SEUKKAUSLUUKKU

tiipi:[q]enpä osaa sanoo minkä takii ihmiset pettää. mut kyllä se varmaan on ollut aina samanlaista, vuosisadasta , tai -tuhannesta, riippumatta.

mutta haluaisinki tietää, että kuinka moni olisi valmis antamaan anteeksi, jos toinen pettäisi?

mä uskoisin että yhden kerran voisin antaa anteeksi, mutta sen jälkeen en. tietenkin seki riippuu siitä, kuinka vakavissaan on suhteessa. ja voi olla että jos olisin tullut joskus petetyksi, niin voisin olla eri mieltä. vielä en tiedä, kuinka paljon se satuttaa. voin vain kuvitella. *uuh*[/q]

Olen joskus antanut anteeksi, mutta en enää koskaan antaisi. Vaikutti ainakin mulla koko persoonaan ja loppujen lopuksi koko suhteen päättymiseen. Vie vuosia parantaa haavat sellasen jälkeen.. ainakin jos on ollut täysillä sitoutunut ja vakavissaan.

Kirsikka:[q]Tosta pettämisestä, musta tuntuu etten ainakaan pystyisi antamaan sellaista anteeksi, mutta en ole (tietääkseni) sellaista joutunut kokemaan, että en tiedä mikä suhtautuminen sitten olisi tuossa tilanteessa..Aika tiukka paikka.[/q]

kyl mä voisin antaa anteeksi pettämisen. ja oon antanutkin. ihminen toimii joskus viettiensä mukaan, ja se on fakta. tehdäänhän suhteissa muitakin virheitä.

eri asia jos se olis toistuvaa tai jos pettäminen tarkottais esim.pidempää toista suhdetta jossa on tunteita mukana.

ja vaikka tästä saa sellaisen kuvan, niin ei, en ota pettämistä kevyesti.

Oh, minäkin täällä... Hieman yli vuoden oikeestaan ollu.

vaeltajatar:[q]mä en oo enää sinkku...........mulla on kiva, mukava ja söpöistä söpöin tyttökaveri!!!!*plur**pihkassa**plur*[/q]

Hei! niin mullaki!



[muokattu 26.2.2003 16:57]

milla:[q]
kyl mä voisin antaa anteeksi pettämisen. ja oon antanutkin. ihminen toimii joskus viettiensä mukaan, ja se on fakta. tehdäänhän suhteissa muitakin virheitä.

eri asia jos se olis toistuvaa tai jos pettäminen tarkottais esim.pidempää toista suhdetta jossa on tunteita mukana.

ja vaikka tästä saa sellaisen kuvan, niin ei, en ota pettämistä kevyesti.
[/q]

Jep totta puhut jos pettämistä ei tapahdu toistuvasti ni sit sen voi antaa anteeks......jos on jatkuvaa ni sit voit olla varma että jotain on vialla suhteessa ja se ei toimi silloin täytyy vaan ettii toinen ja jättää edellinen.....eihän siitä tule mitään että kumppani juoksee kokoajan vieraissa pöksyissä!!!

Pettäminen tuntuu pahalta, mutta suhde voi kestää sen, jos on vaan tarpeeksi rohkeutta ja uskallusta yrittää.
Olen muutenkin sitä mieltä, että sellaisesta suhteesta ei ole mihinkään jossa ei puhuta läpi vaikeuksia ja kohdata niitä yhdessä. Elämässä ei aina ole helppoa, eklä ne pienet vastoinkäymiset kaada koko maailmaa.

Tällä nyt en tarkoita, että toinen saisi pettää jatkuvasti ja että toisen tulisi ymmärtää kaikki. Tarkoitan että, joskus kyse pettämisessäkin saattaa olla sellaisista asiosta, jotka puheella voisi selvittää.

Wohooo... *sydän**sydän**sydän**sydän*

lisäys: really out-of-date

[muokattu 22.7.2004 01:15]

[q]Itis:
Mut silti se pieni iskee usein ja katselee että ompas tuossa namu typy joka vielä räpyttelee mulle päin.. ja tuossa ja tuossa... jne. Se tapahtuu heti kun ryhtyy seurustelemaan -ihmiset suorastaan ui liiveihin ja on kaikki ihania - äh. Mä en kestä. Kuitenkin se kotona olevakin on tosi kulta...
[/q]

Noh, mulla aina kanssa aikasemmissa tapauksissa rupes muut pyörii mielessä ja pieni nosteli päätään. Mutta eipä nostele enää.... Nyt kun taisin löytää sen toisen puoleni *sydän* eipä ole enää muut kiinnostanu... jotenkin muut vaan vaikuttaa ihan toiselta planeetalla asuvilta..
Kukaan ei vois korvata mun hania..

Mun mielestä on ihanaa seukata*sydän*
Vaikkakin asiat ei mee aina kovinkaan hyvin.. Varsinkin jos ollaan yhes liikentees..

Tää bilemies on ainakin ihan*pihkassa*mut senhä jo kaikki tutut tietää*nauraa* ja seukannut yli vuoden ja edelleen jaksaa*ökkö*

kohtsillään 13kk *sydän* tykkään tosta vaik se sottaski mua hiusväreillä

vituttaa että nykypäivänä ihmiset ei tee suhteidensa eteen mitään. tavataan joku, ja ihastutaan koska "se heittää hyvää läppää". heti kun ilmenee joku vika toisessa, tai tulee riitoja, tai ei joka päivä tunnu siltä et rakastaa toista ylikaiken(alkuhuuma haihtuu), ollaan valmiita lyömään hanskat tiskiin. pitkää kestävää suhdetta ei varmasti synny tolla asenteella. monet menettää paljon kun jättää leikin kesken kun luulee et se on menetetty, näin uskoisin ainakin.

tän takia itse en todellakaan aio rynnätä mihinkään suhteeseen. haluun ensin tapailla ihmistä, ja oppia tuntemaan sen ennenkun alan mihinkään muuhun kyseisen tyypin kanssa.

eri asia on tietty jos haluu olla sinkkueikä haluakkaan panostaa mihinkään. vaihtaa hengailukaveria kun joku piirre alkaa nyppimään. molemmille pitää sit vaan olla pelisäännöt selvät.

että sanon vaan teille kutka ootte löytänyt vähänkin kiinnostavia tyyppejä, miettikää kaks kertaa enneku hyllytätte juttunne. vaikka suhde vaatii paljon työtä, se myös antaa helvetisti. sen mäkin tiedän:)

(avautumine johtuu yhen kaverin tänhetkisestä elämäntilanteesta, jos ihmettelette vannoutuneen sinkun suusta tällasta txtiä*nauraa*)

[muokattu 26.3.2003 15:10]

milla, oot aivan oikeassa... munkin mielestä monet antavat periksi aivan liian nopeesti!! Ei oo koskaan helppoo rakastaa toista ihmistä mutta rakastaminen on myös se että pitää toisen vioista... ja jaksaa yrittää silloinkin kun tuntuu että kaikki on väärin... *häh**justjoo**hih*

Avernian:[q]
Onneks olkoon! (kai?)[/q]

Kiitoksia. Kyllä, olen tyytyväinen.

[muokattu 26.3.2003 17:46]

Reilu kuukausi takana maailman ihanimman naisen kanssa joten ilmoittaudun tänne *plur**sydän*

täällä taas.. *sydän**hellokitty**sydän*

tän kuun 15 päivä tulee puolvuotta täyteen,mitköhän sitä keksis??

[q]MaSari:


Hihi, onneks olkohon *sydän*
[/q]


Kiits:)

sopimisessa on kyllä puolensa *sydän*

mutta ihan totta että alkuaikoina tuli paljon enemmän nahisteltua.. *täh*

kesällä tulee kultini kanssa 3 vuotta yhdessä oloa täyteen*sydän*

[muokattu 14.5.2003 08:54]