Minkä leffan katsoit viimeksi ?
Raiders of the lost ark. Tohon ei vaan voi kyllästyä ikinä.
Saints & Soldiers
oli ihan ok, mutta ei mikään huippu kuitenkaan.
Salainen ikkuna. En ollut ennen nähnyt, oli ihan mielenkiintoinen aihe ja näpsäkästi hämäsi. Johnppa se aina vaan osaa *sydän* Ihan hyvään ajankohtaan tuo elokuva tuli...
Kiki's delivery service. Oli kyllä taas äärimmäisen hyvän tuulinen elokuva.
Just oon kattomas Mattia ja huhhuh mitä kuraa. 
SAW III
huhhahhei, kun lenti taas verta ja suolenpätkiä. Nauroin ja yököttelin samaan aikaan :D
It´s all gone pete tong
Just äsken uuden Rockyn, oli ihan paska...
[q]Fafy, 8.1.2007 20:40:
Humm, taitaa olla Children of Dune. Loishtava setti. 
[/q]
Ite kattelin just samaa, ei tosin ainakaa vielä ole säväyttänyt samalla tavalla kuin ensimmäinen minisarja jonka katsoin eilen ties kuinka monennen kerran. Tuotanto on nyt ainakin parempaa kuin ekassa. Mutta katsotaan toi nyt loppuun ja tullaan vasta sitten arvostelemaan.
V for Vendetta
Scary movie 4..aivan surkee ja tylsä 
Niin paljon skeidaa, ettei niitä kannata tässä edes mainita, mut tässä osa.
Pitkääkin pitempi miinus: Epic movie
Pitkä miinus: Night @ the museum
Peukalo: Zodiac
Liisa ihmemaassa tuli TAAS katsottua.. *sydän*
Spirited Away (Tuhannes kerta. ei kyllästy)
Gran Torino.
Oli kyllä ihan hauska (sai paljon naureskella mm. letkautuksille ja "surulliselle koomisuudelle") ja hyvä elokuva, vaik välil Clint-setä vaikuttikin yltiöjumalalle "mä pelastan maailman" - meiningillä.
4/5 pojoa.
Kill Bill vol 1 ja 2 putkeen 
(ja nyt väsyttää)
Public Enemies
Ihan jees. Parempi mitä odotin!
SOVINTO
En ole lukenut Susanna Alakosken romaania "Sikalat", johon tämä elokuva löyhästi perustuu, mutta lukemattakin tuli mieleen, että olikohan ohjaaja Pernilla August käsikirjoittajineen tullut napsineeksi kirjasta filmisovitukseensa kohtauksia sillä periaatteella, että nämä nyt sattuivat muodostumaan ensilukemalla mielessä kuviksi. Sillä lailla silppuinen tämä toteutus oli: Ei muodostunut tarinaa.
Henkilötkin toimivat liki järjestään omituisesti, varsinkin nykyajassa seuratun tarinan aviomies. Minua ilkeämpi väittäisi, että hänet oli hahmoteltu soppaan sivusattumana kahdella naissuodattimella miehiä yksinkertaistaen, kun taas pikkuveliraukka lapsena oli vielä enkeli viattomuudessaan. (Siis lapsi, ei vielä mies. Hänen aikuisempi tragediansa kuittautui kovin vähällä siihen nähden mihin olisi ollut draamallista potentiaalia.) En myöskään päässyt alkuunkaan perille, miksi jutun päähenkilö oli niin tavattoman katkera ja vihoissaan äidilleen, joka omasta mielestäni oli niin hyvin menneessä ajassa tyttärensä tukena kuin elokuvassa esitetyissä oloissa ja tunnelmissa suinkin oli mahdollista, kun taas isä oli silkka lattialle lötsähtelevä paskiainen alkoholia polttaessaan. Ehkä tämmöiset asiat selviäisivät romaani lukemalla, mutta elokuvan pitää toimia omillaan ilman että sen aukeamiseen tarvitaan romaanin mittainen selitysteos.
Sen miten yhteneväisiä isät ja pojat, äidit ja tyttäret, siskot ja veljet tai koirat ja omistajat ovat elokuvissa ulkonäöltään pitäisi olla yhdentekevää, mutta ainakin minusta Outi Mäenpään ja Noomi Rapacen kasvonpiirteissä oli harvinaisen paljon yhdennäköisyyttä.
Olisipa vain "Sovinnossa" ollut kautta linjan sitä voimaa joka kyti siinä keskeisessä kohtauksessa, joka alkoi, kun kymmenvuotias tytär oli kutsunut sosiaalivirkailijat kotiinsa pelastamaan pikkuveljensä. Siinä sai se tyttöä näytellyt lapsikin näyttää taiteelliset kykynsä eikä vain ilmehtiä kameralle ohjaajan käskyjen mukaan. Minusta hän oli kellosta katsottuna elokuvan pääosan esittäjä, eikä aviopari Rapace.
the hurt locker.. Jeremy Renner.. 
ylpeys ja ennakkoluulo.
no, en erityisesti välitä keira knighleystä, mutta elokuvasta pidin.