Minkä leffan katsoit viimeksi ?

Juno = lievä pettymys
No Country for Old Men = Ehdottomasti yksi parhaira leffoja, mitä olen 12 kk aikana katsonut. Javier Bardem ja Coenin veljekset eivät kyllä pettäneet ennakko odotuksiani.

COMMANDO

ARNOLD SwarcdhfhejrhjehrjRIN ehdoton testosteroni mäjäys.

Maailma näytti 1,5 tuntia kauniilta.

Lust & Caution (Spoiler danger!)

Päädyin surkuhupaisten sattumien johdosta katsomaan tämän elokuvan, ehkä jopa vastentahtoisena, sillä en yleensä pidä aasialaisista filmeistä niiden haijaa-kungfu-duppaus-assosioiden vuoksi. Ang Lee on myös ohjaajana hyvin arvaamaton - repertuaariin kuuluu nykypäivän länkkäri-tragediaa Brokeback Mountainin muodossa yhtä hyvin, kuin fantasiaan taipuvaa edellämainittua haijaa-kungfu-duppaus-materiaalia leffassa Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme (joka on muuten höystetty aivan mielettömän kauniilla musiikilla).

Lust & Caution alkaa jenkki-elokuvien tyyliin pienellä otoksella juonen kliimaksihetkestä, josta siirrytään kertomaan peruja. Elokuva soljuu takaisin uomiinsa hyvin hitaasti ja jenkkileffoille epätyypillisesti siinä ei erikseen mainita, milloin alkuasetelmiin palataan.

Elokuvan höttöisen ensimmäisen tunnin keskityin kiinnittämään huomiota historiallisiin seikkoihin; Kertoohan se 1940-luvun, eli toisen maailmansodan aikaisesta Kiinasta japanilaisten, guomindangin, kommunistien - ja vielä kirsikkana leivoksella - länsimaalaisten hyökytyksessä. Mikäli elokuvalla on minkäänlaista autenttisuutta, niin ihmisten suhtautumista historiansa murrokseen oli kuvattu monipuolisesti niin "välinpitämättömien", kuin "kiihkoilijoidenkin" kannalta. Lisäksi rakennukset (joita tosin hyvin vähän näytettiin) Shangaissa ja Hong Kongissa vaikuttivat hyvin uskollisilta aikakaudelle ja puvustus yms. toimi erittäin kivasti.

Juoni on se, mihin tällainen erikoisia elämyksiä janoava Hollywoodin syöttöporsas rakastui erityisesti. Siinä, missä tyttökaveri vieressä sulki silmänsä, pyöritteli päätään ja kauhisteli, niin minä liimaannuin penkkiin yhä tiukemmin ja ammensin tarinaa pienillä siansilmilläni valkokangasta tapittaen: Pääpiirteissään elokuvan idea on siinä, kuinka isänmaalliset kiinalaisnuoret perustavat draamakerhon, mutta menestys näyttämöllä ei riitäkään, vaan on tehtävä enemmän. He päättävät murhata japanilaisten kätyriksi kutsumansa rikkaan kiinalaismies Yeen ja käyttävät näyttelijäntaitojaan soluttautuakseen Yeen lähipiiriin. Nuori Wong-tyttönen luikertelee Yeen vaimon seuraan pelailemaan mielenkiintoiselta vaikuttavaa Mahjongia (jonka ideasta en saanut leffan kuluessa hölkäsen pöläystä) ja samalla myös Yeen mieleen. Mies kuitenkin karkaa käsistä ja suunnitelma menee pieleen.

Pienen takapakin jälkeen, joka kuitenkin on yleisesti ottaen mielenkiintoinen piirre elokuvassa, koska en ole tottunut niin epäsuorasti kliimaksiinsa pyrkiviin pätkiin, Wongia kuitenkin tarvitaan vanhaa päämääräänsä täyttämään. Työnanto tulee "puolueelta", josta en saanut selvyyttä, puhutaanko kommunisteista, vai guomindangista, yhtä kaikki tärkeää oli muistaa "kansan, puolueen ja johtajan" etu.

Yee on kaikessa käärmemäisyydessään ja hiljaisuudessaan hyvin kiehtovan oloinen mies ja heille syntyy Wongin kanssa molempia kutkuttava yhteisymmärrys: Yee "raiskaa" Wongin, koska on mieltynyt sadistiseen seksiin ja Wong pitää tätä osoituksena kiinnostuksesta, mikä auttaa häntä suunnitelmassa Yeen tuhoamiseksi. Monien seksikohtausten saattelemana päästään tilanteeseen, missä katsojan on alettava arvailla näytteleekö Wong todellakin niin hyvin Yeelle, vai rakastuuko hän oikeasti tuohon "pahaan" mieheen.

Lopussa ollaan symbolisessa tilanteessa, missä Wong on tilannut Yeen murhan paikkaan, missä hän saa Yeeltä kallisarvoisen sormuksen, jonka on tarkoitus osoittaa vain kimmellys siitä loisteesta, minkä Wong on Yeen elämään tuonut. Wong tekee päätöksensä sekunnin murto-osassa ja lopussa kaikki on enää vain historiaa... Kun Hollywood-elokuvissa yleensä toivon surullista loppua, jotta elokuva liikuttaisi edes jotenkin, niin Lust & Cautionissa rukoilin onnellista loppua. Ikinä ei voi olla tyytyväinen siihen, mitä saa.

Upeinta elokuvassa oli se idea, että ympäripyöreästi "pahaan" ihmiseen voi todellakin rakastua ja ihmisen kanssa ajan viettäminen kuin sitoo ja solmii yhteen. Lisäksi hassunkurinen yksityiskohta on Wongin vakaumuksen kyseenalaistaminen - onko hän tosissaan isänmaallinen, vai lähtikö hän kenties teatterileikkiin ihastuksesta toveriinsa ja jatkoi leikkiä rakkaudesta Yeehen? ...vai ylipäänsä tarpeesta olla rakastettu? Oliko tarinan "sankaritar" vain hupsu nuori nainen rakkauden kaipuussaan?

Älä katso, jos olet vannoutunut Jenkki-action fani. Katso, jos pidät Jane Austenin romaaneista juonnetuista historiallisista pukudraamoista ei niin selvine henkilökemioiden kuvauksineen, etkä kuitenkaan paheksu suurtakaan määrää paljasta pintaa.

Gabriel
http://imdb.com/title/tt0857376/

Upean näköinen leffa (Matrix-estetiikka toimii aina) ja idea mitä mainioin.

Rambo 4

Fear and Loathing in Las Vegas

Hauska pätkä.

Jotenkin Johnny Deppin Raoul Duke-hahmossa ja Pirates of the Caribbean rainojen Jack Sparrowissa on samankaltaisuuksia

Pitääkin vaihtaa oma Signature muotoon "Wait! We can't stop here, this is Bat-Country!"

naapurini totoro.

[q]Lil' Miss, 22.2.2008 22:46:
The Bucket List *tähti**tähti**tähti**tähti*/5: Hauska, mutta pysäyttävä elokuva. Loistavat näyttelijät, loistava elokuva. See for yourselves.
[/q]

Mistä se kertoo? Mikä genre?

Jumper *tähti**tähti*¹/₂

Hayden Christensen, Samuel L jne.

Ihan viihdyttävä "ei tarvii miettiä" duunipäivän päätteeksi leffa. Ei syvempää sisältöä eikä mitenkään erikoinen. Perus Sci-fi matskuu. Ainoa iso – on Christensen josta näyttelijänä en kyl tykkää yhtään.

My Super ex girlfriend. ihan ok komedia, menettelee siis jos ei parempaakaan ole tarjolla eikä kaipaa mitään älyllistä viihdettä.

Rocky Balboa: yllättävän hyvä oli. Huomattavasti parempi kuin edellinen Rocky esim.

Stardust. Hyvä ja hyväntuulinen tollanen fantasiaseikkailuleffa, sai hörähdelläkin parissa kohtaa. Suosittelen jos fantasia toimii eikä jaksa synkistelyä.

Ganes

Eero Milonoff Remun roolissa oli aivan helvetin hyvä ja muutenkin leffa viihdytti kovin, eikä kyllästymisen tunnetta ehtinyt tulla. Plussaa siitä, että näyttelijäkolmikko soitti itse, se toi tietynlaista aitoutta ja rouheutta, vaikka esim. Albert Järvisen soiton "mallintaminen" ihan yks-yhteen varmasti olikin ylivoimainen tehtävä. En tiedä sitten olisiko leffan pitänyt olla vieläkin rankempi, mutta ehkä tämä tyyli kuvasi osaltaan viattomampaa 70-lukua. Ennen leffaa esille noussut product placement oli kyllä aika härskiä niissä kahdessa kohtauksessa, missä sitä havaitsin. Ei ohjaaja J-P Siilikään siitä kauheasti tykännyt, mutta minkäs teet jos markkinointiin menevä rahamäärä ja siihen käytettävissä oleva rahamäärä eivät kohtaa ilman moisia tempauksia.

Annetaan nyt vaikka 8+ arvosanaksi.

The American gangster 4/5
Kourallinen dollareita 5/5

Saw 4. Muut osat on ollu kyllä enemmän mun mieleen...*hihu*

Sweeney Todd: The Demon Barber of Fleet Street (2007)
Tykkäsin kyl kovasti, parasta Burtonia hetkeen. Oli kyl kovat odotuksetkin Depp/Burton valjakolta, harvemmin on tullu petyttyä.

*tähti**tähti**tähti**tähti*

No Country For Old Men - Ihan oli Oscari(e)nsa arvoinen. Tykkäsin.

There Will Be Blood - Daniel Day-Lewisin varassa vähän kieppui, mutta loistava leffa kaikenkaikkiaan.

Michael Clayton - Positiivinen yllätys. George Clooneykin ihan näytteli.

The Assassination Of Jesse James By The Coward Robert Ford - Mukavan eri tavalla kerrottu laenkkaeri. Tavallaan. Ihan jees.

Musta jää. Tykkäsin.

Vihdoin sain tsekattua Flight 93 ja yllätyin positiivisesti miten hieno elokuva niinkin surullisesta tapahtumasta oli saatu aikaan.

Cloverfield

*tähti**tähti**tähti*

Jussin kanssa illalla kassottiin
Harry Potter ja Feeniksin kilta

Ihan mainiota sunnuntai-illan viihdettä, taattua Potter- laatua :)

On vähintäänkin oikeutettua kysyä:
MITÄ **TTUA HARLINILLE TAPAHTUI?