Niuhottajat Ry. - Kirotusviheet

[q]spoinkel, 2.11.2007 09:39:
Mua nyppii kun ihmiset sanoo "oon päissää(n)" tai "ootko päissää(n)". Opetelkaa käyttämään niitä possessiivisuffikseja perkele. [/q]

Mielenkiintoista sinänsä, viitataanko tuossa päähän vai päihin? Eli olisiko oikea muoto sittenkin "olen päässäni?" ja mitä se sitten mahtaisikaan tarkoittaa?

[q]josbe, 2.11.2007 12:12:
---
happosepi, 2.11.2007 12:08:
---
spoinkel, 2.11.2007 09:39:
Mua nyppii kun ihmiset sanoo "oon päissää(n)" tai "ootko päissää(n)". Opetelkaa käyttämään niitä possessiivisuffikseja perkele.

---


Kaikkihan ton varmasti tietää, mutta aina se oikea muoto ei kuulosta parhaalta tai käy puheeseen mukavasti :)

---

Nyt ei ole kyse siitä, mitä ihmiset tietää, vaan mikä ketäkin niuhottajaa nyppii. Miten niin muka "oon päissäni" ei muka kuulosta parhaalta?

[size=4]Turkulaiset! [/size]*eiei**nauru*
[/q]

Ok, no otetaan tuo "kuulostaa parhaalta" pois, puhujan tottumuksistahan tässä on kyse. Mutta ainakin itselläni tulee jotenkin automaattisesti tokaistua esim. "olin nii päissään että..". Tiedä sit mistä moiseen oon tottunut. "Päissäni" kuulostaa jotenkin vaan liian kirjakieleltä. Asiaan on tullut kyllä aikaisemminkin kiinnitettyä huomiota, mutta spoinkel-herra sitten puki sen sanoiksi :)

..Turkulainen? Pois se minusta ;)

[q]sapeli, 2.11.2007 12:19:
---

Eli olisiko oikea muoto sittenkin "olen päässäni?"
[/q]



toi kuulostais jo aika diipiltä!

[q]spoinkel, 2.11.2007 09:39:
Mua nyppii kun ihmiset sanoo "oon päissää(n)" tai "ootko päissää(n)". Opetelkaa käyttämään niitä possessiivisuffikseja perkele.

minä - päissäni
sinä - päissäsi
hän/se - päissään
me - päissämme
te - päissänne
he/ne - päissään
[/q]

Puhutko kirjakielellä? Puhuuko ylipäätää kukaan? Ei varmaan tarvitse mainita suomenkielen kirjakielen ja puhutun kielen suurista eroista.

[q]Claquesous, 2.11.2007 12:47:
---
spoinkel, 2.11.2007 09:39:
Mua nyppii kun ihmiset sanoo "oon päissää(n)" tai "ootko päissää(n)". Opetelkaa käyttämään niitä possessiivisuffikseja perkele.

minä - päissäni
sinä - päissäsi
hän/se - päissään
me - päissämme
te - päissänne
he/ne - päissään
---
Puhutko kirjakielellä? Puhuuko ylipäätää kukaan? Ei varmaan tarvitse mainita suomenkielen kirjakielen ja puhutun kielen suurista eroista.
[/q]
Kyllä puhekielessäkin on yleensä sijamuodot aika vahvasti edustettuina suomea äidinkielenään puhuvien keskuudessa niiden puute jopa vaikeuttaisi ymmärtämistä monissa tilanteissa. Niin vänkä on suomen kieli

[q]mariq, 2.11.2007 15:14:
Kyllä puhekielessäkin on yleensä sijamuodot aika vahvasti edustettuina suomea äidinkielenään puhuvien keskuudessa
[/q]

Ehkä. Kuitenkin lause "Mä oon päissää!" on täysin ymmärrettävä ilman possessiivisuffikseja. Ei puhuttuun kieleen, etenkään epävirallisissa tilanteissa, tarvitse väenvängällä lisätä korrekteja sijamuotoja, jos niitä ei tarvita.

Edit: kirjoitusasun näpräämistä.

[q]Claquesous, 2.11.2007 12:47:
Puhutko kirjakielellä? Puhuuko ylipäätää kukaan? Ei varmaan tarvitse mainita suomenkielen kirjakielen ja puhutun kielen suurista eroista.
[/q]

Nyt täytyy erotella kaksi asiaa:
1) puhekielen yleisesti hyväksytyt poikkeamat kirjakielestä (esim. "pojat juoksee" tai "kuulostaa hyvälle"), ja
2) poikkeamat, jotka eivät ole vielä vakiintuneet koko kansan puhekieleen (esim. "pystyy tehdä" tai "ketä soitti äsken") ja jotka riipivät monien kielitajua.

Katsoisin, että "oon päissään" kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Yhtä absurdia olisi sanoa vaikkapa "mun mutsis". Mutta kaipa se tulevaisuudessa hyväksytään, kuten kaikki bastardisoinnit.

[q]spoinkel, 2.11.2007 15:36:
Nyt täytyy erotella kaksi asiaa:
1) puhekielen yleisesti hyväksytyt poikkeamat kirjakielestä (esim. "pojat juoksee" tai "kuulostaa hyvälle"), ja
2) poikkeamat, jotka eivät ole vielä vakiintuneet koko kansan puhekieleen (esim. "pystyy tehdä" tai "ketä soitti äsken") ja jotka riipivät monien kielitajua.

Katsoisin, että "oon päissään" kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Yhtä absurdia olisi sanoa vaikkapa "mun mutsis". Mutta kaipa se tulevaisuudessa hyväksytään, kuten kaikki bastardisoinnit.
[/q]

Ok, mutta miten sitten murteet? Ei sellaista käsitettä olekaan kuin koko kansan puhekieli. Bastardisointi on varmaan myös tarkotettu kai joksikin ansaksi tai itseironiaksi (oletuksia, oletuksia...).

[q]Claquesous, 2.11.2007 15:43:
Ok, mutta miten sitten murteet? Ei sellaista käsitettä olekaan kuin koko kansan puhekieli. Bastardisointi on varmaan myös tarkotettu kai joksikin ansaksi tai itseironiaksi (oletuksia, oletuksia...).
[/q]

Itse asiassa voidaan katsoa, että on olemassa jonkinlainen yleinen murteeton puhekieli, jota puhutaan mm. pääkaupunkiseudulla (miinus tietysti stadin slangi, mutta sitä eivät sentään kaikki pk-seudun asukkaat puhu). Eikä noista mainitsemistani esimerkeistä yksikään kuulu mihinkään tiettyyn murteeseen, kuten vaikkapa "ookkonää pölijä" tai "tippus jokke". (Sanookohan edes kukaan periturkulainen tuota viimeistä?)

Bastardisointi on tiivistetty parhaiten seuraavassa lainauksessa:
"fo shizzle ma nizzle" is a bastardization of "fo' sheezy mah neezy" which is a bastardization of "for sure mah nigga" which is a bastdardization of "I concur with you whole heartedly my African american brother"
lähde: Urban Dictionary

[q]spoinkel, 2.11.2007 16:04:
Itse asiassa voidaan katsoa, että on olemassa jonkinlainen yleinen murteeton puhekieli, jota puhutaan mm. pääkaupunkiseudulla (miinus tietysti stadin slangi, mutta sitä eivät sentään kaikki pk-seudun asukkaat puhu). Eikä noista mainitsemistani esimerkeistä yksikään kuulu mihinkään tiettyyn murteeseen, kuten vaikkapa "ookkonää pölijä" tai "tippus jokke". (Sanookohan edes kukaan periturkulainen tuota viimeistä?)
[/q]

Voidaanko? Ensiksi voidaan pohtia onko "mm. pääkaupunkiseudulla" puhuttu kieli sama kuin koko kansan käyttämä puhekieli. Toiseksi, näin maallikkona, en ole aivan varma siitä puhutaanko pk-seudulla murteetonta puhekieltä vai onko se vain murretta, joka ei ole vain niin omaleimainen kuin ehkä muualla. Voidaan myös pohtia kumpuaako väite pk-seudun murteettomuudesta halusta arvottaa "stadilainen puhetapa" alemmaksi kuin muualla puhutut "tosimurteet".

[q]
Bastardisointi on tiivistetty parhaiten seuraavassa lainauksessa:
"fo shizzle ma nizzle" is a bastardization of "fo' sheezy mah neezy" which is a bastardization of "for sure mah nigga" which is a bastdardization of "I concur with you whole heartedly my African american brother"
lähde: Urban Dictionary
[/q]

Seison korjattuna.

[q]Claquesous, 2.11.2007 16:14:
Voidaanko? Ensiksi voidaan pohtia onko "mm. pääkaupunkiseudulla" puhuttu kieli sama kuin koko kansan käyttämä puhekieli. Toiseksi, näin maallikkona, en ole aivan varma siitä puhutaanko pk-seudulla murteetonta puhekieltä vai onko se vain murretta, joka ei ole vain niin omaleimainen kuin ehkä muualla. Voidaan myös pohtia kumpuaako väite pk-seudun murteettomuudesta halusta arvottaa "stadilainen puhetapa" alemmaksi kuin muualla puhutut "tosimurteet".
[/q]

Perustan tuon väitteeni murteettomasta puhekielestä siihen, että pääkaupunkiseutu on eräänlainen sulatusuuni, jonne ihmiset muuttavat eri puolilta Suomea. Tällaisessa ympäristössä moni pyrkii omaksumaan mahdollisimman neutraalin puhekielen. Sama ilmiö on havaittavissa Jyväskylässä, joka on myös melko murrevapaata aluetta (täällä on alkuperäismurre mutta sitä puhuu suhteellisen harva).

[q]spoinkel, 2.11.2007 16:21:
Perustan tuon väitteeni murteettomasta puhekielestä siihen, että pääkaupunkiseutu on eräänlainen sulatusuuni, jonne ihmiset muuttavat eri puolilta Suomea. Tällaisessa ympäristössä moni pyrkii omaksumaan mahdollisimman neutraalin puhekielen. Sama ilmiö on havaittavissa Jyväskylässä, joka on myös melko murrevapaata aluetta (täällä on alkuperäismurre mutta sitä puhuu suhteellisen harva).
[/q]

Onko puhutun kielen oltava hyvin omaleimaista ollakseen murretta? Sitä paitsi pk-seutulainen kieli ei mielestäni ole niin "neutraalia" kuin ajatellaan. Täkäläinen puhe on täynnä omaleimaisia sanoja, joista monia käyttävät puheessaan myös ne, jotka eivät miellä puhuvansa ns. stadin slangia.

Lempilapsesta eli yhdyssanavirheistä näkyi oikeen hykerryttävä malliesimerkki JKL:n yliopiston ruokalassa:

"Valkosipulisalaatin kastike puuttui."

Varmaan aika tömäkkää tavaraa tuo valkosipulisalaatti.

Kestosuosikkini, yhdyssanavirheiden, lisäksi nyppii nykyään isojen alkukirjainten holtiton käyttö. Tuntuu, ettei esimerkiksi mainostajilla ole aavistustakaan niinkään yksinkertaisesta asiasta kuin yleis- ja erisnimien erosta. Ilmoituksissa, mainoksissa, käyttöohjeissa yms. kirjoitetaan varmuuden vuoksi joka toinen sana tai vähintäänkin tuotteen nimi (siis ihan yleisnimi, ei tuotemerkki), isolla. Antaa ainakin minulle todella amatöörimäisen ja tökerön kuvan tuotteesta/firmasta/palvelusta eikä todellakaan vaikuta myönteisesti ostopäätökseen. Tällä hetkellä jo pullonpalautusautomaatin näyttöön ilmestyvä kehotus "Ota Kuitti" saa kihisemään.

Vielä vähän pidemmälle menenvät kuitenkin kaupat, joita ei kaikesta päätelle Suomen kielioppi koske. Esimerkkejä tuotteiden nimistä:
- KOSTEUSVOIDE TUUBI (Nivean kosteusvoide tuubissa)
- Vaalea Sisko (paahtoleipä)
- PIENI ANANASPAL. MEHU 227/ (pienet ananaspalat omassa mehussaan, 227/140g)
- YOUGURTCASHEW PÄHKINÄ.

[q]spoinkel, 2.11.2007 16:21:
Sama ilmiö on havaittavissa Jyväskylässä, joka on myös melko murrevapaata aluetta (täällä on alkuperäismurre mutta sitä puhuu suhteellisen harva).
[/q]

Heh, mä oon Jkl:stä kotoisin ja muistan kyllä tuon legendan jota siellä vieläkin ilmeisesti elätellään. Että Jyväskylässä puhutaan puhdasta yleiskieltä ilman murteita. Vasta asuttuani muutaman vuoden muualla aloin kiinnittää huomiota Jkl:n (ja sen lähialueiden) puhenuottiin, jossa sanojen toista tavua painotetaan reilusti. Tyyliin: jyVÄÄSkylä. Nykyään kotiseudulla vieraillessa tämä on korviinpistävän selvää, lisäksi olen useita kertoja eripuolilla Suomea tunnistanut Jyvässeudun asukkaan jo ihan ensimmäisistä sanoista...

Tietysti jos sovitaan, että toisen tavun painottaminen on puhtaan yleiskielen tunnus, niin ei sit mitään.

Ja kyllä se Helsingin/Etelä-Suomen murrekin on hyvin helposti kuultavissa, ainakin tällaiselle toispaikkakuntalaiselle, joka itse olen varmaankin ominut ärsyttävimmät puhevammat sekä pääkaupunkiseudun että Jkl:n murteista. :D

[q]Tyranoid, 5.11.2007 12:54:
---
spoinkel, 2.11.2007 16:21:
Sama ilmiö on havaittavissa Jyväskylässä, joka on myös melko murrevapaata aluetta (täällä on alkuperäismurre mutta sitä puhuu suhteellisen harva).

---

Heh, mä oon Jkl:stä kotoisin ja muistan kyllä tuon legendan jota siellä vieläkin ilmeisesti elätellään. Että Jyväskylässä puhutaan puhdasta yleiskieltä ilman murteita. Vasta asuttuani muutaman vuoden muualla aloin kiinnittää huomiota Jkl:n (ja sen lähialueiden) puhenuottiin, jossa sanojen toista tavua painotetaan reilusti. Tyyliin: jyVÄÄSkylä. Nykyään kotiseudulla vieraillessa tämä on korviinpistävän selvää, lisäksi olen useita kertoja eripuolilla Suomea tunnistanut Jyvässeudun asukkaan jo ihan ensimmäisistä sanoista...

Tietysti jos sovitaan, että toisen tavun painottaminen on puhtaan yleiskielen tunnus, niin ei sit mitään.
[/q]

Mähän mainitsin juuri tuossa lainaamassasi tekstinpätkässä, että Jyväskylässä ON alkuperäinen murre (johon kuuluu juuri tuo venyytys), mutta sitä puhuvat ovat vähemmistössä. Olen huomannut, että edes kaikki alkuperäiset jyväskyläläiset eivät puhu venyttäen.

[q]spoinkel, 5.11.2007 13:26:
Mähän mainitsin juuri tuossa lainaamassasi tekstinpätkässä, että Jyväskylässä ON alkuperäinen murre (johon kuuluu juuri tuo venyytys), mutta sitä puhuvat ovat vähemmistössä. Olen huomannut, että edes kaikki alkuperäiset jyväskyläläiset eivät puhu venyttäen.
[/q]

Selkeästi meillä on eroavat kokemukset tästä.

Toki puhuin vain alkuperäisistä Jyväskyläläisistä, en tarkoittanut että muualta tulleisiin tarttuisi tuo venyttäminen ainakaan vahvasti.

[q]Tyranoid, 5.11.2007 15:17:
---
spoinkel, 5.11.2007 13:26:
Mähän mainitsin juuri tuossa lainaamassasi tekstinpätkässä, että Jyväskylässä ON alkuperäinen murre (johon kuuluu juuri tuo venyytys), mutta sitä puhuvat ovat vähemmistössä. Olen huomannut, että edes kaikki alkuperäiset jyväskyläläiset eivät puhu venyttäen.

---


Selkeästi meillä on eroavat kokemukset tästä.

Toki puhuin vain alkuperäisistä Jyväskyläläisistä, en tarkoittanut että muualta tulleisiin tarttuisi tuo venyttäminen ainakaan vahvasti.
[/q]
Ja mun kokemukset on yhteneväiset Tyranoidin kanssa. Enkä siis itse ole sieltä, joten huomioin asian varmasti herkemmin kuin spoinkel.

[q]Claquesous, 2.11.2007 12:47:
---
spoinkel, 2.11.2007 09:39:
Mua nyppii kun ihmiset sanoo "oon päissää(n)" tai "ootko päissää(n)". Opetelkaa käyttämään niitä possessiivisuffikseja perkele.

minä - päissäni
sinä - päissäsi
hän/se - päissään
me - päissämme
te - päissänne
he/ne - päissään

---


Puhutko kirjakielellä? Puhuuko ylipäätää kukaan? Ei varmaan tarvitse mainita suomenkielen kirjakielen ja puhutun kielen suurista eroista.
[/q]

Joo no mut ton sortin kongruenssikämmi on kyllä pahasti väärin, oli sitten kyse puhe- tai kirjakielestä. Mä en usko että "ootko päissään" on kenenkään natiivin mielestä hyvää suomea.

Mutta, tähän itse topikkiin vastatkseni mua itteeni edelleenkin ärsyttää suunnattomasti mm. örkkigalleriassa jatkuvasti toistuvat:

- enään
- kait
- saman lainen, eiks tota oikeesti voi kirjottaa yhteen?
- erinlainen, onks toi /n/ tossa siks ku samanlaisessaki on?
- ketä (nominatiivi)
- viellä
- minä oon, mä olen
- lähtiä
- perhoinen, syöpöitellä, hajoittaa. Jos ei tajuu, ni kantsii miettiä loppuuks sanavartalo /A/:han vai /O/:hon, jos jälkimmäiseen ni sen turhan /i/:n voi ottaa pois sieltä, kiitos.


Nii joo vielä, voisin tässä samalla esitellä pari uutta keksimääni suomalaista affiksia näin oikeakielisyyden (ja oikeaoppisen kielen analyysin) nimissä:

Ensimmäisenä infiksi /-ti-/:

[code] kahvila > kahvi-ti-la > kahvitila
ruokala > rioka-ti-la > ruokala[/code]

Lisäks prefiksi /ä-/, jolla sanoista voidaan muodostaa feminiinejä:

[code] iskä -> ä-iskä -> äiskä[/code]

Ja sit vielä prefiksin /h-/ jolla feminiineistä voidaan johtaa taas maskuliineja:

[code] äiskä -> h-äiskä -> häiskä[/code]

Kielitiede o jännöäö!!

[q]Tyranoid, 5.11.2007 12:54:
---
spoinkel, 2.11.2007 16:21:
Sama ilmiö on havaittavissa Jyväskylässä, joka on myös melko murrevapaata aluetta (täällä on alkuperäismurre mutta sitä puhuu suhteellisen harva).

---


Heh, mä oon Jkl:stä kotoisin ja muistan kyllä tuon legendan jota siellä vieläkin ilmeisesti elätellään. Että Jyväskylässä puhutaan puhdasta yleiskieltä ilman murteita. Vasta asuttuani muutaman vuoden muualla aloin kiinnittää huomiota Jkl:n (ja sen lähialueiden) puhenuottiin, jossa sanojen toista tavua painotetaan reilusti. Tyyliin: jyVÄÄSkylä. Nykyään kotiseudulla vieraillessa tämä on korviinpistävän selvää, lisäksi olen useita kertoja eripuolilla Suomea tunnistanut Jyvässeudun asukkaan jo ihan ensimmäisistä sanoista...

[/q]

Itse kun muutin jkl:ään 10 vuotta sitten, en huomannut ko. tyyliä ollenkaan (muutin keskeltä puhtainta savonmurretta, jonka kyllä _kaikki_ muut tuntuivat huomaamaan :p ), ennenkuin kuulin keskusteluista että sellainen olisi olemassa. Noh, nyt sitten tämän 10 vuoden asumisen jälkeen, olen saanut kuulla huomautuksia siitä, että itse olen alkanut venyttelemään tavuja maalliin jkl. eli heipat savonmurre, welcome keskisuomi :P