Avaruuden tutkimista ja "amatöörifysiikkaa"
Plutosta kääpiöplaneetta
---
Kaikkia muita kohteita kutsutaan aurinkokunnan pienkappaleiksi. Niihin kuuluu
suurin osa asteroidivyöhykkeestä, komeetat ja suurin osa Neptunuksen radan
tuolla puolen kiertävistä kappaleista.
Samalla IAU määritteli Pluton uudelleen kääpiöplaneetaksi, joka on prototyyppi
Neptunuksen radan takaisista kohteista (TNO, trans-Neptunian objects). Muut
kääpiöplaneettojen luokkaan kuuluvat kohteet ovat asteroidivyöhykkeen Ceres
ja Plutoa kauempana Aurinkoa kiertävä vielä nimeämätön kohde 2003 UB313.
Tehty päätös on ainutlaatuinen, koska ensimmäistä kertaa historiassa määritellään
tieteellisesti millaista kappaletta voidaan kutsua planeetaksi. Samalla aurinkokunnan
perinteisten planeettojen määrä vakiintuu kahdeksaan. Sen sijaan Pluton kaltaisia
kohteita tulee löytymään lähivuosien aikana lisää. Lähitulevaisuudessa IAU julistaa
hyvin todennäköisesti uusia kohteita kääpiöplaneetoiksi.
Linkkejä:::
IAU:n hyväksytty ehdotus
--> http://www.iau2006.org/mirror/http://www.iau.org/iau0603/index.html
Kahdeksan planeettaa ja kääpiöplaneetat
--> http://www.ursa.fi/ursa/tiedotus/2006/tiedote_9-liitetaulukko.html
Kuvia: Pluton ja Kharonin järjestelmä
--> http://hubblesite.org/gallery/album/search.php?method=and&format=
normal&sort=score&config=picturealbum&restrict=entire_collection%2Fpr&
exclude=&words=pluto&Submit=Search+site&page=1
Jep, tää oli aika historiallista! Todella hienoa! Samassa tyhjyydessä täällä kellutaan, ja mukavaa, että tekniikka ja tiede etenee välillä tähän suuntaan! ;)
Kiitos astrofyysikko Kopernikus loistavista linkeistä!
Joskus vuosia sitten tuli joku dokumentti, jossa oli kaksi erittäin tarkkaa (atomi?)kelloa. Yksi jätettiin maanpinnalle ja toista lennätettiin vauhdilla ilmakehässä, jolloin huomattiin että koneessa lentävä kello kävi hieman edellä kuin maassa oleva. En muista miksi näin oli, kenties joku voisi valaista?
Kyseessä on suhteellisuusteoreettinen ilmiö nimeltä aikadilaatio, eli ajan
"pidentyminen". Johtuen valonnopeuden rajallisuudesta, nopeasti
kulkevien objektien sisäinen aika hidastuu ulkopuolisen tarkkailijan
näkökulmasta.
Juuh, eli kyseessä on tosiaankin relativistinen efekti. Osaltaan se aiheutuu satelliitin suuren nopeuden aiheuttamasta ajan venymästä eli dilataatiosta (niin kuin tuossa ylhäällä mainitsikin), mutta myös maapallon kaareuttamasta aika-avaruudesta. Tässä näkyvät siis molempien erityisen ja yleisen suhteellisuusteorian aiheuttamat korjaukset ajan kulkuun.
Lähettivät muuten pari viikkoa sitten uuden satelliitin mittaamaan näitä efektejä ja Einsteinin teoria joutuu jälleen kerran perinpohjaiseen testaukseen.
gps satelliiteillahan taa on havaittu jo pitkan aikaa. niiden kelloja on hidastettu huomioimaan tuo noin 38 mikrosekunnin nopeutuminen.
toisaalta niiden kellot ovat silti hieman edella johtuen maapallon pyorimisnopeuden hidastumisesta
Mä oli lapsena tosi kiinnostunut mustista aukoista, ja vieläkin. Mä aina mietin (en aina mutta "aina"), että jos ois peukalonpään kokoinen musta-aukko niin vetääkse silti kaikki kamat sinne??? Ja jos vetää niin miten sinne mahtuu esim. sohva? Mä en ole mikään astrofyysikko, että tyhmät kysymykset sit sallinette....
Peukalonpään kokoinen musta aukko olisi massaltaan about samaa luokkaa kuin maapallo, eli sen sisällä olisi materiaa melkoinen läjä, puristuneena hyvin pieneen tilaan. Siihen nähden yksi sohva ei paljon tuntuisi siinä lisäyksenä, sinne se hujahtaisi.
Jos leikitään, että tässä lähettyvillä olisi tuollainen musta aukko, jota voisimme katsella, niin turvallinen hajurako olisi luokkaa tuhansia kilometrejä, lähempänä voisi käydä ohraisesti. Jos nyt siis heitettäisiin se sohva kohti aukkoa sieltä turvallisen matkan päästä, voitaisiin havaita, että reilusti ennen itse aukkoa sen painovoima kävisi riittävän vahvaksi repimään sohvan atomeiksi, ja tämä atomijoukko formerly known as sohva valuisi kuumana hiukkassuihkuna mustaan aukkoon ja katoaisi peruuttamattomasti pois ulottuviltamme.
...
Jos leikitään, että tässä lähettyvillä olisi tuollainen musta aukko, jota voisimme katsella, niin turvallinen hajurako olisi luokkaa tuhansia kilometrejä, lähempänä voisi käydä ohraisesti.
...
Tuhansia kilometrejä? Eipä taida riittää... ei ollenkaan.
Tuhansia kilometrejä? Eipä taida riittää... ei ollenkaan.
Mikä ettei?
Huomaa, että puhutaan hypoteettisesta mustasta aukosta, jonka koko olisi se sentti-pari, ja jonka massa siis olisi luokkaa Maapallon massa. Näin ollen kaukaa katsottuna se aiheuttaisi samanlaisen painovoimakentän kuin maa aiheuttaa. Niinpä esimerkiksi 6500 kilometrin päässä mustasta aukosta sen painovoima olisi samanlainen kuin maata reilun sadan kilometrin korkeudella kiertävään satelliittiin kohdistuisi. Ei kuulosta kamalan vaaralliselta, ja putoamisvaaraakaan ei ole, kun vaan huolehditaan, että kiertoratanopeus on riittävä, vajaa 8km sekunnissa.
Kokonaan toinen juttu on sitten se, mitä pitäisi tehdä jonkun sellaisen mustan aukon kanssa, mitä maailmankaikkeudesta pitäisi astronomien mukaan ihan oikeasti löytyä, joiden massat ovat reilusti Auringon massaa suurempia, jopa tuhansia kertoja, jolloin puhutaan jo miljoonista/miljardeista maan massoista. Ne ovat sitten jo huomattavasti isompia, ja hajurakoakin olisi syytä pitää ihan eri malliin.
....
Hmmm.... mielenkiintoista, kiitos! Are you a rocket scientist, by any chance?
:) Noei, avaruus on aika kiinnostava asia oikeesti, 2. mielipohdiskelu avaruuden suhteen on se, että mihin se loppuu ja mistä se alkaa.... Vaikka eipä kai se vain ala jostain ja lopu jostain, se vain on. Joskus vaan tulee mieleen, että on joku puppet master, joka jostain ylhäältä tsekkailee planeettoja ja koko avaruutta.
Huomaa, että puhutaan hypoteettisesta mustasta aukosta, jonka koko olisi se sentti-pari, ja jonka massa siis olisi luokkaa Maapallon massa. Näin ollen kaukaa katsottuna se aiheuttaisi samanlaisen painovoimakentän kuin maa aiheuttaa. Niinpä esimerkiksi 6500 kilometrin päässä mustasta aukosta sen painovoima olisi samanlainen kuin maata reilun sadan kilometrin korkeudella kiertävään satelliittiin kohdistuisi. Ei kuulosta kamalan vaaralliselta, ja putoamisvaaraakaan ei ole, kun vaan huolehditaan, että kiertoratanopeus on riittävä, vajaa 8km sekunnissa.
Mutta siis määritelmällisesti tuo ei olisi musta aukko. Maapallon painoinen kappale parin sentin kokoisena ei vielä estäisi valoa pakenmasta pinnaltaan. Ja jos estäisi, niin 6500km päässäkin olisi aikamoinen imu.
Mutta siis määritelmällisesti tuo ei olisi musta aukko. Maapallon painoinen kappale parin sentin kokoisena ei vielä estäisi valoa pakenmasta pinnaltaan. Ja jos estäisi, niin 6500km päässäkin olisi aikamoinen imu.
No okei. Huijasin. Maapallon massainen musta aukko olisi oikeasti vain 1.77 senttimetriä halkaisijaltaan. Mielestäni tosin ei valehdella kauheasti, jos moisen kooksi sanotaan "pari senttiä". Ja mitä imuun tulee, niin 6500 kilometrin päässä siitä putoamiskiihtyvyys olisi about 1g, niinkuin maan kiertoradallakin vastaavalla etäisyydellä keskipisteestä.
Eikä musta aukko ole mikään sen älyttömämpi imuri kaukaa tarkasteltuna, kuin samanpainoinen ei- musta aukkokaan. Vasta lähellä tapahtumahorisonttia alkaa tapahtua jänniä asioita gravitaation kannalta.
Eli toisin sanoen se, mitä aiemmin sanoin, pätee mielestäni edelleen.
Olen vähän vaivaantunut siitä miten asiallista keskustelua täällä käydään, joten naamioin seuraavan kysymykseni katu-uskottavaan muotoon.
Yo, kasvaako noi mustat holet habaa? Siis jos ne imailee ihan jatkuvasti kaikkea shittiä (asteroideja, sohvia, mikroaaltouuneja, saturnuksia ja plutomaisia kohteita) niin lisääntyykö sen holen massa? Koko?
Jos mä haluaisin mun kämppään sellaisen ihan snadin holen joka imailis vaan likaisia tiskejä, ilmaisjakeluskeidaa ja kiukuttelevia naisia niin kuinka buli sen pitäis olla? Mistä niitä saa diilattua?
...
:D
Yo, kasvaako noi mustat holet habaa? Siis jos ne imailee ihan jatkuvasti kaikkea shittiä (asteroideja, sohvia, mikroaaltouuneja, saturnuksia ja plutomaisia kohteita) niin lisääntyykö sen holen massa? Koko?
Jos mä haluaisin mun kämppään sellaisen ihan snadin holen joka imailis vaan likaisia tiskejä, ilmaisjakeluskeidaa ja kiukuttelevia naisia niin kuinka buli sen pitäis olla? Mistä niitä saa diilattua?
Eka kappale: Joo.
Toka kappale: Kato jos intternetistä löytyis.
Mä oli lapsena tosi kiinnostunut mustista aukoista, ja vieläkin. Mä aina mietin (en aina mutta "aina"), että jos ois peukalonpään kokoinen musta-aukko niin vetääkse silti kaikki kamat sinne??? Ja jos vetää niin miten sinne mahtuu esim. sohva? Mä en ole mikään astrofyysikko, että tyhmät kysymykset sit sallinette....
Sohva mahtuu sen takia koloon helposti, koska aine ihmisen ympäristössä on oikeasti tosi harvaa, kun mennään alkeistasolle. Hieman yksinkertaistaen: atomissa on käytännössä tyhjää tilaa 99,999... % sen koosta. Tää antaa mahdollisuuden puristaa kama tosi paljon tiheämmäksi, mitä ihmisen ympäristössä esiintyy. Alle sokeripalan kokoinen biitti neutronitähden ainetta voi painaa miljoonan henkilöauton verran.
Yo, kasvaako noi mustat holet habaa? Siis jos ne imailee ihan jatkuvasti kaikkea shittiä (asteroideja, sohvia, mikroaaltouuneja, saturnuksia ja plutomaisia kohteita) niin lisääntyykö sen holen massa? Koko?
Kyl, mutta ei sinne holeen ole yhtään sen helpompaa tipahtaa, kun esim. Aurinkoon. Joudutaan tekemään jo pirusti duunia että Maasta saadaan luotain Merkuriukseen ja senkin matka kestää monta vuotta. Jos Auringon paikalle vaihdettaisiin saman massainen musta kolo, aurinkokunnan kappaleet jatkaisi sen kiertämistä normaalisti (valo + muu säteily tietty loppuisi ja aiheuttaisi omat ongelmansa).
Noi atomit on vähä ku jäätelöpalloja. Jos laitat kuppiin kolme isoa palloa, ei sinne mahdu neljäs, mut marjoille ja kastikkeelle on vielä reilusti tilaa - eli vaikka kuppi on "täysi" on siellä vielä reilusti tilaa. No noi atomit on paljon pienempiä, mutta ne on vielä kauempana toisistaan. Sohvasta kun vaan ottaa sen "tyhjän" pois, niin se mahtuu vaikka kuinka pieneen tilaan. Niinku sulanu jäätelö-marja-kastike sekotus.jos ois peukalonpään kokoinen musta-aukko niin vetääkse silti kaikki kamat sinne??? Ja jos vetää niin miten sinne mahtuu esim. sohva?
...Alle sokeripalan kokoinen biitti neutronitähden ainetta voi painaa miljoonan henkilöauton verran.
Niin, toi on musta just ihan käsittämättömän, ihanan outoa!!! Mä haluisin kokeilla tuota kans käytännössä!!!
Noi atomit on vähä ku jäätelöpalloja....
ok, siis katsos nyt mä tajuun tän koko kuvion :winkwink: jäätelö-marja-kastike sekotus auttaa melkein joka paikassa havainnollistamaan melkein joka asiaa....ja sitä paitsi mä tykkään jäätelöstä....
p.s. oon mäkin joskus lukenu fyssaa...
http://www.rense.com/general72/size.htm :( :( ::shocked:
...Alle sokeripalan kokoinen biitti neutronitähden ainetta voi painaa miljoonan henkilöauton verran.
Niin, toi on musta just ihan käsittämättömän, ihanan outoa!!! Mä haluisin kokeilla tuota kans käytännössä!!!
Jos nyt ei ihan neutronitähtiä löydä läheltä niin käyt Siwasta ostamassa litran köyhdytettyä uraania. Se sadan kuutiosentin palikka painaa noin 16kg.
Köyhdytetyllä uraanilla olisi hauska tehdä jekkuja kavereille esim tunkemalla sitä niiden taskuihin tms.
Sen ku sit puristaa siihen sokeripalaan, ni sellasen pikkupalikan tipauttaminen kaverin taskuu vois ol siistii.Jos nyt ei ihan neutronitähtiä löydä läheltä niin käyt Siwasta ostamassa litran köyhdytettyä uraania. Se sadan kuutiosentin palikka painaa noin 16kg.
Tsekatkaas:
http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/00.html
Muutama kirjotusvihre ja pari sinan sakoiluu, mut kivaa ja helppolukusta tekstiä. Nii ja yhes alkuainees teksti loppuu kesken lauseen, mut muuten kiva paketti.
Jos nyt ei ihan neutronitähtiä löydä läheltä niin käyt Siwasta ostamassa litran köyhdytettyä uraania. Se sadan kuutiosentin palikka painaa noin 16kg.
Tuhannen kuutiosentin, tarkoittanet :)
Tos Antareksessa varmaa palaa sekunnissa enemmän, ku mitä meidän auringossa on niinko massaa...http://www.rense.com/general72/size.htm :( :( ::shocked:
Mut tukee mun teoriaa, että on mahdollista (tämä ei perustu mihinkään tieteelliseen, vaan mutu pohjalla, omissa päissäni miettinyt...) jotta tuolla meitin galaksin vieressä on toinen. Ja sen vieressä kolmas. Ja niitä on sellanen rypäs siel tääl. Osa niiden tähdistä pienempii ku meitin, osa semmosii ku toi Antares, ehkä viel isompiiki. Eikä iso pamaus ole ollut iso pamaus, vaan tyypillinen tussahdus. (Mun "Suuri Plötsis -teoria".) Sit jossain päin maailmankaikkeutta vaa sattuu sen jonkun plötsiksen energia loppuu, kaikki alkaa taas kasautuu kasaan niinku hiekkalaatikolla ku skidin teki hiekkapalloja. No mut tulee vaik mustii aukkoi riittävästi ja sit alkaa jo aukot imee toisiaan kohden. Mitä tapahtuu ku sen hiekkalaatikolla duunatun hiekkapallon heittää toista hiekkapalloa kohti? Plötsis! Voi olla, että jossain päin maailmankaikkeutta on just tälläkin hetkellä menossa sellanen hetki, ku toi ns. "Big Bang" oli. Ja tuolla toisaalla toinen. Ja vähän ajan päästä siellä kolmas.
Ja sit et minkä kokonen on iso tähti? No meidän galaksissa se sattuu olee toi skaala mikä tossa on, mutta jospa vaikka otat kynttilän ja nuotion pimeellä. Meet sen kynttilän kanssa metsään ja kaverit yrittää sen nuotion läpi kattoo, et missä se kynttilä on. Eip näy mittään. Se välissä oleva valo estää sua näkemästä.
Mitäs jos tuolla muutaman galaksin päässä onkin semmonen galaksi, jossa ne tähdet on keskimäärin meidän galaksin kokosia? Tai jos meidän galaksi sattuukin olemaan vaan täs oikeen isojen tähtien välissä? Ja me ei vaa nähdä niitä ku meidän galaksin kaikki tähdet pitäs sammuttaa hetkeks, että ne näksi? Mitä jos?