Eduskuntavaalit 2007
[q]Tyranoid, 14.2.2007 14:22:
Toinen perustulossa arveluttava juttu on se, että sitä maksettaisiin vain Suomessa asuville. Kuinka tätä valvottaisiin? 440e/kk ei ole Suomessa paljon, mutta monessa maailmankolkassa sillä saa oikein mukavan elämän. Olisiko perustulomallissa vaarana, että merkittävä osa porukasta häipyisi Intiaan elämään lokoisaa hippielämää muiden varoilla? ;)
Olen siis edelleen periaatteessa perustulon kannalla, esitän tässä vain joitain pointteja mitä olen itse miettinyt.
[/q]
Tästä aiheesta voisi jatkaa perustulon puolella, mutta ehkä se tässä kerää enemmän huomiota niiltä jotka ei vielä perustulosta tiedä.
Tässä kuitenkin joitain pohdintoja aiheesta http://klubitus.org/forum_aihe.php?id=49240;pid=762935#762935
[q]Dementation, 14.2.2007 14:27:
---
No se raha palaa veroina siis taas takaisin valtiolle kun se nuori tuhlaa sen, mutta sen sijaan että se jätettäis maksamatta, se nyt työllistää autokauppiasta, autotehtailijaa, bensa-asemia, korjaamoita jne. Ja kulutus sekä työllistäminen on yleensä kansantaloudelle hyväksi. Eikö?
[/q]
Ensinnäkin suuri osa autokaupassa rahaa saavista tahoista on Suomen ulkopuolella, joten käytännössä tuo veisi rahaa Suomen kansantaloudesta ulospäin.
Toiseksi, tuollainen rahan kierrätys ei luo yhtäkään uutta työpaikkaa. Verothan ovat suoraan pois jonkun muun palkasta, jolloin tämä joutuu jättämään jotain ostamatta, jotta ne rahat voitaisiin kierrättää tälle 18-vuotiaalle, joka voisi ostaa auton. Muutenhan saisimme kansantalouden ja työllisyyden huippuunsa nostamalla verot sataan prosenttiin ja jakamalla koko potin tasan suomalaisille. Todellisuudessahan tällöin kansantalous romahtaisi ennen pitkää, koska kaikki saisivat saman verran rahaa riippumatta tekemisistään, jolloin aika harvaa kiinnostaisi tehdä yhtään mitään. Ja lopulta kukaan ei saisi sitä rahaakaan.
Kannatan kyllä kansalaispalkkaa, mutta tämä argumentti asian puolesta ei ole pätevä.
[q]phanatic, 14.2.2007 15:37:
Ensinnäkin suuri osa autokaupassa rahaa saavista tahoista on Suomen ulkopuolella, joten käytännössä tuo veisi rahaa Suomen kansantaloudesta ulospäin.[/q]
Samalla ajatustavalla lähes kaikki kulutushyödykkeet ovat ulkomaisia. Toki olisi parasta suosia Suomalaisia tuotteita, mutta esimerkiksi autoissa tämä on mahdotonta. Jokaisesta myydystä autosta valtio kuitenkin saa verotuloja.
[q]Toiseksi, tuollainen rahan kierrätys ei luo yhtäkään uutta työpaikkaa. Verothan ovat suoraan pois jonkun muun palkasta, jolloin tämä joutuu jättämään jotain ostamatta, jotta ne rahat voitaisiin kierrättää tälle 18-vuotiaalle, joka voisi ostaa auton. Muutenhan saisimme kansantalouden ja työllisyyden huippuunsa nostamalla verot sataan prosenttiin ja jakamalla koko potin tasan suomalaisille. Todellisuudessahan tällöin kansantalous romahtaisi ennen pitkää, koska kaikki saisivat saman verran rahaa riippumatta tekemisistään, jolloin aika harvaa kiinnostaisi tehdä yhtään mitään. Ja lopulta kukaan ei saisi sitä rahaakaan.[/q]
Dementationin autonostoesimerkki oli ehkä hiukan huono, enkä itsekään usko että monikaan pistää jokaista saamaansa penniä säästöön ostaakseen valtion rahoittaman auton. Käytännössä kuitenkin tämä lisää ostovoimaa, joka taas lisää rahan liikkumista, joka taas parantaa kansantaloutta, joka taas parantaa työllisyyttä. Se, tuhlaako ihminen rahansa samantien pois vai säästääkö autoa varten on kuitenkin jokaisen itse päätettävissä. Ostovoima pysyy kuitenkin samana.
[q]JussiS, 14.2.2007 15:46:
---
Samalla ajatustavalla lähes kaikki kulutushyödykkeet ovat ulkomaisia. [/q]
No niinhän ne ovatkin.
[q]Käytännössä kuitenkin tämä lisää ostovoimaa, joka taas lisää rahan liikkumista, joka taas parantaa kansantaloutta, joka taas parantaa työllisyyttä. Se, tuhlaako ihminen rahansa samantien pois vai säästääkö autoa varten on kuitenkin jokaisen itse päätettävissä. Ostovoima pysyy kuitenkin samana.
[/q]
Miten hitossa se lisää kokonaisostovoimaa, että minun rahojani siirretään jollekin toiselle?
Perustulon idea on taata kaikille perustoimeentulo ilman turhaa byrokratiaa, eli tasata ostovoimaa siten, että kaikilla on sitä. Mitään tekemistä kansantalouden tai työllisyyden parantamisen kanssa sillä ei ole. Paitsi sen mekanismin kautta, että silpputyötä on helpompi ottaa vastaan kun päästään nykyjärjestelmän kannustinloukuista.
[q]phanatic, 14.2.2007 15:50:
Miten hitossa se lisää kokonaisostovoimaa, että minun rahojani siirretään jollekin toiselle?
Perustulon idea on taata kaikille perustoimeentulo ilman turhaa byrokratiaa, eli tasata ostovoimaa siten, että kaikilla on sitä. Mitään tekemistä kansantalouden tai työllisyyden parantamisen kanssa sillä ei ole. Paitsi sen mekanismin kautta, että silpputyötä on helpompi ottaa vastaan kun päästään nykyjärjestelmän kannustinloukuista.
[/q]
No esimerkiksi juuri näiden 16-18 -vuotiaiden osalta, joilla ei nykyisellään kovinkaan kovaa ostovoimaa ole, ja pätkätöiden "kannustavuus" ja nykyinen tukijärjestelmä ei innosta sitä kovin helposti lisäämään. Tuohon ikäryhmään kuitenkin sijoittuu todella suuri kuluttajaryhmä, joka edellisen viestini kuvaamalla tavalla on halukas käyttämään rahaa hyödykkeisiin. Tällä hetkellä tällä ryhmällä ei ole rahaa käyttää juuri mihinkään.
Eikä se raha ole nykyjärjestelmään verrattuna mitenkään sinulta pois. Ihan samalla tavalla sinä maksat nykyäänkin yhteiskunnan tuet. Niin maksan minäkin. Yhteiskunnassa maksajan rooliin joudummekin usein juuri me: keskipalkkaiset työssäkäyvät ihmiset jotka eivät käytä juurikaan sosiaali- tai terveyspalveluita.
Vastaat nyt ohi aiheen. En minä ole väittänyt ettei rahan antaminen 18-vuotiaille lisäisi heidän ostovoimaansa. Sanoin, että kansantalous ja kansan kokonaisostovoima eivät kasva sillä että rahaa veivataan ihmiseltä toiselle verojen kautta. Ja kyllä ne verorahat ovat "minulta" pois, aivan kuten nykyäänkin. Ei se siis minua haittaa, maksan mielelläni veroja (tosin tällä hetkellä itsekin saan enemmän valtiolta kuin maksan) ja kannatan perustuloa, kuten sanoin.
Silti, väite "perustulo kasvattaa ostovoimaa ja kansantaloutta" on päätön.
[q]JussiS, 14.2.2007 16:03:
No esimerkiksi juuri näiden 16-18 -vuotiaiden osalta, joilla ei nykyisellään kovinkaan kovaa ostovoimaa ole[/q]
Mun ymmärtääkseni perustuloa on puuhattu täysi-ikäisille, ei esim. 16-vuotiaille.
[q]Annakins, 14.2.2007 16:08:
Mun ymmärtääkseni perustuloa on puuhattu täysi-ikäisille, ei esim. 16-vuotiaille.
[/q]
Joskus muistan lukeneeni että perustulo tulisi jokaiselle yli 16-vuotiaalle. Nykyisiin esityksiin en sen tarkemmin ole ehtinyt tutustua, paitsi Vihreiden ehdotukseen todella pintapuolisesti. Voin siis olla väärässäkin.
[q]phanatic,
Silti, väite "perustulo kasvattaa ostovoimaa ja kansantaloutta" on päätön.[/q]
Jossain määrin ehkä, edelleen olen sitä mieltä että enemmän rahaa käyttäviä ihmisiä tarkoittaa suurempaa liikkuvuutta rahalle, jolloin myös kansantalous paranee.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes puhuu suunsa puhtaaksi:
"Siimeksen silmissä vasemmistoliitto on kuin vanha Moskvitsh-auto, jonka päälle on pantu uudet pellit ja näin saatu pintaan ripaus länsieurooppalaista eleganssia. Pellin alta paljastuvat vanha kone ja hallintalaitteisto."
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=100&news_id=20074040&rss=2i0074040&rss=2i
"Ministerikiireiden keskellä Siimes ei ollut huomannut useimpien eduskuntaryhmänsä jäsenten olevan opportunisteja, joille politiikka on vain elinkeino ja paikan uusiminen tärkeämpää kuin todelliset aikaansaannokset. Oppositiossa tämä asenne valkeni hänelle sitäkin selvemmin."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200702145745435_uu.shtml
[q]phanatic, 14.2.2007 16:06:
Silti, väite "perustulo kasvattaa ostovoimaa ja kansantaloutta" on päätön.
[/q]
Paitsi just siinä tapauksessa että byrokratiaan
kulunut raha ohjautuisi nyt perustuloksi, eli
samalla verotusasteella saadaan parempi
hyötysuhde myönnetyille tuille. Ts. verotusaste
ei nouse samassa suhteessa kuin myönnetyt tuet
-> ostovoima paranee.
Tämän lisäksi toinen mahdollinen ostovoimaa
parantava skenaario olisi sellainen, jossa
korkeampituloisten verotusaste kohoaisi perustulon
myötä, mutta matalatuloisten ei. Tällöin,
vaikka korkeampituloisten ostovoima ei paranisi,
matalatuloisten tulotason kohoaminen sellaiselle
tasolle joka mahdollistaa muutkin investoinnit
kuin aivan välttämättömimmät (asuinkulut ja ruoka)
toisi lisää ostovoimaisia kuluttajia markkinoille,
ja tämä on markkinoiden kannalta parempi tilanne
kuin se, että jo olemassaolevien kuluttajien
ostovoima paranisi hiukan. Ks. 10 miljonääriä
tarvitsee edelleen vain 10 kahvinkeitintä, ja
1000 normaalituloista tarvitsee 1000 kahvinkeitintä.
[q]DeeJay-Ego, 20.2.2007 16:39:
Mulle on ihan sama kuka/ketkä siel on.
[/q]
Kiitti tiedosta, toivottavasti käyt jokaisessa muussakin topicissa joka ei kiinnosta kertomassa sen.
[q]m_a, 12.2.2007 15:51:
missä ihmisten konkretia? eduskuntavaalit eikä kukaan mainosta ees omaa ehdokastaan!
13 sivua: ei yhtään vaaliohjelmaa, [/q]
Ok mä aloitan sitten.
Mä äänestän itseäni. Yksistään syystä että kaikissa tekemissäni vaalikoneissa omat mielipiteeni ovat osuneet lähinnäksi joskus jopa 100% tarkkuudella.
Eli: Ozzi Järvinen nro: 26, Liberaali, Pirkanmaanvaalipiiri
Mitä vaaliohjelmaan tulee lisäilen ja tiivistän sen tänne kunhan saan työt alta pois. Mutta http:http://www.ozzi.fi tossa blogissa on olennaisimmat, lähes tulkoon copypastee liberaalien vaaliohjelmasta pientä viilausta asioista joista en ollut 100% samaa mieltä.
ps. onko klubituksen eduskuntavaaliehdokkailla joku oma topicci missä saavat väitellä ja heitälle toisiaan kivillä ?
[q]phanatic, 14.2.2007 13:52:
---
Tyranoid, 14.2.2007 13:43:
Muuten suhtaudun perustulomalliin hyvinkin myönteisesti, mutta hiukan epäilyttää tuo 18-vuotiaalle kotona asuvallekin ehdotettu 440e/kk. Ainakin itse, kun olin 18-vuotias kotona asuva lukiolainen, olisi minulle reilu kaksi ja puoli tonnia vanhaa rahaa kuussa ollut melkoisen paljon baariin yms. törsättäväksi. Pakollisia menoja kun ei tuossa vaiheessa vielä paljoa ollut... En tiedä olisiko tuollainen määrä vastikkeetonta rahaa kasvavalle nuorelle hyväksi, itselleni tuskin ainakaan olisi ollut.
---
Paljonkos lapsilisä on? Sehän luonnollisesti lakkautettaisiin jos perustuloon siirryttäisiin.
[/q]
lapsilisä taisi olla noin 100e ekasta lapsesta ja sitten tais olla huomat 180e viidennestä lapsesta... mutta milläs periaattella meinaat että perustulon voimaan astuessa se lakkauttaisi lapsilisän?
Kyllä lapsilisä silti jää voimaan ja itseasiassa olisi syytä jopa nostaa etenkin tuon ensimmäisen lapsen osalta vastaavalle tasolle kuin on viidennen lapsen kohdalla.
Niin siis vielä sen verran että eihän se 6kk vauva saa perustuloa... eli tällä perusteella lapsilisä jää voimaan.
[q]salaisinko?, 25.1.2007 13:34:
Mikali ulkomailta aanestys toimii, niin kylla.
[/q]
ja kyllähän se toimii!! kuulemma täältä oli presidentin vaaleissa annettu joku 3-4000 ääntä ja oli kuulemma saatu kunnon kännitappelutkin äänestypaikoille joita oli järjestetty esim pattayalla jotta humalaisten seksituristien ei tarvinnut tulla näyttäytymään bangkokissa suurlähetystössä :)
Vaaliteesit lyhykäisyydessään
Tässä vaaliteesejä ja ajatuksiani lyhykäisyydessään. Tarkempia perusteluja löytyy blogistani. Ajattelin vaan, että asiasta kiinnostuneilla klubbarilaisilla tulisi olla VAPAUS valita ja halutessaan lukea nämä teesit lyhyessä versiossa suoraan klubbarista... valitettavan pitkä tuosta silti tuli ja paljon asioita jäi pois...
TV-LUPAMAKSUT: TV-lupamaksujen vaatiminen muidenkin kuin Yleisradion TV-kanavien katselemisesta loukkaa sananvapauteen kuuluvaa oikeutta tiedon vastaanottamiseen.
USKONNONVAPAUS: Kirkko ja valtio on erotettava toisistaan. Jokaisella on oltava oikeus halutessaan kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhteisöön. Mitään yhteisöä ei tule suosia muiden yhteisöjen tai uskonnottomien kustannuksella esimerkiksi verotuksessa ja lainsäädännössä, koska sellainen suosinta estää aitoa uskonnonvapautta.
OIKEUS PERHEEN PERUSTAMISEEN: Adoptiovanhempien seksuaalinen suuntautuminen ei saa olla esteenä adoptiolle. Jokaisessa yksittäistapauksessa on punnittava, mikä vaihtoehto on parhaaksi lapselle. Samaa sukupuolta olevilla pareilla tulee olla oikeus solmia siviiliavioliitto. Uskonnollisesta vihkimisestä päättäminen on kunkin uskonnollisen yhteisön sisäinen asia.
ELINKEINOVAPAUS: Elinkeinolupia jaettaessa tulee kaikilla aloilla olla ainoana perusteena se, täyttääkö hakija elinkeinonharjoittamisen vaatimukset. Mielivaltaisesta tarveharkinnasta on luovuttava. Prostituution kriminalisoinnista tulee pidättäytyä.
YKSITYISYYDEN SUOJA: Ihmisistä ei saa kerätä heidän yksityisyyttään loukkaavia rekistereitä ilman heidän suostumustaan, elleivät he ole syyllistyneet johonkin rikokseen.
KANSANÄÄNESTYKSET: Erityisesti perustuslaeista, joilla säädellään mm. eduskunnan valtaa, tulisi päättää kansanäänestyksillä eikä eduskunnassa.
LAKIEN PERUSTUSLAINMUKAISUUDEN VALVONTA: Eduskunnasta ja hallituksesta riippumattomien tuomioistuinten on voitava valvoa, että eduskunnan säätämät lait ovat perustuslain mukaisia.
SIIRTOÄÄNIVAALI: Nykyisessä vaalijärjestelmässä puolueet tekevät ehdokkaistaan vaalilistoja. Äänestäjän äänestäessä ehdokastaan ääni menee koko listan hyödyksi. STV (Single Transferable Vote) eli siirtoäänivaali on vaalijärjestelmä, jossa puolueiden sijaan äänestäjä itse valitsee, kenelle hänen äänensä todella menee.
VAALIPIIRIT: Äänestäjällä on oltava valtakunnallisissa vaaleissa oikeus äänestää parhaana pitämäänsä ehdokasta. Nyt tämä ei ole mahdollista, jos paras ehdokas onkin ehdolla eri vaalipiirissä. Vaalipiirit rajoittavat turhaan äänestäjän vapautta valita, ja siksi ne tulee poistaa.
KAKSIKIELISYYS: Valtion ja kuntien virkamiehiltä voidaan tarvittaessa edellyttää molempien kotimaisten kielten hallitsemista, mutta muuten toisen kotimaisen kielen opiskelu on muutettava vapaaehtoiseksi.
YRITTÄJYYS: Yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvää byrokratiaa on kevennettävä siirtymällä kohti yhden luukun mallia ja sähköistä asiointia kehittämällä.
JULIKINENSEKTORI: Julkisen sektorin tuottamat palvelut pitää pääosin avata yksityisen sektorin avoimelle kilpailulle. Yksityisesti tuotettujen palveluiden käyttöä tulee helpottaa ottamalla palvelusetelit laajempaan käyttöön.
VALTIONYRITYKSET: Valtionyritykset on myytävä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Julkisen vallan tehtäviin ei kuulu toimia yrittäjänä avoimilla markkinoilla ja vääristää kilpailua tukemalla omia, usein yksityisiä kannattamattomampia yrityksiään verovaroin.
YRITYSVEROTUS: Yritysten maksama kirkollisvero on poistettava.
TYÖNANTAJAN SIVUKUSTANNUKSET: Työnantajille asetetut, erityisesti työvoimavaltaisia aloja rasittavat sivukustannukset on poistettava ja siirrettävän yleisin verovaroin kustannettaviksi. Sama pätee naisvaltaisten alojen keinotekoisiin kustannuksiin - enää ei pidä kannustaa nuorten naisten syrjintään sälyttämällä äitiysloman kustannukset työnantajalle, vaan ne on rahoitettava julkisista varoista.
ELINKEINOTUET: Elinkeinotuet on poistettava, ja niiden sijasta on vähennettävä yrityksiltä ja työntekijöiltä perittäviä veroja.
AUKIOLOAJAT: Kauppojen, ravintoloiden, apteekkien, pankkien ja muiden liikkeiden aukioloajat tulee vapauttaa sääntelystä. Alkoholin ja itsehoitolääkkeiden myynti päivittäistavarakaupoissa on sallittava, ravintoloiden anniskelulupien mielivaltaisesta harkinnanvaraisuudesta on luovuttava.
SOPIMUSVAPAUS: Työntekijän ja työnantajan välillä tulee vallita sopimusvapaus. Työntekijöiden ja työnantajien minimioikeudet pitää kirjata lakiin. Näitä ovat mm. työsuojelun järjestäminen, vuosiloman vähimmäismäärä sekä oikeus äitiys- ja vanhempainlomaan.
KILPAILUVIRASTO: Kilpailuvirasto on itsenäistettävä Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudesta riippumattomaksi virastoksi. Kilpailuviraston valvonta pitää laajentaa koskemaan myös julkisen sektorin palvelu- ja hankintamonopolien purkamista sekä työmarkkinoita.
ALUEPOLITIIKKA: Vanhanaikainen aluepolitiikka suorine yritystukineen on tehotonta ja kallista, joten siitä on vähitellen luovuttava. Sen sijaan mm. työmarkkinoita vapauttamalla luodaan työllistämisen edellytykset myös sinne, missä tuottavuus ei ole yhtä hyvä kuin ruuhka-Suomessa.
AMMATTILIITOT: Ammattiliitot ovat työntekijöiden tärkeitä neuvonantajina, mutta niille ei tule enää antaa määräysvaltaa työntekijöiden tahdon yli.
ELÄKEIKÄ: Jokaisella pitää olla mahdollisuus päättää itse omasta eläkeiästään sen perusteella, arvostaako enemmän korkeampaa eläkettä vai pidempää eläkeaikaa, mutta eläkejärjestelmän tulisi kannustaa työnteon jatkamiseen keskimäärin nykyistä pidempään.
NEGATIIVINEN TULOVERO: Siinä noin 1000 - 1500 euron kuukausitulot olisivat verottomia. Rajan ylittävistä tuloista peritään n. 25 - 30 prosentin tasavero. Jos kansalaisen tulot jäävät rajan alle, valtio maksaa tukea n. 25 - 30 % alituksesta. Tavoitteena on pienentää ansiotulovero samaksi kuin pääomatulovero, jolloin rajankäyntiä näiden tulojen välillä ei tarvita ja koko verobyrokratia kohtuullistuu. Liberaali verouudistus lieventää tuloverotusta selvästi. Se pienentää erityisesti pienituloisten verotusta, mikä tekee työn tekemisestä nykyistä kannattavampaa.
KIRKOLLISVERO: Kun valtion puuttuminen uskonasioihin lakkaa, myös kirkollisvero häviää. Toki joitakin palveluja saattaa olla halvimmin ostettavissa luterilaisilta seurakunnilta.
PERINTÖ- JA LAHJAVERO: Perintö- ja lahjavero on poistettava.
VARAINSIIRTOVERO: Varainsiirtovero (entinen leimavero) on poistettava. Se vaikeuttaa asunnonvaihtoja ja on siten osaltaan este työllistymiselle, kun muutto paikkakunnalta toiselle on tehty tarpeettoman kalliiksi.
AUTOVERO: Autoilun verotuksen on määräydyttävä sen aiheuttamien ympäristöhaittojen, ei auton hinnan perusteella. Siksi autovero on korvattava kokonaan polttoaineverolla.
PERUSTURVA / PERUSTULO: Nykyisin sosiaaliturvaviidakko koostuu yli 200 erilaisesta tukimuodosta. Sosiaaliturvan nykytila on kansalaisia eriarvoistava, nöyryyttävä ja tuhlaileva, eikä se juurikaan kannusta omatoimiseen tulonhankintaan. Perustulo takaisi kaikille vähimmäistoimeentulon.
Täydentäväksi sosiaaliturvaksi jäävät seuraavat tuet:
- Työkyvyttömät ja eläkeikäiset saisivat työkyvyttömyyden ja iän mukaan lisäperustuloa.
- Lapsilisää jota lapsista maksettaisiin perustulon sijaan lisättäisiin etenkin ensimmäisestä lapsesta korvaamaan asumis- ym. tukien poistumista.
- Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha, sekä suurin piirtein nykyistä vastaavat vanhemmuusetuudet säädettäisiin lailla ja kustannettaisiin veroista.
- Palvelusetelit otettaisiin käyttöön niihin kansalaisten peruspalveluihin, joita yhteiskunta tukee. Näitä ovat mm. koulutus, terveyden-, lasten- ja vanhustenhoito sekä vammaishuolto.
- Opiskelijoille lainan enimmäismäärä olisi suurempi, joskin perustulomallin ansiosta verotus ei nykytapaan pakottaisi opiskelijoita valitsemaan lähes olemattoman ja täysipäiväisen työnteon välillä. He voisivat työskennellä joustavasti, eikä heidän tarvitsisi taktikoida opintotukien takaisinperintöjen kanssa, koska mitään perustulosta erillistä opintotukea ei olisi.
ELÄKEJÄRJESTELMÄ: Kansaneläke on korvattava perustulolla, jossa 60 - 70-vuotiailla on vuosittain kasvava ikäkorotus. Työeläkkeet on siirrettävä kokonaan yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidettaviksi, jotta eläkesäästöt voidaan pitää erillään valtion kassasta.
KANSANTERVEYS JA TERVEYDENHUOLTO: Terveydenhoito tulee avata yksityiselle palvelutuotannolle. Tämä mahdollistaa palveluiden saatavuuden ja laadun parantamisen sekä kustannustehokkaamman palvelutuotannon.
KOULUTUS: Koululaisten ja heidän vanhempiensa vapautta valita sopiva koulu pitää lisätä siirtymällä valtionosuuksista koulutussetelien käyttöön. Koululla on kuitenkin oikeus rajoittaa sisäänottoa ja valita oppilaansa aiemman opiskelumenestyksen ja asuinpaikan läheisyyden perusteella. Yksityisten koulujen perustamista on helpotettava mielivaltaisesta lupakäytännöstä luopumalla ja sallimalla kaikki vähimmäisehdot täyttävät koulut. Lisäksi yksityiskoulujen rahoituksen kymmenen prosentin leikkuri tulee poistaa.
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA: Määräämällä päästömaksut ja haittakorvaukset kaikille saastuttajille suhteessa aiheutettuun vahinkoon tehdään ympäristönsuojelusta kannattavaa ja tehokasta sekä valjastetaan yritteliäisyys ympäristöongelmien torjumiseen.
TURVALLISUUS: Poliisi ei saisi turhaan loukata yksilönvapautta tai yksityisyyttä. Aina kun poliisi rajoittaa kansalaisten vapautta on selvästi oltava osoitettavissa, että se tapahtuu rikoksen estämiseksi tai syyllisen rankaisemiseksi. Tällöin rajoitusten on kuitenkin oltava kohtuullisessa suhteessa uhkaan tai rikokseen.
PUOLUSTUSVOIMAT: Liberaalien tavoitteena on perustaa maanpuolustus kokonaan vapaaehtoisuuteen. Pienempi varusmiesmäärä voitaisiin kouluttaa tehokkaammin ja varustaa paremmin.
EUROOPAN UNIONI: Liberaalit eivät halua keskittää valtaa tai rajoittaa kansalaisten vapautta, mutta kansalaisten vapautta lisäävistä päätöksistä on joskus parempi sopia keskitetysti, niin että kaikki saadaan niihin mukaan. Maamme on päättäväisesti osallistuttava yhdentymiseen, joka muovaa suuret, kaikille avoimet markkinat koulutukselle, työlle, tuotteille ja kulttuurille.
EUROOPPA JA KEHITYSMAAT: Euroopan on edistettävä ihmisoikeuksia kansainvälisesti nykyistä aktiivisemmin ja poistettava kehitysmaiden vaurastumisen esteet. Kaikilta mailta on vaadittava ihmisoikeuksien loukkaamattomuutta. Ihmisen oikeuksien rajoittaminen kulttuurin tai kansalaisuuden perusteella ei ole hyväksyttävää.
LÄHIALUEET: Itämeren alueen ympäristöongelmat vaativat määrätietoista kansainvälistä yhteistyötä. Onnistuessaan se hyödyttää koko alueen - ja samalla myös Suomen - talouselämää. Venäjä on pidettävä yhteistyössä mukana. Suomen tulee kannanotoillaan aktiivisesti tukea Venäjän ja muiden entisten neuvostotasavaltojen ihmisoikeuksien ja demokratian kehittymistä eikä ummistaa silmiään niiden taantumiselta.
GLOBALISAATIO: Rajat ylittävä markkinatalous ja vapaa liikkuvuus ovat vapaan maailman perusedellytyksiä. Kaupan rajoitukset kuten tullit, tuontikiintiöt, tukiaiset ja muita maita vastaan suunnattu sääntely haittaavat ihmisten vapaata kaupankäyntiä ja vähentävät vuorovaikutusta yli rajojen.
SUOMI JA ULKOMAALAISET: Suomi on osa kansainvälistyvää maailmaa, ja myös meidän on kannettava vastuumme maailmasta. Vapaa kauppa tuo väistämättä Suomeen ihmisiä eri puolilta maailmaa. Suomen on kannettava vastuunsa maailman pakolaisongelmasta ja otettava pakolaiset tasavertaisiksi yhteisön jäseniksi. Suomeen tulee vuosittain suhteellisen vähän pakolaisia, ja liberaalit katsovatkin, että määrää voidaan lisätä, kunhan tulijoiden sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan edesautetaan.
[q]Skenemursu, 21.2.2007 20:12:
---
Kyllä lapsilisä silti jää voimaan ja itseasiassa olisi syytä jopa nostaa etenkin tuon ensimmäisen lapsen osalta vastaavalle tasolle kuin on viidennen lapsen kohdalla.
Niin siis vielä sen verran että eihän se 6kk vauva saa perustuloa... eli tällä perusteella lapsilisä jää voimaan.
[/q]
Tämähän riippuu aivan siitä, miten perustulo päätetään toteuttaa. Mielestäni olisi järkevää korvata sillä mahdollisimman moni nykyinen tuki, jotta byrokratiaa saataisiin todella karsittua. Alaikäisille voitaisiin maksaa vaikka 50% aikuisen perustulosta ja tämä korvaisi lapsilisän. Ja kuten lapsilisä, alaikäisen perustulokin voitaisiin maksaa suoraan vanhemman tilille.
[q]phanatic, 22.2.2007 08:29:
Tämähän riippuu aivan siitä, miten perustulo päätetään toteuttaa. Mielestäni olisi järkevää korvata sillä mahdollisimman moni nykyinen tuki, jotta byrokratiaa saataisiin todella karsittua. Alaikäisille voitaisiin maksaa vaikka 50% aikuisen perustulosta ja tämä korvaisi lapsilisän. Ja kuten lapsilisä, alaikäisen perustulokin voitaisiin maksaa suoraan vanhemman tilille.
[/q]
Ei välttämättä aivan kurja ajatus, koska puolet ehdotetusta 440 eurosta olis 220 euroa ja lapsilisä voi nyt olla korkeintaan 180 euroa lapselta ja sen korottamista kannattavat kaikki puolueet iltalehtien haastattelujen mukaan. Eli sillon toi tulis korotetuksi ja byrokratia vähenisi entisestään.
Eli alle 18 vuotiaat sais puolitettua perustuloa ja yli 18 vuotiaat täyttä perustuloa. 
[q]Dementation, 22.2.2007 12:19:
Ei välttämättä aivan kurja ajatus, koska puolet ehdotetusta 440 eurosta olis 220 euroa ja lapsilisä voi nyt olla korkeintaan 180 euroa lapselta ja sen korottamista kannattavat kaikki puolueet iltalehtien haastattelujen mukaan. Eli sillon toi tulis korotetuksi ja byrokratia vähenisi entisestään.
[/q]
Tuohon kyllä uppoisi aika reilusti ylimääräistä rahaa. Nykyinen suurin lapsilisä on 172e, ja sekin maksetaan vasta viidennestä ja sitä seuraavista lapsista. Jos lapsilisä korotettaisiin 220 euroon jokaiselta muksulta, niin luulisinpa että kokonaiskustannus suunnilleen tuplaantuisi. Wikipedian mukaan vuonna 2003 maksettiin lapsilisiä yhteensä 1,36 miljardia euroa, eli jostain olisi toinen mokoma saatava. Tuskinpa se byrokratiaakaan hirveästi vähentäisi, valtionhallintokaan ei tarvinne kovin suurta virastoa tsekkailemaan sosiaaliturvatunnuksista, kuka on lapsilisäikäinen ja kuka ei... :D
[q]Tyranoid, 22.2.2007 12:46:
---
Tuskinpa se byrokratiaakaan hirveästi vähentäisi, valtionhallintokaan ei tarvinne kovin suurta virastoa tsekkailemaan sosiaaliturvatunnuksista, kuka on lapsilisäikäinen ja kuka ei... :D
[/q]
Pitäähän jotenkin selvittää myös, monesko lapsi on kyseessä. Mutta juu, ei tuo nyt tosiaan kovin paljoa resursseja syövä selvitys ole.
Äänestätkö eduskuntavaaleissa 2007? Miksi äänestät tai jätät äänestämättä? Klubbarilaisia ehdokkaita?