Virallinen "kysy tyhmiä"-thread
- « Edellinen
- 1
- ...
- 563
- 564
- 565
- 566
- 567
- ...
- 798
- Seuraava »
[q]whispering:
---
ALIEN:
Onko Blade Runner -dvd ollut myynnissä suomessa??
---
DVD Profilerin mukaan se ois julkastu 1.11.1999 suomessa (joku directors cut).
[/q]
no faaak!! ei ihme, ettei löydy enää mistään!! Kuka myisi???
Kiitoksia vastauksista
Tollanen Buffalon muisti on aika sopivan hintanen ja ilmeisesti laadukaskin, kun kolme vuotta annettu takuuta.
http://www.bdog.fi/cgi-bin/netstore/tuote.pl?tuote=0430913104660
Ja vielä yks tyhmä kyssäri. Katoin Everest Home Editionilla, että muistiohjaimeni, jotka on kai emolevyssä, tukevat 70 ns ja 60 ns muistinopeuksia. Käykö toi Buffalon muisti, vaikka sen nopeus onkin 7,5 ns? Vai onko toi 7,5 vaan joku maksiminopeus? Mitä aikaa toi 7,5 ns oikeastaan kuvaa?
[q]Apo:
Hyvä sääntö on lukea keskustelu loppuun saakka ennenkuin vastaa
[/q]
Ahaa, sitä aletaan heti aukomaan
[q]Jos muistivalmistajan sivuilla lukee että "PC133 modules MAY NOT BE BACKWARD COMPATIBLE to PC100 machines" niin mielestäni tuo sanomasi asia ei päde. Eli asia taitaa mennä siten että omalla riskillä ja kaupan palautusoikeuteen/vaihtotakuuseen luottaen voi kokeilla noita nopeampia muisteja.
[/q]
En väitäkään että olen joku asiantuntija ja muistinvalmistaja olisi aivan väärässä mutta rohkenen väittää että yhteensopivuusongelmat 133 muistin sopivuudesta 100 väylään ovat aika ääritapauksia. Omien kokemuksieni perusteella ongelmia yhteensopivuudessa en ole havainnut mutta sehän on aina kuluttajasta itsestään kiinni ottaako "riskin" ja lähteen kokeilemaan. Ja jos 133 muisti vaan sopii 100 paikalle niin ei se nyt ainakaan emolevyä käräytä
[q]S-T:
---
Epailija:
Joku, jolla on jääpaloja ja lasi voisi tehdä empiirisen testin. Jääpaloja ja vettä lasiin, sekä elmukelmua lasin suun päälle, että haihtumisen vaikutus saadaan minimoitua. Sitten vain jäiden sulettua (onko oikea taivutusmuoto btw? *ding*) vertailemaan onko pinta laskenut, noussut vai pysynyt pakoillaan alkutilaan verrattuna.
---
Vasta heräillyt kemisti tarttui heti tuumasta toimeen - me kemistit ei tykätä pohtimisesta ja laskemisesta, kunhan saa touhuta
[/q]
Huikaisevan tarkaksi laaditun koeasetelman tulos oli seuraava: Veden pinnan korkeudessa ei tapahtunut näillä välineillä ja ihmissilmällä havaittavaa muutosta.
[q]ezzy:
---
sapeli:
---
cosmic:
---
naira:
[olen idiootti] mitä hittoa tarkoittaa o/ [/olen idiootti]
---
Viittaamista.
---
Taikka sit niinku "heihei" tai "moikka" Tai niin ainakin olen nähnyt sitä myös käytettävän.
---
ei, vaan se on "kenoviiva o kauttaviiva" eli kaksi kättä ylhäällä tyyliin "JESS!" ja klubitus poistaa ton kauttaviivan ja jäljelle jää o/ eli kyseessä on bugin tms. aiheuttama harha.
[/q]
Kyllä molempia näkee muuallakin
[q]mayah:
Must ois vaan ollu kivempaa saada se sulta silleen tarjottimella, ku alkaa itse tekee jotain sen asian eteen
[/q]
ei näin, mut toi taitaaki olla vaan perustyttökortti, sulla on ne kohta aika vähissä
miks kuulakärkikynän päähän jää sellasta epämäärästä hötöä mikä haittaa mm.piirtämistä aika älyttömästi? kuivuuks se siihen vai johtuuko se jostakin muusta.. ku ei mun kaikissa kuulakärkikynissä ilmene ko. ongelmaa
[q]mayah:
Jos mä nauhottaisin radiosta jotain kasetille ja kanavassa ois joku häiriö, niin kuuluisko se myös sillä kasetilla?
[/q]
Juu, mistäs sinne kasetille tulisi häiriötön versio?
[q]mayah:
No pannaas sitte haastetta kehiin. Miten toimii radio ja telkkari? Ja ensimmäisestä teknisestä poikien sanasta tuun huutaa, et ÄÄÄÄ Selittäkää silleen, et mä tajuun.
[/q]
Mission imbossible
[q]mayah:
Joo, mä tiiän, oon toivoton.
[/q]
Pyh, en tota tarkottanu. Lähinnä sitä että jos noi jutut kiinnostaa niin parempi tulos tulis sillä että ite selvittelet noi esim. netistä. Sen verran laaja asiakokonaisuus että rautalankavääntäminen on turhan työlästä ja todennäkösesti joku on jo jossain tehnyt sen.
Kuinka mont soittokertaa vinyyli kestää about?
[q]cosmic:
---
Fyraett:
Kuinka mont soittokertaa vinyyli kestää about?
---
Jotain 100 kertaa, riippuen tietysti prässin laadusta.
http://www.findance.com/forum.php?osasto=1&aihe=6140
[/q]
Väittäisin että toi luku on alakanttiin. Oon kuullut mainittavan, että oikein säädetyillä neuloilla DJ-käytössäkin vinyyli (12" sinkku siis tässä tapauksessa) kestäisi noin 200 soittokertaa ennen kuin äänenlaadun heikkeneminen kulumisen seurauksena on selvästi kuultavissa. Oikein säädetyllä hifi-setupilla uskoisin että jos neuloja vaihdetaan riittävän usein, kesto on huomattavasti pitempi. Googlettamalla löytyi joku tyyppi joka väitti kaverinsa soittaneen Rollareiden jotain LP:tä yli 1 800 kertaa ilman että äänenlaadussa olisi vielä havaittavaa heikkenemistä.
Toki on kyllä totta, että ainakin Suomen klubeilla yleensä soitellaan sen verran kuluneilla neuloilla ja huonosti säädetyillä levareilla että tuo 100 kertaa voi olla lähempänä totuutta.
[q]Tapsa:
Mitä mä teen i kväll ?
[/q]
Katot leffaa ja syöt poppareita?
[q]Apo:
Digitaalisilla siirtotavoilla (kännykkä, digitv, digiradio) pienimpien häiriöiden vaikutus vähenee, koska vastaanottavat laitteet voivat häiriöiden sattuessa arvata jollain tasolla mikä alkuperäinen signaali oli.
[/q]
eikös itseasiassa esim just digi-tv:ssä pieni häiriö oo paljo pahempi mitä analogi-tv:ssä.. bittivirta menee sekasin mikä näkyy pakatun kuvan 'hajoamisena' totaalisesti parin freimin ajan, kun taas ana-tv:ssä tulee vaan vähän lumisadetta mutta kuva pysyy hyvin luettavana. tosin niin, jos tosiaan kyse on hyvin hyvin pienestä häiriöstä, saa sen 'arvattua' crc:stä, mutta käytännössä digi-tv on ymmärtääkseni häiriöalttiimpaa kun anaalogi?
[q]mayah:
No pannaas sitte haastetta kehiin. Miten toimii radio ja telkkari? Ja ensimmäisestä teknisestä poikien sanasta tuun huutaa, et ÄÄÄÄ Selittäkää silleen, et mä tajuun.
[/q]
Koska oon ihan periaatteesta sitä mieltä, että tekniikkaa ei sais liikaa mystifioida vaan kaikkien olis hyvä ymmärtää perusasiat kun ne ei ole kovin monimutkaisia (hei, mäkin tajuun niistä jotain!), niin yritetään. Tässä supersuperyksinkertaistettu versio:
Koko homman juuret on siinä, kun Thomas A. Edison aikanaan keksi gramofonin, joka nykyisin tunnetaan vinyylisoittimena. Se perustuu loppujen lopuksi aika yksinkertaiseen ideaan. Äänihän on ilman värähtelyä. Edison keksi, että tämän värähtelyn voisi napata talteen ja kaivertaa pehmeälle materiaalille, josta se olisi myöhemmin uudelleen toistettavissa. Jos haluaa testata käytännössä miten homma toimii, niin laita vinyyli pyörimään levylautaselle, mutta älä nosta neulaa uralle vaan ota sileä ja jäykkä paperiarkki, nappaa kevyesti yhdestä kulmasta kiinni ja laske vastakkainen kulma uralle. Jos homma menee putkeen, pitäisi paperiarkin värähdellä uran mukana sillä lailla, että levylle tallennettu ääni on vaimeasti kuultavissa. Sama prosessi toimii molempiin suuntiin, eli periaatteessa paperiarkkia "mikrofonina" käyttäen olisi mahdollista tallentaa ääntä riittävän pehmeälle materiaalille.
Varsin pian keksittiin, että ääni kannattaa muuttaa sähköiseksi, jolloin sitä voidaan vahvistaa ennen levylle kaivertamista ja se on näin ollen toistettavissa suuremmalla äänenvoimakkuudella. Keksittiin mikrofoni, joka toimii yksinkertaistaen niin että ilma värisyttää mikrofonin sisällä olevaa kalvoa, jonka asento vaikuttaa sähkönjohtavuuteen mikrofonin sisällä. Tätä vaihtelua käytetään sitten ohjaamaan kaivertavaa neulaa gramofonilevyä valmistettaessa.
Radion idea on, että sen sijaan että sähkövirta ohjattaisiin kaivertimelle, se lähetetäänkin suoraan kaiuttimeen joka sijaitsee matkan päässä. Kaiutin toimii ikäänkuin käänteisesti mikrofoniin nähden: kaiutinelementissä on magneetti ja sähkövirralla muutetaan magneettikenttää niin, että elementti liikkuu ja näin liikuttaa ilmaa ympärillään, aiheuttaen ääntä. Tämä lähetys voitaisiin tehdä kaapelia pitkin (vrt. kaapeli-TV ja -radio, joissa näin tehdäänkin), mutta ns. yleisradion suuri idea onkin että signaali lähetetään langattomasti, jolloin ei tarvitse vetää kallista kaapeliverkkoa joka mökkiin vaan riittää että pystytetään riittävä verkosto antenneja, jotka lähettevät ohjelmaa.
Radio toimii nimensä mukaisesti radiosäteilyä eli ns. radioaaltoja hyväksikäyttäen. Radioaallot ovat periaatteessa ihan samaa kamaa kuin valo, mutta johtuen niiden suuresta aallonpituudesta ihmissilmä ei niitä kykene näkemään. Toisaalta ne samasta syystä myös kulkevat kiinteiden esteiden läpi helpommin kuin näkyvä valo. Antenni on siis ikäänkuin eräänlainen suuri lamppu, joka vilkkuu lähetettävän ohjelman tahdissa samalla lailla kuin vinyyliä kaivertava neula värähtelee siihen ohjatun äänen tahdissa. Vastaanotin nappaa antennin lähettämän "valon" (radioaallot) ja muuttaa tämän värähtelyn takaisin ääneksi edellä kuvatulla tavalla (kaiutin).
Televisio toimii periaatteessa samalla tavalla, mutta siinä äänen sijasta lähetetään kuvaa, jonka tallentaminen ja toistaminen on hieman monimutkaisempi prosessi. Perusidea on kuitenkin sama: TV-kamera muuttaa valon sähköiseksi signaaliksi joka lähetetään radioteitse antennin kautta vastaaottimiin, jotka muuttavat sen taas valoksi.
[q]Mellu-:
miks kuulakärkikynän päähän jää sellasta epämäärästä hötöä mikä haittaa mm.piirtämistä aika älyttömästi? kuivuuks se siihen vai johtuuko se jostakin muusta.. ku ei mun kaikissa kuulakärkikynissä ilmene ko. ongelmaa
[/q]
Jotenkin tuntuu, että se hötö irtoaa aina papereista. Kun ei sentään pitäisi maailmalla lennellä yhtä paljon elukoiden karvoja kuin kotona, joten silläkään ei voi tuota aina perustella
[q]mayah:
Hah. Et vaan uskalla.
[/q]
Ei ole kyse uskalluksesta vaan yksinkertaisesta matematiikasta:
Hyöty < Vaiva
[q]mayah:
No pannaas sitte haastetta kehiin. Miten toimii radio ja telkkari? Ja ensimmäisestä teknisestä poikien sanasta tuun huutaa, et ÄÄÄÄ Selittäkää silleen, et mä tajuun.
[/q]
mekaanikolta aika mainio tietopläjäys, tässä huonosta ulkomuistista (täydennettynä howstuffworksilla) vähä lisää telkkarista..
tv-lähetys lähetetään siis radioaalloilla, jossa on oma standardoitu aaltoalueensa mustavalkokuvalle, väreille ja äänelle. ensin oli siis mustavalko-tv äänen kera, myöhemmin siihen lisättiin päälle värit ja koska haluttiin säilyttää yhteensopivuus vanhojen telkkareiden kanssa piti värit lähettää erikseen oikean kuvan 'jälkeen' (korkeammalla taajuudella), jota muva-tv ei osaa 'lukea'. tästä syystä tv:tä virittäessä ja esim huonolla säällä voi kuvasta oudosti lähteä värit vaikka muuten kuva on ok.
tv-kuva muodostuu juroopan standardissa 625 rivistä kuvapisteitä (jotka piirretään 2 osassa, eli ensin joka toinen rivi, sitten joka toinen -> pehmeämpi kuva pienemmällä virkistystaajuudella). sekunnissa kuva piirretään 25 kertaa, eli tosta voidaan laskea et sekunnissa lähetetään 15625 riviä eli juovaa. rivillä aallon amplitudi ('korkeus') määrää minkä sävysen kuvapikkelssin tv ruudulleen lätkäsee, vähän sähköä = musta, paljon = valkoinen ja loput siltä väliltä. jokaisen rivin/juovan jälkeen lähetyksessä on tietyn mittainen pätkä tasasta aaltoa josta tv-tietää et nyt vaihdetaan piirrettävää riviä (ja kuvallisen rivejä jälkeen toinen määritelty aalto mikä kertoo et nyt siirrytään taas ruudun yläkulmaan jne). tv:ssä on siis palikka joka muuttaa lähetettyä dadaa 15,625 kertaa sekunnissa ruudulle näytettäväks, ja toi 15,625 on se maaginen hertsiluku mikä kuuluu tv:stä varsin ärsyttänä tasasen korkeana ininänä.
värit (krominanssi) lähetetään sitte edellämainitun mustavalkokuvan 'perään' korkeammalla taajuudella, sen toimintaa en oikein muista.. mutta käytännössä siis väritetään aiemmin piirretty harmaasävykuva.
t. ÄÄÄÄ
[q]Displacer:
---
Kyllä molempia näkee muuallakin
[/q]
se "hei hei" on yleensä kyllä _o/
[q]anqqa:
---
Apo:
Digitaalisilla siirtotavoilla (kännykkä, digitv, digiradio) pienimpien häiriöiden vaikutus vähenee, koska vastaanottavat laitteet voivat häiriöiden sattuessa arvata jollain tasolla mikä alkuperäinen signaali oli.
---
eikös itseasiassa esim just digi-tv:ssä pieni häiriö oo paljo pahempi mitä analogi-tv:ssä.. bittivirta menee sekasin mikä näkyy pakatun kuvan 'hajoamisena' totaalisesti parin freimin ajan, kun taas ana-tv:ssä tulee vaan vähän lumisadetta mutta kuva pysyy hyvin luettavana. tosin niin, jos tosiaan kyse on hyvin hyvin pienestä häiriöstä, saa sen 'arvattua' crc:stä, mutta käytännössä digi-tv on ymmärtääkseni häiriöalttiimpaa kun anaalogi?
[/q]
Kyllä tuo digitv tuntuu olevan häiriöalttiimpaa kuin analoginen. Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon sen...
Kun asuu täällä "syrjässä", ja esim. MTV3 sekä Nelonen näkyvät lautasen ja haravan kautta, niin mieluummin niitä seuraan haravan kautta. Välillä digin puolelta tulee pelkkää pikselimössöä, kun taas analogisena voi seurata tarkkaa kuvaa. Varsinkin nyt lumisateilla/tuulisella säällä tuon huomaa helposti.
Ja digitaalinen signaalihan on aina pakattua.
- « Edellinen
- 1
- ...
- 563
- 564
- 565
- 566
- 567
- ...
- 798
- Seuraava »