Penni ajatuksistasi
Olipas hyvä aamupala, ja musiikkikin hivelee korvia.
Löhöily<3
[q]Fyraett, 17.9.2006 13:06:
normisunnuntai 
[/q]
Kiitos *hali*sta :) Tää ei kyl oo mikää normisunnuntaiolo...Tai siis mulla ei ole ollu aikoihin tällasta oloa..Ihan kun mä odottasin jotain, mut ei mitään hajua mitä/mikä se on...
Voi unia taas....Äiti hulluna, jokivarsi ihan kummallinen ja sitä rataa.
Alitajunnan määrää ei voi kuvitella.
Ei hyvältä vaikuta. Saahan nähdä, onko lähdön aika lähellä.
Voisi palata vuoteen -97. Tai edes vähän sen jälkeen. En kuulu siihen joukkoon, joka ei tekisi mitään toisin. Tänään tuli mieleen yksi tietty epätoivon päivä. Jos olisin jatkanutkin silloisella tiellä, saattaisin jo olla jossain perillä.
Sitä ehkäpä kaikkein isointa asiaa en välttämättä voisi estää muotoutumasta, mutta josko hiukan liennyttää, sekin jo auttaisi.
Jossei muuta voisi muuttaa niin ainakin jättäisin muutaman haaveen haaveilematta. Eivätpähän kummittelisi enää.
Omassa elämässä tapahtuu nyt ihan hirveästi ja on niin monia asioita jotka painaa ja stressaa...
ja silti mä haluan jaksaa olla hyvä ystävä ja tuki kaikille lähimmilleni, joilla myöskin tapahtuu nyt paljon.
Se vaatii joinain päivinä enemmän ja joinain se on helpompaa, mutta en mä halua vaan kietoutua omiin huoliini ja ignoraa ystäviäni mun ongelmien varjolla.
[q]MaoTse, 12.2.2009 22:44:
---
peikkolapsi, 12.2.2009 22:17:
No eikös Yövuoro ja Seurahuone voita kaikki nuo em. vaihtoehdot? :D
[/q]
hahha 
repesin.
seukan yläpelti ollu onneks boikotissa jo viime maaliskuun alusta, eikä toi yövuorokaan jostain syystä kuumota 
on nii hömppä olo, et ei pysty ajattelee 
Mietin just, että minkähän siemenen jättäsin kohta entiselle duunipaikalle itämään, ja miten sen tekisin. Aattelin, että annan ainaski jonkun kortin, jossa lukee jokin osuva ja ajatuksia herättävä runo. En vaan oikeen keksinyt, että mikä se runo voisi olla.
Äsken kuitenkin lueskelin parin vuoden takaista ystäväni ja Suomen Mielenterveysseuran kokoamaa Onni-kirjaa (OSTAKAA OSTAKAA, RAHAT MÄNNÖÖ HYVÄÄN TARKOITUKSEEN! :D), ja luin sinne kirjoittamiani ajatuksia (kirja siis sisältää erilaisten ja -ikäisten ihmisten kuvia ja heidän omia ajatuksiaan onnesta).
Olen kirjoittanut sinne näin:
Kyky rakastaa, itseään ja muita. Rohkeus pelätä, luopua suojamuureistaan, olla keskeneräinen. Kyky uusiutua, kulkea nenä menosuuntaan päin.
Välillä onni on yksinkertaisesti päätös haluta olla onnellinen. Joskus se yllättää, ottaa kädestä ja vie mukanaan. Toisinaan onni tuntuu hylkäävän, mutta johdatteleekin vain kasvamaan.
Onni on uskallusta elää joka solullaan, tässä ja nyt.
[q]Annakins, 10.7.2008 15:43:
Mun ajatuksista sais aika monta penniä koska ne on aika sekasin!
[/q]
Mä ainakaan maksais mitään viallisesta tuotteesta 
[q]Vampyrella, 11.5.2008 00:30:
Kohta se olisi edessä. Muutto uuteen kotiin.
Monelle muuttaminen on lähes arkipäiväistä touhua, mutta itse en ole montaa kertaa muuttanut elämäni aikana. Olo on onnellinen ja haikea. Kohta muutan pois asunnosta, jossa olen parhaiten oppinut yksin elämistä ja olemista useamman vuoden ajan, ilman kämppiksiä tai ketään. Tässä kämpässä olen kaivannut toisen ihmisen läheisyyttä sinisävyisinä sunnuntai-iltoina, mutta toisaalta oppinut nauttimaan yksinäisistä hetkistä ja arvostamaan niitä.
Tänään siivoiltiin uutta tulevaa kotia, ja oli kyllä todella hyvä fiilis. Syötiin käsin pizzaa suoraan pizzalaatikoista vastapestyillä lattioilla istuen, puhtauden tuoksu nenässä. Uuden elämänvaiheen tuulahdus hiuksissa.
Hyvä fiilis. Haikea, hyvä ja onnellinen. Olo on kuin tyynellä järvellä.
[/q]
Uih
Mä näin tän kuvina silmissäni.
Joutu säikähtään äske vähäse, hah. Ei sillee pahasti vaa hyvästi.
Hm. Toi ilma tuol ulkona on jotenki friikki. Kissatkin iha sekasin.
Musta on upeeta, että teen työtä mistä pidän ilman määränpäätä tai tarkoitusta... o.O
Seuraavana suunnitelmissa ensi syksyn osallisuuskoulutus ja Inarin leiri. Siihen saakka...
*peukaloitapyörittel* (miinus satunnaiset Milli- ja katuvuorot, hip fucking hei!)
[q]pirpeli, 15.5.2008 14:17:
Musta on upeeta, että teen työtä mistä pidän ilman määränpäätä tai tarkoitusta... o.O
Seuraavana suunnitelmissa ensi syksyn osallisuuskoulutus ja Inarin leiri. Siihen saakka...
*peukaloitapyörittel* (miinus satunnaiset Milli- ja katuvuorot, hip fucking hei!)
[/q]
musta ois nyt tärkeetä tehdä ne hommat sellasella motivaatiolla että varmistetaan sulle se vakipaikka mielellään syksyn aikana. aina voi sitten sen jälkeen koittaa hakeutua mielekkäämpiin hommiin, kehittää sitä nuorisotoimintaa ja luoda se motivaatio sitä kautta.
[q]ipe, 15.5.2008 14:42:
musta ois nyt tärkeetä tehdä ne hommat sellasella motivaatiolla että varmistetaan sulle se vakipaikka mielellään syksyn aikana.
[/q]
Vakipaikkaa en saa, ellei Sannan homma muutu takasin ohjaajan paikaksi. Highly unlikely.
Mutta katotaan toi etsivän työn duuni näin aluksi.
Eikä tässä kaupungissa tarvita motivaatiota työpaikan pitämiseksi. Täällä riittää se, että jaksaa istuu perseellään tekemättä mitään.
Juu, on se ohi. Ihan vapauttavaa sinäänsä kun edes tietää sen. Tuli vaan yhtäkkiä sellanen olo, että ohi on. Ei tarvi enää miettiä koko asiaa.
[q]mayah, 2.9.2007 18:08:
Älä muuta viserrä, pulu
[/q]
Ihana tulla kotiin ku kaks kissaa tulee vastaan ja on ihan purrrr ku näkee mut, mutta se ihanuus loppui siihen ku näin sen paskakasan mun matolla.
Olen tässä ajatellut viime aikoina kuinka luontevaa mulle on olla osana tämmöistä nettiyhteisöä - jonka jäsenet myös kohtaa IRL. Täällä saa tiedon kulkemaan nopeasti, pysyy ajan tasalla todella monen ihmisten elämissä (ainakin joten kuten), ja yhteiset menot järjestyy helposti.
... ja sitten klubitus on 30min toimimatta. *pökr* Iskee ahdistus ja huoli, ei pääse refreshaamaan sanomaboksia tai lukemaan uusimpia postauksia lempparitopikeissa. Argh!
Samalla lailla nykyään ahdistaa jos netti ei toimi, tai jos vaikka kännykkä unohtuu töihin, tai - luoja paratkoon - tietokone kösähtää kokonaan. Iik.
Informaatioyhteiskunnan siunauksia ja kirouksia.
Joo on yhel tyypil kyl taas kellonajat soitella et tuunko käymään*nauru* Joo salee tähän aikaan.. Vaikka tosin ihan naapurissa asuiski.