Unet ja muut houreet

[q]extramppa, 13.9.2005 21:08:
---
mufasa2, 13.9.2005 20:59:


ja olis erittäin hyvä homma jos unia vois tallentaa vaikka DVDlle niin sais katsoa seuraavana päivänä

---


Ai saateri, mikä historiikki mulla oliskaan koossa! Toi olis kyllä yli siisti juttu, töpseli vaan nenään yön ajaksi ja kaikki tallentuis...*iloinen*
[/q]

voisin antaa mitä vaan unentallennuslaitteen keksijälle


[q]jago, 13.9.2005 21:09:
---
mufasa2, 13.9.2005 20:59:
onko kenelläkään niin, että jos unes puukotetaan tai ammutaan niin tuntee sen kivun (hieman lievempänä kylläkin)? oon nähnyt monta kertaa sellaista unta...

---

Tuo puukotus uni oli semmoinen että tunsin selässäni jotain, mutta se ei ollut kipua vaan pelkkä ihmeellinen tuntemus


[/q]


mulla taas josku on kipua ja joskus sellane hämärä tunne.. en osaa oikein selitää

[q]extramppa, 13.9.2005 21:08:
---
mufasa2, 13.9.2005 20:59:


ja olis erittäin hyvä homma jos unia vois tallentaa vaikka DVDlle niin sais katsoa seuraavana päivänä

---


Ai saateri, mikä historiikki mulla oliskaan koossa! Toi olis kyllä yli siisti juttu, töpseli vaan nenään yön ajaksi ja kaikki tallentuis...*iloinen*
[/q]
olishan se upeeta koska hirveemäärä mun unistani on parempia kuin mitkään leffat mitä tvstä näytetään. niissä on usein uskomattomia värejä joita ei oikeessa elämässä ole olemassakaan mutta unessa ne on selvät(ja mä pystyn edelleen nähdä ne muistona viellä nykyäänkin). juonet on uskomattoman hyviä ja lopputulos ei koskaan ole ennalta arvattava. Joskus olen ajatellut että kirjottaisin kirjan jostain unestani koska ne on ihan järjettömän upeita

paitsi ne seksiunet jossa ei meinaa "osua" kohteeseen

melkein aina luiskauttaa ohi tai joku tulee keskeyttämään homman..

[q]mufasa2, 13.9.2005 21:15:
paitsi ne seksiunet jossa ei meinaa "osua" kohteeseen

melkein aina luiskauttaa ohi tai joku tulee keskeyttämään homman..
[/q]
Mulla ei semmosii oo koskaan ollut. nään yleensä ottaen seksiunia aika harvoin. Tosin nyt viimeaikoina oon nähnyt aika paljonkin niitä mikä kummastuttaa mua.
Seksi sujuu aina hyvin niissä ja ne onkin niin kiihottavia että ei uskalla koskee siihen koska kerran tuntui siltä että yksikin nytkähdys ja lentää ja lujaa ja äänekkäästi(märkiä unia en oo koskaan nähnyt)

Ou mai gaad.
Näin viimeyönä unta et rakas äityliini rännitti jotain, en tiedä mitä, ja ihmetteli et miks olin vihanen sille.
Sit se oli aivan pihalla ja oli muka järkyttyny kun se ei tajunnu mistään mitään ja kaatuili ympäri keittiöö.
Järkyttävää mitä ihmisen pienessä päässä liikkuu...
Onneks nään sen huomenna

Näin sellasta unta viime yönä, että me asuttiin luolassa. Siellä oli mun lisäksi ruotsinmaikka ja jotain mulle tuntemattomia ihmisiä. Se oli sellanen valosa korkee luola, siellä oli tippukiviä katossa ja ainoot muuta elävät olennot oli lentäviä ötököitä ja perhosia. Sitten mä kattelin siellä mustavalkokuvia matkakohteista ja sinne oli joku liimannut värikuvia erilaisista jaloista sinne tänne. Jotain muutakin siellä tapahtu, mutta en muista mitä. Hassu uni oli.

Näin vähän pelottavan mut myös vähän jännittävän unen tossa lööpiessäni. Oli joku 5-kerroksinen rakennus ja jostain syystä halusin mennä hissillä ylimpään kerrokseen ihan vaan katsomaan miltä siellä näyttää. Yllätyksekseni neljännen kerroksen jälkeen hissin seinät katosivat (jäljelle jäi vain pyöreä metrin korkeudella oleva kaide), ja hissi nousi suuren valkoisen kammion läpi ylimpään kerrokseen. Ylin kerros oli jonkinlainen maisemakerros, sellainen pyöreä, pyörivä kahvila jonka kaikki seinät on lasia. Ainoa outous oli siinä että tämä kerros olikin vain noin 3 metriä merenpinnasta ja keskellä ulappaa, lähellä Helsingin rannikkoa. (Loppurakennus oli siis veden alla.)

Sieltä oli kyllä upeat maisemat; aurinko ripotteli jalokiviä laineille ja taivas oli upean värinen, ja kerroksessa kuului kaunista pianomusiikkia. Paikalla oli joku 5-10 ihmistä itseni lisäksi, ja kaikki olivat ihan rentoina ja nauttivat tilanteesta.

Sitten, huomasin että yhdestä suunnasta lähestyi n. 10m korkea aalto kovaa vauhtia, ja kun se paiskautui rakennuksen seinään, tunsin kuinka koko rakennus huojui hieman. Kaikki menivät hiljaisiksi mutta sitten olivat vaan tosi impressed kun se oli jotenkin niin hienoa ja erilaista.

Sitten rakennukseen iski toinen aalto, ja kolmas, joka kerta voimakkaampina. Joka kerta rakennus natisi liitoksistaan ja ihmiset alkoivat panikoimaan. Kaikki ryntäsivät hissiin, mutta en itse mahtunut sinne - ja lisäkseni ainoastaan kahvilan "emäntä" jäi paikalle. Hän sanoi ihmisille että kahvilaa EI suljeta, että ei ole mitään hätää. Nainen itsekin vaikutti vähän epäröivältä, ja kun kysyin kokeeko rakennus useinkin näin vahvoja aaltoja niin hän oli vaan hiljaa ja katseli ympärilleen hieman ahdistuneena.

Lopulta kaikki muut saivat ahtauduttua hissiin joka lähti alaspäin, mutta he olivat vain juuri ja juuri kadonneet näkyvistä kun kuului valtava rysäys - neljännen kerroksen seinä oli revennyt aaltojen voimasta, ja pystyin vain kuvittelemaan kuinka avoin hissi täyttyi vedestä, ja kuinka siellä olevat ihmiset hukkuivat ahtaassa hississä, avuttomina tehdäkseen asialle mitään.

Yksi aalto lisää ja neljäs kerros - ikäänkuin rakennuksen "kaula" - murtui kokonaan, ja ylin kerros putosi veden päälle. Ihmeen kaupalla se kellui, mutta hissikuilusta alkoi tihkumaan vettä sisälle, ja tajusin että hissikuilu oli ainoa ulospääsykeino - mekin hukkuisimme sinne jollemme keksisi jotain ja pian. Kysyin emännältä oliko katossa mitään luukkua mitä kautta pääsisimme ulos, mutta hän vastasi kieltävästi. Olin pikemmin vihainen avuttomuudentunteestani kuin peloissani, ja huusin että onhan siellä pakko olla jonkinlainen luukku.

Ja olihan siellä. Kiipesin hyllyjä ja putkia pitkin katonrajaan ja avasin luukun, ja huokaisin helpotuksesta kun se aukesi. En kuitenkaan mennyt ulos koska aallot olisivat huuhtoneet minut mereen alta aikayksikön - kaivoin kännykkäni esille ja soitin äidilleni. Kerroin tilanteen (äiti ei aluksi tajunnut kuinka suuressa vaarassa olin, meri on hyytävän kylmä jo tähän aikaan vuodesta), ja juuri kun olin selittämässä missä olimme ja että hänen täytyisi soittaa helikopteri tai vastaava pelastamaan meidät, rakennus iski rantahiekkaan - olimme ajautuneet rannalle.

Varovasti kurkistin ulos ja huomasin että olimme kuin olimmekin turvassa. Katselin ympärilleni, yrittäen kuvailla äidilleni sijaintiamme - näin oikealla puolellani vesistön toisella puolella jonkinlaisen tehtaan, jonka tällä seinustalla oli valtava rautainen aarnikotka sekä vastaavan kokoinen rautainen karhuveistos; karhu hönkäisi tulta ja aarnikotka lähti lentämään meitä kohti. Piilouduin sitä rakennuksen seinän vierustalla, mutta tajusin että emme olleet enää Helsingin lähistölläkään...

Ja sitten heräsin.

Ahdistavinta tuossa unessa oli se avuttomuuden tunne. Kaikista mahdollisista kuolintavoista pelkään ehkä eniten hukkumista (minulla on ollut allergista astmaa ja tunne että ei saa henkeä on aivan kauhea), mutta tuossa unessa ahdisti myös se että ylin kerros ajelehti avomerelle enkä tiennyt miten päästä sieltä takaisin. Minulla on silloin tällöin painajaisentapaisia unia siitä että pystyn lentämään, mutta tuuii onkin vahvempi ja vie minut kauas pois.

nään aina ihmeellistä unta kun oon kuumeessa...Kävelen jossain metsässä jossa on helvetin isoja puun runkoja joiden yli pitää kiivetä,ja hetkessä oon niin iso että tallon ne puut,tai sit ne muuttuu niin pehmeiks ettei niistä saa kii..ja sitä jatkuu koko yön,kun rämmin siel metsässä.Se on ahdistavaa! Muistan et ekan kerran näin sitä unta joskus 5-vuotiaana!!Tosi oudot noi ihmisen aivot..*nauru*

[q]Jemelyn, 23.9.2005 00:08:
nään aina ihmeellistä unta kun oon kuumeessa...Se on ahdistavaa! Muistan et ekan kerran näin sitä unta joskus 5-vuotiaana!!Tosi oudot noi ihmisen aivot..*nauru*
[/q]

Mulla täysin sama juttu! Joka ikinen kerta aivan sama uni.. mut mistköhän ihmeestä se ees johtuu..

Mie oon nähny parina yönä sellasta unta jota miettii aamulla että onko tuo ollu totta ja selaa puheluita todistaakseni itselle että unta se on ollu. Uni alkanu tilanteesta mihin se valveilla oleena jäi.*ding*

Olen tainnut aiemminkin mainita että kuumeessa näen ahdistavia, toistuvia unia joissa ei edes oikeastaan tapahdu mitään. No, tänään kun nukuin päikkäreitä niin näin jälleen vastaavia unia - jotain siitä että jokainen yskäisy vie minut lähemmäs täydellisyyttä, ja sitten siinä oli jotain taulukoita... - mutta pointti siis siinä että mulla ei ollutkaan tällä kertaa kuumetta.

Siinä heräillessä (olin vähän myrtsinä kun ois nukuttanu viel makeasti mut mulla hajoo pää noihin uniin) huomasin sitten että se chillisetti mitä olin nukkuessa kuunnellut oli myös aika jankkaavaa. Aiemmin olin ajatellut että eihän se haittaa jos yks biisi siellä täällä on vähän toistuva, mutta sitten tajusin että monta kertaa olen nähnyt monen tunnin tuntuisen unen viidessä minuutissa... Joten jos musiikki vaikuttaa alitajuntaan ja uniin kun nukun (olen aika herkkäuninen), se saattaisi olla selitys.

Tää on unta tai ainaki valveunta
Olin sänngyssä ja puhuin silmät kiinni että ota se pitsa pois sieltä se palaa kohta. Se on siellä videoissa ja luulin että juho istuu sohvalla ja odottaa pitsanvalmistumista. vaikka se nukkui oikeesti mun vieressä*ding*

Kiva herätys työpäivään;
näen jotain tilannekomiikkaan liittyvää unta (ei voi muistaa enää mitä)
ja herään siihen kun repeen ihan täysillä (nauramaan).
Naapurit ehkä vähän ihmetteli kun maanantai-aamuna klo 05 kuuluu seinän läpi kauheeta räkätystä.

Suosittelen, lähtee päivä hyvin liikkeelle

Näköjään on tunkeutunut työni myös uniini. Puhun hirveästi unissani kullalleni. Englanniksi

pitkästä aikaa oon nähny ihanaa unta ja kiitos kuuluu metsänhengelle siinä unessa on kaikki otukset josta välitän..*sydän*


mun uni:
Minä ja menninkäinen ja kaikki te rakkaat olitte peikkometsässä.
Siellä on sateenkaarenvärinen taivas ja puut on paksuja ja ne kimaltelee sillee jännästi. Puissa menee erivärisiä lyhtyjä joiden ympärillä tanssii keijuja ja niin ne näyttää niin satumaisen upeilta. Paikka kuhisee erillaisia ihmeellisiä sieniä ja kukkia ja siellä on paljon perhosia ja oravia ja muita metsän eläimiä. Osa sienistä on niin isoja että niitten päällä voi chillaa ja nauttii pienen karkkikaupan antimista. Karkkikaupasta joka on ison puun juuren kohalla niin siellä myydään tikkareita, hattaraa, vilkkuvia härveleitä ja kaikkee hauskaa mikä saa vaan ihmiset hymyilemään.
Suurin osa paikasta on uv:n peitossa, kasvitkin hohtaa uv:na ja kaikki on niin mystistä. Sitten keskellä metsää on suuri aukio jossa kaikki on niin värikästä ja se sateenkaaren värinen taivas näkyy ja lyhtyt valaisee paikan kauniisti. Siinä keskellä on nuotio. Se on vieoletti nuotio joka muuttaa värii välillä turkosiiksi ja siitä punaiseksi.. Se käy kanssa sateenkaaren värejä läpi ja rätisee sillee kivasti.. Ja siinä nuotion ympärillä tanssitaan me. Musiikki kuuluu kaikkialta me kuunellaan iloista soundii.. Kun Alphaville - Forever Young (Happy Hardcore Techno Remix) alkaa soimaan niin taivaalta alkaa satamaan hileitä jostain tulee tuulen kevyt tuulen puuska ja tuo mukanaan paljon saippuakuplia ja sen jälkeen ilmapalloja.. Me tanssitaan ja leikitään, hymyillään ja ollaan niin onnellisia. Me ollaan peikkometsässä. Sinä, minä ja kaikki jotka rakastaa iloista musiikkia. *sydän*

Hauskaa sinänsä, että löysin tämän aiheen täältä.
Just viime yönä vähä kävi sillee, että näin jonkun asteista kauhu-unta. Juoksin vaa metässä ja joku jahtas mua koko ajan ja huuteli "takasin! tule takasin"... No paniikissahan sitten tipahdan (?luultavimmin?) sängyltä alas ja lyön pääni yöpöydän reunaan.
Iski paniikki vaan kun luulin, että nyt se sai mut kiinni

tässä on oltu pari päivää kuumeessa ja unet on ollu aika sairait..

eli maanantaiyönä näin tai koin seuraavaa..
en tiä mihin aikaan tää oli yöstä mut olin hereillä unessa omassa sängyssä tai sitten sellain puoliunessa. No pidän makuuhuoneen ovea hieman raollaan ja sielt raosta näkyy eteisen valo, joka tulee ikkunasta katulampusta ulkona. Nojoo, huomasin et se ovenraon valo hävis ja joku seisoi siellä takana. Sitten makuuhuoneen ovenkahva alkoi vääntyä alaspäin ja ovi alkoi aukeemaan hitaasti. Sieltä alkoi ihmeellisesti valuumaan mua kohti sellainen tumma hahmo.. tätä tapahtui pariin otteeseen yössä ja aina heräsin siihen kun se tumma hahmo alkoi olla lähellä. Välillä kuulin ihme hengitystä, sellaista krohinaa ja raskasta..

sit viime yönä näin sellast et, elin ihan normaalisti kuin nytkin, mut kävi ilmi et joku tosi rikas kiho oli kuolemassa ja se tarvis nuoremman sydämen, joten se sit tietenkin halus mun sydämen. Siinä sit koko yö oli sellast et koitin päästä karkuun sitä kihoa ja sen kätyreitä, mut lopuks ne sai mut kiinni. Ennen sydeämen ottoa ne leikkas mun jalat ja kädet irti ja sit vast alko aukasee rintakehää.. hitto!

ja sit tänä aamuna näin toisenlaista.. taas elin normaalisti kuin nytkin, mut jossain tapasin superhyvännäköisen blondin joka osoittautui agentiksi se etsi jotain tiettyä asiaa ja siinä sitten paettiin vihollisia, juostiin metsissä ja eri laitoksissa.. sit yhes vaihees kun kiivettiin vaikeita rappusia ylös, niin näin loukkaantunen jäniksen, jolla oli jalka murtunut, vietiin se paikattavaks. Sit lopuks päädyttiin jotenkin yöllä johonkin saaren hiekkarantaan ja pussailtiin siellä.. ihan outoo, verrattuna noihin kahteen edelliseen..

Näin viimeyönä unta, että oltiin kavereiden kanssa juoksukilpailussa englannissa. Juoksureitti oli silta, jossa juostiin semmosen kelkan päällä joka liikkui eteenpäin kokoajan. Mä luovutin jossain vaiheessa ja sitten yks mun kaveri vielä jatkoi, ja se voitti yhden kisan. Se silta oli ihan sumun peitossa että sieltä ei nähnyt mitään kun juoksi. Sen jälkeen lähettiin "bileisiin" ja sinne kun päästiin ni se olikin vaan joku omakotitalo. Musiikki ei soinu, ja kaikki vaan istuskeli. Siellä oli seisova pöytä, ja ainoa mitä muistan siinä olleen oli porkkanat.

Seisoskelin vähän aikaa siellä, kunnes joku yritti kysyä multa ruotsiksi jotain. Pyysin sitä toistamaan kolme kertaa mutten siltikään ymmärtänyt, ja sitten pyysin sitä puhumaan englantia. Se sano että "Sä tuijotit tota irakilaista etkö tuijottanukki?"
Huomasin et meiän vieressä istu joku irakilainen, ja olin vaan että mitä vittua. Sitten me ruvettiin puhumaan englanniksi siitä miten siellä sillalla juostessa ei yhtään tajua kattoa maisemia, vaan juoksee vaan. Yhtäkkiä se rupeskin puhumaan suomea, ja puhuttiin jotain paskaa siinä, ja sitten mä heräsin.

(Enpä muista millon viimeeks ois jääny uni noin hyvin mieleen.)

Ajoin jonkun kaverin kanssa mäkiautolla tasasella pyörätiellä Kouvolassa vanhoissa asuinmaisemissa. Eihän siit oikein mitää tullu, mutta kovin hauskaa meillä oli.

Eli nähtävästi sitä nyt sitten olen yksinäni (taas kerran) täällä klubituksessa ja mietin tekemistä kun idlaaminenkin alkaa maistumaan jo puulta..
Näin sairaana (*nuha*) on muutenkin aika tuskaa yrittää olla "tässä maailmassa" ja tajuta jotain, niin ajattelin pistää kerrankin jotain outoa tänne..


Eli tuli nyt ekana mieleen omat kuumehoureet.
Oon ollu useamman kerran yli 40:n asteen kuumeessa ja normaalisti siinä lämpötilassa aivot eivät toimi kovin hyvin ja alkaa näkemään outoja juttuja. Vähemmällä lämpötilalla ne houreet tulee yleensä unissaan, mutta noin kovassa kuumessa sitä on enemmän tai vähemmän unessa koko ajan.
Normaalisti kuumehoureeni ovat aika lailla samanlaisia ja ne koostuvat erilaisista sarjoista.

Yleisin sarja on, että jokin, jonka täytyy olla suora ja kova, alkaa muuttumaan ryppyisemmäksi ja ryppyisemmäksi.
Yleisimmän sarjan paikasta kilpailee lähes yhtä menestyksekkäästi perspektiivin muuttuminen. Silloin tuntuu kuin olisi kamalan kaukana ja näkisi kaiken suurempana, esimerkiksi katsoo kerrostalon katolta todella isoa huonetta. (Tämä efekti tulee myös jos chattaa liian myöhään väsyneenä ja tuijottaa tekstiä liian pitkään.. *nauru*)

Harvinaisin näistä houresarjoista esiintyy aika kovassa kuumeessa ja on huomattavasti harvemmin tapahtuva. Itseasiassa aika mielenkiintoinen: Jossain esineessä on jokin ominaisuus jonka havaitsee "väärällä" aistilla. Esimerkiksi Pallo, jonka kovan/pehmeän pinnan kuulee, värit haistaa ja vaikka lämmön/kylmyyden näkee.

Yleensä tulee nuo kaksi ensinmäistä puolihereillä yhdistettynä ja siitä seuraa mielenkiintoista: Olin peiton alla lepäilemässä kun huomasin miten huone kasvoi suuuuunnattoman kokoiseksi aukeaksi jonka se kivikovan turvallinen peitto peitti lähes kokonaan. Sitten se alkoi aaltoilemaan ja se tuntui hirveän ahdistavalta ja lopuksi se meni ihan kovaksi rypyksi, niinkuin lasinsiruiksi se peitto ja sitten sitä havahtui.. *hääh*

Kaikista pahin houre kyllä tapahtui jouluna 1987 kun olin 41,9:n asteen kuumeessa aivan sekaisin ja olin samassa huoneessa missä oli undulaatit lakanan alla "nukkumassa" ja vielä vähän väliä siellä sirkuttelivat.
Siinä yritin sitten levähtää vakiohoureissani ja huomasin kuinka nämä undulaatit tuntuivat jotenkin hermostuvan, ne sirkuttivat tiheämmin ja huomattavasti kiivaammin. Tahti vain kiihtyi ja en voinut levähtää kun ne pirun undulaatit huusivat kurkku suorana jatkuvasti ja nostin sitä lakanaa selvittääkseni mikä niillä oli hätänä.
Kyllä oli ihmetys suuri kun näin miten ne lentelivät ympäri sitä häkkiä jumalatonta vauhtia, kuin pikakelauksena.
Lähdin sitten hädissäni kävelemään pitkin taloa ja huomasin että kaikki tapahtui todella kuin nopeutetussa filmissä. Onneksi se meni pian sen jälkeen ohi kun olin alkanut riehumaan, mutta oli se aika friikki kokemus...

Kavereiltani olen kuullut seuraavia outoja houreita:
Yksi kuuli kuumeessa aina jonkun sanovan "12" jatkuvasti, toinen näkee pisaroiden tippuvan jostain ja niitä pisaroita tulee kokoajan lisää ja lisää kunnes sitä nestettä tulee kuin saavista kaataen ja sillon ahdistaa.

Kertokaa omia houreita ja muita outoja juttuja jos tulee mieleen. Eiköhän tossa ollu ainakin mun osalta sekoilua hetkeksi...