SEUKKAUSLUUKKU

Back to häröily O

[q]pululu, 4.5.2010 14:49:
---
:D, 7.4.2010 15:54:
Hihi, mä taidankin notkua hetken tässä luukussa. :)

---


Jos sä tiedät et aiot notkua vaan hetken tässä luukussa, miks notkut?


[/q]

Hetki on suhteellinen käsite, se voi olla viikon tai 5vuotta. :)
Mielummin kyl toi jälkimmäinen. :) <3

[q]:D, 4.5.2010 18:53:
---
pululu, 4.5.2010 14:49:
---
:D, 7.4.2010 15:54:
Hihi, mä taidankin notkua hetken tässä luukussa. :)

---


Jos sä tiedät et aiot notkua vaan hetken tässä luukussa, miks notkut?


---


Hetki on suhteellinen käsite, se voi olla viikon tai 5vuotta. :)
Mielummin kyl toi jälkimmäinen. :) <3
[/q]

Varsinkin naisille hetki tuntuu oelvan välillä TOOODELLA suhteelline käsite :) että ei ihme, että pulullu tarvi lisätietoa ;)

Mutta ihan asiaan niin onhan tää ihan muksa paikka oleilla ei siinä mitään.

Parisuhde on äärimmäisen mielenkiintoinen asia, ja olenkin miettinyt ja tutkaillut sitä eri suunnilta viime aikoina, kun parikin läheistä ihmistä on menossa naimisiin. Yleensä kirjoittelen sinkkuluukkuun, koska se on kaiken epäoleellisen jauhannan mesta (:D), mutta jospa tämä teema liittyisi kuitenkin enemmän tänne ja säästyttäisiin offtopikoinnilta.

Kun elää saman ihmisen kanssa vuosia ja taas vuosia, tulee eteen väistämättä ylä- ja alamäkiä. Niin moni ihminen luovuttaa ja lyö hanskat tiskiin juuri siinä vaiheessa, kun olisi mahdollisuus kasvaa ihmisenä, päästä ja päästää lähelle, hyväksyä itsensä ja toisen ihmisen epätäydellisyyden. Minä en halua kuulua luovuttajiin enkä heihin, jotka kannustavat toisia lyömään hanskoja tiskiin, vaikka olenkin aiemmin ajatellut paljon mustavalkoisemmin. Onneksi elämä opettaa. Onhan se kasvaminen kivuliasta, harvalla on munaskuita moiseen. Mulle tekee moinen tiukkaa, kenellepä ei tekisi.

Parisuhteessa ei ainoastaan opi tuntemaan toista ihmistä, vaan ehkä vielä enemmän itseään, hyvässä ja pahassa. Läheisessä suhteessa pulpahtaa helposti esiin lapsuuden ja nuoruuden kipukokemuksia, opittuja toimintamalleja ja vanhoja tuntemuksia, joiden luuli jo olevan historiaa. Helpompi olisi aina hypätä uuteen suhteeseen siinä vaiheessa, kun jokusen vuoden jälkeen alkuhuuma on karissut ja molemmat ovat oikeasti siinä toistensa edessä kaikkine virheineen ja taustoineen. Joku ulkopuolinen ihminen voi tuntua niin ihanalta silloin, kun joutuu suhteessaan kohtaamaan vaikeita asioita. Voi myös tulla vastaan itsekkäitä ihmisiä, jotka koittavat manipuloiden sabotoida sitä kaikkea, mitä toiset ovat saaneet rakennettua. Kaikki on mahdollista. Ihmiset tekevät mitä kummallisempia asioita jahdatessaan rakkautta, mutta ei sitä jahtaamalla saavuta. Rakkaus on oivallus siitä, että se ei ole koskaan täydellistä, valmis, saavutettavissa vilpillisin konstein.

Monet sanovat, että ei parisuhteen eteen tarvitse tehdä töitä, se rullaa itsekseen jos se on toimiva. Varmasti tämä riippuu siitä, millaiset taustat ja luonteet ihmisillä on. Eheämmän lapsuuden kokeneiden on varmasti helpompaa vaan rullailla leppoisasti eteenpäin, kun taas toiset joutuvat kohtaamaan vaikeampia tuntemuksia ja asioita. En tosin tiedä, voiko kukaan ihminen olla niin eheä, etteikö joutuisi kohtaamaan vaikeita tuntemuksia ja vaiheita. Tästä päästäänkin taas mun lempilauseeseen: Kasvaminen ja kehittyminen tapahtuu usein epämukavuusalueella.

Mun kaveri heitti yksi päivä aivan loistavan kielikuvan: Pitkä parisuhde tai avioliitto ei ole mikään upouusi, kiiltävä Mersu, joka ajetaan tallista ja siinä se sitten on valmiina, täydellisenä pakettina. Se on vanha, ransistunut Lada, jota täytyy molempien huoltaa ja paikkailla sieltä täältä, että päästään jatkamaan matkaa.

Toivon parisuhteen valinneille ihmisille pieniä ja suuria onnen hetkiä, ja luonnollisesti myös niitä vastoinkäymisiäkin, joiden yli on mahdollista päästä ja siinä sivussa lähentyä kumppaninsa ja oman itsensä kanssa. :)

[q]Vampyrella, 4.6.2010 12:34:

-klips-

[/q]

Olipas hyvä kirjoitus. Osu ja uppos.

Tänään meillä seitsen-vuotispäivä. *sydän*

Kihloissa! *pihkassa**plur**sydän**sydän**sydän*

aaaww, La Pet. *sydän*

Mä nyt siirryin tälle puolelle kun en enää siis ole sinkku.
kesällä on vaikutuksensa

Voe kun söpöä, tänne tulee lisää söpöläisiä.

rakkautta ilmassa *sydän*

Kyllä oli hieno aamu herätä rouvana! *sydän**plur*

[q]tiiainen, 27.6.2008 21:35:
Mentiin kihloihin rakkaan kanssa 20.6. Roomassa, vanhan kaupungin raunioilla. Oli jotenkin huikeeta*sydän*
[/q]
Onnea

[q]Fibula, 14.1.2007 12:54:
---
KoskiLintu, 14.1.2007 10:58:
Tännekkö? Kyllä *iloinen**joo*

---


No, täällä sit ollaan
[/q]

Helmee

[q]josbe, 4.6.2007 13:30:


---

ONNEEE!!! Mun on helppo muistaa teidän vuosipäivä. :) Tää tietää nyt vaan sitä, että TE kuitenkin "keksitte tekosyyn" olla tulematta mun synttäreille tästä lähtien. =/
[/q]

Believe me, it's all about The jatkot

Täällä ollaan edelleenkin ja myös täällä pysytään....

Olen ollut rakkaani kanssa puolisen vuotta ja muistan vieläki sen pvän kun kaikki ”alko”*sydän*

i join here pitkän tauon jälkeen*jiihaa*
mahtavaa on ollut, ja mahtavaa on tulossakin*sydän*

[muokattu 15.4.2004 10:41]

kyllä se on ihanaa täällä luukussa olla

täällä toivottavasti myös pysytään kauan..*sydän*

Ja niin se koitti jälleen, täältä poistumisen päivä. (Blogissa lisää kiinnostuneille.)

En kuitenkaan siirry sinkkuluukkuun, vaan pysyttelen toistaiseksi poissa markkinoilta. Jo ennen tätä suhdetta uskoin että en tarvitse parisuhdetta, ja uskon yhä niin - ainakin jonkin aikaa täytyy maistella elämää omin voimin.

Rekisteröidyn tänne

Ens viikonloppuna tulee vuosi nykyistä yhteiseloa *sydän*. Jos sitä menis vaikka Linnanmäelle juhlistaan... :)

[q]Vampyrella, 4.6.2010 12:34:
[/q]

Tää on kyllä niin asia-kirjoitus. Aivan totta. Edit: En mä muista miten quotataan :D

ääk...maanantai 10 päivä lähestyy uhkaavaa vauhtia...rakkaani lähtee silloin armeijaan 9 kk *nyyh*... ikävä on jo nyt.... toivon ja rukoilen et toi 9kk menee nopeesti...
vuosipäivää vietetään 13.3.....*sydän*

Mäkin kuulun tänne luukkuun... Kohta vuosi kihloissa.*sydän*

O