Virallinen "kysy tyhmiä"-thread

miten on mahdollista että hammastahna tuubista tulee täydellisen raidallista tahnaa vaikka seos on pakattu tuubiin...????

[q]W:
Lisäys: Ongelman miksi esim tofusta jossa on per 100g noin 14g proteiinia ei saisi sitä tarpeeksi, johtuu siitä että aivan minimi saantisuositus on 0.75/kg proteiinia päivässä, jos syöt pelkällä kasvisruualla tuon määrän, joudut syömään sitä niin paljon että saat hiilareita ym energiaa niin paljon että lihoat. Esim kalkunassa ei ole hiilareita eikä rasvaa juuri yhtään, mutta päivittäisen proteiini tarpeen tyydyttää jo vajaa 400g kalkunaa (tai vaikka 2½ tonnikala purkkia) Silti kalorit viellä ihan nollissa.
[/q]

*pilknus*

Taitaa olla kuitenkin lähempänä 0.075 kg aka. 75 grammaa
toi päivittäinen saantisuositus.

Tai sit vaan suoraan niin, et yks gramma proteiinia
per oman elopainon kilo.

[q]Lene:
---
Epailija:
Niin, mutta että siihen olisi jokin tarve?
---
Uskoisin, että ihmisten teoille ja ratkaisuille on aina jonkinlainen motiivi, syy, tarve. Jos ei olisi niin miksi nähdä tiettyjen asioiden eteen niin paljon vaivaa (esim. naisten elämisen ja toimintamahdollisuuksien rajoittaminen).
[/q]

Motiivi, syy ja tarve eivät ole synonyymeja. Motiivi miehillä moiseen toimintaan on todennäköisesti ollut ja tuo motiivi saattaa olla yksi syy kaikkeen toimintaan, mutta onko se välttämättä tarve? Ei.

[q]
---
Niin on vain ollut, koska se on kuulunut silloiseen kulttuuriin.
---
Edelleen voisi miettiä, että miksi? Miten ja miksi sellainen kulttuuri on muodostunut? Ei mielestäni asiaa voi noin helposti painaa villaisella tai oikeuttaa noin. Vaikkakaan tietämystä ei olisi tarpeeksi osoittaakseen, että miksi näin on ollut.
[/q]

Kuten jo aikaisemmin vihjaisin, niin se on periytynyt niiltä ajoilta, kun elimme heimoissa. Tavat toki muuttuvat, mutta harvemmin yhdessä yössä. Olemme jo tovin eläneet siirtymäkautta.

[q]
---
Ja mitä alempiarvoisuuteen tulee, niin ei tässä mitään tasa-arvoisia olla muuten kuin siinä mielessä, ettei kenelläkään ole kuin välinearvoa.
---
Eikös siihen, minkä luokittelee itseisarvoksi ja välinearvoksi vaikuta mm. se, joka näin asiat määrittelee? Mikä on kenellekin itseisarvo ja mikä kenellekin vain välinearvo? Ja itse asiayhteyskin vaikuttaa? (omaa ajattelua)
[/q]

Ihan triviaalia. Tietenkin subjekti on se, joka arvottaa asiat, mutta kuten olen jo aikaisemmin useampaan otteeseen sanonut ja perustellut, ei itseisarvoa ole. Kaikki arvo on monimuotoisuudessaan välineavoa. Asiayhteys saattaa vaikuttaa arvojen priorisointiin tai arvoihin itseensä, mutta ei siihen, että subjekti arvottaa ja että kyseessä on välinearvo.

[q]
”Arvottaminen on aina luonteeltaan jonkun subjektin ja objektin välinen suhde. Kaikkeen arvottamiseen liittyy aina se, joka arvostaa (subjekti), ja se, jota arvostetaan (objekti).” (Hyvän olemus/ Mikko Yrjönsuuri)

Voiko siis ykskantaan sanoa, ettei kenelläkään ole kuin välinearvoa? Ja jos tuolle linjalle lähdetään niin todella tasa-arvoisia olemme siinä, että kaikki me synnymme ja kuolemme.
[/q]

Kyllä voi. En tiedä mitä Yrjönsuurta lainaamalla yrität saavuttaa, sillä kyseinen heppu tuntuu olevan samoilla linjoilla kuin minä. Ei ole olemassa arvoa itsessään, vaan arvot tarvitsevat aina subjektin ja objektin (eli jollain on arvoa jollekin - välinearvo). Ja kun sille linjalle lähdetään, niin olemme tasa-arvoisia vain synnynnäisessä arvottomuudessamme (koska meillä ei ole itseiarvoa), mutta jokainen meistä on eriarvoinen, mitä muihiin ihmisiin tulee.

[q]
---
Silloin kun heimoa piti puolustaa lihasvoimin, niin ei nainen tietenkään ollut niissä hommissa ihan samanarvoinen kuin mies. Nainen oli toki välttämätön heimon jatkuvuuden kannalta, mutta eriarvoisuus heimohierarkiassa on niihin aikoihin ollut perusteltua.
---
Entäpä, kun tällaiset heimo-olosuhteet ovat väistyneet? Onko alempiarvoisuus perustettu edelleenkin samoille syille, vaikkei samanlaisia olosuhteita enää vallinnutkaan? Minkä tähden erilaiset tehtävät (etenkin ns. yhtä tärkeät) luovat sellaiset olosuhteet, että toinen olisi toista ala-arvoisempi? Miksi nainen luokiteltiin tyhmäksi ja tällä perusteella evättiin mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon? Varmasti taustalla on ollut jonkinlaisia tavoitteita, intressejä ja syitä pitää naiset ulkopuolisina.
[/q]

Olet varmaan itsekin huomannut mitä on tapahtunut kun heimo-olosuhteet ovat väistyneet. Teillä on nykyisin mm. äänioikeus ja huomattavasti tasa-arvoisempi asema kuin ennen muinoin (vaikka poikkeuksia on ollut menneisyydessäkin). Et voi olettaa, että vuosituhantinen perinne katoaisi muutamassa vuodessa, etenkään kun (näin uskon) miehet ovat luonnostaan olleet johtajia. Ei biologisia vaistojakaan ihan heti hiljennetä, kuule.

Mutta noin yleisesti lähdet hakoteille. Perustelin, miksi eriarvoisuus on silloin ollut yhdellä tavalla perusteltua. Sitä ei tietenkään voi soveltaa sellaisenaan nykypäivään, enkä muuta ole väittänytkään. Ja muutenkin kysyt vähän hassuja kysymyksiä. Kysy mieluummin, että miksi vaikka viisi, neljä tai kolme vuosisataa sitten kukaan mies olisi halunnut antaa naisten päättää asioista? Totta hemmetissä miehillä on ollut intressejä pitää naiset poissa vallankahvasta. Eivät kaikki ole nähneet naisia samassa valossa kuin naiset ehkä yleisemmin tänään nähdään - moisen arvoisena. Ja kuka ihme sitä valtaa oikeasti haluaisi jakaa sellaisten ihmisten kanssa?

[q]
---
Eli ei siis voida puhua siitä, että kautta historian olisi toista pidetty alempiarvoisena täysin vailla pohjaa, sillä kunkin kulttuurin arvojärjestelmä määrää sen, kuka on alempiarvoinen ja minkä takia. Koska arvot ovat kuitenkin subjektiivisia, voidaan tietenkin argumentoida, ettei kukaan ole ollut noissa arvottamisissa itse asiassa oikeassa - emme mekään.
---
Niii´in, voi vain pohtia, että miksi se arvojärjestelmä on sitten ollut sellainen kuin on ollut. Aina jonkinlaisia intressejä ja tavoitteena siellä taustalla... Joku on hyötynyt sellaisesta arvojärjestelmästä.
[/q]

No shit? Kuhunkin arvojärjestelmään on kasvettu ja ne muuttuvat jatkuvasti, joten ei ole mitään yksiselitteistä vastausta kysymykseen miksi (muuta kuin että se on kehityksen sen hetkinen tilanne). Nykyinenkin arvojärjestelmä tullee tulevaisuudessa muuttumaan ja kuka ties ehkä jonain päivänä elämme taas miesten (tai naisten) johtamissa heimoissa - ja aina siitä joku hyötyy, oli tilanne minkälainen tahansa.

[q]
Tosin kyllä ne naisetkin rekkaa perässään vetävät, eh?
[/q]

Jotkut yksilöt kyllä, mutta eivät nekään koskaan niin tehokkaasti kuin vastaavia (tai vähempiä) määriä treenaavat miehet.

[q]
Koska keskimääräinen nainen on heikompi kuin keskimääräinen mies niin yksilöllinen nainen ei voi olla vahvempi?
[/q]

...kuin yksilöllinen mies. Tietenkin voi olla, mutta se vaatii naiselta jo työtä. Eikä siinä mitään, mutta muuttofirman omistajana minun olisi järkevämpää keskittyä miehiin, koska on enemmän mistä valita (eikä näiden tarvitse käydä salilla ihan yhtä paljon).

[q]
Ja jos kerran miesten kunto on nykyaikana laskenut niin eikös keskimääräinen mies ja keskimääräinen nainen ala olla ihan samalla tasolla.
[/q]

Eivät vielä toviin. Armeijassa ollaan huolestuneita kun pojat juoksevat alle 2600 metriä coopperissa, joka naisille lasketaan vielä hyväksi tulokseksi (mitä tasa-arvoa se taas sitten on?). Kyllä miessukupuoli saa aika hemmetisti vielä löysäillä ennen kuin tämän suhteen ollaan samalla viivalla.

[q]
Ehkä ne kauneusihanteet pitävät tytöt siellä aerobic-tunnilla? *justkidding*
[/q]

Voi olla hyvinkin totta tämä vitsi. Vai treenaavatko ihan itseään varten?

[q]
En usko, että koululaitosta ainakaan on kehitetty tyttöjä suosivaksi (etenkin jos se perustuu aikaa jolloin tytöt hyvä jos saivat koulussa käydä?) vaan tytöt ovat varmaankin sopeutuvaisempia kuin pojat, joita nyt ei vaan kiinnosta opiskella sillä tavalla tai asioita, joita eivät sillä hetkellä koe hyödyllisiksi.
[/q]

En tiedä siitä onko tarkoituksella näin tehty, mutta kyllä se tuntuu olevan yleinen mielipide ihan kouluviranomaisten keskuudessakin, että nykyinen systeemi suosii kilttejä tyttöjä, jotka pärjäävät vähemmälläkin älyllä. Sopeutuvuudesta en osaa sanoa. Nuorilla pojilla on todennäköisesti luonnostaan suurempi tarve liikkua, riehua ja kisailla keskenään kuin tytöillä, joiden ei menneisyydessä todennäköisesti tarvinnut kuin seurata lauman johtajaa. Uskoisin siis, että jossain määrin nuo ihan primitiiviset vaistot vaikuttavat. Mutta toisaalta eivät ne erot nyt loppujen lopuksi ihan niin silmiinpistäviltä kuitenkaan tunnu.

[q]
Ovatko tytöt sitten rauhallisempia kuin pojat, kurinalaisempia, tavoitteellisempia? Mielestäni olisi epätasa-arvoista, jos vain poikia alettaisiin suosimaan erilaisilla oppimistavoilla, kun tytöillekin perinteinen oppimistapa voi olla se väärä. Koululaitos siis suosii niitä, jotka syystä tai toisesta pystyvät sillä perinteisellä tavalla opiskelemaan? Eikös opiskelu ole työtä eikä hupia?
[/q]

Hmm. Rauhallisempia tytöt todennäköisesti ovat ja tottelevaisempiakin varmaan, mutta tavoittellisuudesta on paha sanoa. Itse mietin lähinnä peruskoulua ja ala-astetta, koska silloin nuo erot ovat suurimmillaan ja näiden kouluvuosien tulokset kuitenkin vaikuttavat aika paljon koulumenestykseen kypsemmällä iällä. On vähän hassua liittää sana tavoittellisuus johonkin vaikka 12-vuotiaaseen.

Tasa-arvoa olisi se, jos jokainen saisi itselleen sopivinta koulutusta, mutta sellaista on ihan turha toivoa. Tasa-arvoa ei kuitenkaan ole sekään, jos nykyinen systeemi synnynnäisesti suosii toista sukupuolta. Ihan sama onko kyseessä sitten työ tai hupi. Tämä on kuitenkin jälleen asiaa aiheen vierestä, sillä käytin moista väitettyä epätasa-arvoa vain vihjailussani siitä, että miehet ehkä sittenkin olisivat älykkäämpiä, kun vastatuulesta huolimatta tuntuvat yltävän naisia useammin älyllisiin suursaavutuksiin. Missasit harmikseni syötin.

[q]
Nerous ei liity mitenkään koululaitokseen. Oppiminen, itsensä kehittäminen ja ilmaiseminen ei ole millään tavalla koulusta kiinni vaan omasta itsestä. Nykyajan nerot... eipä tule yhtään mieleen, mutta onhan noita ollut miehiä että naisia. Tosin en usko, että naisilla on ollut yhtäläisiä mahdollisuuksia tuoda nerouttaan esille. Miten edes luokitella nero?
[/q]

Voi kuule kyllä se on. Nerous pitää jalostaa ja sille pitää antaa suunta, että siitä koskaan tulisi mitään. Jos koululaitos ei ota erikoislahjakkuuksia huomioon, eivät nämä todennäköisesti koskaan saavuta mitään. Pienillä lapsilla harvemmin on kykyä tajuta omaa potentiaaliaan ja siksi koululaitoksella on erityisen tärkeä osa suurten mielten tukemisessa ja opastamisessa. Oppiminen, itsensä kehittäminen ja ilmaiseminen ei ole millään tavalla koulusta kiinni? Jos koulu ei noissa asioissa onnistu vaikuttamaan, niin silloin kyseessä on harvinaisen epäonnistunut koulu.

On totta, että ennen muinoin naisilla ei ole ollut välttämättä hirveästi edes mahdollisuuksia hyödyntää lahjojaan (osaksi koska koululaitos ja muu yhteiskunta silloin suosi poikia?). Nykyään tilanteen kuitenkin pitäisi olla eri ja siltikään naisia ei näy sankoin joukoin minkään tieteen terävimmässä kärjessä. Ainakaan minulle ei tule esim. yhtään tuoretta naispuolista fysiikan, kemian tai matematiikan nobelistia (tai field's medalistia) mieleen, vaikka päteviä naistutkijoita kyllä tiedänkin. Marie Curie on niitä harvoja nimiä, jotka ylipäänsä muistan, mutta loput ovatkin sitten miehiä. Richard Feynman, Ludwig Wittgenstein, G.H. von Wright, Einstein, Maxwell und so weiter. Ja toki, ei Einsteinkaan koulussa ollut ihan sitä sopeutuvaisinta sorttia, mutta ei sitä kaikkia neroja koululaitoskaan saa nujerrettua.

Ja nerouden määritelmä... Itse sanoisin, että nerolla on suurempi kapasiteetti tajuta asioita, nähdä yhteyksiä siellä missä ei ole tai omata jokin erityinen lahjakkuus tietyllä alalla. Richard Feynman muistaakseni "näki" laskutehtävien vastaukset mielessään ennen kuin varsinaisesti lähti niitä tekemään, eräs tunnettu muusikko osasi säveltää suuria teoksia, vaikka olikin kuuro ja niin pois päin. He vain "näkevät" ja me muut jäämme ihmettelemään, että miten hemmetissä.

[q]
En näe perusteltuna palkata ketään vain sillä perusteella, että keskimäärin toinen sukupuoli on parempi kuin toinen jossain asiassa.
[/q]

Ei ehkä ketään yksilöä, mutta jos otetaan muuttofirma taas esimerkiksi, niin sopivan naisen löytäminen vaatii todennäköisesti enemmän aikaa ja resursseja kuin sopivan miehen löytäminen. Mitä tekee järkevä yrittäjä?

[q]
Auktoriteettisen johtamistavan sijasta onkin alettu suosimaan lähinnä vuorovaikutteista, ”sosiaalista” johtamistapaa (syväjohtaminen?). On tutkittu, että sellaisella johtamistavalla saavutetaan parempia tuloksia.
[/q]

Voi hyvinkin pitää paikkansa. Auktoriteettisella johtamisellakin on kuitenkin vielä sijansa erityistilanteissa. Syväjohtamistakaan ei voi onnistuneesti harjoittaa jos ei omaa yhtään auktoriteettia.

[q]
Mihin perustat sen, että naisen nykyaikana tarvitsisi tehdä tuplasti töitä saadakseen saman verran auktoriteettia kuin miehet?
[/q]

Enkös sanonut? Naiset eivät ole "luonnostaan" johtajia. Naiset harvemmin omaavat sellaista ääntä ja olemusta, joilla saisi herätettyä tarvittavia tunteita kuulijoissa. Auktoriteetti kun nojaa vahvasti vain tunteisiin ja vaistoihin. Koska naisilta useimmiten puuttuu semmoinen auktoriteettia huokuva olemus (jota ei toki monella miehelläkään ole), joutuvat he tekemään enemmän töitä vakuuttaakseen kuulijansa tunnetasolla. Esimerkiksi armeijassa eivät nekään naiset, jotka ovat johtajia ja joita yleisesti pidetään vähintään yhtä pätevinä tyyppeinä kuin miespuolisia kollegoitaan, omaa samanlaista auktoriteettia kuin vastaavat miehet, koska heidän olemuksensa on erilainen.

[q]
Ennakkoluulot ja vanhanaikaiset käsitykset saattoivat ennen olla esteenä, mutta entäpä nykyaikana, kun naisjohtaja ei ole enää vieras käsite? Etenkin jos vastaisuudessa tulee olemaan enemmän korkeastikoulutettuja naisia kuin miehiä? En usko, että johtamisasema perustuu sukupuoleen vaan yksilöllisiin ominaisuuksiin ja vallitseviin olosuhteisiin (politiikka) ja niiden luomiin tarpeisiin tai auktoriteetti (missä määrin sitä nykyään tarvitaan?) sukupuoleen vaan siihen asemaan. Ja tosiaan, ennen kaikkea asenteet vaikuttavat asioihin.
[/q]

Johtamisasemassa voi olla ja vieläpä suhteellisen tukevasti omaamatta auktoriteettia. Se on nykytilanne, eikä siinä ole IMO mitään väärää. Päinvastoin on mielestäni parempi, että tuollaisille vaistoille perustuvaa kunnioitusta tuetaan yhä vähemmän nyky-yhteiskunnassa, sillä auktoriteetti ei kerro vielä mitään taitotasosta. Naisjohtajia kunnioitetaan heidän kykyjensä ansiosta, ei sen takia, että näillä olisi muuta kuin ehkä aseman antamaa auktoriteettia (yleistäen totta kai). Samasta syystä tosin yhä harvemmalla miesjohtajallakaan on minkäänlaista varsinaista auktoriteettia.

[q]
Edelleen muistuttaisin, että vaikka naisilla ei asevelvollisuutta olekaan niin silti velvollisuuksia maanpuolustukseen on.
[/q]

Turha muistutus, sillä kuten heti perään toteatkin, ei tilanne siltikään ole tasa-arvoinen.

[q]
Epätasa-arvoista tosin on, että miehet käyttävät aikaansa asevelvollisuuden suorittamiseen eikä naisten tarvitse tehdä vastaavaa. Toisaalta myös epäreilua, ettei naisille anneta minkäänlaisia valmiuksia maanpuolustukseen. Ehkä pitäisi järjestää jonkinlaista maanpuolustuskoulusta, jonne sivaritkin joutuisivat. Valtiolle tämä kyllä tekisi liikaa kuluja ja toisaalta on epäselvää, mitä maanpuolustus tai ylipäänsä sota nykyajan oloissa olisi.
[/q]

Maanpuolustuskoulutusta, johon sivaritkin joutuisivat? No, ehkä jotain kriisinhallintaa tai vastaavaa voisi ajatella moisena koulutuksena. Ei ole mitenkään epäreilua, että naisille ei anneta valmiuksia maanpuolustukseen, koska mahdollisuus tähän on annettu jo ennen asepalvelukseen päästämistä. Naiset itse ovat valinneet, etteivät moista halua, jos ilman moista koulutusta ovat.

[q]
Siinä, missä naisilla pitäisi olla maanpuolustuksen/asevelvollisuuden suhteen samat velvollisuudet kuin miehilläkin niin näkisin, että miehilläkin pitäisi olla lapsen kasvatuksessa samat velvollisuudet, etenkin siis syntymän jälkeen. Miehet pitäisi velvoittaa pitämään vanhempainlomaa samassa suhteessa kuin äitikin pitää. Ehkä tämä vaikuttaisi jotenkin työelämään, siihen sorsittaisiinko lapsia hankkivia naisia (tai ylipäänsä naisia koska aina on vaara, että hankkivat lapsia) enää samassa määrin vai sorsittaisiinko sitten ylipäänsä perhettä perustuvia ihmisiä sukupuoleen katsomatta. Jos perhettä perustavia sorsittaisiin niin se varmasti lisäisi halukkuutta turvata sellaisten työnsaantimahdollisuudet tai vakituisen työpaikan saamisen.
[/q]

Samaa mieltä.

[q]
---
Koska feministit mainostavat pyrkivänsä yhteiskunnalliseen tasa-arvoon.
---
Tosin lähinnä oman sukupuolensa kannalta? Miksi ”feministit” sana sitten ylipäänsä olisi niin ”feminiininen”? Jokainen tasa-arvoon pyrkivä mieskin on siis feministi?
[/q]

Ei ole tasa-arvoa vain toisen sukupuolen kannalta. Joko se on tasa-arvoa molempien suhteen tai sitten se ei ole tasa-arvoa. Feministi on sanana feminiininen, koska naiset ovat olleet altavastaajana ja alunperin kyseessä on ollut naisten aseman saattaminen miesten aseman tasalle - tasa-arvo. Nykyään tilanne ei kuitenkaan ole yksiselitteinen sen suhteen kenen etuja pitäisi ajaa tasa-arvon saavuttaakseen. Jos kuitenkin pitää feminismiä tasa-arvon liikkeenä, niin kyllä, silloin minäkin olen feministi.

[q]
Arvasin, että sanoisit noin. Toistaiseksi en ole havainnut muuta kuin miehet ovat heränneet urputtamaan oikeuksistaan. Seuraavaksi voisi olla aika tehdä jotain, eikä vaan odottaa, että naiset tekisivät (taas *vink*) kaiken heidän eteensä.
[/q]

Mutta jos odottaisi, että naiset tekevät sen, mitä sanovat tekevänsä?

[q]
Miksi naisten pitäisi lukea miesten ajatuksia? Miksi tehdä kaikki heidän eteensä? Miksei voisi tehdä yhteistyötä? ”Ei ku tee ja päätä sää kun en mää jaksa. Mä teen mieluummin jotain kivaa.”
[/q]

Koska naiset - tai siis feministit - ovat suureen ääneen sanoneet ajavansa tasa-arvoa. Totta kai siitä pitää urputtaa, jos eivät seiso sanojensa takana.

[q]Picachu:
Olen jo pidempään miettinyt, että miten jotkut naisihimset voivat pysyä suihkunraikkaina ja juuri meikatun näköisinä bileissä... Vaikka siellä olisi hirrrveästi ihmisiä ja kamalan kuuma.... ???

Minulta se ei ainakaan onnistu.
[/q]

Ensin kato tehdään meikki huolella ja rakkaudella *nauru*, pohjaksi on hyvä valita sellainen meikkipohja joka ei hien mukana valu pois, esim. Joe Blascoa. Ei kaikki meikit ole sellasia jotka heti hien mukana valahtavat poskille. Voidemaiset pysyy paremmin kuin puuterimaiset värit. Pitää aina muistaa myös kiinnittää meikki hyvin irtopuuterilla, voidemaiset värit eivät kestä jos niitä ei kiinnitä. Hmm.. tosin, enpä ole itsekään mikään hehkeyden huippu loppuillasta, mutta näin ´kuulemma´ ainakin meikki kestää

[q]Picachu:
Olen jo pidempään miettinyt, että miten jotkut naisihimset voivat pysyä suihkunraikkaina ja juuri meikatun näköisinä bileissä... Vaikka siellä olisi hirrrveästi ihmisiä ja kamalan kuuma.... ???

Minulta se ei ainakaan onnistu.
[/q]

eivät tanssi ollenkaan ja käyvät koko ajan korjaamassa meikkiä*hih*

Puutun nyt vain tähän, koska tästä ollaan väännetty kättä jo aiemmin ja aika on kortilla.

[q]Lene:


Yrjönsuuren opuksen mukaan:

Välinearvo = Asia, jota tavoitellaan jotakin muuta tarkoitusta varten.
Itseisarvo: Asia, jota tavoitellaan sen itsensä vuoksi.

Ja samalla linjalla olen sen kanssa, ettei ole olemassa arvoa itsessään. Mutta mielestäni se, mikä on välinearvoa ja mikä itseisarvoa on subjektiivista.
[/q]

Mitään asiaa ei tavoitella puhtaasti sen itsensä vuoksi. Siksi itseisarvoa ei ole.

Otetaan esimerkiksi rakkaus, jota harva mieltää välineeksi johonkin muuhun tarkoitukseen ainakaan ensi kuulemalta. Mutta eikö jokainen, joka tavoittelee rakkautta, tavoittele sitä (esimerkiksi) sen tuottaman mielihyvän vuoksi? Rakkaus on siis väline hyvään oloon -> sillä on välinearvoa.

Me emme tavoittele asioita niiden itsensä vuoksi, vaan sen takia, että niillä on meille jotain välinearvoa. Ne ovat joko väline johonkin toiseen tarkoitukseen tai sitten ne ovat väline asioiden kokemiselle.

Haastan sinut nimeämään edes yhden sellaisen asian, joka Yrjönsuuren määritelmän mukaan olisi itseisarvo.

Viime päivinä on ruvennut askarruttamaan mihin kahvinkeittimien suodatinpussien kokomerkinnät 102 ja 1x4 perustuva. Millit, tuumat? Yritin mittailla suodatinpusseja viivottimella mutta mitään selkeää yhteyttä en mitoille ja kokomerkinnöille löytänyt.

[q]UnityF:
miksi mulla on niiiiiiin harvoin flunssa vaikka hillun vähissä vaateissa ulkona vaikka tuulee ym?
mä harvoin poden mitään syys flunssaa taikka kevät flunssaa ym.. flunssia ja mitkään virukset jotka on liikenteessä niin ei ikinä tartu muhun...


nimerk. kerran vuodessa sänkypotilaana...
[/q

Onnaeks olkoon! Olet varmaan saanut ”luotua” ittelles hyvän vastustuskyvyn. Ja ehkä olet ”karaistunu” kulkemaan vähän vähemmässä viileellä..
P.S Mäki tunnen ihmisiä, jotka ei ”ikinä” ole kipeitä..

Noihin hiton luureihin liittyen..
Liittymänhän voi sulkea, mutta miten on kadonneen puhelimen laita? Eräs ystis väitti, että senkin voi tehdä toimintakyvyttömäksi (IMEI-koodin perusteella?).
Kuka, miten, missä, mitä, häh*täh*

Miksi eräillä "kysy tyhmiä"-keskustelu karkaa lapasesta ja siitä kirjoitetaan kymmenien rivien sepustuksia?

[q]andi--:
Miksi eräillä ”kysy tyhmiä”-keskustelu karkaa lapasesta ja siitä kirjoitetaan kymmenien rivien sepustuksia?
[/q]

älä kysele tyhmiä


....[repee]...

Kenenköhän takan reunukselle kuuluisi palkinto koko
klubbarihistorian pisimmästä postauksesta?


.

miksi mulla on niiiiiiin harvoin flunssa vaikka hillun vähissä vaateissa ulkona vaikka tuulee ym?
mä harvoin poden mitään syys flunssaa taikka kevät flunssaa ym.. flunssia ja mitkään virukset jotka on liikenteessä niin ei ikinä tartu muhun...


nimerk. kerran vuodessa sänkypotilaana...

miksen uskalla mennä lääkäriin? :/
vasta sitten ku tuntuu et kuolen.

Mä taidan kans kuulua noihin kiitettävän hyvän vastustuskyvyn omaaviin. Aineenvaihdunnassa lienee jotain häikkää, koska vähänkin kun liikun, niin kroppa tuottaa hirveet määrät lämpöä. Tän seurauksena saatan keskellä talvea viilettää menemään hihattomassa paidassa tms. Nytkin vallitsevilla syyskeleillä en pysty pitämään takkia päällä jos liikun vähänkään reippaammin tai enemmän (eli esim. kävelen pitkin kaupunkia), koska tulis liian kuuma. Yleensä kerran talvessa oon kunnon kuumeessa jokusen päivän, mutten sen enempää. Voiskohan senkin kerran välttää rokotuksella? Tiedä häntä. Jonkinlaista räkätautia poden tosin n. 2/3 vuodesta.
Muhun harvemmin myöskään iskee mitkään vatsataudit. Siihen vois olla ”syynä” esim. ei-niin-hygieeniset ruokailuolosuhteet tallilla (ja siellä muutenkin nielty kakan määrä), joskus syöty vähän pilaantunut ruoka ja pienenä ahmitut lumimäärät sekä nuollut kengänpohjat.
Ylihygieenisyydellä ei saada mitään muuta aikaan kuin liian herkkiä ja helposti sairastuvia ihmisiä.

[q]andi--:
Miksi eräillä ”kysy tyhmiä”-keskustelu karkaa lapasesta ja siitä kirjoitetaan kymmenien rivien sepustuksia?
[/q]

Kyllä se on kuule ihan lapasessa vielä, vaikka kirjoitetaankin vähän pidempiä vastauksia.

[q]Astaroth:
Sama pätee myös haavoihin, tulehduksiin yms. Parantuvat yllättävällä vauhdilla.
[/q]
Itse asiassa nyt kun asiasta mainitsit, niin sama taitaa päteä muhun. Haavat harvemmin myöskään mitenkään märkii. Tossa kun onnistuin jokunen viikko sitten vetämään juustohöylällä kunnon biitin pois peukalosta (ja -kynnestä) niin että veri lensi, ei mennyt kovin pitkään, kun sormi oli jo varsin hyvässä kunnossa. Uskon tosin, että haavan hoidollakin on osuutta asiaan - jotkut kun rakastavat haavojen hautomista, erilaisten voiteiden käyttämistä ja sitä kautta kaiken lian ruokkimista, kun taas itse haluan yleensä pitää haavat mahdollisimman avonaisina ja ”kuivina”. Näitä juttuja olen oppinut ehkä eniten hevospuolelta.

tohon vastustuskykyyn viel palataakseni... niin jos kerrankin mulla on hyvä sellainen kun en oo ikinä oikee kipeenä niin voiko se johtuu siitä et mä en syö oikeen ikinä antibiotteeja jos lääkäri määrää niin hikiseen syön viiden päivän lääkkeet ja sitten lopetan koska tunnen itteni niin terveeksi ja niitäkin syön 1-2kertaa vuodessa jos niinkään usein..
Tai sitten kun en syö ollenkaan mitään särkylääkkeitä ym muita lääkkeitä... edes kuumeeseen taikka päänsärkyyn ota mitään.. O_o
Kun tää asia kävi ihmetyttämässä kun yksi kaverini syö vaikka mitä lääkkeitä ym ja apteekkiin uppoo pieniä omaisuuksia jne jne ja se on silti kokoajan kipeenä ja hän tavallaan "huolehtii" ittestään että hän saa kaikki vitamiinit ym jutut ja silti hän on kokoajan kipee.. ja taas minä joka meen minne sattuu ja mitään vitamiini tabuja naamaani en tunge koska oksennan niin oon terve kuin pukki..

joten liika lääkitys / hoito voi osottautuu sittenkin omaksi turmioksi? *täh*(tää väite tuntuu vain niin tyhmälle mun päässä mut onko se totta?)

[q]Lene:
---
Epailija:
Motiivi, syy ja tarve eivät ole synonyymeja.
---
En niitä synonyymeiksi tarkoittanutkaan.
[/q]

Miksi sitten linkittää ne yhteen noi?

[q]
Vähän haittaa sellainen ajatustapa, että heti loikataan niistä heimo-olosuhteista nykyaikaan. Siinä välillä on ollut paljon merkittäviä ja olennaisia asioita.
[/q]

En minä ainakaan ole tuollaista hyppyä tekemässä. Ajattele vaikka harmaaväriskaalaa. Sijoitat heimokulttuurin toiseen päähän ja nykykulttuurin toiseen päähän. Vähän samalla tavalla se siirtyminen on tapahtunut ja välillä olleet merkittävät ja olennaiset asiat ovat olleet vain osa kehitystä.

[q]
---
Ja muutenkin kysyt vähän hassuja kysymyksiä. Kysy mieluummin, että miksi vaikka viisi, neljä tai kolme vuosisataa sitten kukaan mies olisi halunnut antaa naisten päättää asioista?
---
Heh, mun kysymykset on lähinnä retorisia kysymyksiä.
[/q]

Hyvä retorinen kysymys tuokin on.

[q]
Vallankahva ja vallankahva. Eihän naisilla ollut edes itsemääräämisoikeutta!
[/q]

No onko parempaa keinoa pitää toinen pois vallankahvasta kuin itsemääräämisoikeuden evääminen? No okei onhan niitä, varmaan, mutta hyvä keino tuokin.

[q]
---
Voi kuule kyllä se on. Nerous pitää jalostaa ja sille pitää antaa suunta, että siitä koskaan tulisi mitään. Jos koululaitos ei ota erikoislahjakkuuksia huomioon, eivät nämä todennäköisesti koskaan saavuta mitään.
---
Entäpä esim. Einstein. Tuskin häntä koululaitos tuki. Se todistaa, ettei koululaitos ole välttämätön. Nykyään tosin kyllä, koska kaikki tuntuvat ajattelevan, että jokinlainen oppilaitos on oppimisen ehto.
[/q]

Se todistaa, ettei sen aikakauden mukainen koululaitos ollut välttämätön (ainakaan Einsteinille). Eikä nykyinenkään ole välttämmätön. Sinä väitit, että koululla ei ole osaa eikä arpaa neroudessa (ei sanatarkka lainaus), enkä ole sen kanssa yhtään samaa mieltä. Monet kirkkaat mielet ovat hyötyneet koulutuksesta, vaikka todennäköisesti ovat kuluttaneetkin huomattavasti enemmän aikaa itseopiskeluiden ja muiden mietintöjen parissa.

[q]
No epäonnistuineita kouluja varmasti riittää. Esim. itse olen oppinut oppimaan, kehittämään itseäni ja ilmaisemaan itseäni vasta kaiken sen koulun jälkeen!! Mähän opin lukemaankin ennen koulua. Koulu vain vei mun mielenkiintoni totaalisesti kaikesta mahdollisesta. Voisi olla useammankin ongelma?
[/q]

Minulla taas ei ole hirveästi valitettavaa omasta koulustani, vaikka oppimismetodini ovat vieläkin huonot. Itseilmaisua, ajattelua ja muuta siellä sen sijaan oppi varsin nautittavalla tavalla (tästä suuri kiitos filosofianopettajalleni) ja ennen kaikkea siellä myös suurelta osin viihtyi. Enkä varmaan ole ainoa, joka ajattelee näin koulustaan?

[q]
---
On totta, että ennen muinoin naisilla ei ole ollut välttämättä hirveästi edes mahdollisuuksia hyödyntää lahjojaan (osaksi koska koululaitos ja muu yhteiskunta silloin suosi poikia?).
---
Aivan ja kaikki ”mullistava keksittävä” oli jo keksitty ennen kuin naiset saivat paremmat mahdollisuudet?
[/q]

Ei nyt ihan niinkään. Onhan sitä vieläkin mahdollisuuksia osoittaa neroutensa vaikka millä alalla, mutta jotenkin lähinnä jotkut astrologinaiset saavat julkisuutta - ja vieläpä naistenlehdissä. Eikö teillä ole minkäänlaista pr-tajua?

[q]
En itse pitäisi neroina pelkästään niitä, jotka saavat jonkinlaisen ulkoisen tunnustuksen. Ja aika kumma, että rajoitat nerokkuuden ainoastaan muutamiin tieteenhaaroihin. Vainko noilla voi olla nero? Tai älykäs? Tai vasta sitten, kun keksii jotain todella mullistavaa?
[/q]

Ei pelkästään, mutta monet nerot kuitenkin saavat edes jonkinlaisen tunnustuksen joko oman alansa yhteisöltä tai sitten muulta taholta. Nerot muistetaan, keskiverrot mielet painuvat unohduksiin. Ja se, miltä aloilta omassa muistissani olevat nerot ovat, johtuu ihan luonnollisesti siitä, että oman alan neroista kuulee eniten. Lisäksi filosofiaa on tullut luettua jonkin verran, joten sieltäkin on osa "suurimmista" jäänyt muistiin. Filosofia ja luonnontieteet... Jäähän sitä sitten tilaa vaikka musiikille (Bach, Beethoven, Raptor *g*), kuvataiteelle (Rembrandt(?), Picasso), ihmistieteille (Freud) ja niin pois päin.

Joillakin aloilla nerokkuus ei välttämättä liity älykkyyteen millään tavalla, toisilla (luonnotieteet ja filosofia) älykkyys korreloi ainakin jonkin verran nerouden kanssa. Tärkeintä on mielestäni kuitenkin omata sillä yhdellä (tai useammalla) alalla aivan omaa luokkaansa olevaa kyvykkyyttä.

[q]
Siis pointtinahan ei ole, että varta vasten pitäisi hakea naisia niihin hommiin, vaan että jos samaa työpaikkaa hakee nainen niin häntä ei pitäisi sorsia sillä perusteella, että naiset ovat keskimääräistä miestä heikompia, kyseisen naisen ollessa ainakin yhtä vahva muiden hakijoiden kanssa.
[/q]

Jos kyseinen nainen tosiaan on yhtä vahva kuin miehet ja kykenee tekemään yhtä paljon töitä kaiken sen puntiksellakäynnin lomassa, niin ei silloin toki olekaan mitään syytä syrjiä. Yksilöitähän sinne palkataan.

[q]
---
Naiset harvemmin omaavat sellaista ääntä ja olemusta, joilla saisi herätettyä tarvittavia tunteita kuulijoissa. Auktoriteetti kun nojaa vahvasti vain tunteisiin ja vaistoihin.
---
Sun pitäisi tavata mun ammoinen ratsastuksenopettajani. What a woman.
[/q]

No, poikkeuksia varmasti löytyy montakin.

[q]
---
Maanpuolustuskoulutusta, johon sivaritkin joutuisivat? No, ehkä jotain kriisinhallintaa tai vastaavaa voisi ajatella moisena koulutuksena. Ei ole mitenkään epäreilua, että naisille ei anneta valmiuksia maanpuolustukseen, koska mahdollisuus tähän on annettu jo ennen asepalvelukseen päästämistä. Naiset itse ovat valinneet, etteivät moista halua, jos ilman moista koulutusta ovat.
---
Siis mikä mahdollisuus annettu jo ennen asepalvelukseen päästämistä? Konkreettinenko?
[/q]

No mikäs muukaan? Käsittääkseni kaikenlaisia maanpuolustusleirejä on järjestetty jo pidemmän aikaa ja näille saavat osallistua niin naiset kuin miehetkin. Vuosiluvuista en ole varma, mutta muistaakseni näitä järjestettiin jo ennen kuin naiset saivat halutessaan pukeutua armeijan harmaisiin. Suurimpana esteenä maanpuolustuskoulutukselle on AFAIK ollut naisten oma mielenkiinto.

[q]UnityF:
tohon vastustuskykyyn viel palataakseni... niin jos kerrankin mulla on hyvä sellainen kun en oo ikinä oikee kipeenä niin voiko se johtuu siitä et mä en syö oikeen ikinä antibiotteeja[/q]

Ei, ihmiset vaan ovat erilaisia..

[q] jos lääkäri määrää niin hikiseen syön viiden päivän lääkkeet ja sitten lopetan koska tunnen itteni niin terveeksi ja niitäkin syön 1-2kertaa vuodessa jos niinkään usein..[/q]

Antibiootti kuurit pitäs aina syödä loppuun.. Koska idea on kuitenki poistaa taudin aiheuttaja kokonaan jotta se ei jäisi ”kytemään” elimistöön..

[q]Tai sitten kun en syö ollenkaan mitään särkylääkkeitä ym muita lääkkeitä...
edes kuumeeseen taikka päänsärkyyn ota mitään.. O_o[/q]

Särkylääkkeet onkin tarkoitettu kivun poistoon, eli kun kipu tai olo on sietämätöntä lääkitys on auttamasssa.. Kehon toiminta parantaa ihmisen.. (kivuton ihminen paranee, huomattavasti nopeammin)

[q]Kun tää asia kävi ihmetyttämässä kun yksi kaverini syö vaikka mitä lääkkeitä ym ja apteekkiin uppoo pieniä omaisuuksia jne jne ja se on silti kokoajan kipeenä ja hän tavallaan ”huolehtii” ittestään että hän saa kaikki vitamiinit ym jutut ja silti hän on kokoajan kipee.. ja taas minä joka meen minne sattuu ja mitään vitamiini tabuja naamaani en tunge koska oksennan niin oon terve kuin pukki..[/q]

Johtuu vaan siitä että ihmiset on erilaisia, jotkut on vaan alttiimpia sairauksille..

[q]joten liika lääkitys / hoito voi osottautuu sittenkin omaksi turmioksi? *täh*(tää väite tuntuu vain niin tyhmälle mun päässä mut onko se totta?)
[/q]

Jos syö vuodesta kolmensadan päivän ajan antibiootteja niin tietenkin tehot laskee ja resistentit kasvaa.. mutta esim kipulääkkeet kun ei vaikuta paranemiseen juurikaan... vitamiinit on tarkoitettu täyttämään vajeita ruokavaliossa.. eli jos syö oikein ja keho prosessoi vitamiinit oikein pitäisi pystyä elämään ilman vitamiini pillereitä..

Siinä nyt jotain, tälleen nopeesti aamulla...