Minkä leffan katsoit viimeksi ?

Back to tv, radio, leffat, web O

lucky number slevin.

olin kattonu tän joskus vuosia sitten muistellen, että se oli ihan hyvä.
no oikeessa olin, en muistanu enää paljon mitään ja olihan se mainio

Vares - Huhtikuun tytöt

"Uutuus on tarinaltaan sekava ja räikeän epäuskottava. Sen huumori on väkinäistä, jännitys olematonta ja yritykset erotiikan suuntaan puberteettista hölmöilyä."

Oon osittain samoilla linjoilla ton artikkelin kanssa. Eli kyllähän tossa perää on mutta ehkä hieman liian rankasti kuvailtuna.

..Kaikesta huolimatta.. Ihan jees leffa! Niin kuin edeltäjänsäkkin

Sucker Punch (2011)

(Ei sis. spoilereita)

Oli kyllä snadi pettymys Zack Snyderilta. 300:n ja erityisesti Watchmenin jälkeen odotin ensisijaisesti 1) tavallisesta poikkeavaa ja mielenkiintoista tarinankerrontaa ja 2) visuaalista nannaa. Noh, molempia se olikin, mutta ei ehkä parhaalla tavalla.

Leffan olisi voinut tiivistää puoleen siitä mitä se oli (ja nyt en tarkoita niitä jokaisessa kohtauksessa esiintyviä Snyderin tyyliin kuuluvia slow motioneita), sillä se toistaa (tarkoituksella) itseään kyllästymiseen asti. Lopussa en enää piitannut pätkääkään elokuvan hahmoista ja mitä heille tulisi käymään - överikin on överiä jos sitä on överisti.

Mielestäni hyvän elokuvan merkki on se, että sen sisältöä ja merkitystä pohtii mielessään vielä elokuvateatterista ulos astuessa, bussimatkalla kotiin, iltapuuroa neppaillessa ja parhaimmassa tapauksessa vielä seuraavana yönäkin (kuten Inceptionin kohdalla). Tämän elokuvan mieleenpainuvuudesta kertoo se, että huomasin lopputekstien aikana ajattelevani kädessäni olevan Mynthon-askin värimaailmaa ja sen suunnittelulogiikkaa enemmän kuin juuri näkemääni rainaa...

Sucker Punch on mielestäni hyvä esimerkki siitä kuinka hyviä elementtejä paljon sisältävä elokuva voi feilata ja kuinka trailereihin ei ikinä kannata luottaa.

Tron legacy
Ihan päräyttävän näköistä scifitoimintaa ja kun vääntää vielä äänet kaakkoon, niin ai että mitä namia. Tosin käsikirjoitus olis tietty voinut olla vielä hieman nokkelampi, mutta hyvä näinkin.
Arvostelu: ****/5.

Machette
Tämän trailerin näin jo kauan sitten elokuvissa tuplanäytöksessä Death proof ja Planet terrorin väliajalla, jengi repeili salissa oikein huolella ja itse kelasin, että tekeeköhän ne tästä vielä joskus leffan. Noh näköjään teki ja hyvä niin. Taattua laatua luvassa ryyditettynä kovan luokan näyttelijöillä: Jessica Alba, Robert De Niro, Steven Seagal, Lindsay Lohan. Machette heiluu ja äijää ja eukkoa kaatuu. Tässä on mukana myös ripaus ironiaa jenkkien politiikkaa kohtaan. Ja kyllä tässä saa nauraakkin ja käsikirjoituskin on ihan rautaa ja oikeasti kaikki muukin. I love it. Vielä pykälää parempi pätkä kuin Robert Rodriguezin Planet terror.
Arvostelu: *****/5.

Halloween

http://www.imdb.com/title/tt0373883/


Yks paskimmista leffoista ikinä :D Siis aivan oikeasti, täysin mitäänsanomattoman järjetöntä mättöä vailla mitään juonta tai porkkanaa katsojalle :D Eka leffa aikoihin kun tuli fiilis keskenkaiken että vois lopettaa tähän ja myydä eBayssa eteenpäin.

Mutta jotain positiivistakin; eka mättöleffa tällä meikän uudella subbarilla (ja Dolby TrueHD -äänillä...). Ja parissa kohtaa veti bassot niin ales että keittiössä (joka on olkkarin ikäänkuin jatkeena muttei kuitenkaan suoraan) astiakaapissa saakka resonoi :D :D Ja muutenkin se toi kyllä sellaista lisäpotkua ja ulottuvuutta leffaan, että oksat pois

Ai perkele tota Monolith DF:ää, jokaikisen pennin arvoinen vekotin *sydän*

Gone Baby Gone

http://www.imdb.com/title/tt0452623/


Eilen tuli ihmeteltyä tuo, odotukset olivat ehkäpä aivan liian korkealla IMDb:n pongojen vuoksi (8.0/10 - todella korkea keskiarvo..), mutta jotenkin en päässyt leffaan sisälle. Piti ihan tekstitykset vääntää päälle, mutta silti .. jotenkin .. Harmi :/
Kaikinpuolin hyvä leffa, muttei minusta mitenkään erinomainen. Ylläri mulle tosin oli se, että Ben Affleck on ohjaajana.

[q]gnomex, 20.11.2008 23:02:
---


Missä kohtii? Anna vaikka hh:mm:ss ni mäkin kokeilen :D
[/q]

Esimerkiksi siinä suht alussa kun se alkaa pikkupoikana silpomaan niitä perheenjäseniään ja siitä oikeastaan siihen saakka kun sen mutsi tulee kotiin. En nyt tarkempia aikamääreitä pysty antamaan kun pitää duuniin lähteä :) Tällöinhän aina vähän väliä kaikki tapahtumien äänet, kirkunat huudot sun muut, häviävät ja tilalle tulee sellainen matalahko musiikkiraita, etten sanoisi jopa "jyrinä".
Meikällä on vielä katselupaikan takana reilu 4m tyhjää tilaa, silti ko. kohtauksissa otti luihin ja ytimiin saakka äänenpaine ja "jyrinä".

Olen onnellinen, olen ostanut sen, minulla on

MARY & MAX

*tähti**tähti**tähti**tähti*½


On hyvä kyllä ja "vähän" erilainen kuin mihin on tottunu.

GHOST RIDER - Aaveajaja
(2007)
*tähti*

Voi jumalauta, että teki mieli potkaista varvas naulaan!!
Tämän myötä täyttyi loppuvuoden paskakiintiö kertaheitolla. Siirrymma seuraavaksi setvimään aikuisviihteen syvällisempää sanomaa.
FADE TO BLACK -->

THE FOG
(2005)
*tähti*

Jo ennen valmistumistaan tuhoon tuomittu fiasko floppaa lähes kaikessa missä remake vain kaltaiseen on kykenevä.
Genren kenties kliseisin sillisalaatti edustaa poskettomuudessaan niin mittavaa ammattitaidon puutetta cinemadramaturkian saralla, ettei sitä kykene kursimaan edes puolivillainen soundtrack, joka sekin on huonoudessaan esimerkillinen.
Teknisesti kammottavat kömmähdykset, visuaalinen välinpitämättömyys ja nälkävuodeksi venyvä kesto kestitsevät harhaan johtavaa propagandaa sumutuksesta, jonka miltei parodiaksi pyörtävä kuvakerroin saa katsojan erkanemaan jo ennestään älyttömästä ylilyönnistä. Kaikesta huomaa, että leffa on kyhätty pikavauhtia rahastamaan uuden sukupolven kusetettavia, joiden anteeksiantamattomuus tälläistä usvaa kohdatessa on kyseenalaisen kalpea edustamaani koulukuntaan verrattuna.

Aivan ehdoton "elokuva" jenkkilästä ylenantavaa euro-trashia halajavalle.
Muille kaukaa kierrettävä kirosana jonka vertaaminen mestarilliseen alkuperäisteokseen on jalkapuuhun johtava synti!

DIE HARD 2: Die Harder
- Vain kuolleen ruumiini yli 2
(1990)
*tähti**tähti**tähti**tähti*

20-vuotta tästä pitänyt eikä diggailu näytä laantumisen merkkejä, pikemminkin päin vastoin.
Lähes yhtä "freshiä" kuin ensi-iltana. On vähintäänkin oikeutettua kysyä:
MITÄ **TTUA HARLINILLE TAPAHTUI?

RUNAWAY TRAIN - Pakojuna
(1985)
*tähti**tähti**tähti**tähti**tähti*

"No beast so fierce but knows some touch of pity. But I know none, and therefore I am no beast."

Kolme vuotta Alaskalaisen vankilan eristyssellissä viruneen elinkautisvangin "Manny" (Jon Voight mm. Deliverance - Syvä joki) vapaus takaisin selliosaston asukiksi korkeimman oikeuden määräyksellä, ei ole miehen sinne passittaneen sadistisen diktaattorin elkein hallitsevan vankilanjohtajan "Rankin" (John P. Ryan mm. Avenging Force - Teloittaja, Death Wish 4: The Crackdown) mieleen. Miehet vihaavat toisiaan sydänjuuriaan myöden. Kumpikin ryhtyy koettelemaan toisensa rajoja ja pian tilanne riistäytyy käsistä ja pakottaa Mannyn pakenemaan Jumalan selän takana sijaitsevasta rangaistussiirtolasta. Veteraani saa apua yllättävältä taholta, kun tämän mukaan lyöttäytyy laitoksen paikallinen nuori nyrkkeilymestari "Buck" (Eric Roberts mm. Best of the Best 2) jonka kanssa alkaa matka juosten läpi lumikenttien kuollettavan kylmässä ja vihamielisessä ympäristössä kohti vapautta, joka saapuu miesten luo neljän turboahdetun dieselveturiketjun muodossa. Kyytiin päästyään he huomaavat jonkin olevan pahasti vialla: kukaan ei ohjaa junaa jonka vauhti vain kiihtyy eikä ensimmäiseen veturiin pääse käsiksi jo ulkona vallitsevan ikiroutahelvetinkään tähden. Lisäksi junassa on vielä yksi matkustaja, koneinsinööri "Sara" (Rebecca de Mornay mm. The Hand That Rocks the Cradle - Käsi joka kehtoa keinuttaa). Samaan aikaan karkureitten jäljille päässyt Rankin ryhtyy metsästämään miehiä tahollaan.

Akira Kurosawa:n alkuperäiskäsikirjoitukseen ja samalla kertaa inspiraationsa tositapahtumista ammentava toimintadraama lukeutuu parhaimpiin vankilapakoelokuviin mitä milloinkaan on filmattu.
Samalla se edustaa legendaarisen Cannon tuotantoyhtiön (jonka The Texas Chainsaw Massacre Part 2 jäi ks. viimeiseksi) esimerkillistä kykyä kuvata teoksia, jotka jättivät lähtemättömän vaikutuksen katsojiin erityisesti b-tuotannoillaan '80- ja 90-lukujen taitteessa jossa Runaway Train ei edusta poikkeusta, paitsi ehkä ylivertaisuudellaan.

Pakojuna on feeniksin laulu vapaudelle, tuskalle hinnasta, joka on maksettava viimeistä myöden ennen aamuruskon armoa.
Kohteista Alaska antoi koko kuvausryhmälle tästä opetuksen haasteissa, joiden maassiivisuus oli hajoittaa niin tekniikan kuin fyysisyyden äärirajoilla rypevän stuntrintamankin riekaleiksi ja jälki on sen mukaista: alun pimeä brutaalius vaihtuu paon myötä eloonjäämistaisteluksi josta vieroitutaan verissäpäin valaistuneena lopullisen ratkaisun järjettömyydessä kysymykseen kaiken kannattavuudesta jopa olevaisuudesta.
"Win, lose, what's the difference?"
Elokuvan nähtyä on työlästä tajuta ettei esitettyjä henkilöhahmoja ole oikeasti olemassa, joista varsinkin Jon Voight:n tulkinta on niin kertakaikkisen käsittämättömiin mittakaavoihin yltävä, että sen realistisuus on lähes kenen tahansa käsin kosketeltavissa. Ei liene ihme, että Oscar-ehdokkuus tuli tästä kuin tarjottimella, joskaan itse pystistä ei mies päässyt milloinkaan nauttimaan kuten ei leffan toinenkaan pääosanesittäjä Eric Roberts, jolle myönnettiin roolistaan niinikään samainen ehdokkuus.

Suoranaista euforiaa elokuvassa ammennetaan maisemista, jotka auringonvalo on tyystin unohtanut ja kaikessa luotaantyöntävyydessään se on jumalaista. Horisontin alleen alistava harmaus hiipii lähes ruudusta läpi. Lumen tulo on taukoamatonta pakkasen pysyessä -30c:ssa. Tätä tukee Trevor Jones:n dark ambienttia huokuva synaseireeni joka viimeistelee uskottavuuden unohtumattomaksi nyansseiksi. Muutamassa yksittäisessä kohtauksessa mieleen nousee vain paria vuotta aikaisemmin valmistuneen sci-fi klassikko Dune soundtrack mihin koneguruvelho Brian Eno synnytti yhden ylistetyimmistä sovituksistaan The Prophecy -teemalla. Vertaus on kieltämättä rohkea, mutta seison tämän takana sillä todisteet tuosta on kaikkien kuultavissa jo filmin puolivälin tienoilla, kunhan vain pitää korvansa auki.

Tämä elokuva ei tarjoa digiajan viihdettä valveutuneille. Se ei myöskään pidä sisällään takkatulen valossa väritettyä rakkausharhaa tahi muuta tyhjiöpakattua romantiikkarienaa. Edes kauniita ihmisiä ei ole luvassa.
Ei uskontoa, ei politiikkaa saati muita epäterveellisyyksiä.
Jopa jenkeille ominainen (väsynyt) pössyttelyihannointi loistaa sekin onnistuneesti poissaolollaan.
Näiden sijaan se näyttää niiden tarpeettomuuden ja pakottaa iholle pyrkivällä asenteellaan tunnustamaan ihmisen itsensä mitättömyyden tavalla, mikä huipentuu loppukohtauksen runollisuudessa, joka on niin anteeksiantamaton kuin oikeamielinenkin. Ajaton, koskettava, julma ja rehellinen.

Harry Potter and The Deathly Hallows Part 1
http://www.imdb.com/title/tt0926084/

Voi jumppe että oli oikein ratkinami nami leffaj a seuraava osa sais tulla jo! Tippakin jopa tuli linssiin tätä kattoessa. Suosittelen kyllä kattomaan edellisen osan ja sen jälkeen tämän niin pysyy tarina mielessä. itellä jonkin aikaa kun edellisen osan katoin ni piti vähän muistela että mitäs vattulia siinä tapahtu. KAttelin myös noi extra scenet ja en kyl tajua miks ne oli jätetty pois edes.. ois käyny oikein hyvi tarinankerrontaan. Oh WEll.. suosittelen! :)

A-Team (2010)

Menihän toi tollasena lauantai-illan aivot narikassa actionpläjäyksenä. Jotenkin vain noi toiminta kohdat olivat mun mielestä (tohon leffaan) vähän liian överiksi vedettyjä (esim. panssarivaunu-kohtaus, tai helikopteri-kohtaus). Tuli siis muutaman kerran sellainen "no just joo" -fiilis. :) Ihan viihdyttävä, muttei mitään parasta A-ryhmää. :P

PROPHECY - Pahan enne
(1979)
*tähti**tähti**tähti*

Ihmisen itsekeskeiseen luontoa riistoraiskaavaan ylihyödyntämiseen kriittisesti kantaaottava "hirviöelokuva" on ohjaajansa John Frankenheimer (mm. French Connection II - Kovaotteiset miehet II, 52 Pick-Up - Pahan otteessa, Ronin) väkevävoimainen ympäristön ylistys siitä yhä enenevässä määrin erkanevalle yleisölleen.
Vaikka varsin verettömän erikoistehostetarjonnan paikka paikoin hilpeyttä osakseen kerjäävä kölin_alta_veto vesittääkin muutoin monikerroksiseksi muovautuvaa kuvitusta karusta kauneudesta, on leffan yleisilme niin julmetun onnistunutta, että sen sivuuttaa jokseenkin huomaamattaan.
Loppua kohden kiihtyvä väkivalta varmistaa mielenkiinnon ylläpidon pakopatikointina pysyttäytyvässä pelottelussa.
Tämä on se elokuva joka aloitti kuvaussessioiden kultakauden Brittiläisen Kolumbian henkeäsalpaavissa maisemissa, jossa on sittemmin syntynyt useampi tusina toinen toistaan tyylikkäimpiä klassikoita, First Blood - Taistelija muiden muassa.


DIRTY SANCHEZ: The Movie
(2006)
*tähti*

Ainoa tähti irtoaa nipin napin naurun arvoisesta kohtauksesta jossa yksi ks. porukan paskiksista peeloillaan hulkiksi.
Ala-arvoista, surullista.

I, ROBOT
(2004)
*tähti**tähti**tähti*

Visuaalisesti päivettynyt filosofiafuturismi josta olisi voinut kehkeytyä jotain niin paljon suurempaa, kuin mitä harvinaisen ennalta-arvattava juonikuvio ja puujalkavitseihinsä kompasteleva pääosanesittäjä kykenevat osaltaan "avartamaan".
Puitteet pedataan miltei yksinomaan läpitunkevan bittitsunamin aallonharjalle, josta tarkasteltuna edukseen erottuvat yksityiskohdat(kin)
vaikuttavat ajoittan jokseenkin mitään sanomattomilta. Odotukset syvemmän tulkinnan muodostumisesta deletoidaan ronskilla räiskinnällä, joka vakuuttaa lähinnä itsensä toistossa, mikä sekin osoittautuu osaltaan yliampuvaksi.
Tarinalla on kuitenkin kyky koukuttaa sanomallaan johon keskittymällä ohjaaja Alex Proyas saa hetkeksi kuristusotteen yleisöstä muutoin ylisiirappisessa kokonaisuudessa.

Veltohkoa viikonloppuviihdettä. Antaa vähemmän kuin mitä lupaa.

TRON: The Legacy

*tähti**tähti**tähti**tähti*

Kävin katsomassa 3D:nä joulun alla leffateatteris ja nyt piti sit ostaa DVD omaksi. Olihan se edelleen perhanan hyvä, vaikka nyt 3D efektit ei päässytkään täyteen loistoonsa. Daft Punkin musiikit teki elokuvasta kyllä astetta paremman ja loivat todella hyvän tunnelman leffalle. Oikeastaan ilman tätä soundtrackia olisi kokemus jääny todella vaisuksi. Siitä ainakin yks tähti lisää. Ihmettelen vain, et miks jäi Oscar ehdokkuus saamatta?

Season of the witch .. kohtuu maukas keskiajan noitaraina.***
Battle Los Angeles .. ihan hyvää mäiskettä, odotin toki paljon enemmän hypen yltyessä mutta, maistuu näinkin, ironista että tälläsessä eeppisessä scifileffassa tuntuu armeijakäytös realistisemmalta kun suurimmassa osaa nykyajan sotaleffoista.***

The Way Back Ehdottomasti paras näistä kolmesta.. seikkailuelokuva paosta Siperian vankilasta Stalinin aikaan kohti kommunistivapaata maata.****

CONSTANTINE
(2005)
*tähti**tähti**tähti*

Sarjassa "saatana kutsuu meitä" varsin viihdyttävä ollakseen näinkin kliseinen paholaispresentaatio.
Plussaa ryhdikkäästä soundtrackistä!

Teh animated House Musical
Interstella 5555

tykkään niin kovin <3
musiikkikaan ei ole huono ;)

O