Noh loppujen lopuksi tuli sitä ripille päästyä ja kännättyä 8päivää unkarissa siinä sivussa =). Kännileiri <3

[q]Mervi, 18.11.2006 12:31:
Lähtökohtana oli itsestäänselvyys, että uskomme. Kuuntelin suu auki ja epätoivoissani rupesin itkemään, enkä poistunut luokasta ennenkuin tunti oli loppunut ja kaikki muut olivat jo lähteneet. Opettajan ja parhaan kaverini kanssa juttelimme hetken, opettaja oli ihmeissään, mikä minua vaivasi. Olin niin järkyttynyt ja kauhistunut moisesta paskanjauhannasta. Se oli sitten viimeinen niitti arkkuun - rippikoulu jäi käymättä. Ja olin vapaa:)
[/q]

Kuulostaa jotenkin samalta, kun mun suhtautuminen tähän valtauskontoon :( Muistan inhonneeni koko kristinuskoa jo joskus 4-vuotiaana. Päädyin kuitenkin riparille (kun kaikki muutkin meni *justjoo*) ja 2 viikkoa riparin jälkeen päätin että eroan kirkosta. No, sain vasta nyt erottua, eli 8 vuotta tän jälkeen...

että inhottaa toi aivopesu nimeltä uskonto lapset vois pitää kaukana siitä.

[q]Hyzenthlay, 18.11.2006 13:51:
että inhottaa toi aivopesu nimeltä uskonto lapset vois pitää kaukana siitä.
[/q]
word! pienestä pitäen johonkin uskontoon kasvattaminen roxx, NOT. Mun mielestä uskontoihin kuulumisella vois olla joku 18v-ikäraja, eli päättää haluaako kuulua siihen vasta sitten kun on aikuinen.

niinpä! uskontoa vois kyllä opettaa ala-asteella, mutta objektiivisesti. Ei niin, että kuulutaan yhteen uskontoon, ja opetetaan kaikki sen mukaan.

[q]mikke, 18.11.2006 13:54:
word! pienestä pitäen johonkin uskontoon kasvattaminen roxx, NOT. Mun mielestä uskontoihin kuulumisella vois olla joku 18v-ikäraja, eli päättää haluaako kuulua siihen vasta sitten kun on aikuinen.
[/q]
uskonnon pitäisi olla nimenomaan hyvän olon lähde ihmisille, mutta siinä vaiheessa mentiin pahasti vikaan imo, kun ruvettiin tappamaan ihmisiä ja alistamaan kansoja sillä verukkeella, että "se on jumalan tahto". vitut ainakaan minun jumalani ole, vaikka kristillisen kasvatuksen olen saanutkin.

olisi pitänyt valita elämänkatsomustieto silloin aikoinaan koulussa, oli niillä paljon letkeämpääkin tunneilla. saas nähdä, milloin omat eropaperit lähtevät kirkkoon

[q]astaroth, 18.11.2006 16:32:
saas nähdä, milloin omat eropaperit lähtevät kirkkoon
[/q]

Miks odottaa, se on tehty aika helpoks nykyään -> http://www.eroakirkosta.fi/