Kenestä seuraava presidentti?

[q]wylarion, 23.1.2006 12:26:
Jos olisit lukenut kyseisen kirjoituksen ja lainatun tekstin, olisit ehkä huomannut, että alkuperäinen kysyjä ihmetteli mikseivät voittoja takovat yritykset (kuten paperitehtaat) voi maksaa kunnon palkkoja. Laitoin paperimiesten palkat siihen osoittaakseni, että ainakin sillä alalla palkat ovat mielestäni ihan hyviä. En ole tätä palkkauspolitiikkaa millään lailla kritisoinut. [/q]

Ok.

[q]wylarion, 23.1.2006 12:26:En minä ole niin väittänyt, vaan itsehän olet kovasti peräänkuuluttanut sitä, että yritysten pitäisi jakaa kaikki voittonsa työntekijöille. Oletko ajatellut esim. sitä, että yritykset tarvitsevat rahaa liiketoiminnan kasvattamiseen, investointeihin, kilpailukyvyn parantamiseen jne.? Ei yritysten kaikkia voittoja voida suoraan jakaa työntekijöille. Osa voitoista totta kai jaetaan osinkoina ja työntekijöille annettavina bonuksina, mikä on hyvä asia mutta ei palkkoja tai bonuksia voi loputtomasti nostaa vain ylöspäin. Oletko koskaan ajatellut asioita yrittäjän näkökulmasta?

Mitä tulee tuohon tasapuoliseen tulonjakamiseen (mikä on totta kai eri asia kuin 'kaikille sama palkka' mutta tavoite on osapuilleen sama) niin sehän on idolisi Tarja Halosen ydinajatuksia:

"Ihmisoikeudet, köyhyyden vähentäminen, tasainen tulonjako ja hyvinvoinnin kasvattaminen on tämän päivän reaalipolitiikkaa." [1]

[1] http://www.tarjahalonen.fi/fi/ajatuksia/index.php
[/q]

Tavoite ei ole edes osapuillen sama, sillä tasaisemman tulonjaon toteuttaminen ei sulje pois rikkautta. Kyse on siitä, että absoluuttisesta köyhyydestä päästään eroon, viimekädessä vaikka tulonsiirroilla.

[q]ville, 23.1.2006 10:01:
---

IMO suomessa ei yrittämistä voi juuri helpommaksi tehdä. Byrokratia on todella kevyttä, kaikki on tehty todella helpoksi mutta siltikään yrittäjiä ei tule tarpeeksi. Tämä taas ei todellakaan johdu verotuksesta vaan siitä, että jengi ei _halua_ yrittää. Tämä taas vaatii asennekasvatusta ...
[/q]

Pienen yrityksen pyörittäminen ei Suomessa tosiaankaan ole mikään vaativa homma. Mutta eipä sillä kyllä rikastumaankaan pääse. Puolessa yritysmuodoista on edelleen se ongelma, että jos yritys epäonnistuu, joutuu yrittäjä vastaamaan yrityksen veloista yksin koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Mitä tästä seuraa?

Esimerkki: Yrittäjä näkee loistavan ansaintamahdollisuuden, mutta tarvitsee varsin järeän lainan sitä varten. Yrittäjä ottaa sen luottavaisin mielin pankista. Tilanne muuttuu radikaalisti ja yritys epäonnistuu. Pankki vaatii lainaa maksettavaksi ja yritystoiminta ei enää onnistukaan. Yrittäjällä on tän jälkeen koko henkilökohtanen omaisuus ulosmitattu, helvetin suuri laina niskassaan, luottotiedot menetetty about lopullisesti ja töitäkään ei ole. Hups...Murphyn lain mukaan tässä kohtaa vaimo/mies lähtee lasten kanssa käveleen ja koirakin kuolee. :)

Ja fakta on, että yrittämisellä ei todellakaan pääse Suomessa rikastumaan, ellei satu tekemään todella onnistuneita investointeja ja laajentamaan toimintaa siitä toiminimestä osakeyhtiöön. Hyvä jos pystyy edes elättämään itsensä, ja sillekään ei ole mitään takeita. Mitäs riskejä palkkatyössä on? No eipä juuri mitään. Ei silläkään rikastumaan pääse, mutta eipä myöskään ole järjettömän suuruista velkaa niskassa vaan siks, että on sattunu meneen väärään firmaan töihin ja tulee monoo.

Palkkatyön valitseminen on siis ainakin omasta mielestäni varsin looginen valinta, jos vain taloudellisia hyötyjä ja riskejä vertaillaan.

[q]ville,
Tässä suora esimerkki:
[/q]
Jos ei tuo Villen esittämä mennyt kaaliin niin käytännössä tämä siis tarkoittaa pienille osakeyhtiöille (varallisuus < 1 milj. euroa) ja niiden omistajille seuraavaa:

Jos yhtiöllä on vuoden lopussa enemmän varoja kuin vuoden alussa, maksetaan tehdystä tuloksesta tulovero 26%.

Tämän jälkeen jäljelle jää jonkin verran rahaa, jonka omistaja saa halutessaan osinkona verottomasti itselleen.

Jos osinkoa kuitenkin jaetaan suhteessa yrityksen kokoon paljon, eli osinkona jaettava osuus on yli 9% yhtiön varallisuudesta, saa tämän ylittävästä osuudesta 30% verottomana, mutta 70% lasketaan osingon saajan palkaksi, josta maksetaan normaalisti verot, eläkkeet ja muut maksut.

-----

Käytännössä pienten yritysten tapauksessa tuo 9% yrityksen varallisuudesta on kuitenkin todella pieni summa, joten tuosta 26% reaaliverosta ei paljon pääse nauttimaan. Usein fiksumpaa onkin vain jättää rahat firmaan, jolloin varallisuus kasvaa ja ensi vuonna 9% on taas hitusen verran isompi.

Mielestäni osakeyhtiöverotus on onnistunut siinä suhteessa, että se todella kannustaa kasvattamaan firman kokoa ja varallisuutta. Pienyrittäjälle tämä veromalli ei kuitenkaan juuri tuo etuuksia.

En ole tutustunut muiden yhtiömuotojen verotukseen, joten en osaa sanoa miten ne tukevat pienyrittämistä.

Taaaarza Taaarza *piis**joo**jiihaa**aplodit*
minusta tarja on jotenkin paljon luotettavampi ja semmonen aidompi, ...
Niinistö vaikuttaa niljakkaalta ja omaa hyvää tavoittelevalta.

[q]jUSSi, 23.1.2006 08:48:
En ole missään vaiheessa vaatinut tasapalkkaa tai voittojen tasausta, vaan moraalisesti toimivaa yritystoimintaa, jossa kaikki osalliset hyötyvät yrityksen menestyksestä (ja hyötyä ei ole se, että saa pitää duuninsa, jos firma takoo miljoonavoittoja).
[/q]
Jos yritys tekee miljoonatappioita niin pitäisikö työntekijöiden osallistua omalta osaltaan tappioiden maksuun ,muutenkin kuin mahdollisesti saamalla kenkää? ;)

[q]villeHenk koht veikkaus: Suomi saa jonkun muun kuin demaripressan vuonna 2024 ja kyseinen henkilö on vihreä.
[/q]
Mars hyokkää!

Löytyi tällainen hauska tarina:

Demareiden ravintolailta

Kymmenen demaria menee joka ilta ulos syömään illallista. Lasku
kaikille yhteensä on 100. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa kun
maksavat tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: Neljä ensimmäistä -
köyhimmät - eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1, kuudes maksaisi 3,
seitsemäs 7, kahdeksas 12, yhdeksäs 18. Kymmenes - rikkain - maksaisi
59.

He päättivät jakaa laskun niin. He söivät illallista joka päivä ja tunsivat
itsensä suhteellisen tyytyväisiksi. Kunnes eränä päivänä ravintoloitsija
päätti antaa heille alennusta. "Koska olette niin hyviä asiakkaita" hän
sanoi "saatte 20 alennusta". Illallinen kymmenelle maksaisi vastedes vain
80.

Mutta miten alennus jaettaisiin heidän kesken? 2 per nuppi? Mutta neljä söi jo ilmaiseksi. Tasan kuuden maksajan kesken ? 3,33? Ravintoloitsija ehdotti että olisi oikein säilyttää suurin piirtein aikaisempi maksusuhde.

Tulos oli että viides sai syödä ilmaiseksi, kuudes maksoi 2, seitsemäs 5, kahdeksas 9, yhdeksäs 12 ja kymmenes 52. Kaikki kuusi saivat alennusta ja neljä ensimmäistä söivät edelleen ilmaiseksi.

Mutta illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella synty kahakka. "Minä
säästin vain 1 kahdestakymmenestä" aloitti kuudes. "Mutta kymmenes tienasi 7!"

"Aivan" jatkoi viides "Minäkin sain vain 1. Se on epäoikeudenmukaista,
rikas öykkäri sai seitsemän kertaa enemmän kuin minä!".

"On se niin väärin" jatkoi seitsemäs." Miksi öykkäri saa 7 kun minä sain
vain 2?".

"Hetkinen" huusivat neljä ensimmäistä yhteen ääneen. "Me emme saaneet
mitään!". "Köyhiä riistetään!". Kaikki yhdeksän vetivät yhdessä
kymmenennettä kunnolla turpiin.

Seuraavana iltana hän ei tullutkaan illalliselle, joten muut yhdeksän söivät
ilman "öykkäriä". Kun lasku tuli, heiltä puuttui 52.

Tätä vänkäämistä seuratessa menee entistä enemmän maku äänestämisestä. x) Melkein tekee mieli äänestää Niinistöä siinä toivossa, että hän tosiaan on se porvarillinen antikristus, mistä rivien välissä kerrotaan. Jos ei muuten, niin kettuillakseni.

[q]hallucinogen, 23.1.2006 16:35:
---
jUSSi, 23.1.2006 08:48:
En ole missään vaiheessa vaatinut tasapalkkaa tai voittojen tasausta, vaan moraalisesti toimivaa yritystoimintaa, jossa kaikki osalliset hyötyvät yrityksen menestyksestä (ja hyötyä ei ole se, että saa pitää duuninsa, jos firma takoo miljoonavoittoja).

---

Jos yritys tekee miljoonatappioita niin pitäisikö työntekijöiden osallistua omalta osaltaan tappioiden maksuun ,muutenkin kuin mahdollisesti saamalla kenkää? ;)
[/q]

:-P

Ei tietenkään, työntekijä riski on rajoittuu työpaikan menettämiseen, jos vapaaehtoisista palkanalennuksista tai muista yritystä tukevista toimista ei ole hyötyä yritykselle.

[q]jUSSi, 23.1.2006 20:24:
Ei tietenkään, työntekijä riski on rajoittuu työpaikan menettämiseen, jos vapaaehtoisista palkanalennuksista tai muista yritystä tukevista toimista ei ole hyötyä yritykselle.
[/q]

Anteeksi mistä?

[q]UzU, 23.1.2006 22:49:
---
jUSSi, 23.1.2006 20:24:
Ei tietenkään, työntekijä riski on rajoittuu työpaikan menettämiseen, jos vapaaehtoisista palkanalennuksista tai muista yritystä tukevista toimista ei ole hyötyä yritykselle.

---
Anteeksi mistä?[/q]

Vapaaehtoisista palkanalennuksista tai muista yritystä tukevista toimista. Kyllä, nämä eivät ole niin harvinaisia miltä ne kuulostavat. Niitä tehdään silloin kun yritys on kaikinpuolin toimiva ja työntekijät kokevat yrityksen omakseen. Näitä tosin näkee vain pienemmissä yrityksissä, missä omistaja/yrittäjä on lähellä duunareita.

Yksipuolisesti tällaisia toimia ei voi sanella :-)

Missä ovat vanhanajan tehdaspatruunat, jotka rakensivat työntekijöilleen asunnot, päiväkodit,koulut ja sairaalat sekä muutenkin pitivät työntekijöistään huolen?

Hmm osiltaan aiempaan keskusteluun liittyen,

eräässä nimeltämainitsemattomassa Suomalaisessa logistiikkayhtiössä yt-neuvoteltiin joku tovi sitten. Tarvittiin X euroa säästöjä ja yksi usean tuhannen hengen osasto oli yt-menettelyssä.
Firmasta annettiin lähteä reilu 100 henkilöä, joista 90% oli välitason "johtajia", joiden työnkuva oli pitää toisensa työllistettynä. Loput olivat yksinkertaisesti kyllästyneet työhönsä ja lähtivät vapaaehtoisesti.

Säästötavoite ylitettiin n. 20%:lla. Sama tuuletus kun käy suuressa osassa näitä suomen "yt"-firmoja, niin samoihin tuloksiin päädytään.

MIELIPITEENI: Sauli on tämän sisäistänyt, mutta hangoittelee oikeasti vastaan, vaikka julkisuudessa toista sanookin. Tarja taas on ajanut tätä jo pidempään.

9.

[q]wylarion, 23.1.2006 18:12:
Demareiden ravintolailta
[/q]

Kun sulla näyttää olevan tuo copypaste hallussa, niin mikset samantien liitä tähän perään kaikkea sitä kritiikkiä, mitä netissä on esitetty tätä ikiwanhaa tarinaa kohtaan? Aloittaen vaikka siitä että nuo laskut tuossa on tehty päin persettä.

Idea sinänsä on hauska ja sisältää ehkä myös totuuden siemenen, mutta toteutus ontuu.

[q]jUSSi, 23.1.2006 20:24:
---

Ei tietenkään, työntekijä riski on rajoittuu työpaikan menettämiseen, jos vapaaehtoisista palkanalennuksista tai muista yritystä tukevista toimista ei ole hyötyä yritykselle.
[/q]

Mihis sä vetäisit rajan (vaikkapa prosentteina), että kuinka paljon omistajat saa pitää yrityksen tuottamasta voitosta ja kuinka paljon pitää jakaa työntekijöille?

Oletko huomioinut sitä, että kun firmalla menee huonosti, työntekijä saa edelleen palkkansa sovitun suuruisena, mutta omistajat eivät mitään?

Jos duunarin pitäisi tienata enemmän sillon kun firmalla menee hyvin, niin eikö olisi oikeudenmukaista, että tämä tienaisi vähemmän sillon kun firmalla menee huonosti? Jos ei, niin miksi ei? Onko niin, että omistajien tulisi ottaa kaikki paska niskaansa, mutta eivät saisi ottaa kuitenkaan kaikkea hyötyä?

En tiedä tiedätkö yhtään mitään osakesijoittamisesta, mutta voin kertoa että se on melkosta riskipeliä. Ei se homma toimi niin, että ostetaanpa tuosta yrityksen x osakkeita miljoonalla ja katsotaan kun pankkitili paisuu. Jos yritys x meneekin nurin, niin menetät koko miljoonas. Ehkä sen kurssi putoo 20% ja menetit vaan 200 000.

Jos osakkeet tuottais vähemmän voittoo, mutta riskit pysyis samana, ei niihin sijotettais yhtä paljon rahaa. Jos ei niihin sijoteta rahaa, ei firmat pysty yhtä hyvin investoimaan. Jos ei ne voi investoida, niin ei ne voi myöskään työllistää ihmisiä.

Pieni esimerkki: Red Hat 6.2 sisältää noin 17 miljoonaa riviä lähdekoodia. Sen kirjottamiseen on tarvittu noin 4500 miestyövuotta. Jos ton olis tehny kaupallinen yritys, olis ton lähdekoodin kirjottamiseen työllistetty 4500 henkee vuodeksi. Oletetaanpa että firmalla ei oliskaan varaa ton projektin toteutukseen, koska kukaan ei halua investoida siihen rahaa. Hups, jäi juuri kustantamatta 4500 ihmisen vuoden elämä. Noh, kerrotaan niille 4500 työttömälle, että JOS ne olis töissä ja JOS toi projekti olis tuottanu voittoo, niin ne olis VARMASTI tienannu aika hyvin. Kyllä varmaan lämmittää!

[q]eeci, 24.1.2006 01:55:
Mihis sä vetäisit rajan (vaikkapa prosentteina), että kuinka paljon omistajat saa pitää yrityksen tuottamasta voitosta ja kuinka paljon pitää jakaa työntekijöille?[/q]

En minä voi tuota rajaa vetää muiden puolesta. Se on henkilökohtaisesta moraalista kiiinni.

Kuinka kauan luulet työntekijöiden, huomaa sanan syvempi merkitys, siis ihmisten, jotka tekevät ne työt, viihtyvän yrityksessä, joka voittoa takoessa ei sitouta työnsä tekijöitä itseensä? Esimerkiksi vuosittainen bonus perustuen yrityksen tulokseen, on erinomainen keino motivoida työntekijöitä oikeasti panostamaan yrityksen tulokseen.

[q]Oletko huomioinut sitä, että kun firmalla menee huonosti, työntekijä saa edelleen palkkansa sovitun suuruisena, mutta omistajat eivät mitään?[/q]

Jos omistaja itse työskentelee yrityksessä, niin kai hänkin saa palkkaa? Jos tulot otetaan vain osinkoina, niin siinä on riskinsä.

[q]Jos duunarin pitäisi tienata enemmän sillon kun firmalla menee hyvin, niin eikö olisi oikeudenmukaista, että tämä tienaisi vähemmän sillon kun firmalla menee huonosti? Jos ei, niin miksi ei? Onko niin, että omistajien tulisi ottaa kaikki paska niskaansa, mutta eivät saisi ottaa kuitenkaan kaikkea hyötyä?[/q]

Kuten sanoin, yksipuolisesti ei palkkaa voi laskea, tämä on kai itsestään selvää ja kuten aiemmin totesin, ei ole mikään ihme, että työntekijä työpaikkansa säilyttääkseen voi antaa vaikka puolen kuun palkan yrittäjälle. Tämä vain vaatii sitä, että yritys on sitoutunut työntekijöihinsä.

Ja monilla aloilla on tulospalkkaus, joka reagoi yrityksen menestykseen heti.

Yrittäjyys on riski ja valinta. Jos menee huonosti, niin sitten menee huonosti. Jos mielestäsi yrittäjien sosiaaliturvassa on korjaamisen varaa, niin sen parantamista saa ja pitääkin ajaa.

[q]En tiedä tiedätkö yhtään mitään osakesijoittamisesta, mutta voin kertoa että se on melkosta riskipeliä. Ei se homma toimi niin, että ostetaanpa tuosta yrityksen x osakkeita miljoonalla ja katsotaan kun pankkitili paisuu. Jos yritys x meneekin nurin, niin menetät koko miljoonas. Ehkä sen kurssi putoo 20% ja menetit vaan 200 000€.[/q]

Heh, en minä sentään noin urpo ole :-)

Mutta kuka käskee ottamaan sen riskin? Jos ei ole varaa menettää niitä rahoja joita osakkeisiin sijoittaa, niin sitten oikea adjektiivi kuvaamaan ko. henkilöä voisi olla uhkapelaaja.

[q]Jos osakkeet tuottais vähemmän voittoo, mutta riskit pysyis samana, ei niihin sijotettais yhtä paljon rahaa. Jos ei niihin sijoteta rahaa, ei firmat pysty yhtä hyvin investoimaan. Jos ei ne voi investoida, niin ei ne voi myöskään työllistää ihmisiä.[/q]

Kyllä minä ymmärrän sen, että sijoitetulle rahalle odotetaan tuottoa. Joskus nämä tuottovaatimukset vain ovat kovin hurjia ja niihin päästäkseen on yrityksen on sitten "tehostettava" ja "leikattava kulurakennetta". Se ei ole kovin mukavaa, että työmäärä pysyy samana, mutta tekijöiden määrä vähenee. Been there, done that, didn't buy a t-shirt.

[q]Pieni esimerkki: Red Hat 6.2 sisältää noin 17 miljoonaa riviä lähdekoodia. Sen kirjottamiseen on tarvittu noin 4500 miestyövuotta. Jos ton olis tehny kaupallinen yritys, olis ton lähdekoodin kirjottamiseen työllistetty 4500 henkee vuodeksi. Oletetaanpa että firmalla ei oliskaan varaa ton projektin toteutukseen, koska kukaan ei halua investoida siihen rahaa. Hups, jäi juuri kustantamatta 4500 ihmisen vuoden elämä. Noh, kerrotaan niille 4500 työttömälle, että JOS ne olis töissä ja JOS toi projekti olis tuottanu voittoo, niin ne olis VARMASTI tienannu aika hyvin. Kyllä varmaan lämmittää!
[/q]

Tämähän on aivan järjetön esimerkki. Kuka aloittaa tuon kokoisen projektin laskematta kustannuksia ja kun kustannukset on laskettu, yleensä huomataan, että jos tähän ei ole varaa, eikä kukaan ole tehnyt ostosopimusta projektin lopputuloksena olevasta softasta, niin projektia ei varmasti toteuteta.

Kuka edes tulisi töihin yritykseen, jossa luvataan palkanmaksu vasta sitten kun projekti on valmis ja sillä ehdolla, että joku sijoittaa yritykseen projektin valmistuttua?

[q]jUSSi, 24.1.2006 08:59:
Jos omistaja itse työskentelee yrityksessä, niin kai hänkin saa palkkaa? Jos tulot otetaan vain osinkoina, niin siinä on riskinsä.[/q]

Tules nyt takas maan pinnalle sieltä punaisesta pilvimaailmastas. Omistaja osallistuu yrityksen toimintaan käytännössä vaan PK-yrityksissä. PK-yrityksissä ei tehdä massiivisia henkilöstövähennyksiä ja harvemmin millään riistopalkalla ketään pidetäänkään. Ja PK-yritysten omistajat ei yleensä tee mitään miljoonavoittoja. jos tekee, niin se mitä todennäkösimmin ei ole työntekijöiden selkänahasta pois. Nää sun käsittelemät ongelmat koskee pääsääntösesti suuria yrityksiä, jotka on palkatun toimitusjohtajan ohjailemia ja firman omistaa 1-10 000 ihmistä osakkeiden kautta. Näille osakkeenomistajille taas ei makseta sijottamistaan rahoista mitään muuta kun sitä osinkoa.

[q]Kuten sanoin, yksipuolisesti ei palkkaa voi laskea, tämä on kai itsestään selvää ja kuten aiemmin totesin, ei ole mikään ihme, että työntekijä työpaikkansa säilyttääkseen voi antaa vaikka puolen kuun palkan yrittäjälle. Tämä vain vaatii sitä, että yritys on sitoutunut työntekijöihinsä.

Ja monilla aloilla on tulospalkkaus, joka reagoi yrityksen menestykseen heti.[/q]

Tollanen voi toimia vain ja ainoastaan pienissä yrityksissä. Kun firma on suuruusluokaltaan Fortumin, Nesteen tai Nokian luokkaa, ei ole juurikaan toivoa että kaikki suostuis pienentään palkkaansa. Ja kun sen kokosella firmalla menee huonosti, siitä ei yleensä selvitä enää jättämällä parin viikon liksat maksamatta. Tulospalkkaus/provikat on hieno keksintö. Perus duunari kuitenkin ottaa mieluummin tarkasti sovitun kuukausipalkan, vai miksi luulet että suurin osa ihmisistä on kiinteellä kuukausi- tai tuntiliksalla? Firman kannaltahan suoraan tulokseen sidottu palkkaus olis aika optimaalinen.

[q]Tämähän on aivan järjetön esimerkki. Kuka aloittaa tuon kokoisen projektin laskematta kustannuksia ja kun kustannukset on laskettu, yleensä huomataan, että jos tähän ei ole varaa, eikä kukaan ole tehnyt ostosopimusta projektin lopputuloksena olevasta softasta, niin projektia ei varmasti toteuteta.

Kuka edes tulisi töihin yritykseen, jossa luvataan palkanmaksu vasta sitten kun projekti on valmis ja sillä ehdolla, että joku sijoittaa yritykseen projektin valmistuttua?[/q]

Kieltämättä koodaus on varsin kehno esimerkki. Mutta entäs jos projekti vaatii useiden miljoonien tai jopa satojen miljoonien investoinnit ENNEN kun voidaan mitään tuottaa? Suurin osa investoinneista on nimenomaan sellasia. Mistäs saat rahat siihen jos ei kukaan halua yritykseen sijoittaa? Ja et tossakaan varmaan ottanu huomioon, että sitä rahaa alkaa tulemaan firmaan sisään vasta kun tuote on valmis ja myynnissä ja siihen voi mennä vuosia. Ja kun se on myynnissä, voi kestää 10 vuotta ennenkun projekti on maksanu itsensä takas. Eikä se ole mitenkään 100% varmaa että investointi onnistuu. Huonol tuuril tulee miljardi takkiin ja firma kaatuu siihen.

[q]eeci, 24.1.2006 09:48:
Kieltämättä koodaus on varsin kehno esimerkki. Mutta entäs jos projekti vaatii useiden miljoonien tai jopa satojen miljoonien investoinnit ENNEN kun voidaan mitään tuottaa? Suurin osa investoinneista on nimenomaan sellasia. Mistäs saat rahat siihen jos ei kukaan halua yritykseen sijoittaa? Ja et tossakaan varmaan ottanu huomioon, että sitä rahaa alkaa tulemaan firmaan sisään vasta kun tuote on valmis ja myynnissä ja siihen voi mennä vuosia. Ja kun se on myynnissä, voi kestää 10 vuotta ennenkun projekti on maksanu itsensä takas. Eikä se ole mitenkään 100% varmaa että investointi onnistuu. Huonol tuuril tulee miljardi takkiin ja firma kaatuu siihen.
[/q]

Juurikin näin. Useinmiten valtaosa tuotteen kuluista aiheutuu kehitysvaiheessa. Tuotesuunnittelu, tuotekehitys, protot, demot, testaus, markkinointisuunnitelmat, markkinoiden kartoitus yms. Itse tuotteen valmistuskulut ovat usein vain hyvin pieni osa.

Yrityksellä on siis oltava joko iso varallisuus, tai mahdollisuus lainan (=riskin) ottoon tuotteen tuottamiseksi.

Tarkastelkaapa muuten lääkkeiden tuotekehityksen pituuksia. Usein markkinoille tulevat täysin uudet lääkkeet ovat olleet tuotekehityksessä ja testauksessa vähintään vuosia, ehkä jopa kymmeniä vuosia.

[q]eeci, 24.1.2006 09:48:
Tules nyt takas maan pinnalle sieltä punaisesta pilvimaailmastas. Omistaja osallistuu yrityksen toimintaan käytännössä vaan PK-yrityksissä. PK-yrityksissä ei tehdä massiivisia henkilöstövähennyksiä ja harvemmin millään riistopalkalla ketään pidetäänkään. Ja PK-yritysten omistajat ei yleensä tee mitään miljoonavoittoja. jos tekee, niin se mitä todennäkösimmin ei ole työntekijöiden selkänahasta pois. Nää sun käsittelemät ongelmat koskee pääsääntösesti suuria yrityksiä, jotka on palkatun toimitusjohtajan ohjailemia ja firman omistaa 1-10 000 ihmistä osakkeiden kautta. Näille osakkeenomistajille taas ei makseta sijottamistaan rahoista mitään muuta kun sitä osinkoa.[/q]

Heh, imo Suomen tulevaisuus on nimenomaan PK-yrityksissä.

Kyllä minä tiedän, että mainitsemani työntekijöiden joustot toimivat lähinnä pienehköissä yrityksissä, mutta miksi ne eivät toimisi isommissa? Lähinnä siksi, että yrityksen kasvaessa työntekijästä tulee hyödyke, kirjanpidollinen arvo. Työntekijän arvo mitataan tällöin lähinnä talouden mittareilla, jolloin työntekijä suhtautuu yritykseen vastaavasti.

Suuryrityksissä riski on edelleen omistajilla. Jos yrityksen johto ei ole yrityksen omistajakuntaa, vaan palkattua henkilöstöä, niin ketä siitä voi syyttää? Näin etäännytetään omistajat yrityksestä ja luodaan edellytykset päättömille tulosvaatimuksille, joihin työntekijät yleensä reagoivat negatiivisesti. Varsinkin jos motivaattoriksi tarjotaan vain keppiä.

Hmm, muistan jostain lukeneeni, että näiden, joskus mahdottomien suurien tulosvaatimusten takana, ovat yleensä piensijoittajat. Ihmiset, jotka odottavat nopeaa tuottoa sijoituksilleen. Institutionaaliset sijoittajat ovat niitä kärsivällisempiä omistajia.

[q]Kieltämättä koodaus on varsin kehno esimerkki. Mutta entäs jos projekti vaatii useiden miljoonien tai jopa satojen miljoonien investoinnit ENNEN kun voidaan mitään tuottaa? Suurin osa investoinneista on nimenomaan sellasia. Mistäs saat rahat siihen jos ei kukaan halua yritykseen sijoittaa? Ja et tossakaan varmaan ottanu huomioon, että sitä rahaa alkaa tulemaan firmaan sisään vasta kun tuote on valmis ja myynnissä ja siihen voi mennä vuosia. Ja kun se on myynnissä, voi kestää 10 vuotta ennenkun projekti on maksanu itsensä takas. Eikä se ole mitenkään 100% varmaa että investointi onnistuu. Huonol tuuril tulee miljardi takkiin ja firma kaatuu siihen.[/q]

Eikö yrityksen kannata aloittaa pienenä? Esimerkkinä vaikka Microsoftin alkutaival autotallissa kahden miehen yrityksenä.

Aina jonkun on otettava riski, jos uutta aloitetaan kehittämään. Riskin ottaja sitten joko onnistuu ja rikastuu tai sitten ei. Työntekijöillä ei tämän riskinoton kanssa ole mitään tekemistä. He auttavat riskinottajaa tekemään toimesta kannattavaa. Palkkiot ovat sen takia eri sarjassa. Jos tulee takkiin, niin sitten ei ole työtä yhdelläkään. Sitten yritetään uudestaan.

Ja toistan itseäni edelleen, että minusta epäonnistuneille yrittäjille olisi keksittävä keino päästä irti mahdollisista veloista järkevällä tavalla niin, että yrittäjän elämä voi jatkua hänelle tuottavana. Velkavankeus ei ole kenenkään etu.

[q]jUSSi, 24.1.2006 11:04:
Kyllä minä tiedän, että mainitsemani työntekijöiden joustot toimivat lähinnä pienehköissä yrityksissä, mutta miksi ne eivät toimisi isommissa? Lähinnä siksi, että yrityksen kasvaessa työntekijästä tulee hyödyke, kirjanpidollinen arvo. Työntekijän arvo mitataan tällöin lähinnä talouden mittareilla, jolloin työntekijä suhtautuu yritykseen vastaavasti.[/q]
Sen takia, että tollanen palkan alennus edellyttää työntekijöiden yksmielistä suostumusta. Mitä enemmän ihmisiä otetaan asiasta päättämään, sen todennäkösemmin löytyy joku, joka ei ole valmis palkastaan luopumaan. Tällä kaverilla saattaa esim juuri parhaillaan olla henkilökohtasia rahavaikeuksia. Annetaanko sille sitten vaan kylmästi monoo vai pakotetaanko enemmistön oikeudella luopumaan palkastaan?

[q]Eikö yrityksen kannata aloittaa pienenä? Esimerkkinä vaikka Microsoftin alkutaival autotallissa kahden miehen yrityksenä.[/q]
Sä et nyt taida ihan käsittää mistä puhut. Ensinnäkään missään ei ole sanottu, että yrityksen pitäisi alkaa pienenä autotallifirmana. Jos liikeidea on toimiva ja sopiva markkinarako löytyy, niin voidaan samantien iskeä sata tonnia pöytään. Välttämättä pienemmällä panostuksella ei siihen rakoon isketäkään. Käytännössä mitään tuotantoa ei esim pysty aloittamaan ilman mittavia sijoituksia. Silti jonkun pitää se sellutehdaskin perustaa, ja sitä ei autotalliin perusteta.

Toiseks luuletko ettei isojen firmojen tarvi investoida? Kun nyt esimerkkinä mainitsit Microsoftin, niin paljonko luulet niiden satsanneen uusimpaan lippulaivaansa Vistaan? Olisko samanlaisen kehittäminen onnistunu vaikkapa naapurin Keijolta ja hänen huiman 6000 liikevaihdon omaavalta toiminimeltään? Microsoft luultavasti myös vääntää tällä Vistallaan enemmän rahaa kuukaudessa, ku Keijon toiminimi saa aikaan vuosikymmenessä.

On totta että tulevaisuus on PK-yrityksissä, MUTTA PK-yritykset ei kykene suuriin investointeihin. Kaikkee taas ei voi tehdä ilman suuria investointeja, kuten edellinen esimerkkini toivottavasti osoitti. Suuria yrityksiä tarvitaan.

Lisäks yrityksillä tulis aika nopeesti kasvurajat vastaan, jos omistajakantaa ei vois laajentaa esim yli kymmeneen henkeen. Oletetaanpa että viis ihmistä sijottaa yritykseen rahaa. Jokaiselta löytyy 100 miljoonaa sijotettavaks. Firman pääoma on sijotusten jälkeen 500 miljoonaa. Jos ei enempää omistajia sallita, ei sitä pääomaakaan voi kasvattaa muuten ku liiketoiminnalla. Entäpä jos otetaan sata ihmistä lisää sijottaan? Kukin heittää vaikkapa miljoonan. Pääoma kasvaa 600 miljoonaan. Taas voidaan laajentaa toimintaa, tehdä suurempia voittoja, työllistää enemmän ihmisiä ja vaikka maksaa parempia palkkoja. Huono juttu?

Tää keskustelu on muuten aika pahasti jo offtopicia. Varsin mielenkiintosta silti, ei siinä mitään.

[q]jUSSi, 24.1.2006 11:04:
Ja toistan itseäni edelleen, että minusta epäonnistuneille yrittäjille olisi keksittävä keino päästä irti mahdollisista veloista järkevällä tavalla niin, että yrittäjän elämä voi jatkua hänelle tuottavana. Velkavankeus ei ole kenenkään etu.
[/q]

Jep. Tosin jotta homma menisi tarpeeksi hankalaksi on tähän myös keksittävä tiukat keinot, jotta väärinkäytökset pystyttäisiin ehkäisemään.