Penni ajatuksistasi
Haluisin muuttaa Damiin <3
[q]wammi, 14.9.2007 20:38:
ku ylipäätään tajusin mikä koira on.
[/q]
:D
[q]LoSight, 14.9.2007 20:44:
---
wammi, 14.9.2007 20:38:
kuin myös. törkee koirakuume ollu päällä siitä lähtien, ku ylipäätään tajusin mikä koira on.
---
No mut se on hirveen kiva... 
Aina oppii uutta... 
[/q]
eli oletusarvona noin 20 vuotta sitten*vink*
"Parisuhde maistuis"-fiilis *hmph**antihali*
Hm... huomenna pitää ajaa 600km autolla talvikelillä ja tänään bileet kutsuis... nyt pitää valita, joko tänään nukkumaan ja huomenna kevyt matka tai tänään bileisiin ja huomenna raskas matka... tätä olen kelailut jo monta tuntia ja jotenkin musta tuntuu että jälkimmäinen tulee tapahtumaan... noh... sehän jää nähtäväksi sitten.
On jännä kuinka unet ei ole pelkkiä "elokuvia", vaan niihin voi sisältyä aidontuntuisia tunteita... Yleisimpiä on tietty painajaiset, joissa voi esiintyä irrationaalista pelkoa tai pahaenteisyyden tuntua, mutta sitten on ne unet joissa kokee ehdotonta rakkautta. Niistä unista ei haluaisi herätä ollenkaan.
Oli taas silmiä avaava viikonloppu! Huomasin että suurin osa (ehkä jopa kaikki) mun elämän ahdistuksista nousee siitä että yritän kontrolloida asioita. Olin ihan varma että jos päästän kontrollin irti, siitä on pakko saada uudelleen kiinni, ja että se on vaikeaa.
Huomasin kuitenkin että kun sain lopetettua stressaamisen (mikä olikin vaikeaa), ei ollutkaan enää tarvetta aloittaa sitä uudelleen. Katsotaan saisinko pidettyä tästä fiiliksestä ainakin jonkin aikaa kiinni.
Ei ollut kauaakaan kun kuuntelin syöpäsairaan naisen tuntemuksia. " Kuule minusta tuntuu, että kuolen kohta." En voinut millään vastata hänelle siltä minustakin tuntuu. Nainen ei enää palaa omaan huoneeseensa... Entäs jos ihminen vaistoaa ja tietää kuolemansa lähestyvän.
Mä uskon että sen tiedostaa ainakin jollain tasolla.. Ja toiset herkemmin kuin toiset. Vähän samaan tyyliin kuin "se jokin" joka varottaa astumasta tielle, josta sekunnin päästä ajaa joku hullu kamalaa vauhtia..
Miksi kaikki jää aina viime tippaan 
[q]Vampyrella, 4.2.2010 22:53:
Mä oon pohtinut rakkautta. Mitä se on, mistä se tulee, mihin se menee? Rakastavan vanhemman rakkaus voi olla pyyteetöntä, mutta mitä on romanttinen rakkaus? Onko ihmistä tarkoitettu elämään monogamisessa suhteessa? Onko olemassa ikuista rakkautta?
Monet ihmiset kohtaavat, kokevat rakastuvansa, rakastavansa, haluavansa tehdä lupauksen yhteisestä taipaleesta kunnes kuolema erottaa, mutta silti lähtevät lopulta kulkemaan eri suuntiin. Onko mitään, mihin uskoa, edes omaan itseensä? Itsensäkin voi pettää, minäkin muutun, ajatukset muuttuvat, tunteet muuttuvat, elämä muuttuu.
Aikalailla ajelehtimista koko elämä.
[/q]
Kävi päässä soimaan Haddawayn biisi..
Mutta ehkä rakkauden pohtiminen on tuhlausta. Sen tuntee.. Silloin se on aitoa ja rakkaushan on niin kauan kuin tuntee sen olevan. Voisi kysyä ennemmin onko ikuista ihmistä? Sielua? Ja jos/kun on, niin mihin oikeastaan toisessa rakastumme. Juuri siihen ikuiseen sieluunko, vai vain siihen mitä kukin edustaa ruumiillisesti ja persoonallisesti? Sillä tottahan on että ihminen muuttuu.
Näin tuossa toissayönä unta entisestä koirastani jota kaipaan kymmenen vuoden jälkeenkin valtavasti. Unessani tämä koira on aina eloisa itsensä, enkä koskaan tiedosta poismenoa. Väkisinkin kävin herättyäni kyynel silmässä miettimään, että kestääkö rakkaus sittenkin ikuisesti ja onko kyseinen rakkaus ehkä puhtainta mahdollista kun yhä ja aina vain tuntuu koskettavan.
Tiedän myös ihmisiä jotka erojenkin jälkeen yhä tuntuvat rakastavan ja kaipaavan jotakuta samoin, vaikka uusia suhteita on/on ollut. Rakkaus on niin vahva tunne että se on ehkä jotain enemmän. Mutta joka tapauksessa, tässä maailmassa jossa kaikki punnitaan rahalla, menestyksellä ja ajan mitoilla, se on jotain lohdullista. Vaikka ihmiset menettäisivät uskontonsa, juurensa ja identiteettinsä samaistuen muihin. Rakkaus silti on jotain niin henkilökohtaista ja syvää että se voi muuttaa kaiken, niin henkilössä kuin lopulta ympärilläänkin. Sen voi vain tuntea, itse. Ja parhaimmillaan sen saa tuntea ja jakaa jonkun kanssa.
Ehkä tuon rakkauden ikuisuuden voisi kuitata Freddie Mercuryn sanoin:
"Just one year of love, Is better than a lifetime alone"
..ja jos rakkaus on kadonnut voi olla iloinen ollessaan vapaa. Jos rakkaudesta ei pääse irti, asialle pitää heti tehdä jotain..
"They whispered in dark corners and went out late at night and conspired and conspired..
He knew they were busy little bees.
'Tell me what you've been doing busy little bee.'
The little bee had wounded him more deeply than anyone else could ever have done.
In the end, the little bee told him everything."
-Gladiator leffa
Jostain syystä tuo värssy pyörii päässä 
Syksy...
*sydän*
Jos joku löytää mun moponi jostain joka ei oikeen taida pysyä käsissä niin älkää vaan palauttako sitä mulle takaisin!
Oli pakko printtaa ja käsin täyttää tollaset kuukausittaiset kalenterit työpisteen seinälle kun en meinaa millään pysyä kaikkien menojen kanssa kärryillä! Jotenki menny ihan sumeaksi että minä viikonloppuna oli mitkäkin bileet, tai kurssi, jne.
Nyt on hienot pirteän värisillä tusseilla kirjoitetut kalenterit, ja huomasin heti että mulla on ihan kohta melkein viikon loma minkä vietän Monday Bar-risteilyllä - ja heti sen jälkeen on toinen 10 päivän loma, mille ei ole mitään ohjelmaa! (Vielä! *pahis*)
Vähän hankala kun oon periaatteessa koittanu pitää tääl klubbarissa mun pääkalenteria (tätä kun pääsee päivittämään mistä tahansa), mut bileitä en siihen oo yleensä jaksanu merkata (tai siis näkyyhän ne huutomerkkeinä, mut kun joka viikonloppu on kiinnostavia bileitä ni niit huutomerkkejä on sit joka paikassa). Sit jotkin jutut ilmoitetaan vaan Facebookissa (siis muut kuin bileet).
No, kokeillaan tätä systeemiä nyt jonkin aikaa.
En jäänyt tähän siksi että katsot lempeämmin kuin kukaan
jäin koska tiedän etten halua ottaa sua mukaan
:)
[q]Kit^, 17.11.2007 02:16:
miks pitää väsyttää jos ei malttais nukkuu..
[/q]
Niinpä...
Vittu, että ihmissuhteet on sietämättömiä. Varsinkin kun en ilman niitä voi elää. Tapahtuma johtaa toiseen, jotain vitun hyvää tapahtuu ja viikkoa jälkeenpäin epäilen jo koko touhua ja ihmettelen tuntuuko se tarpeeksi hyvältä vai liian ihanalta. Toi jälkimmäinen on meinaan tosi vittumainen.
En mä haluakkaan kokovartalopeiliä hajonneen tilalle.
Ittensä alasti näkeminen saattaa aiheuttaa yökötystä. 
Ikävä yhtä tyttöä. En vieläkään tiedä mihin hän meni ja miksi, mutta takaisin en häntä saa.
Yhtä rakasta ystävääni lainaten:
~Pitäis antaa pienen linnun lentää, ei sen selästä liian aikaisin saa siipii vetää.~