SINKKULUUKKU
[q]Lilly, 23.5.2008 20:52:
Pitäsköhän muuttaa ulkomaille asumaan ku tuntuu et kaikki kunnon miehet on kadonnu jonnekki tai sitten joku toinen on jo ehtiny nappaamaan sen.*igor*
[/q]
Jäljellä ollaan vaan me kelvottomat yksilöt :D. Mut mä luin, että naisen kannattaa ottaa itseään rumempi mies niin mies ei juokse vieraissa ja suhde on onnellisempi ;).
[q]jammyG, 24.5.2008 03:40:
---
Mar6, 23.5.2008 23:12:
Kyl mä vähän luulen että tää klubbari tai bile-elämä ei ole se mistä mä lähen kunnon parisuhdetta etsimään.. Näin yhden melkein parinvuoden avoliiton sekä klubielämän tarjoamien osittaisten "pikasuhteiden" jälkeen luulen että rauhallisempia sekä tervehenkisempiäkin treffailumestoja on kun diskovalojen välke ja lasejen kilinä 
---
Ei sitten mennyt ihan perille mikä on teikäläisen ajatus mutta kerrohan mulle mitä mahtaa olla tämä "tervehenkisyys"? Itse olen tullut siihen tulokseen että toisen normi voi olla toiselle hyvinkin epänormi elämänasenne/ ajatusmaailma/ ihan se arjen toiminta. Olisikon nyt kuitenkin lausuttu maailman totuuksina ihan vaan omia mielipiteitä ajattelematta sitä, että disko voi hyvinkin olla joillekkin se luonnollisin paikka tutustua ihmisiin tai elämänkumppaneihin?
[/q]
Voi tietysti olla, ihan et ymmärtänyt juttua kuten tarkoitin..Itsekin meinaan bileet ovat olleet lähde moniin hienoihin ihmissuhteisiin, esimerkiksi nykyiset parhaimmat ystäväni ovat varmasti pitkälti sieltä!! Ei se toki mahdotonta ole että tulevien lasteni äiti kävelee aamubileissä vappuaattona vastaan mutta epäilen sitä vahvasti. Tervehenkisyydellä tarkoitan taas sitä että joka viikonloppuinen parin päivän dokaaminen ja valvominen bileissä ei välttämättä ole se mitä haluan elämältäni, monella himobilettäjällä (Kuten ehkä aikoinaan mullakin) elämän keskeinen sisältö ja tekeminen liittyy jollain tavalla noihin.. Absoluuttisia "maailmantotuuksia" tässä tuskin on kukaan taasen lausunut missään, ihan oma mielipiteeni asiasta(johon aika moni enemmän klubittanut varmasti yhtyy) 
[q]Epicuros, 20.9.2008 16:41:
---
mark hamilton, 20.9.2008 16:36:
---
Epicuros, 20.9.2008 16:33:
---
anis, 20.9.2008 16:25:
Kyllä ne vähän pahemmat pojat on aina ollu lähellä sydäntä*kuolaa*.
---
Määrittele paha poika. Meinaatko tällä nyt siis poikia jotka uhkailee turpaanvedoilla vai ihan kunnon rikollisia?
---
Niin mäkin.. joo.. onko se paha poika joka haluaa vaan pesää kun muijakin haluaa vai sitä.
Eri asia on ne jotka kiusaa muita ja vetelee turpaan niintä jotka on niiden mielestä "nöttejä"
---
hmm.. "pahapoika" silleen hyvällä tapaa vois meinata sellaista naisille, et on mies jolle ei vittuilla. Eli vähän, kuin sellaista turvallisuudentunnetta tuovaa karjua (?)
[/q]
mää en nyt taas ymmärrä tästä mitään mutta kannattaisi ottaa oppia "kasanovasta" jos naistenmies haluaa olla.
[q]larzizi, 10.10.2009 15:40:
---
vala, 10.10.2009 14:10:
Jotkut ovat hehkuttaneet täällä kuinka hienoa on olla sinkku. Mulla taas kaikki ihmiset "ympärillä" seurustelee, niin eihän niillä sitten tunnu aika olevan muille. Saa kyllä mennä ihan vapaasti, se on totta, mutta kunhan sen tekee sitten yksin. En mä kyllä edelleenkään näe mitään hienoa tässä*ding*
---
Onhan se toki vähän erilaista sinkkuilla, jos oikeasti kaikki kaverit on jo pariutunut. Itse nautin sinkkuilusta yli kaiken, mutta pakko myöntää, että ei tää ehkä olisi ihan samanlaista ilman sinkkukavereita, jotka on yhtä kovia menemään kuin itse.
[/q]
Tämmöistä on aika jännä lukea, koska itse koen välillä olevani kovempi menemään kuin monet sinkkukaverit. :D Miksi seurustelun pitäisi olla jokin ''kahlitseva tekijä'', en kässää.
Tosin, mulle tekisi varmasti hyvää välillä rauhoittuakin ja olla enemmän kotona, ja tänään vietänkin kerrankin koti-iltaa. :) Pään tuulettaminen tuntuu kuitenkin olevan nykyjään mulle hyvinkin tärkeää, ja pään tuulettamisella en tarkoita yltiöpäistä ryyppäämistä, vaan ihan vaan illan viettämistä tanssien / kavereiden kanssa. Meen fiiliksen mukaan. Ei ole lapsia, niin voi vielä mennä vapaammin. Mielummin viipottaa menemään nyt, niin voi sitten joskus hyvillä mielin vähän rauhoittua. Tää on tätä elämänvaihetta.
Mutta joo, mun elämää rajoittaa kyllä eniten mun työ. Nyt vaan sattuu olemaan tämmöinen kausi, kun on useampi viikendi peräjälkeen vapaata, pitää otella ilo irti! Kerrankin ehtii näkemään immeisiä!
Harmi tosiaan, jos jollakulla sellainen tilanne, että ystävyyssuhteisiin vaikuttaa ystävien tai oma siviilisääty, ite ei halua antaa moisen vaikuttavan mitenkään radikaalisti. Toki jos on jo perustanut perheen lapsineen, niin silloin mennään hyvin pitkälti lasten ehdoilla, eikä aikataulujen yhteensovittaminen ole aina helppoa.
[q]larzizi, 16.10.2009 19:18:
Ei se kaikilla olekaan "kahlitseva tekijä", mutta valitettavasti joillain se vaan menee niin. Ihan riippuu henkilöstä. Kyllä mun jotkut seurustelevat kaverit käy muiden kanssa ulkona ihan yhtä paljon (ellei jopa enemmänkin) kuin jotkut sinkkukaverit. Mutta kyllä niitäkin tapauksia on, jotka on seurustelun alotettuaan kadonnut kokonaan neljän seinän sisälle oman kullan kainaloon.
[/q]
Niin, ja sit on niitä sinkkujakin, jotka on jo menovaiheensa eläneet, eikä jaksa aina ravailla kylillä. :) Tapauskohtaista kaikki tyynni.
Itselle ei ole koskaan tullut mieleen, että kumppani korvaisi kaverit tai toisin päin, suht surullistahan se on jos seurustellessa ei pidä mitään yhteyttä kavereihinsa, ja sitten mahdollisen eron tullessa onkin parasta kaveria taas kaikkien kanssa. Sellanen sopiva balanssi elämässä on hyvä olla, myös ihmissuhteissa.
Toisaalta, kyllä hyvää ystävää voi nähdä joskus pitkänkin tauon jälkeen niin, että kummankaan ei tarvitse kyseenalaistaa toisen ystävyyttä. Voi ikään kuin jatkaa siitä, mihin jäätiin, jos molempien elämäntilanteet ovat olleet sellaiset, ettei ole ehditty näkemään aikoihin.
Enpä siis minäkään halua yleistää tai arvostella, jokainen toki toimii parhaaksi katsomallaan tavalla. Lyylikki tuossa kirjottelikin jo ihan hauskan pointin myös. :)
[q]Zeratul, 10.4.2009 23:23:
...naikkonen tuli kyselee tanssipartneria, johon ihan vakavana vaa tokasin et "johan tää biisi on ihan just loppumassa". 
Great success!
[/q]
Totaalireps :DDD Soot kyl nii hellyttävä negis! <3
[q]Freja, 31.10.2009 11:08:
Nii en siis sano että vuorotyö estäis seukkailun mut ei se siitä mitenkään helmeekään tee.
Riippuen toki varmaan vuorotyönkin ajankohdista, itellä ei ikinä ollut "tää on iltaviikko, si yöviikko, si vapaa, si aamuviikko"-tyyliä, vaan työvuorot heitteli miten sattuu. Se oli hajottavaa ihan muunkin elämän kannalta, ei siin oikee ystäviäkään enää nähnyt.
[/q]
Kuulostaa pelottavan tutulta. :/ Silloin, kun kerrankin olisi vaikka ilta vapaana, on useimmiten niin väsynyt, että ei yleensä jaksa mitään.
Ja joo, mulla onneksi asia etenemässä, pomolle on jo juteltu. Jos ei työvuorojen hienosäätö auta, niin sitten duuni vaihtoon. Vaikka mä tykkään ihan älyttömästi mun työstä ja se on sisällöltään juuri mun juttuni kaikessa monipuolisuudessaan, niin en ole kuitenkaan valmis uhraamaan omaa terveyttäni ja koko muuta elämääni työlle. Tää on ollut kyllä vaikea päätös, koska mä en haluaisi lähteä tuolta. Oon kuitenkin joutunut hyväksymään, että viime kädessä niin tulee käymään.
Jep, elämä on valintoja. Parisuhde ei todellakaan ole aina mitään herkkua, saatika jos toinen on kroonisesti väsynyt ja elelee ihan omissa rytmeissään, ja tuntuu olevan koko ajan töissä. Ja kerrankin kun ei ole, nukkuu vaan. Mutmut, kaikkea ei voi saada kerralla.
[q]Zeratul, 24.9.2009 18:27:
Vanpy:
...kuinka muka heti ensinäkemältä voisi tietää haluavansa olla muuta kuin kaveri - tai pikemminkin edes kaveri -, vaikka ei ole vielä edes jutellut henkilön kanssa.
Zera:
No nimenomaan ei voi tietää et haluis varsinkaan kaveriks. Loput selitykset on kai keivettavissa tosta yllä olevasta.
Vanpy:
Ja tosta kättelystä, toihan oli nyt vähän huono esimerkki, koska sä et ollut siinä aktiivisena toimijana...
Zera:
Tarkotus oli vaan antaa jotain kuvaa siitä miten upeesti sitä kykenee käyttäytymään vieraiden kanssa. Et jos tilanteessa jossa itellä ei oo mitään mielenkiintoa toista kohtaan voi jo mennä ihan lukkoon ja olla hämillään, nii mites sit ku kyseessä on henkilö jota kohtaan tuntee voimakasta vetoa? (Nyt en muista enää mihin oli linkitetty, mut tutkimuski sen kerto et miehen ei tarvii ku hetki jutella mielestään viehättävän naisen kaa nii johan aivotoiminta rupee lyömää tyhjää :P)
[/q]
No mutta mitäs sitten meinasit tällä:
Zeratul, 24.9.2009 17:04:
...enkä nyt omalta osaltani jaksa valehdella et miellytävän näkösen naikkosen nähdessäni olis mielessä et "voi vitsi et ois kivaa jos toi ois mun kaveri".
Mä meinaan ymmärsin ton niin, että jos näät miellyttävän näköisen naikkosen, niin se pelkkä ulkoinen olemus riittää jo siihen, että haluaisit olla ihan muuta kuin kaveri (as in päästä intiimipuuhiin), ja nyt kuiteskin sitten oot kumonnut aiemmat puheesi? (En tosin jaksanut quotata niitä kaikkia tähän. Puhuit siis kuitenkin siitä, että naisen käyttäytyminen vaikuttaa asiaan, ja että ethän sä voikaan tietää pelkän näköhavainnon perusteella, että haluatko edes sänkyyn kyseisen naisen kanssa.) Sorry, mut wut? Eli voitko vai etkö? Jaa / Ei, plz?
Nii, ja ei kaikilla miehillä ala aivotoiminta lyömään tyhjää, joten Et Vaan Osaa! Harjoitus tekee mestarin, joten aloita kättely jo ensi lauantaina, kun oisi dnb-bileetkin tarjolla!
[q]Zeratul, 24.9.2009 19:16:
HÖLÖPÖLÖ
[/q]
Ok, näin kiteytestysti, mä en kyl vieläkään hiffaa. Ehkä sä ootkin se tippaleipä ja mä putki.
Mut ei siin mitää, antaa juhlien jatkua!
Niin, ja mun mielestä sen ei tarvitse tarkoittaa mitään kaverina lähestymistä, jos kättelee ja esittelee itsensä. Se on sellanen yks ihan loistava perusjuttu kaikessa yksinkertaisuudessaan ja yleensä toimii keskustelun avauksena. Jos sä haluat saada naista / naisen, niin on aika tyhjä arpa kirota niitä ja niiden ''vaatimuksia'' sen sijaan, että opettelisit pelaamaan korttisi oikein.
(Joojoo, ei asiat ole niin yleistettävissä ja niin mustavalkoisia, mutta on aina ilo quottailla kanssasi! <3)
[q]Zeratul, 24.9.2009 19:35:
Nii toi kantaa ehkä sen ekat viis sekkaa, mut mites siitä eteenpäin?
---
Kato ku on tarpeeks kauan ilman tiettyjä asioita nii vierotusoireetki pikkuhiljaa lakkaa. Ehkä mua ei sit vaan kiinnosta tarpeeks ku en vaivaudu käyttäytymään niin ku joku muu haluis.
Et kai nyt joutuu olee samaa mieltä ton ezzyn kuvan kaa. 
[/q]
No ootko sit testannut suoraa toimintaa? Nyt tarvittas vähän empiiristä aineistoa tähän sun väittämien tueksi! Voihan olla, että jotkut naiset tykästyvät suoraan lähestymistapaasi!
Vai ootko vaan kehitellyt kaikki nämä olettamukset päässäsi ilman omakohtaista kokemusta? Ei toisten puheisiin kande luottaa niin paljoa kuin omiin kokemuksiin, yrittänyttä ei laiteta!
(Tosta fraasista sais muuten väännettyä vaikka mitä tulkintaa...)
[q]Zeratul, 2.3.2009 15:47:
Näköjään jäi mun tehtäväks korjata asia.
Koneeltani siis löytyy Vampire Princess Miyu niminen animesarja, jolla ei siis oo mitään tekemistä minkään sortin pornon kanssa. Nimiä tässä mainitsematta, joku sattu näkee moisen olemassaolon johon instant reaktio "sul on jotai vampyrella pornoo tääl!"
[/q]
No NYT moon otettu! Animehahmothan on nimittäin kuuminta hottia! <3
:D
[q]AnderS, 26.3.2008 14:31:
Jos tämä juttu menee palasiksi niin sitä varten on keksitty alkoholi ja rob zombie :D
[/q]
Ahaha, repesin
Ei mut oon aikasta lailla samoilla linjoilla siinä, että siinä vaiheessa jos molemmilla hyvä fiilis niin ilo irti vuan. Toisaalta oon myös sitä mieltä, että hiljaa hyvä tulee, eikä liikaa makiaa mahan täydeltä liian lyhkäsen ajan sisään, eli suht ristiriitaista. :D Ehkä voisinkin sanoa, että ei ole olemassa yhtä oikeaa kaavaa, on olemassa erilaisia tilanteita ja erilaisia ihmisiä.
Kaikenmaailman vaiheilusta ja pelaamisesta en kuitenkaan tyksi yhtään, kyllä mä sit sopivan ajan kuluttua lätkäsen omat fiilikset pöytään ja jos toinen menee puihin ni menkööt. Kyllä kaloja riittää meressä, sanokaa mun sanoneen. Kyllä sen tietää jos toisesta tyksii ja toisen kanssa haluaa aikaa viettää ja tutustua, eihän sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että pitäisi heti sännätä alttarille. Tässä elämänvaiheessa mulla ei kuitenkaan ole enää mitään intoa mihinkään suhteeseen, jos miehessä ei ole potentiaalia elämänkumppaniksi ja lasteni isäksi. Nämä hommathan tosin ilmenevät kunnolla vasta ajan kanssa, mutta mitkään haahuilijat ei kiinnosta. Säädöt on säädetty.
Ite oon tyytyväinen siihen, että oma homma alkoi ystävyydellä, ehti rauhassa tutustua toiseen ja omiin fiiliksiinsä. Mähän olin juuri päättänyt, että pysyn ihmissuhehässäköistä kaukana ja keskityn itteeni, joten oli suht kova pala myöntää itelle jossain vaiheessa notta ookoo, taidan tykkää tosta tyypistä. :P
Mutjoo, näihä siinä usein käy, sillon ku vähiten etsii mitään niin löytää sattumalta. Hyvä homma sinänsä, koska eipähän tule täytettyä mitään aukkoja toisella immeisellä (paitti sit kun homma menee fyysiseksi :D). Oonpahan taas niin hauska että voe tokkiisa.
Elämässä yleensä ottaen on imho hyvä muistaa nauttia tästä hetkestä, ei tuijotella liikoja menneisyyteen eikä tulevaan. Varmuuttahan ei ole muusta kuin kuolemasta jossain vaiheessa (eikä ehkä siitäkään, kukapa tietää mitä tapahtuu kun astuu rajan yli). :P Meikä vois ainaki alottaa uuden uran pyhänä lehmänä, kun märehtimisen taidan jo entuudestaan.
vituttaa
[q]infinitehuman, 10.6.2009 01:16:
Siveyttä en etsi... ;D Lähinnä semmosta tervettä maanläheistä ateististä / tasa-arvoa kannattavaa järkeä ja rentoutta (ei jeesustelijaa tai semmosta henkilöä joka elää pumpulissa).
Esim. viime treffeillä neiti kertoi ettei lue kirjoja (ei jaksa)...
...tuli semmoinen olo ettei tässä olla samalla taajuudella ei mitenkään.
[/q]
Pakko kysäistä, miten määrittelisit älykkyyden ja viisauden eron?
Itse arvostan enemmän jälkimmäistä, koska moni todella älykäs ihminen voi olla todella pässi esim. maalaisjärjen ja ns. elämänviisauden suhteen. Esimerkiksi akateeminen älykkyys on asia, jota tässä maailmassa tarvitaan etenkin tietyissä ammateissa, mutta itse olen ainakin kohdannut akateemisesti todella älykkäitä ihmisiä, joilla puolestaan on todella suppea maailmankatsomus ja tietynlaista kypsymättömyyttä mm. asenteissa toisia ihmisiä ja erilaisuutta kohtaan.
Quottasin lisäksi tuon kirjajutun, koska itse kuulun niihin ihmisiin, joilla on aina koulu mennyt kiitettävästi, stipendejä tuli joka vuosi ala-asteen ekalta lukion vikaan luokkaan, eikä senkään jälkeen koulumenestyksen kanssa ole ollut mitään onkelmia. Moni luulee, että olen näin ollen kova lukemaan, mutta päin vastoin, olen aina ollut huono pysymään aloillani ja avaamaan kirjaa. Mä olen juuri niitä, jotka ei yleensä jaksa lukea kirjoja, koska olen enemmän auditiivinen ja kinesteettinen oppija. Myös elämäntyylini, including my job, on sellainen, että olen aika paljon menossa ja liikkumassa koko ajan (tässä tosin minun pitäisi skarpata ja osata välillä oikeasti pysähtyä).
Onko anti-lukutoukat mielestäsi automaattisesti astetta vajaampia älykkyydeltään / viisaudeltaan kuin sellaiset, jotka lukevat paljon? Mä itse koen, että elämässä on paljon asioita, joita ei voi oppia kirjoja lukemalla vaan uskaltamalla elää. Kirjojen lukeminen on toki monelle rakas ja hieno harrastus, mutta en lähtisi ihan vielä sen perusteella arvottamaan ketään tai plussaamaan / miinustamaan pisteitä. :)
(Tosin, ehkä tuo treffikumppanisi anti-lukutoukkamaisuus liitettynä siihen, ettei häntä kiinnostanut maailmanmeno teki kokonaisuudesta luotaantyöntävän, mutta tulipahan taas väännettyä tikusta asiaa, as always! <3)
[q]niomic, 14.4.2009 01:29:
Yhdessä tekeminen ja sumpliminen ei tarvitse olla luonteeltaan mitenkään kahlitsevaa. Se kuitenkin vaatii toisen huomioimista ja aika varmasti joskus myös luopumista joistain asioista (ainakin tapauskohtaisesti). Veikkaisin kuitenkin, että maalaamasi kuva suhteesi realiteeteista vaikuttaa suurimmalle osalle seukkaus- ja sinkkuluukkulaisista aika erikoiselta, väljältä ja ehkä jopa etäiseltä.
[/q]
Voipi olla, mutta jätinkin kirjoittamatta siitä puolesta, joka myös on (luonnollisestikin) läsnä parisuhteessa: yhdessä tekeminen ja oleminen. Itse koen, että homma toimii, kun yhteiset kuviot ja omat kuviot kulkevat rinta rinnan. Keskityin kuitenkin kirjoittamaan tästä toisesta puolesta, jonka puuttumista Camomilli sivuutti kirjoituksessaan.
Niin, ja toki jokaisessa suhteessa tehdään jonkinmoisia kompromisseja. Pidän asiaa niin itsestäänselvyytenä, etten edes jaksanut kirjoittaa siitä. :) Se onkin sitten eri asia, millaisissa asioissa niitä kukin pariskunta tekee.
[q]Lyylikki, 24.5.2008 10:29:
--clip--
[/q]
Mutta eikös se ole usein niin et elämä rauhottuu helpommin sitten kun sen sydänkäpysen löytää? Tai ei ainakaan tuu niin tylsää himas yksin istuskellen ku sinkkuna tulee :D ni voi sit useemmin jäädä sinne tai miettii jotai muuta kehittävää tekemistä. Niinkuin nyt vaikka se luontoon meneminen tai näyttelyis käyminen <3
[q]Josssu, 26.12.2008 17:33:
Mä voisin harkita täältä lähtöä jos löytyy nämä kriteerit täyttävä mies:
-
8. Pitää eläimistä ja etenkin poneista ja vie mut tallille pari kertaa viikossa.
[/q]
Äh no niin mut siis tallit o iha ällöi, enkä oikee hirveesti tykkää edes metukasta 
[q]Ozie, 26.12.2008 22:25:
---
opmdevil, 26.12.2008 22:14:
---
mark hamilton, 26.12.2008 22:08:
Olenko jotenkin jälkeen jäänyt kun itellä on ikää 30 ja jotkut 18-20vee mimmit tulee puhuun eikä muut...??????????
---
Eihän tuollainen kymmenen vuoden ikäero merkkaa sitten mitään kun sä olet 60 ja se on 50. Joten kaikin puolin optimi järjestely.
---
Niin tai sitte jos se nainen on yli 16!
[/q]
vanha keravalainen sanonta: when she's 8, it's too late.
[q]mark hamilton, 27.12.2008 12:45:
Tästä tuli mileen että kannattaa tutustua Maajussille-morsian ohjelmaan. Ainakin toi poni ja muut eläin jututu toteutuisi.
[/q]
Hahah
Se on kyllä vähän ongelmallista kun tulevalla tyttöystävällä pitäisi olla jonkinlainen kiinnostus konemusaa kohtaan. Ja eipä sitä hirveästi ole vaihtoehtoja mistä moisia löytää. En nyt täältä klubbarista hirveän tosissaan seuraa etsi ([size=7]Joo kyllä mulle toki voi niitä treffikutsuja laittaa[/size] *nauru*). Jotenkin vaan on sellainen tunne (epäilemättä virheellinen ja yltiöromanttinen), että siihen oikeaan vaan törmää ainoastaan ihan oikeassa elämässä. Bileissä tai jossain muualla, saas nähdä...