Asiakas on aina väärässä.

[q]innae:
Ja väheksymättä mitään muuta palveluammattia niin voinen sanoa että ravintola-ala on ehkä pahin (ja jos ei pahin niin pahimmsta päästä). [/q]

Toinen paha ja usein säälimäni ammatikunta on bussikuskit helsingin seudulla. Reitit on usein todella tiukasti aikataulutettuja-> aikataulussa pysyminen on vaikeata ellei mahdotonta-> kuski stressaantuu, asiakkaat närkästyvät. Samalla pitää ajella hemmetin isoa autoa keskellä nykivää ruuhkaa...usein vieläpä ylitöinä. Työn 'hauskkuus' näkyy asiakkaalle mm. palveluhalukkuudessa; ei muakaan hymyilyttäisi.

[q]kilobitti:
---
innae:
Ja väheksymättä mitään muuta palveluammattia niin voinen sanoa että ravintola-ala on ehkä pahin (ja jos ei pahin niin pahimmsta päästä).
---


Toinen paha ja usein säälimäni ammatikunta on bussikuskit helsingin seudulla. Reitit on usein todella tiukasti aikataulutettuja-> aikataulussa pysyminen on vaikeata ellei mahdotonta-> kuski stressaantuu, asiakkaat närkästyvät. Samalla pitää ajella hemmetin isoa autoa keskellä nykivää ruuhkaa...usein vieläpä ylitöinä. Työn 'hauskkuus' näkyy asiakkaalle mm. palveluhalukkuudessa; ei muakaan hymyilyttäisi.
[/q]

Bussikuskien duuniajatkin on ihan persiistä (ainakin stadissa), yleensä he saavat mennä 2-puol 3 aikoihin aamulla/yöllä. Ja aikataulut ovat aivan liian tiukat, niissä ei meinata pysyä eiruuhka-aikanakaan.
Eipä se poliisin ammattikaan ole hehkeä. Onhan siinäkin ammattikunnassa omat mätäyksilöt (niin kuin jokaisessa muussakin) ja uudet poliisit ovat turhankin ammatti-intoisia.

Toivoisin että kun olettte asiakkaana niin muistakaa ettei se hymy teitäkään vaadi paljoa eikä se maksa ylimääräistä. Ja voi sitä myös kiittää ja sanoa ole hyvä, eikä vain olla hiljaa ja tuijottaa sen näköisenä kuin olisin viemässä rahat omaan taskuuni. Kun näet että minulla on kiire ja teen jotain juomasekoitusta, niin ethän tunge rahojasi naamani ja ala huutamaan jos en rupea sillä sekunnilla palvelemaan sinua ja toivon ettet ala päivittelemään kun on niin hidasta palvelua (teen parhaani mutta en omista kuin 2 kättä). Älä myöskään viheltele ja napsuttele, koska siellä ei ola yhtään koiraa eikä huoraa töissä (ihmisillä on pakkomielle tuohon viheltelemiseen ja napsutteluun, kyllä teidät huomataan mutta voit olla varma ettei millään hyvällä). Ja jos teet isomman tilauksen niin toivottavasti tilaat kaiken samalla kertaa, koska se ärsyttää ja hidastaa muiden palvelemista jos tilaat jokaisen tuotteen kerrallaan (ärsyttää hlökuntaa ja muita asiakkaita). Ja ne kupit ja lasit eivät ole stögigsiä (tuhka pilaa pesukoneen kun se palaa sinne kiinni ja kivasti tarrautuu niihin laseihin) eivätkä tuopinaluset ole sitä varten että niistä saa tehdä palapelejä eikä myöskään stögikset ole roska-astioita joihin voi kaiken paskan tunkea. Annathan rauhan muille asiakkaille pitämällä äänen kohtuullisessa rajassa.

[q]Rysty:
Asiakas (humalainen maajussi) saapuu liikkeeseen, jonottaa palveluvuoroaan. Vuoron saatuaan sanoo että "Sen-ja-sen-kyntökoneen-siiven-mutterin-alle-sopiva-prikka" ja jää odottamaan että ojennat hänelle sen. Kaupassa on miljoonan miljoonaa pientä tavaraa, ei jokaiseen mutteriin ja pulttiin ole merkitty mihin se sopii! Siellä on niitä yleiskäyttöisiä pultteja ja prikkoja laatikoissa joista voi käydä etsimässä sopivaa. Asiakas menettää hermonsa kun en tiedä millainen tuon osan pitää olla. Nyt mennään yhdessä osastolle jossa niitä muttereita ja prikkoja on, sitten katsellaan josko asiakas löytäisi haluamansa kokoisen osan. Samalla kun asiakas tutkailee hyllyä, saan kuulla miten tyhmä olen kun en tuollaista palikkaa löydä. Osan löydettyään asiakas jatkaa vittuilua ja epäilee että mitä teen siellä töissä kun en edes tuota tiennyt.
[/q]

Tottakai asiakkaan täytyy ymmärtää, ettei henkilökunta voi tunnistaa/tietää kaikkien mahdollisten vempeleiden osia ja löytää niitä *simsalabim*. Toisaalta voi taas sattua tapauksia, joissa kyseinen työntekijä tietää tarkalleen mitä osaa haetaan ja löytää sen mutteriprikkalokero-helvetistä muutamassa sekunnissa. Paskempi mäihä tietysti on, jos olet juuri toissapäivänä aloittanut kesäduunari.

Varaosaliikkeessä autoon osia metsästäessä henkilökunta tietää yleensä aika hyvin auton mallin perusteella, mikä osa on hakusessa tai vaihtoehtoisesti etsii sen katalogista. Kyllä, ymmärrän, rautakauppa ja varaosaliike eivät ole täysin sama asia.

Isommissa kaupoissa on aivan omat osastot erilaisille tuotteille. Tällä erottelulla voi työntekijöiltä löytyä erikoisosaamista vaikkapa maaleista ja kaakeleista. Kyllä sitä myyjän asiantuntemusta kannattaa käyttää hyväkseen, siitä työntekijälle yleensä maksetaan.

Aivan ihastuttavaa minun työssäni asiakaspalvelijana on kuunnella kuinka hienot rouvat kertovat ongelmistaan jalkahien, liikavarpaiden, vasaravarpaiden ja kaiken maailman känsien kanssa.....
Y Ö K

[q]niomic:
---

Tätä mä oon monesti miettiny, et minne niitä roskia pitäis raflassa laittaa. Joissain vessoissa ei ole ollenkaan roskista, niin alkaa vaihtoehdot olee aika hiljasessa =/ Mä oon ton tuhkiksen roskiksena rationalisoinu aina silleen, et kuhan sinne ei laita mitään herkästi syttyvää, nii saa blokkari helposti samalla kertaa roskat ja tumpit (lienee roskia nekin x]

Ja sit henkilökohtainen helvettini: käytän kahvini seassa Hermesetas-nimistä makeutusainetta.

a) Ne yksittäispakkaukset (joissa tosin on kaks nappii) on aivan persiasta, en oo kertaakaan saanu niitä nappeja putoamaan sieltä ekalla yrittämällä kun on eka repiny auki

b) Minne ne roskat siitä pakkauksesta laitetaan? Sama koskee myös esim. pieniä hunajapurkkeja ja sekoitustikkuja, joita on samoilla laitumilla. Huoltiksella on aina roskis, jonne noita voi tykittää, mutta kahviloissa se vaikuttaa olevan aika harvinaisuus. Onko se sitten kivaa, että jätän jälkeeni avatun hunajapurkin, parit Hermesetas-paperit ja märän sekotustikun suoraan pöydälle? Ei, mutta eipä mulle oo oikein tarjottu vaihtoehtojakaan. Ton sekotustikun annan yleensä kassalla kuivasta päästä, ettei ne joudu sit pyyhkimään taas kerran pöytää ja menee suoraan roskiinki. </rant>
[/q]

Se edes pikkuisen auttaa jos ei tunge sinne stögikseen mitn helposti syttyvää (esim. käsipaperisilppua) sillä ne tyhjennetään samaan pönttöön.
Itse annan siihen vierelle tyhjän rocksin johon voi laittaa sen teesihdin (purutee) ja hunajakipon tyhjänä. Tulee vähän enemmän tiskiä, mutta se on paljon kätevämpää kuin onkia niitä paskoja jostain muualta.

Yksi asia vielä, pliis älkää räkikö laittialle. Se vain nyt on niin junttimaista.

[q]äm:
Onko niitä soittoääniä pakko testata juuri bussissa?
[/q]
Tosiaan, harvinaisen v-mäistä toimintaa, varsinkin kun volyymit on tottakai oltava täysillä, jotta kaikki muutkin pääsevät osallisiksi samasta nautinnosta. Onneksi sentään matopeli tuntuu vaipuneen unholaan, tai sitten ihmiset ovat viimeinkin oppineet pelaamaan sitä äänettömällä.

Bussikuskien puolesta voin avautua siitä, mikä mua riepoo muissa bussimatkustajissa:

- Pysäytetään bussi siinä vaiheessa, kun etupyörät on jo menneet ohi ja sitten ei vaivauduta ottamaan pienintäkään hopihopi-askelta, kun bussi on vihdoin kriiiiiiiks-jarrutuksen jälkeen pysähtynyt jonnekin penkkaan. Tiedoksi: Jos ei todellakaan osaa näyttää pysähtymismerkkiä ajoissa, voi joko odotella seuraavaa tai edes vähän hölkätä. Joka tapauksessa ainakin KIITTÄÄ kuskia.

-Ei vaivauduta kaivamaan niitä matkarahoja ennen kuin törötetään kuskin vieressä. Tiedoksi: Kaikkien matka sujuu mukavammin, kun ne rahat (mielellään tasasumma) on heti ojennettavissa kuskille.

-Painetaan stop-nappulaa heti edellisellä pysäkillä, kun ovet ovat sulkeutuneet. Tiedoksi: Se ärsyttää minua.

-Luullaan, että ovet aukeavat siitä samaisesta nappulasta (tyyliä ratikka) ja painetaan sitä siinä vaiheessa, kun kuski on avaamassa/juuri avannut ovet. Tiedoksi: Tästä seuraa se, että 'pysähtyy-stannar' -valo saattaa jäädä päälle ja kuski pysähtyy seuraavalla pysäkillä turhaan.

-Painetaan nappulaa turhaan, kun ei tiedetä, missä ollaan jäämässä pois. Sitten, kun kuski pysäyttää, katsellaan vaan maisemia ja näytetään syyttömiltä. Tiedoksi: Jos muita ei ole jäämässä pois, voi ehkä peräti huikata kuskille, että anteeksi, olin idiootti, en jääkään vielä tässä.

-Pysäytetään kaikki ohi ajavat bussit jollain pysäkillä ja udellaan, menisikö joku mahdollisesti sinne, minne juuri hän on menossa. Tiedoksi: Aikatauluista ja kartoista kyllä selviää etukäteen, mikä bussi menee Vihdintietä tai mikä vie sinut Pihlajamäkeen.

-Ihan yleistä vitutusta bussissa aiheuttavat lapset, deekut ja kännykät. Onko niitä soittoääniä pakko testata juuri bussissa?

[q]Sade*:
Sitte oli vielä yks aika hurmaavan herttanen vanha setä ketä osti joka päivä 10 pulloo ykköskaljaa, lopulta selvis että se aina ku se tulee kauppaan ostamaan niitä se pöllii aina samalla pari pulloa, laittaen ne johonki laukkuunsa mikä on kärryissä.*vink*[/q]

Tää tuli mullekin yllätyksenä ekassa kassaduunissani, et se kivan tuntuinen setä joka joka päivä haki ne vakkarit yhden litran lonkun ja kaksi puolen litran kaljaa vaimolleen laittoikin aina tilaisuuden tullen ylimääräiset satsit jemmaan kassin pohjalle. Oppi katteleen tyyppejä ihan eri silmällä

Ja sit se kiva setä joka kasasi olutpullot valmiiksi reppuunsa (niin paljon kuin sinne mahtui) ja laittoi koko repun hihnalle että laske siitä Tosi kiva kaivella sinne reppuun että montakos pulloa tässä onkaan pinossa ja päällekkäin

------------------------------------------

Ah ne ihanat ATK -tuotteet:

Jos tulet ostamaan mustekasettia tulostimeesi niin ota näppäränä tyttönä/poikana ylös tulostimesi nimi ja numero tai mustekasetin numerokoodi. Se helpottaa myyjää löytämään oikean tuotteen. Myyjä ei voi auttaa sinua jos kerrot että laitteesi oli joku Hp deskjet.

Jos menet itse muistin perusteella valitsemaan koneeseesi värikasetin josta et ole ihan varma oliko se oikea ja myyjän neuvoa kysymättä ostat sen, niin älä avaa pakettia ja koita survoa sitä paikoilleen tulostimeen, vaan vertaa tulostimessa olevan patruunan koodia paketin päällä olevaan koodiin. Avattua patruunaa kun ei voi ottaa kauppaan takaisin, se ei mene enää kaupaksi. Jos et ole varma muistatko tulostimen nimen/patruunan koodin oikein, etkä voi kilauttaa kaverille *vink*, mene takaisin kotiin/konttoriin katsomaan se ja kirjoita vaikka kännykän muistiin talteen vastaisen varalle.

Kyllä, tulostimien alkuperäiset mustekasetit maksavat monessa tapauksessa enemmän kuin se koko laite. Myymälät eivät päätä valmistajien hinnoittelupolitiikkaa.

[q]Neiti Etsivä:
Ei kannata käydä sieltä kassalta kyselemässä hintaa vaikeampia asioita, koska ne on tarkoitettu vain rahastamiseen. Kiitos!
[/q]

:O

taitaa olla joku isompi vaateputiikki kyseessä.

kyllä mä ainakin oletan et jos meen vaatekauppaan niin myyjät kassalla tietää jotain tuotteistakin.
toisaalta oon jossain hooetämmässä tottunu siihen et ei ne myyjät yleensä tiedä missäpäin sitä hehtaarihallia joku tietty paita on. ellei sitten satu kohdalle joku joka vastaa juuri siitä "osastosta" jossa paita on.
toki ymmärrän hyvin että jos tekee tyyliin pari vuoroa viikossa isossa kaupassa jonka vaatevalikoima vaihtuu suht usein niin eihän sitä voi olla joka tuotteesta perillä. joskus kun olen kysynyt jotain tiettyä tuotetta (yleensä niin että olen sitä itse ensin etsinyt) niin kyllä suurin osa auttaa sen verran kuin kykenee.

Noniin... Nyt on jälleen yks asiakaspalvelutäyteinen työpäivä kaupan kassalla ohi, ja oli pakko päästä purkamaan vähän tuntoja.... Miksi, voi miksi, nämä ihanat asiakkaat eivät voi käsittää sitä, että pienessä kaupassa kun joudutaan olemaan yksin iltavuorossa, niin ei pysty yksinkertaisesti olemaan kolmessa paikassa yhtäaikaa? Kun on alle 100 neliöinen kauppa, niin luulisi sieltä löytyvän melko helposti kaikki mitä etsii, etenkin jos arvon rouvat käyvät päivittäin ostamassa niitä samoja helvetin juhlamokka-paketteja!!! Ne ovat edelleen siinä samalla hyllyllä, mutta kun täytyy tulla huutamaan siihen kassalle kun palvelee toista asiakasta, että eikö täällä saa palvelua, kun minä nyt en satu muistamaan että missä ne kahvit on???? Ja kädestäpitäen sitten näyttämään.... Ja onhan se juu kiva että asiakkaat kertoo kuulumisiaan, mutta rajansa kaikella; Kassaneitinä en välttämättä halua kuulla alapää-ongelmistanne, arvon rouvat.
Kiitos ja näkemiin.

Onko täällä taksikuskeja?
Haluaisin kovasti tietää, miten moni aivoinvalidi heittää kysyttäessä minne ajetaan, että "Kotiin!" HÖHÖHÖHÖHHÖHÖ

kyllä vain! eilen, torstaina 18.11.2004, minulle heitettin klassinen "aha, ilmanen varmaan sit!".

[q]ezzy:
tää sopii tänne aika hyvin O_o

http://www.bash.org/?420855
[/q]

Ja tämmöset ne siellä äänestää Bushia

[q]Nacu:
Ja tämmöset ne siellä äänestää Bushia *igor*[/q]
Mistä sä sen tiedät et se Bush'ia äänesti?

Aaaargh olipa ärsyttävä päivä duunissa. Pakkaset ovat alkaneet, ja siksi joka toinen asiakas muistikin mainita mulle että "Pakkaa se kukka sitten hyvin kun tuolla ulkona on niin kylmä." No shit? Mä en varmaan osaa työtäni ees sen vertaa et tajuisin paketoida kukat hyvin kylmässä. Tsiisus.

Niin joo ja heti päivän ensimmäinen asiakastapahtuma osoitti millainen päivästä tulee.
Minä: Laitetaanko lahjapaperiin?
Asiakas: Ei.
pakkaan kukan sanomalehteen ja kassiin ja annan asiakkaalle.
Asiakas: Miksei tuossa ole sitä paperia päällä?
Minä: Mutta juurihan kysyin teiltä että laitetaanko lahjapaperia.
Asiakas: (näyttää hapanta naamaa)
Minä: Voin kyllä laittaa siihen lahjapaperin jos tahdotte?
Asiakas: (näyttää hapanta naamaa, mutisee jotain ja poistuu paikalta)

Huoh. Mut hymy naamalla palvelin kaikki, vaikka kuinka vitutti.

[q]ezzy:
Asiakas vastaa "mutta ne ovat niin kaukana"
[/q]

Se asiakas varmaan kuvitteli, että revit sen hintalapun siinä kassalla omasta selkänahastas.

Aah, noi on niin ihanii ihmisii jotka ei jaksa/viitsi punnita niitä ennen kassalle tuloa. On se meinaan kivaa, kun joutuu lähtee itse hakemaan niitä hintoja, varsinkin kun on ainoa kassa ja jonoa riittää ensi vuodellekkin asti.

On kiva olla keikkailevana kassana ketjun eri liikkeissä, varsinkin silloin kun asiakas tulee kassalle ja kysyy missä on jauhoja tjsp. Siinä on sitten hyvä sanoa ettei ole mitään hajua, jolloin saa asiakkaalta murhaavan katseen. Muutaman kerran kun asiakas on kysynyt että miten en voi tietää tuotteiden sijaintia "oothan sä täällä töissä" niin siinä on sitten hyvä sanoa etten ole töissä täällä, vaan koko ketjussa tuuraajana, ja ai että minkälaista noottii sieltä sitten tulee: "Pitäishän sun sentään tehdä joku kierros täällä ennenkuin vuoros alkaa plap plap...."

Tekis ite sen kierroksen ja käyttäis silmiään.

[q]ambomaalapsi:
Eli jos mä nyt sit oikein ymmärsin tän topicin idean, niin se on se, että asiakaspalvelijat saavat valittaa kuinka ärsyttävää asiakkaiden palveleminen on. Ei oo kyl yhtään kivaa tän jälkeen enää mennä asiakkaaks mihinkään :( Toisaalta vois ryhtyy todella vittumaiseks asiakkaaks, nyt kun tietää mikä kaikki milläkin alalla ärsyttää. :)
[/q]

Avot
Tai sit voit alkaa säälimään meitä ja käyttäytymään kuten... haluaisit itseäsi kohdeltavan

Voi apua ja huh huh teitä nirppanokkia. Laittaisitte edes mestojen nimet missä ootte duunissa, niin voin ainaki välttää pilaamasta teidän päiviänne. Kannattais ehkä miettiä suhtautumistaan muihin ihmisiin tai vaihtoehtoisesti harkita uudenlaista työnpaikkaa. "Raha ei haise."

Lehdenjako sinänsä on asiakaspalvelua vain välillisesti: asiakkaalle toimitetaan tuote, mutta harvoin ollaan tekemisissä. Mainosten jne. ilmaisjakelun jakajana riitti puolisen vuotta.

Työ itsessään on jo valmiiksi ihan perseestä, raskasta ja työaika/palkkasuhde on aivan käsittämätön. Lehdet tulevat jakajalle kotiin, missä jakaja parhaaksi näkemällään tavalla lajittelee lehdet. Kuski vaihtuu yleensä niin usein, että on aivan turha soitella vajaiden lehtipinojen perään. Jos varasto tai kuski mokaa ja kaikille jakoalueella ei lehtiä riitä, jakaja voi vain soittaa pyytääkseen lisää lehtiä (ja viedä ne ns. vapaa-ajalla, työpäiviä viikossa on 2).

"hei tyttö, me ei saatu Anttilan luetteloa eilen vaikka naapuri sai"
- luettelot loppuivat kesken, enkä ole saanut niitä vielä lisää.
"NO VAIKEE TILATA NIITÄ HELVETTI"

Totta kai se saattaa ärsyttää ettei pääse tiirailemaan niitä lakanoiden hintoja ennen sitä naapurin Selmaa mutta oikeesti, onko se nyt niin vaikeaa?

Ihan oma sarjansa on ihmiset, joiden postilaatikossa lukee "ilmaisjakelu postiluukkuun" tjsp, eli esim. kerrostalossa sinne oviluukkuun eikä ulkona olevaan laatikkorivistöön, mikäli sellainen on. Ja se pieni lappu kannattaa piilottaa sinne laatikon sisälle ettei jakaja sitä missään tapauksessa näe. Toisekseen, se posti laitetaan siihen lähimpään laatikkoon, ja muutoksista voi sopia muulla tavoin kuin kurmuuttamalla jakajaa.

"hei tyttö, osaatko sinä lukea?! mitä siitä tulee jos vanhat ihmiset käy täältä hakemassa postin?! vielä tällä kerralla en soita työnantajallesi!!"

Tässä tapauksessa äijä oli tullut toisesta kerroksesta ovelle kyttäämään. Ja näitähän riittää.

VIHA. loparit keväällä oli elämäni paras teko.