Virallinen "kysy tyhmiä"-thread

[q]mekaanikko:
Periaatteessa optimituloksen saamiseksi (sen lisäksi että kai sun työhuone on Munsell 8 -harmaalla maalattu ikkunaton 5000 K epäsuoralla valolla valaistu ja itse pukeudut mustiin mattasävyisiin vaatteisiin? =D) sun pitäisi spyder-nimisellä laitteella duunata näytölle oma ICC-profiili ja samoin tulostimelle vastaavasti spektrofotometrillä.
[/q]

Käytännössä taas siinä vaiheessa kun mä saan tehdä tässä kuvatut toimenpiteet kahden markan duunin eteen, niin lupaan vakaasti harkita ranteideni auki viiltämistä kokonaisuuden kannalta tehokkaampana ratkaisumallina graafisiin ongelmiini.

Kiitsat muuten pitkästä vastauksesta. Se oli kaikenkaikkiaan hyvin valaiseva.

[q]Ana-5000edit: sen lisäksi koko kasvihuoneilmiön olemassaolosta on mun käsittääkseni olemassa aika paljon erimielisyyttä.
[/q]

Brööt! En usko että löydät yhtä ainutta asiaan vakavissaan perehtynyttä ihmistä joka väittäisi ettei kasvihuoneilmiötä olisi olemassa. Ilman sitä Maapallon pintalämpötila olisi keskimäärin useita kymmeniä asteita pakkasen puolella. Sen sijaan se, mistä on taitettu peistä on, onko kasvihuoneilmiö ylipäänsä voimistunut 1800-luvulta alkaen kuten esitetään ja jos on, onko ihmisen toiminnalla tähän vaikutusta. Käsittääkseni verrattain harvassa ovat ne tiedemiehet, jotka nykyisin kiistäisivät että ilmiö on selvästi voimistunut. Näin ei ollut vielä 10 vuotta sitten, mutta uudet mittaustulokset sekä ihan konkreettisesti havaittavissa oleva keskilämpötilojen äkillinen nousu ovat kääntäneet monen epäilijän pään. Toki löytyy vieläkin sitkeitä sissejä jotka toisin väittävät, mutta he taitavat olla jo melko pieni vähemmistö.

itsellä olikin käytössä näytön sRGB profiili ja aion käyttää jatkossa jos ei tuu tiukkoja perusteluja...

[q]remotion:
Ihmiset aiheuttaaomilla toimillaan kasvihuone ilmiötä joka lisää el nino:n mahdollisuutta ja lisää keskimääräistä lämpötilaa sekä sateita.
[/q]

Itse asiassa el niño on ihmisten toimista pitkälti riippumaton ilmiö ja liittyy merivirtojen liikkeisiin.

Linkki1

Linkki2

[q]mekaanikko:
Brööt! En usko että löydät yhtä ainutta asiaan vakavissaan perehtynyttä ihmistä joka väittäisi ettei kasvihuoneilmiötä olisi olemassa. Ilman sitä Maapallon pintalämpötila olisi keskimäärin useita kymmeniä asteita pakkasen puolella. Sen sijaan se, mistä on taitettu peistä on, onko kasvihuoneilmiö ylipäänsä voimistunut 1800-luvulta alkaen kuten esitetään ja jos on, onko ihmisen toiminnalla tähän vaikutusta. Käsittääkseni verrattain harvassa ovat ne tiedemiehet, jotka nykyisin kiistäisivät että ilmiö on selvästi voimistunut. Näin ei ollut vielä 10 vuotta sitten, mutta uudet mittaustulokset sekä ihan konkreettisesti havaittavissa oleva keskilämpötilojen äkillinen nousu ovat kääntäneet monen epäilijän pään. Toki löytyy vieläkin sitkeitä sissejä jotka toisin väittävät, mutta he taitavat olla jo melko pieni vähemmistö.
[/q]

Hetkonen, 1800-luvun puoliväliin asti elettiin nk. "pientä jääkautta", joten kukaan alan asiantuntija tuskin epäilee, etteikö siitä olisi keskimääräinen lämpötila noussut. Muutenkin elämme nykyisin sitä jääkausien väliin sijoittuvaa lämpöisää kautta, jolloin lämpötilan "kuuluukin" nousta ja esimerkiksi jääkauden jäljiltä jääneiden alppijäätiköiden ja vastaavien "kuuluukin" sulaa. Kansainvälinen konsensus on tällä hetkellä käsittääkseni toki se, että ihminen on toimillaan nostanut keskimääräistä lämpötilaa jonkun verran ja tulee näin tekemään tulevaisuudessakin. Se, miten nopeasti tämä näkyy luonnossa, onkin asia erikseen. Monet puhuvat jo nyt napajäätiköiden sulamisesta, vaikka todellisuudessa jäätiköiden "reaktioaika" (paljon lainausmerkkejä, tiedän) on suhteellisen pitkä. Osin satoja, osin tuhansia vuosia, jos en aivan väärin muista. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos keskimääräinen lämpötila nousisi nyt muutaman asteen, niin jäätiköiden käyttäytymisessä ei vielä vuosikymmeniin tapahtuisi mitään järin suurta muutosta.

Löysin kivan linkin sokeriksi pohjalle:

Linkki3

Mä aloin miettimään, että miten bussi- , metro- ja ratikkakuskit tulee töihin... Ku eihän bussit kulje 24h... Entä miten ne viimeisen vuoron kuljettajat menee kotiin?
Ehkä niiden pitää sit asua ihan pysäkin vieressä...

Kaikella sitä voi päätään vaivata

[q]S-T:
Vasta heräillyt kemisti tarttui heti tuumasta toimeen - me kemistit ei tykätä pohtimisesta ja laskemisesta, kunhan saa touhuta
[/q]

Jes! Oot ihku!


...kemistiksi. ;P

[q]Epailija:
Itse asiassa el niño on ihmisten toimista pitkälti riippumaton ilmiö ja liittyy merivirtojen liikkeisiin.[/q]

Kyllähän merivirtojen liikkeet, samoin kuin tuulet riippuvat myös lämpötilasta. Ilmaston lämpenimen väistämättä vaikuttaa - jollain aikavälillä - myös merivirtoihin. El niño (ja vastaavasti la niña tietysti) on toki toistuvana ilmiönä ollut olemassa jo pitkään mutta ymmärtääkseni sykli on viime vuosina nopeutunut. Se, onko tämä satunnaisvaihtelua vai trendi on varmaankin vielä avoin kysymys, kuten ihmisen toiminnan mahdollinen rooli joka joka tapauksessa on varmastikin pieni ainakin tässä vaiheessa.

Tässä suhteessa ei meidän suomalaistenkaan pitäisi tuudittautua siihen että lämpötila meillä tulee nousemaan ja sen seurauksena satokausi pitenemään, metsien biomassan tuotto nousemaan ja lämmityskulut alenemaan ym. siunauksellista. Koko Fennoskandian aluehan on lämpimämpi kuin mitä sijaintimme antaisi olettaa johtuen Golf-virran lämmittävästä vaikutuksesta. Jos Maapallon keskilämpötila riittävästi nousee, ei ole takeita siitä että tämä virta säilyy entisellään ja voi käydä niin että meillä ilmasto päinvastoin kylmenee.

[q]Hetkonen, 1800-luvun puoliväliin asti elettiin nk. "pientä jääkautta", joten kukaan alan asiantuntija tuskin epäilee, etteikö siitä olisi keskimääräinen lämpötila noussut.

Niin, jos luit tarkkaan niin sanoinkin että keskustelua on kasvihuoneilmiön voimistumisesta, ei eskilämpötilojen noususta. =) Lämpötilan nousuahan ei voi oikein kiistää koska sen lämpömittaukset kiistattomasti osoittavat.

[q]Monet puhuvat jo nyt napajäätiköiden sulamisesta, vaikka todellisuudessa jäätiköiden "reaktioaika" (paljon lainausmerkkejä, tiedän) on suhteellisen pitkä.[/q]

Postaamasi linkki varsin ansiokkaaseen artikkeliin selittikin tätä mainiosti eteläisen napajäätikön osalta, mutta todettakoon että pohjoinen napajäätikköhän kyllä on havaittavasti pienentynyt. Tällä tosin ei ole suurtakaan vaikutusta vedenpinnan korkeuteen, koska kyseessä ei ole mannerjäätikkö vaan vapaasti vedessä kelluva valtava jäämassa joka omalla painollaan nostaa vedenpintaa myös ollessaan jäätyneenä (Arkhimedeen laki).

Todettakoon, että artikkelissa ei myöskään oltu huomioitu, että lämpötilan nousu saattaa muuttaa vallitsevia tuuliolosuhteita Etelänapamantereella ja siten nopeuttaa jäätikön sulamista. Kovin äkkiseltään se tosin tuskin sittenkään tapahtuu, eikä merenpinnan nousu lienekään se vakavin kasvihuoneilmiön voimistumiseen liittyvistä uhkakuvista.

[q]Epailija:
Joku, jolla on jääpaloja ja lasi voisi tehdä empiirisen testin. Jääpaloja ja vettä lasiin, sekä elmukelmua lasin suun päälle, että haihtumisen vaikutus saadaan minimoitua. Sitten vain jäiden sulettua (onko oikea taivutusmuoto btw? *ding*) vertailemaan onko pinta laskenut, noussut vai pysynyt pakoillaan alkutilaan verrattuna.
[/q]
Vasta heräillyt kemisti tarttui heti tuumasta toimeen - me kemistit ei tykätä pohtimisesta ja laskemisesta, kunhan saa touhuta

[q]mekaanikko:
Postaamasi linkki varsin ansiokkaaseen artikkeliin selittikin tätä mainiosti eteläisen napajäätikön osalta, mutta todettakoon että pohjoinen napajäätikköhän kyllä on havaittavasti pienentynyt. Tällä tosin ei ole suurtakaan vaikutusta vedenpinnan korkeuteen, koska kyseessä ei ole mannerjäätikkö vaan vapaasti vedessä kelluva valtava jäämassa joka omalla painollaan nostaa vedenpintaa myös ollessaan jäätyneenä (Arkhimedeen laki).[/q]

Korjataanpas sen verran, että jää toki nostattaa vedenpintaa tilavuudellaan, ei painollaan. Tietenkin paino epäsuorasti vaikuttaa, koska painavampi kappale uppoaa enemmän, mutta tilavuudesta Arkhimeden laissa nimenomaan on kysymys. Näinollen sulaminen toki kohottaa jonkin verran merenpintaa, sillä sulanut vesi nostaa sitä koko tilavuudellaan, jää vain vedenpinnan alla olevalla osallaan. Se on toki suurin osa jäästä joten sulamisen vaikutus lienee aika plus miinus nolla.

Vielä voisi ottaa huomioon sen että veden, ja siis tietysti myös jään, tihein olomuoto on 4-asteinen vesi, ja ottaa sen huomioon arvioitaessa sulamisen vaikutusta vedenpinnan korkeuteen, mutta ihan niin innokas en asian suhteen ole. :)

mietittiin tänään töissä, että miksi vesi haihtuu? eli siis en puhu höyrystymisestä, vaan tosiaan haihtumisesta, jota tapahtuu koko ajan.

[q]toma:
Korjataanpas sen verran, että jää toki nostattaa vedenpintaa tilavuudellaan, ei painollaan. Tietenkin paino epäsuorasti vaikuttaa, koska painavampi kappale uppoaa enemmän, mutta tilavuudesta Arkhimeden laissa nimenomaan on kysymys.
[/q]

Menee vähän tulkintakysymykseksi.

Arkhimedeen laki: Nesteessä tai kaasussa olevaan kappaleeseen vaikuttaa noste, joka on yhtä suuri kuin kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino. Nosteen suunta on ylöspäin ja vaikutuspiste on kappaleen syrjäyttämän nesteen (tai kaasun) painopiste.

Lähde: Linkki

[q]
Näinollen sulaminen toki kohottaa jonkin verran merenpintaa, sillä sulanut vesi nostaa sitä koko tilavuudellaan, jää vain vedenpinnan alla olevalla osallaan. Se on toki suurin osa jäästä joten sulamisen vaikutus lienee aika plus miinus nolla.
[/q]

Kohottaa, mutta nähdäkseni sen takia, että juuri esim. 4-asteisen veden tilavuus on suurempi kuin jään. Jäämassahan syrjäyttää vettä massansa verran. Pinnalla näkyy siis jäätä vain sen takia, että jään tiheys on ympärillä olevan veden tiheyttä pienempi. Jään sulaessa tiheys muuttuu kuitenkin lämpötilojen tasaantuessa samaksi, jolloin jäävuorta vastaava vesimäärä vie tasan saman verran tilaa kuin jäävuoren alunperin syrjäyttämä vesimäärä. Eikö?

Joku, jolla on jääpaloja ja lasi voisi tehdä empiirisen testin. Jääpaloja ja vettä lasiin, sekä elmukelmua lasin suun päälle, että haihtumisen vaikutus saadaan minimoitua. Sitten vain jäiden sulettua (onko oikea taivutusmuoto btw? *ding*) vertailemaan onko pinta laskenut, noussut vai pysynyt pakoillaan alkutilaan verrattuna.

[q]Epailija:
Menee vähän tulkintakysymykseksi.

Arkhimedeen laki: Nesteessä tai kaasussa olevaan kappaleeseen vaikuttaa noste, joka on yhtä suuri kuin kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino. Nosteen suunta on ylöspäin ja vaikutuspiste on kappaleen syrjäyttämän nesteen (tai kaasun) painopiste.

Lähde: Linkki[/q]

Niin, no paino on tietty tiheys kertaa painovoiman kiihtyvyys kertaa tilavuus että molemmat vastaukset ovat oikeastaan oikein. Itse muistin aluksi päin honkia ettei tuossa painosta ollut kyse, mutta noinhan se toki määritellään.

[q]Kohottaa, mutta nähdäkseni sen takia, että juuri esim. 4-asteisen veden tilavuus on suurempi kuin jään. Jäämassahan syrjäyttää vettä massansa verran. Pinnalla näkyy siis jäätä vain sen takia, että jään tiheys on ympärillä olevan veden tiheyttä pienempi. Jään sulaessa tiheys muuttuu kuitenkin lämpötilojen tasaantuessa samaksi, jolloin jäävuorta vastaava vesimäärä vie tasan saman verran tilaa kuin jäävuoren alunperin syrjäyttämä vesimäärä. Eikö?[/q]

Hmm... Eikös se mene niin että 4-asteinen vesi on tiheintä, joten sen tilavuus on silloin pienin?

[q]Epailija:
Kohottaa, mutta nähdäkseni sen takia, että juuri esim. 4-asteisen veden tilavuus on suurempi kuin jään. Jäämassahan syrjäyttää vettä massansa verran. Pinnalla näkyy siis jäätä vain sen takia, että jään tiheys on ympärillä olevan veden tiheyttä pienempi. Jään sulaessa tiheys muuttuu kuitenkin lämpötilojen tasaantuessa samaksi, jolloin jäävuorta vastaava vesimäärä vie tasan saman verran tilaa kuin jäävuoren alunperin syrjäyttämä vesimäärä. Eikö?[/q]

Mutta niin, mitäs se nyt merkitseekään jäävuoriesimerkin kohdalla. Hmm... Oliskohan se nyt niin että ympäröivä vesi on tiheämpää, joten vastaava tilavuus vettä painaa enemmän, jolloin se syrjäyttää jäätä sen verran paljon että sitä jää yli pinnallekin.

[q]+4-asteinen vesi on ainakin kaikkein tiiveintä. Sen lisäksi veikkaisin että jäätyessään vesi sitoo ilmaa sisäänsä, joka myös aiheuttaa sen että jää on vettä kevyempää.
[/q]

No, se, että jää on kevyempää kuin vesi ei kylläkään johdu sisään mahdollisesti jääneestä ilmasta vaan veden molekyylirakenteesta joka on sillä tapaa erikoinen että kiinteässä muodossa sen tilavuus on suurempi kuin nesteenä. Vastaavasti käyttäytyy myös esimerkiksi antimoni, mistä syystä se on näppärä kun on tarpeen valmistaa metalliseoksia joiden tilavuus muuttu mahdollisimman vähän lämpölaajenemisen seurauksena.

Napajäätikön tapauksessa käsittääkseni jään sisään ei myöskään jää juurikaan ilmaa, koska jäämassan paino on niin suuri että se puristaa jäästä ilman ja muut jäätä kevyemmät aineet hiljalleen pois (vrt. ilmakuplien nouseminen nesteessä) ja niitä jää ainoastaan jään pintakerrokseen (tästä syystä pinnalla oleva jää on valkoista mutta sisempänä se muuttuu kirkkaaksi). Näin ainakin mannerjäätiköiden tapauksessa.

Epäilijä jo aika hienosti rautalangasta vääntäen selvitti miten käy. Jäävuoren massa ei muutu sen sulaessa joten sen syrjäyttämän veden tilavuus vastaa täsmälleen jäävuoren veden alla olevan osan tilavuutta. (Jos nyt lähdetään pilkkua vääntämään niin todellisuudessa kyllä saattaa hieman muuttaa, mm. koska sulaminen sitoo lämpöä ympäristöstä ja siten hidastaa veden haihtumista. Lisäksi veden lämpölaajeneminen ja -supistuminen vaikuttavat merien tilavuuteen huomattavankin paljon.)

(Ja vielä: nythän on puhuttu koko ajan likimain nolla-asteisesta jäästä. Jäähän myös tiivistyy lämpötilan laskiessa. Joku mua näppärämpi vois laskea, onko olemassa joku lämpötila jonka alla jään tiheys olisi suurempi kuin esim. 99-asteisen sulan veden.)

[q]toma:
Mutta niin, mitäs se nyt merkitseekään jäävuoriesimerkin kohdalla. Hmm... Oliskohan se nyt niin että ympäröivä vesi on tiheämpää, joten vastaava tilavuus vettä painaa enemmän, jolloin se syrjäyttää jäätä sen verran paljon että sitä jää yli pinnallekin.
[/q]

Noin juuri, paitsi että viimoinen virke on ehkä hiukan vaikeaselkoinen. Rautalankamalli humanisteille:

1. Jäävuori syrjäyttää painonsa verran vettä.
2. Ympäröivä vesi on tiheämpää kuin jää, jolloin x kg jäätä vie enemmän tilaa kuin x kg vettä.
3. Kun jäävuori on syrjäyttänyt painonsa verran vettä, se ei enää uppoa veteen.
4. Koska x kg jäätä vei enemmän tilaa kuin x määrä vettä, jää osa jäävuoresta siis vedenpinnan yläpuolelle.

[q]S-T:
Huikaisevan tarkaksi laaditun koeasetelman tulos oli seuraava: Veden pinnan korkeudessa ei tapahtunut näillä välineillä ja ihmissilmällä havaittavaa muutosta.
[/q]

Mites olis seuraavaks ämpäri? Tai amme!? WE WANT MORE!!

[q]mekaanikko:
Periaatteessa optimituloksen saamiseksi (sen lisäksi että kai sun työhuone on Munsell 8 -harmaalla maalattu ikkunaton 5000 K epäsuoralla valolla valaistu ja itse pukeudut mustiin mattasävyisiin vaatteisiin? =D) sun pitäisi spyder-nimisellä laitteella duunata näytölle oma ICC-profiili ja samoin tulostimelle vastaavasti spektrofotometrillä. Näytön ICC-profiilia ei valita Photarin kautta vaan se asetetaan käyttiksen tasolla. Adobe RGB ja sRGB ovat ikäänkuin tulostusprofiileja, niistä empiirisen kokemukseni mukaan Adobe RGB on parempi printtiin ja sRGB webbigraffaan.
[/q]

Ok. vaihdoin tuon toisen koska teen lähinnä printtejä.
Tota, niin uskomattomalta kuin kuulostaa niin teen töitä huoneessa joka on voimakkaan keltaisella maalattu, ja katossa on eri sävyisiä loisteputkia että sillee!

Epailija:
Joku, jolla on jääpaloja ja lasi voisi tehdä empiirisen testin. Jääpaloja ja vettä lasiin, sekä elmukelmua lasin suun päälle, että haihtumisen vaikutus saadaan minimoitua. Sitten vain jäiden sulettua (onko oikea taivutusmuoto btw? *ding*) vertailemaan onko pinta laskenut, noussut vai pysynyt pakoillaan alkutilaan verrattuna.
[/q]

Yläasteella opittua= jää kelluu koska vesimolekyylit asettuvat jäätyessä järjestykseen joka vie enemmän tilaa kuin nestemäisenä tai kaasumaisena.

[q]S-T:
Huikaisevan tarkaksi laaditun koeasetelman tulos oli seuraava: Veden pinnan korkeudessa ei tapahtunut näillä välineillä ja ihmissilmällä havaittavaa muutosta.


[/q]

Aivan kuten arvelinkin. ^^ Milloin mennään Nobel-komitean puheille?

[q]Epailija:
---
S-T:
Huikaisevan tarkaksi laaditun koeasetelman tulos oli seuraava: Veden pinnan korkeudessa ei tapahtunut näillä välineillä ja ihmissilmällä havaittavaa muutosta.


---
Aivan kuten arvelinkin. ^^ Milloin mennään Nobel-komitean puheille? *vink*[/q]

Mainiota touhua