päivän :(

Back to häröily O

Näin ihan hirveetä painajaista missä mua pahoinpideltiin silmittömän hirveen kauheen ylipaljon Tulin jopa sokeaksi omassa unessani :/ hyrr...

Kotimatkal tuli vastaan pari henkee, jotka hengas paikallaan ja poliisiauto ajoi paikalle. Olin hetken et wtf, kunnes näin maassa makaavan kissan. Kissa oli tippunut jostain ylhäältä, tod näk 6. tai 7. kerroksesta, ja makasi maassa paikallaan, aika raskaasti ja tiuhaan hengittäen. Verta oli myös maassa ja kissassa. Olin siinä hetken, mutta kun en vaan voi tehdä asialle mitään, lähdin jatkaan matkaani. Tuli pikkasen paha mieli, kissa oli niin reppanan näkönen, ja selvästikin sillä oli kipuja. Oli aikasta kamala näky. :'/

Huoh. En oo Vaasassa. :(

Sit viel ärsyttää, ku olin nii tyhmä et kävin rentouttavas kylvys ja kaikkee ja unohin et mun piti käydä kaupas, muuten ei oo aamupalaa. Ja jos ei oo aamupalaa ni oon kiukkunen ja päivä alkaa huonosti. Eli mun pitää ottaa tää ihanan mukavan pehmee ja lämmin kylpytakki päältä pois, pukee normivaatteet päälle ja lähtee käymää tos hemmetin passelissa, voi ärsyke.

[q]kinderi, 2.8.2010 08:31:
Vein juuri mun pikkuiset vauvat päiväkotiin, sinne ne jäi iloisina vilkuttamaan kun itse lähdin kyyneleitä pidätellen.

..kai tää ois oikeesti kiva juttu, mutta mä en haluais myöntää mun vauvojen olevan jo isoja päiväkotilaisia
[/q]

No, ehkä sekin päivä viel koittaa joku kerta ku sä si nurkan takana, päiväkodin jäätyä taakse, nostat kädet pystyyn ja toteet HALLELUJA PIENI RAUHA! :D

Mut on ne aika isoja kyl jo ^^ Itekin vähä jännään et mite käy ens viikol ku ystävä tulee kylään nyt jo 10kk vanhan tyttönsä kanssa, joka viimeks (joskus 4-kuukautisena) ei tykänny jos ei saanu koko aikaa olla sylis - nykyään se kuulemma haluu olla vaa itekseen ja kontata kaikkialle :o
[size=5]hm pitää ehkä raivaa kaikki kamat vauvakorkeudelta pois.[/size]

Takahampaisiin sattuu :(

Todella raskas päivä töissä josta en kuitenkaan voi kenellekään kertoa. Pahalta tuntuu enkä voi helpottaa tätä taakkaa mitenkään. Huoh. :'((

[q]mayah, 30.4.2006 14:19:
Niinpä. Muutenkin ihan *uuh*-olo.

Jos mä oisin supermies, niin mä jaksaisin valvoo kaks vuorokautta putkeen ja pääsisin huomiselle perinteiselle vapunpäivän piknikille Turkuun. Onneks sentään pääsee tanssahtelee Tritonia tänään, ni on edes jotain mitä odottaa tältä päivältä.
[/q]

Mulla ei oo mitään odottaa tältä päivältä ees Vois ehkä kuunnella ees piristävämpää musiikkia? No, enää 3 viikkoa ja 6 päivää.. Tai siis, vielä.

[size=8]Pitäs ehkä muuttaa takasin Vaasaan niin ei aina tarvitsisi surkutella..[/size]

Ruoka ei maistu, enkä saa kuin vettä alas. Itku meinaa koko ajan tulla, masentaa, hymy pois kasvoiltani. Kiukuttelen vaan iskälle. En tahallani, en, mutta johonkin tää kai on pakko purkaa, tää paha olo kun joudun lähtemään taas pois sieltä minne ehkä kuulunkin..
Elämäntilanne on nyt vain semmonen että tänne ei voi jäädä, tänne ei voi tulla ja asettua aloilleen.. Minkä takia asiat on niin hemmetin vaikeita? Kun vaan vois ottaa ja lähteä..

Masentaa tällanen.

Saa nähä kuinka kauan seuraavaan kertaan.

Nyt ei ole kyllä mun kroppa parhaassa mahdollisessa kunnossa.
Heräilin pitkin yötä kun joka paikkaan sattui eikä voinut missään asennossa olla. Kun nousin ylös, oli semmonen semi-yrjö olo, et mikään ei mee nyt alas (paitsi vesi) ja keittiössä olo yököttää. En siis mee sinne
Puolen tunnin pääst pitäs lähtee töihin päin ja ahdistaa jo valmiiks. Toivottavasti olo nyt edes vähän paranisi jos pääsisi ulos raitista ilmaa hengittämään.
Tänääkää ei kuitenkaa nää ketää ihania ihmisiä töis, sekin masentaa jo valmiiks. nyyh.

Eipä tuo matkankaan lähestyminen auta, just nyt kun tuntuu et työt stressaa liikaa.
Tänään vaan jotenkin meinas kilahtaa, olin päivittääs asiakkaan tietoja ku järjestelmä kaatui, kaikki katos, si toisen asiakkaan myyjä piinaa mua kaikes ja tekee asioita ilmoittamatta mulle, si saan vaa sähköpostei et "näin tapahtuu ja reija tekee näin ja näin", sit viel ku aaaargh yritin keskittyy yhteen hankalaan keissiin ja säädin ja väännin ja ties mitä ja tarvin siihe kaiken keskittymisen, ni si yks kaveripari rupes tuol kikattelee joillekin omille asioilleen, ja niiden äänet, vaikka ne oli niin hiljasia, ne tuntui jotenkin voimakkailta, si viel vierustoveri HUUTAA PUHELIMEEN ET MUN KORVIA SÄRKEE ja mua vaan rupes niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin ärsyttämään, vaihtoehtoja oli et oisin rupenu itekin huutaan ja karjuun ja ottanu sen hiuksista kii ja iskeny pari kertaa pöytään ja si viskonu ikkunan läpi, TAI et oisin ottanu kulkulupani ja lähteny ulos - - - otin kulkuluvan ja juoksin ja hölkkäsin ja seisoin hetken tuol ulkona rauhallises lumisatees. Helpotti edes vähän.
Silti vain laittaa miettiin, et mitä täs vois ny tehdä toisin ettei nää mun "raivo"-/itku-/ahdistuskohtaukset ala toistumaan.

[q]Annakins, 20.10.2006 19:49:
100% samanlainen olo
[/q]

Mä syytän syksyä, vaikka tiedän ettei se oo syypää. :(

[q]innae, 27.1.2006 05:44:
Vieläkin olen hereillä. Ei nukuta ei. Jos en kohta saa unta silmäkulmaan, niin seuraavan kerran saan nukkua rauhassa ensi viikon torstaina.
On mul täs joo kakkosen vapaa, mut pe ja la on aikaset herätykset. Sunnuntaina duuniin 11 ja ma, ti ja ke on koulua ja töitä.
Kyl se siinä menee mut vituttaa.
[/q]
Heh, ja mä oon jo pian lähös töihin :D Ja älä vittuunnu aikasista herätyksistä, mä meen huomenna aamu4 töihin ja sunnuntaina aamu5 *poks**pökr**nauru*

[q]Sit Tainakin lähtee Dubaihin.
[/q]



Mut toisaalta, taas yks hyvä syy lisää lähtee reissaamaan ja tutustumaan maailman kolkkiin

Voi helvetin perkele, menin sit viel hajottaan paskan työpäivän päätteeks mp3-soittimenikin Tiputin sen vahingossa rappukäytävässä, eikä se sen jälkeen lähtenyt enää käyntiin kuin muutamiksi hetkiksi. Kiroiluttaa niiiiin paljon, koska se ei ollut montaa kuukautta vanha masiina, eikä mul ois nyt yhtään varaa laittaa uuteenkaan. Työmatkat taittuu sen ansiosta mukavasti, mut eipähän taitu enää.
Kaiken lisäks bussissa oli tunkkanen ilma, plus et joku saatanan paljon ja vahvaa hajuvettä käyttävä eukko tuli sit mun viereen istuun bussissa. Tuli tosi paha olo, en voinut muutaku tuijottaa yhtä pistettä ja toivoa että laatta ei lennä ja että olisin pian perillä.
Voiskohan tää päivä enää mitenkään parantua, ees hitusen?

En oikeen tiiä mitä sitä tossa muutaman viikon päästä keksis vai keksiskö mitään. Isoa, pientä, missä, mitä hä. En tiiä. Saa nähä. Ahistaa.

[q]Janisa, 29.9.2007 23:22:
Mun paiva ja lukemiset meni ihan sekaisin kun sa olit muuttanut sun avatarin.
Freja on aina ollu mulle se naurava punainen naama.
[/q]

:D Mä aattelin olla hetken vihree lehti, jolla on pisara.

Oon mä kyl iha normielämäs vieläkin se naurava punanen naama :D

taaas yksin kotiin.....*haukottel**nyyh**eiei*

Itkuhan tässä tuli kun paras ystävä hyppäsi autoon ja lähti ajamaan takaisin kohti Pohjammaata..

Taas on ihan tyhjä olo. Ihan yksin olen

Taas rupee kuume nouseen, oli jo 37.5 vaikken ees pitäny 10 minuuttia mittarii kainalos, pikemminki minuutin. Jippii.

[q]domi, 17.12.2007 07:06:
---
Freja, 16.12.2007 17:29:
Kaks tuntii ni juna lähtee. En haluis lähtee täältä pois vielä

---

Oisit sä kyllä vielä tänään voinut olla siellä.
[/q]

No nii oisinki! :(

[size=4]Me ehkä mietittiin sunnuntaina kuumeisesti et mikä ois kivuttomin/nopein tapa teloa mun sormi mut ei me keksitty ni tulin si Helsinkii takas. :D[/size]

[q]lostgone, 23.3.2007 22:21:
Mä uskon sinuun
[/q]

Voin si kertoa, olinko uskomisen arvonen :D Luulisin et meni ihan hyvin, ens viikolla sen sitten tietää... :)

Kiitos myöhäistsempistä

O