Digikamerasuosituksia?

Originally posted by Varvana:
Okei, aika monet noista rajoitteista mitä mainitsit on olemassa ainakin halvemmissa digipokkareissa. Mutta digijärkkärit on jo aika lähellä tavallista järkkäriä. Ei vielä ihan ehkä kuvanlaadussa, ainakaan hifistin mielestä, mutta kyllä jo niin lähellä että tavallisessa käytössä ei ole paljoakaan eroa. Ainoastaan aika monissa oleva paska autofokus taitaa olla sellainen ongelma jossa on tekniikassa vielä kehittymisen varaa.

Kiitos Vaavu että valaisit muakin digikameramaailmasta, nyt tiedänkin taas paljon enemmän =D. Juu kyllä mäkin oon itsekin sitä mieltä että digikamerat pääsee jo hemmetin hyvään laatuun ja musta normaalikäyttäjän pitäisi semmoisella pärjätä paremmin kuin hyvin. Jos oikeesti pitää alkaa käyttämään filmiä kuvan laadun puolesta, niin silloin pitää kuvaajankin olla jo suhteellisen hyvä.

Äskeisen lauseen vakavuutta/lievyyttä konkretisoi esim. se, että jos itselläni lievästi näkövirheellisenä (-0.75 tai -1.00) ei ole silmälaseja kuvatessa tavallisella järkkärillä, tulee kuvan tarkennukseen IMO jo niin paha virhe että oikein tarkennettu digikamerakuva on parempilaatuisempi (tai siis parempi ts. pikselitarkkuus on suurempi), eikä tarvi olla edes mikään erityinen digikamera (vaikka Ixus).

Mun mielestä tuossa kannattaa jokaisen ostajan miettiä seuraavaa:

1. kuinka paljon otan kuvia?

2. kuinka laadukkaita kuvia oikeasti tarvitsen, otanko vaan ns. kännikuvia vai ihan oikeita kuvia?

3. pitääkö kuvat saada näkyviin heti?
- digikameran etu

4. haluanko hypistellä paperikuvia?
- digikuvien paperille laitto maksaa

5. haluanko kuvat nettiin ?
- skannaaminen ei oo välttämättä kivaa

Kun näihin on vastannut, voi musta helposti laskea, mikä on edullisin vaihtoehto. Nimittäin esim. järkkärin ja hyvälaatuisen digijärkkärin hintaero on vielä sen verran suuri, että erotuksella toistaiseksi kehittää vielä aika suuren määrän perinteisiä kuvia. Varsinkin jos tekee mv-kuvia ja osaa kehittää itse ja tykkää vielä siitä (ei ole laiskan miehen vaihtoehto). Tavallisia järkkäreitä saa todella edullisesti käytettynä. Toisaalta jos haluaa enemmän keskitasoisia kännikuvia ja paljon, on digikamera selkeesti pop. Tai niinkuin V&V, ottaa käsittääkseni todella paljon kuvia ja laittaa niitä nettiin ja vaatii kuitenkin laadukasta materiaalia, eli hyvälaatuinen digikamera on varmaankin paras vaihtoehto. Toi kuvien ottamisen määrä on musta aika olennainen valintakriteeri.

Originally posted by hakki:
[QB
4. haluanko hypistellä paperikuvia?
- digikuvien paperille laitto maksaa

[/QB]

Itse asiassa digikuvista paperikuvien
teettäminen taitaa olla aikas saman
hintaista nykyään kuin normaalikuvien
kehitys.

Ifissä ainakin lisäkuvat negoista
maksaa 0,32e/kpl ja digikuvien paperille
tulostus 0,33e/kpl.Nämä siis normaaleja
10x15 kuvia.

Ifiltä noiden digikuvien tilaaminen on
vielä ihan älyttömän kätevää. Suoraan
netistä ja saat kuvat himaan...

TJEU: http://www.ifi.fi

edit: typo

[ 02 August 2002: Message edited by: sMark ]

Originally posted by sMark:
Itse asiassa digikuvista paperikuvien
teettäminen taitaa olla aikas saman
hintaista nykyään kuin normaalikuvien
kehitys.

Lienee totta. Tarkentaisin kanssa, että käyttäjä itse valitsee, editoi & korjailee kuvat, joista haluaa paperiversiot, joten "mitäköhän niistäkin kuvista tuli" ilmiöön voi vaikuttaa aika paljon. Miksi maksaa siis epäonnistuneen kuvan paperivedoksesta?

Originally posted by sMark:
Itse asiassa digikuvista paperikuvien
teettäminen taitaa olla aikas saman
hintaista nykyään kuin normaalikuvien
kehitys.

[ 02 August 2002: Message edited by: sMark ]

Niin varmaan onkin, mutta tarkoitinkin sitä että tähän taloudellisuusyhtälöön otetaan mukaan myös itse tuo kuvauskaluston hinta. Siinä en henkilökohtaisesti näe hirveästi järkeä (vielä) että hommaa digikameran paperikuvaamiseen.

Originally posted by osm:
Mulle on väitetty että digikameroilla ei syvyysefektin kanssa kikkaileminen onnistu läheskään niin hyvin kuin filmikameroilla. Kuulemma kennosta johtuva ongelma...

joo, tää on totta

Käsittääkseni syvyystarkkuus on suoraan verrannollinen kennon kokoon. Perinteisissä digikameroissa (eli oikeastaan kaikissa muissa paitsi slr-digeissä) kenno on todella pieni. Pieni kenno tarkoittaa todella voimakasta syvyysterävyyttä, eli digillä f/2 aukko vastaa mututuntumalta f/3 filmillä (ellei peräti f/4).

Toisaalta sitten on näitä digijärkkäreitä. Digijärkkäreillä kennojen pitää olla suuria, jotta polttovälikerroin ei ole kovin suuri. Eli se kerroin mikä noissa slr-digeissä on, syntyy siitä, että kenno on pienempi kuin filmi. Tossa d30:ssä kerroin on 1.6, eli 20 mm linssi vastaa 32 mm.

On ole aivan varma asiasta, mutta veikkaisin, että myös kennon tekniikalla on merkistystä. Canonin slr laitteet toimivat cmos kennoilla, kun taas monet muut ovat ccd kennoja.

Periaatteessa pokkareiden hyvä syvyysterävyys on hyvä. Aukolla f/2 pystyy samaan hyvän kuvan tanssilattiasta jossa kuva on lähes koko pituudelta terävä. Toisaalta henkilökuvissa tästä syvyysterävyydestä on oikeastaan vain haittaa.

En ole filmillä kuvannut, joten en pysty sanomaan tarkkoja lukuja, mutta vaikkaisin että d30:n syvyysterävyyskäyttäytyminen on hyvin lähellä filmiä.

Jos joku asia meni ihan pieleen niin saa korjata

Originally posted by osm:
Mulle on väitetty että digikameroilla ei syvyysefektin kanssa kikkaileminen onnistu läheskään niin hyvin kuin filmikameroilla. Kuulemma kennosta johtuva ongelma...

Jos jollain on asiasta faktatietoa niin kiinnostaisi tietää, siihen asti voitte vapaasti ohittaa tän mun kommentin.

Pitää aika pitkälle paikkansa, mutta jos kuvan terävyysalue on suuri, niin sitähän voi aina muuttaa sitten jälkikäteen toisenlaiseksi. Digin (ainakin omani) raakafileen tulisi suhtautua vähän samoin kuin traditionaalisissa kameroissa negoihin; kehityksessä voi vielä vaikuttaa paljon lopputulokseen ja digifilejen "kehitys" vaan tapahtuu labbiksen sijaan vaikka nyt Photoshopissa.

"TJEU": Kuva Säde Weekendin toiselta päivältä, syvyys lisätty jälkikäteen

Mä sain murulta synttärilahjaks tämmösen: Sony DSC-P9

Syvyysterävyydestä puheenollen. Mulle on moni ihminen sanonut ettei digeillä pysty leikkimään syvyysterävyyden kanssa. Noh, minähän herkästi provosoituvana ihmisenä lähdin näyttämään näille ihmisille. Työkaluna Olympus C3020 vakio-objektiivilla.

Alla kuvia Reposaaresta, Porin rannikolta.
http://www.pipari.net/aicon/kuvat/150602/P1010044.jpg
-F8.0, valotusajasta ei tarkkaa muistikuva, pakattu hieman nettikäyttöä varten
http://www.pipari.net/aicon/kuvat/150602/P1010021.JPG
-F6.0, valotusajasta ei tietoa. Koko 142kt -> pakattu ~30%
http://www.pipari.net/aicon/kuvat/150602/P1010034.JPG
-F2.8, valotusajasta ei tietoa. Ei leiki enää niin paljon syvyysterävyydellä mutta kuitenkin.

Kommentteja!

[ 08 August 2002: Message edited by: Dalai_Bis ]

Elikkä toivoisin nyt tietoa diaskannereista. Jos jollakin on tietoa/kokemuksia/linkkejä niin kertokaa. Mahdollisesti tälläinen olisi hankintalistalla.

Itse olen nuoruuteni äheltänyt sillä parhaalla kameralla[tm]. Tässä tapauksessa se on Nikon F3 HP
tjeu


Parhaalla kameralla[tm] tarkoitin sellaista metallista, 70- 80 -luvun työkalua vaativaan käyttöön. Tällä kyseisellä F3:lla pystyisin valehtelematta tappamaan hirven ja kameralle ei kävisi mitään.
Automatiikkaa on riittävästi, oikeastaan liikaa (sähkötoiminen valonmittaus sekä automaattinen valotusajan säätö). Kamera on myös roiskevedenkestävä (ei mitään hätää vaikka tippuu lumeen).
Paristo kestää vuosia sillä filminsiirto tapahtuu seksikkäästi käsin. Tositilanteita varten otan mukaan kuitenkin tälläisen metallisenmötikän. Peili ylhäällä tallentuu 6 kuvaa sekunnissa.
Olen päätoimisesti käyttänyt kahta objektiivia. 105mm f2.5 ja 28mm f2.8. Tarkoitus olisi hommata jossain välissä myös 50mm peruslinssi. Laukusta löytyisi myös isin lempiväline: 300mm f2.8(!!) .

Olen vasta viimeaikoina kaivanut kameran jälleen esiin, parin vuoden tauon jälkeen. Kävin ostamassa 400:sta mustavalkofilmiä, ja tarkoitus olisi venyttää se 800:n säädöillä. Tällöin saa aikaan uskomattoman tasaisen ja mystisen rakeisuuden. Tämä mustavalkoraefetismi on myös otollinen asia sille faktalle, että en omista kelvollista salamaa.

(takaisin siihen asiaan)

Kertokaa siis tosiaan jotain diaskannereista. Skannaako myös negoja? Laittakaa pari linkkiä jos tiedätte. Hintojakin olisi ihan mukava tietää.

Aihetta sivuten. Jos on hankkimassa kameraa, optiikkaa tms, niin kannattaa tsekata http://www.technikdirekt.de (saksalainen firma)

Tilasin kaksi objektiivia toissa päivänä puhelinpalvelusta (onnistuu myös webitse taikka meilitse). 5 minuuttia tilauksen jälkeen sain sähköpostiin tilausvahvistuksen. Eilen, noin 24 h tilauksesta tuli toinen sähköposti jossa kerrottiin paketin lähteneen Suomeen.

Maksu tapahtuu vasta pakettia noudettaessa postiennakolla (C.O.D. eli cash on delivery), jota ainakin mä pidän arvossa kun tilauksen arvo on yli 1000 euroa.

Nyt vaan odottelen postista lappua että linssit olis saapuneet.

Hieman off-topiciksi menee, mutta ajattelimpa kertoa, että mikäli olet "tottunut" kinojärkkärin käyttäjä, niin digipokkariin vaihtaminen saattaa olla elämäsi pettymys.


2 milj pikseliä on aika vähän, kun vertaa normaaliin diaruutuun, jonka voidaan sanoa vastaavan tarkkuudeltaan noin 20 milj pikseliä.


...Puhumattakaan sitten kinofilmien ylivoimaisesti värientoistosta.


Entä vaihdettava optiikka ja suotimet? Saat latoa melkoisen läjän euroja tiskiin, ennenkuin alat saamaan digikameralta samat ominaisuudet kuin 500euron kinojärkkärillä on. Periaatteessa nyrkkisääntönä voisi kai sanoa, että saat lisätä nollan kinojärkkärin hinnan perään, että saat digikameralta vastaavat ominaisuudet. Jotkut kertovat tuon summan vielä kahdella.


Ja nykyään filmiskanneritkin (esmes Mikrotek FilmScan 35, alle 250e) ovat niin halpoja, että "noku haluan kuvat nettiin" ei välttämättä pakota hankkimaan digikameraa. Näistä skannereista joku kyselikin. Itse suosittelen hinta/laatusuhteen perusteella tuota Mikrotekiä, esim verkkokauppa.comista. 1800dpi:n optinen tarkkuus ja 36bittinen värisyvyys, helppo käyttää ja menee usb-väylään.


Edellisillä kirjoittajilla on oikeasti hyviä pointteja. Kannattaa harkita tarpeita; paljonko kuvaat, kuvaatko vain kännikuvia vai meinaatko ihan oikeasti harrastaa, jne.

Quote by Dalai_Bis

kommentteja

Kuvat ovat macroja, joissa syvyysterävyys toimii eri tavalla. Kokeile tarkentaa vaikka 3 m etäisyydelle, niin huomaat, että tausta on aika tarkka ...

Voisin laittaa tänne pari esimerkkiä syvyysterävyydestä tosta d30:ä, kunhan ehdin/muistan.

Nyt kun tolla d30:llä on tullut leikittyä aika paljon, voi kyllä todeta, että etsimen läpi katsominen on vain hyvä juttu. Kuvan rajaaminen ja ylipäätään hahmottaminen on huomattavasti helpompaa etsimestä kuin LCD:ä.

Saksalaisista kaupoista voisin todeta, että tuo technikdirect on todella hyvä, toinen varsin mallikkaasti toiminut firma on jacob-electronik. Vinkkinä voisi sanoa, että jos laitteilla on kiire, kannattaa aina varmistaa onko firmalla haluamaasi laitetta varastossa, muuten käy helposti niin, että hyvänkin firman tilaus viipyy 3 kk ....

Nyt odotellaan vaavun kanssa Manfrotto 055 pro:a, 420EX:ää ja ST-E2:a

pitäisi vielä saada se 50/1.4 ...

Quote by hab

Hieman off-topiciksi menee, mutta ajattelimpa kertoa, että mikäli olet "tottunut" kinojärkkärin käyttäjä, niin digipokkariin vaihtaminen saattaa olla elämäsi pettymys.


2 milj pikseliä on aika vähän, kun vertaa normaaliin diaruutuun, jonka voidaan sanoa vastaavan tarkkuudeltaan noin 20 milj pikseliä.


...Puhumattakaan sitten kinofilmien ylivoimaisesti värientoistosta.


Entä vaihdettava optiikka ja suotimet? Saat latoa melkoisen läjän euroja tiskiin, ennenkuin alat saamaan digikameralta samat ominaisuudet kuin 500euron kinojärkkärillä on. Periaatteessa nyrkkisääntönä voisi kai sanoa, että saat lisätä nollan kinojärkkärin hinnan perään, että saat digikameralta vastaavat ominaisuudet. Jotkut kertovat tuon summan vielä kahdella.

Aivan totta - hyvän digikameran tunnistaakin siitä, että
kaupanpäälle saa pöytäkoneen ja läppärin ;)

ks. esim:
http://www.linear-systems.com/promotions/g4mac/freemac.htm

Quote by ville

Kuvat ovat macroja, joissa syvyysterävyys toimii eri tavalla. Kokeile tarkentaa vaikka 3 m etäisyydelle, niin huomaat, että tausta on aika tarkka ...

Totta, en ollut aivan tietoinen mitä täällä on syvyysterävyydellä tarkoitettu. Noh, joka tapauksessa nuo ovat malliesimerkkejä siitä, miten syvyysterävyydellä voi leikkiä makrokuvauksessa.

Myönnän toki, että jos focus on kolmessa metrissä niin kinojärkkäri pesee ( periaatteessa minkä tahansa )digin syvyysterävyyskikkailussa 100-0, mutta tällainen sunnuntainäppäilijä ei moista ominaisuutta tarvitsekaan... ;)
(kateellisten panetteluako?;)

Quote by Tres

Aivan totta - hyvän digikameran tunnistaakin siitä, että
kaupanpäälle saa pöytäkoneen ja läppärin ;)

Tiputus :D

Todella hyvästä järkkärirungosta ei tosiaan tarvitse maksaa edes sitä 500E (ks. nikon fm2 tms.).

ps. Tuosta yllämainitusta nikon F3:sta on joskus maksettu lähelle 15Kmk ja se 300mm objektiivi saman verran...
:p

Quote by hab

Entä vaihdettava optiikka ja suotimet? Saat latoa melkoisen läjän euroja tiskiin, ennenkuin alat saamaan digikameralta samat ominaisuudet kuin 500euron kinojärkkärillä on. Periaatteessa nyrkkisääntönä voisi kai sanoa, että saat lisätä nollan kinojärkkärin hinnan perään, että saat digikameralta vastaavat ominaisuudet. Jotkut kertovat tuon summan vielä kahdella.

En tiedä riittääkö vielä tuo 20 kertominenkaan, jos haluaa _täysin_ samaa laatua.

Toisaalta esim pikselikäsite ei ole täysin suoraviivainen: filmi 20 ja digi 6, tämänhän tarkoittaa, että filmi on sisältää kolme kertaa enemmän yksityiskohtia. Asia ei kyllä ole aivan näin yksinkertainen.

Jos esimerkiksi verrataan mun ja vaavun edellistä kameraa sony s75 ja nykyistä d30:ä. Molemmissa on 3 Mpikseliä, mutta kuvanlaadussa ja tarkkuudessa on järkyttävän suuri ero. Ns slr-digien suuria kennoja ei voi missään tapauksessa verrata pokkareiden pieniin kennoihin. Lisäksi pitää muistaa, että pikseleiden tuplaantuminen ei tee kuvasta tuplasti parempaa. Esim d30 (3 Mpikseliä) ja d60 (6 Mpiksliä) eron kyllä huomaa, d60:ssä on enemmän tarkkuutta ja yksityiskohtia, mutta ei missään tapauksessa tuplasti (asiantuntijat puhuvat 30% parantuneesta yksityiskohtaerottelusta)

Lisäksi jossakin vaiheessa tulee ihmissilmä ja tietokoneella tietysti resoluutio vastaan. Monet ennustavat, että kuluttajatason kameroissa pikselimäärät eivät tule koskaan nousemaan paljon yli 10 Mpikselin, sillä tämän tarkkuuden yläpuolella muutamien miljoonien pikseleiden lisäys ei tuo mitään uutta kuvaan. Pikseleillä voi olla merkitystä, jos tulostat jättimäisiä lakanoita, mutta normaalikokoisissa kuvissa ja tietokoneen näytöllä on oikeastaan sama onko pikselimäärä 8, 10 vai 12.

On harmillista, että digeistä puhuttaessa ihmiset puhuvat vain pikseleistä. Huomattavasti suurempi ongelma digillä on valkotasapaino ja väritoisto.

Samat ominaisuudet digiin voi kyllä saada jo huomattavasti halvemmalla kuin lisäämällä nollan perään. Tossa d30:ssä on varmaankin aika hyvin ainakin perus slr ominaisuudet ja hintaa on 2000 euroa. Kyse on lähinnä siitä, että nämä ominaisuudet eivät toimi yhtä hyvin kuin kinojärkkärissä (esim autofocus).

Itse olen kyllä ollut yllättynyt slr-digien suosiosta lehtimiesten ja -naisten keskuudessa. Koneistossa todella monilla kuvaajilla oli joko d30 tai d60 (yleensä d60), vaikka olin ajatellut, että tällaiset lehtikuvaajat olisivat vielä filmimiehiä. Lisäksi monilla forumeilla entiset kinomiehet ovat lopulta huomanneet, että digin oston jälkeen on vanha kinokamera helposti jäänyt pölyttymään. Mulle onkin syntynyt käsitys, että kaikkein eniten digejä haukkuvat fanaattiset filmikuvaajat, jotka eivät ole edes tutustuneet slr-digien tarjontaan.

Omasta mielestäni todella paljon kuvaavan järkkärifanaatikon kannattaisi harkita näitä uuden sukupolven slr-digejä. Vaikka kamera maksaisi 3000 euroa, ei muita juoksevia kuluja tule lainkaan. Mikäli kinolaitteeseen ja skanneriin tuhlaisi 1000 euroa, jää kameran hinnaksi 2000 euroa, eikä tällä lopulta saa älyttömiä määriä kuvia. Ainakin allekirjoittanutta harmittaisi tilanne, jossa harrastusta (valokuvausta) ei voi harrastaa, jos rahat ovat väliaikaisesti vähissä. Nykyisin on kiva käynnistää kamera, kuvata vaikka 100 kuvaa vaavusta ja huomata, että tämä ei maksanut mitään :)

Lopuksi vielä kiva linkki: http://www.photim.com/Infos/UneInfo.asp?N=631

Tuolla on vertailtu D60:ä, D100:a ja S2, 24*36 mm diapositiivi-kinofilmiin. Testin tulos on, että digi voittaa :)

Kaikki kuvat on otettua suoraan laitteista "ilman käsittelyä" eli ne ovat käyneet kyllä jonkinsortin kamera/skannerisoftan kautta. Vaikka tämän testin voi kyseenalaistaa erittän helposti, on tämä hyvä esimerkki siitä, että tietokoneen ruudulla näytettäessä, digin kuva vastaa nykyisin aika hyvin kinoa. Pienellä hiomisella ja PhotoShopilla voi homman tietysti kääntää kumpaan suuntaan tahansa, mutta tosiasia on, että jo 3000 euron slr-digit tarjoavat todella hyvän vaihtoehdon perinteiselle filmille.

Quote by ville

Tossa d30:ssä on varmaankin aika hyvin ainakin perus slr ominaisuudet ja hintaa on 2000 euroa. Kyse on lähinnä siitä, että nämä ominaisuudet eivät toimi yhtä hyvin kuin kinojärkkärissä (esim autofocus).

Mistähän tuo autofocuksen huono toiminta tuossa d30:ssä johtuu? Tiettääkö joku onko tuo yleinen ongelma Canonin kameroissa (kinojärkkärit mukaanlukien) vai ainoastaan noissa Canonin SLR-digeissä? Ja onko sama ongelma myös muissa digimalleissa, esim. d60:ssä?

Itse olen kyllä ollut yllättynyt slr-digien suosiosta lehtimiesten ja -naisten keskuudessa. Koneistossa todella monilla kuvaajilla oli joko d30 tai d60 (yleensä d60), vaikka olin ajatellut, että tällaiset lehtikuvaajat olisivat vielä filmimiehiä.

Kaivarin kesäkonsertissa, RMJ:ssä ja Ankkarockissa oli muutamalla kuvaajalla SLR-digi, yleisin noista taisi olla Nikonin D1 - joillain oli D1X. Toi X-malli on uudempi ja siinä on muistaakseni luokkaa 6 megapikseliä kun tuossa vanhemmassa on 2. Noissa tapahtumissa kinokamerat oli kyllä tosi paljon suositumpia kuin digit. D1X:n voisin ottaa, jos joku haluaisi lahjoittaa. Kerran oon päässyt hipelöimään sellaista, kuvat olivat aika väkeviä.

Quote by Snapshot

Mistähän tuo autofocuksen huono toiminta tuossa d30:ssä johtuu? Tiettääkö joku onko tuo yleinen ongelma Canonin kameroissa (kinojärkkärit mukaanlukien) vai ainoastaan noissa Canonin SLR-digeissä? Ja onko sama ongelma myös muissa digimalleissa, esim. d60:ssä?

Canon ei osaa tehdä digeihin kunnon autofocusta (paitsi D1, joka taitaa maksaa 10 000 euroa). On ollut yllättää huomata, että jo canonin alkusarjan powershoteissa on todella paljon ongelmia AF kanssa, välillä tulee softapäivityksiä, mutta parannukset ovat todella pieniä.

D60:ssä on myös AF ongelma, ei ehkä aivan yhtä paha kuin D30:ssä, mutta täysin avuton kuitenkin.

Sinänsä erikoista, että esim sonyt mitä olen kokeillut ovat osanneet todella hyvin AF, lisäksi Nikonin D100 tarkentaa kuulemma erinomaisesti myös todella heikossa valossa.

Muuta valittamista Canonissa ei sitten olekaan. Mun päähän vaan ei mahdu, miksi Canon ei voisi laittaa kameroihin samanlaista laserverkkoa kuin sony f707:ssa, kustannukset olisivat naurettavan pienet kameran hintaan verrattuna ja kameran mukavuus nousisi huomattavasti.

Millonkohan ihmiset tajuaa, että tekniikka on vain 10% valokuvauksesta? Huonollakin kameralla saa hyviä kuvia.

Sitä itsekin heräsi muutama vuosi sitten siihen tosiasiaan, että olin miltei enemmän kiinnostunut kameroista kuin valokuvauksesta. Samaa ilmiö paistaa läpi tässä topicissa.

Digikameran osto on harkinnassa. Saako 2 miljoonan pikselin ns. huokeilla digikameroilla hyvälaatuisia kuvia, vai pitäisikö panostaa rohkeasti kalliimpaan, tiheämpipikseliseen kameraan (jota ei ehkä toisaalta raaskisi kuljettaa mukana niissä kiinnostavimmissa tilanteissa...)? Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon digikameran ostossa?

Olen tottunut kuvaaja, joka onnekseni ostin jo yli 10 v. sitten odotettua parempilaatuisen kinofimikameran. Se on suorastaan ällistyttävän valovoimainen, zoomi 35-105 mm. Aivan rupudigistä tuntuisi siis vähän lattealta aloittaa.

Kiitollisena vastauksia odottaen!