Mikä ärsyttää?
Se että noi mun perkeleen sakset oikeesti vittuilee mulle 
Ja se että En todennäkösesti pääse bilettää tän ikuisuuden kestävän kuumeen takia 
Tänään joutuu taas töihin. Ja itseasiassa vietän siellä kaikki illat tästäkin viikonlopusta. 
Ja pahinta on, että mitä vähemmän teen töitä siellä mestassa, sitä enemmän vihaan mennä sinne. Jotenkin aina kun on pitkään poissa sitä huomaa kuinka paljon muita asioita maailmassa vois tehdä ansaitakseen rahaa. Sitten kun on pitkä työputki, siihen turtuu eikä osaa enää himoita mitään uutta.
Onneks sain eilen pienen rattaan pyörimään mahdollisesta uudesta työpaikasta, jossa voisin kuitenkin käydä koulun ohella.
Se, että työtä ei voida tehdä kunnolla! Keskiviikkona luvattiin, että asennukset ehditään tehdä eilen, koska asiakas hakee auton tänään iltapäivällä ja se pitää vielä pestä ja vahata. Tänään aamulla selviää (kolmannen asteen kuulustelun jälkeen) että eilen jo on huomattu tilattujen osien olleen väärät mutta kukaan ei ole voinut ilmoittaa siitä. Ja ne muut työt, jotka olisi myös pitänyt tehdä eilen, ovat edelleen tekemättä. Mä en jaksa enää edes meuhkata mistään kun ei sillä näköjään ole mitään väliä. Onneks en oo täällä enää oikeasti töissä :D
[q]serotonot, 9.3.2009 21:21:
Tee siitä virallinen (kirjallinen) valitus rehtorille, kunnan koulutoimenjohtajalle tai vaikka suoraan opetusministeriöön tjsp. Oppii paskiainen tavoille:D
---
Tekis kyllä mieli... Mut kai se kaikki laittais mun syyks.
---
Mitä väliä? Jos oot tehny asiat niinku pitää, ni eihän se haittaa, vaik se väittäis mitä. Sitä paitsi ei se puhuttelua vältä joka tapauksessa. Tuskinpa kukaan jaksaa syyttä suotta tehdä kirjallista valitusta, ni kyl sellasella painoarvoa on
[/q]
Hitto ku tää yheiskunta on just tämmönen, et yksin on helvetin vaikea vaatia mitään oikeutta. Ku Yhden ihmisen mielipide ei oikeesti nyky-yhteiskunnassa merkkaa yhtään mitään.. Vittu soikoon.
Mut kyl mä silti taidan tehdä, hah.. vittu jos se sit arvostelee mun opinnäytetyön sen perusteel... niin saa paskat numerot, kauheen kiva.
[q]serotonot, 27.10.2005 12:39:
---
Lincra, 27.10.2005 12:38:
teinit
---
:D
tsek aut jöör oun b'dei!
[/q]
[q]Epailija, 27.10.2005 12:50:
Eikös itseinho juuri ole tyypillistä teineille? ;) "MÄ OON IHAN PASKA!!1"
[/q]
Totta. en taas ajatellu loppuun asti. pyydän anteeksi
[q]serotonot, 27.10.2005 12:39:
:D
tsek aut jöör oun b'dei!
[/q]
Eikös itseinho juuri ole tyypillistä teineille? ;) "MÄ OON IHAN PASKA!!1"
[q]Lincra, 27.10.2005 12:38:
teinit
[/q]
:D
tsek aut jöör oun b'dei!
teinit
Talven tulo.
Nyt se siis alkaa: pimeys, kylmyys, loskakelit... Aamuisin joutuu kaivamaan auton hangen pohjalta ja raapimaan ikkunat auki. Ei tykkää!! 
[q]Ninka, 26.10.2005 16:09:
---
Karvinen, 26.10.2005 11:13:
Se et Mä joudun aina selittämään mun muutamille ystäville niin saatanan yksinkertasia asioita elämästä. . . 
---
o-ou... älä enää lyö
[/q]
kyse on niistä vähän vanhemmista ihmisistä joiden luulis tietävän asioista enemmän kuin minä . . 
Ei susta kultaPieni 
[q]Karvinen, 26.10.2005 11:13:
Se et Mä joudun aina selittämään mun muutamille ystäville niin saatanan yksinkertasia asioita elämästä. . .
[/q]
o-ou... älä enää lyö
kela.. jälleen ja taas kerran
[q]mayah, 26.10.2005 11:58:
Onhan se varmasti niinkin, eikä tässä nyt kukaan puhunut mistään vierailuvuorojen laskemisesta. Mut kyllä mä voin ihan suoraan sanoa, että mua vituttaa eräskin "ystävä", joka aina olettaa, että mä olen valmiina puhelimen vieressä tai auton ratissa kun toinen sitä tarvitsee, mutta ikinä asia ei mene toisin päin, kun mulla on huono päivä tai tarvitsisin seuraa. Hyvä että edes puhelimeen vastaa. Puhelimessa puhutaan silloin, kun hänellä on poikaystävä-murheita tai jotain hirveetä on tapahtunu. Koskaan ei soiteta kysyäkseen, et no mitäs sulle kuuluu.
Mut ei siinä mitään, maailma kasvattaa.
[/q]
juuri näin, tässä pointti.
[q]UnityF, 26.10.2005 11:25:
---
Zapa, 26.10.2005 10:17:
näissä tilanteissa sitä just huomaa, kuka on se tosiystävä ja kuka vaan on niitä tyyppejä ketkä on yhteydessä siinä vaiheessa kun heidän hyväksi pitäisi tehdä jotain. oon antanut olla tämmöset "frendit" omassa rauhassa koska kaveruus perustuu molemminpuoliseen vuorovaikutukseen ja siihen, että molemmat tekee toisille hyvää eikä vain yksisuuntaisesti toinen.
---
Itte ainakin nään ystävyyden eri tavalla, enkä niin toi on käyny noin monta kertaa ja toi on käyny noin monta kertaa kylässä. esim yksi mun ystäväpariskunta asuu tässä muutaman kilsan päässä ja oon käyny siellä ehkä pari kertaa niinkuin he täällä. Silti ollaan hyviä ystäviä. Tai sitten ihan niinkin hassu juttu yksi parhaista ystävistäni Elli jonka oon tuntenu jo monia vuosia niin en ole koskaan käyny hänen kotonaan ja hänellä on sentään ollu avainkin tähän asuntoo. et jos ystävyys mitataan kuinka monta kertaa on käyny jonku luona niin huh huh.
Se miten mä mittaan ystävyyden on että ei miten monta kertaa käy jonkun luona tai monta kertaa puhuu puhelimessa jonku kanssa vaan se että se toinen ymmärtää sua ja hyväksyy sut juuri sellaisena kuin olet kaikkineen vikoinesi ja päähänpinttymisiesi kanssa. Se nauraa sun kanssa maailmalle ja ottaa kädestä kiinni tuntuu pahalle. Se antaa sulle tilaa hengittää jos ahistaa ja jos tahdot olla yksin niin se ei loukkaannu vaan ymmärtää. Vaikka sä et olisi sen kanssa päivittäin tekemisissä niin silti hänellä on erikoispaikka sun sydämessä ja kun te kohtaatte niin voi sitä riemuu..
[/q]
juu ehkä kirjoitin huonosti, ei ystävyyttä todellakaan mitata siten, monta kertaa käy kylässä. tuo nyt oli vaan yksi esimerkki. tarkoitin yleensä ystävyydellä sitä, että se perustuu molemminpuoliseen vuorovaikutukseen eikä vain siihen, että toinen soittaa esim vain silloin kun on itsellä hätä tai tarvitsee jotain palvelusta. muina ajankohtina ei sitten näistä "tosiystävistä" ei kuulukaan mitään. se oli se pointti
Tekopyhät pellet jotka yrittää pätee näis foorumeis
[q]Zapa, 26.10.2005 10:17:
näissä tilanteissa sitä just huomaa, kuka on se tosiystävä ja kuka vaan on niitä tyyppejä ketkä on yhteydessä siinä vaiheessa kun heidän hyväksi pitäisi tehdä jotain. oon antanut olla tämmöset "frendit" omassa rauhassa koska kaveruus perustuu molemminpuoliseen vuorovaikutukseen ja siihen, että molemmat tekee toisille hyvää eikä vain yksisuuntaisesti toinen.
[/q]
Itte ainakin nään ystävyyden eri tavalla, enkä niin toi on käyny noin monta kertaa ja toi on käyny noin monta kertaa kylässä. esim yksi mun ystäväpariskunta asuu tässä muutaman kilsan päässä ja oon käyny siellä ehkä pari kertaa niinkuin he täällä. Silti ollaan hyviä ystäviä. Tai sitten ihan niinkin hassu juttu yksi parhaista ystävistäni Elli jonka oon tuntenu jo monia vuosia niin en ole koskaan käyny hänen kotonaan ja hänellä on sentään ollu avainkin tähän asuntoo. et jos ystävyys mitataan kuinka monta kertaa on käyny jonku luona niin huh huh.
Se miten mä mittaan ystävyyden on että ei miten monta kertaa käy jonkun luona tai monta kertaa puhuu puhelimessa jonku kanssa vaan se että se toinen ymmärtää sua ja hyväksyy sut juuri sellaisena kuin olet kaikkineen vikoinesi ja päähänpinttymisiesi kanssa. Se nauraa sun kanssa maailmalle ja ottaa kädestä kiinni tuntuu pahalle. Se antaa sulle tilaa hengittää jos ahistaa ja jos tahdot olla yksin niin se ei loukkaannu vaan ymmärtää. Vaikka sä et olisi sen kanssa päivittäin tekemisissä niin silti hänellä on erikoispaikka sun sydämessä ja kun te kohtaatte niin voi sitä riemuu..
[q]Reija ja suklaatehdas, 26.10.2005 11:18:
---
mayah, 26.10.2005 08:49:
+ Se, et tajuaa, et on asunu täällä jo muutamaa päivää vaille viis kuukautta ja ihmiset joita luuli ystävikseen ei oo käyny ees kylässä kattoos kämppää vaikka on kutsuttu sata kertaa. Joo joo, vitusti on matkaa, kumma kyllä että sinne suuntaan liikenne kuulkee aina ongelmitta. Ja et yhteyttä otetaan vaan sillon ku omassa elämässä on joku ongelma, et päästään siitä valittamaan.
---
Se, että sä et oo vieläkään järjestäny oikeita
tupareita
[/q]
Nii just! Missä on tuparit?!
</OT>
Se et Mä joudun aina selittämään mun muutamille ystäville niin saatanan yksinkertasia asioita elämästä. . .
[q] Fresia
Eksä Vajaa 5 viikkoa sitten tilitti mulle, et ei pysty sitoutumaan. Tänään iloisena kertoi(kun nähtiin ekan kerran eron jälkeen...), että "on täs ollut kuukauden ajan yks tyttö" niin maireella hymyllä... voi jätkä, se tietää et mulla ei niin loistavasti mee muutenkaan ja pakko alkaa tosta kertomaan... *ituttaa, kun se on jo täysin yli meidän jutusta ja mä laahaan kaukana takana. Onneks tuli bussi ja vei mut pois, ei tarvinnut siinä alkaa itkemään.
*ittu [/q]
voi dämn, voisin kuvitella tilanteen kun itse oon just eronnu. tsemppiä!
[q]mayah, 26.10.2005 08:49:
+ Se, et tajuaa, et on asunu täällä jo muutamaa päivää vaille viis kuukautta ja ihmiset joita luuli ystävikseen ei oo käyny ees kylässä kattoos kämppää vaikka on kutsuttu sata kertaa. Joo joo, vitusti on matkaa, kumma kyllä että sinne suuntaan liikenne kuulkee aina ongelmitta. Ja et yhteyttä otetaan vaan sillon ku omassa elämässä on joku ongelma, et päästään siitä valittamaan.
[/q]
näissä tilanteissa sitä just huomaa, kuka on se tosiystävä ja kuka vaan on niitä tyyppejä ketkä on yhteydessä siinä vaiheessa kun heidän hyväksi pitäisi tehdä jotain. oon antanut olla tämmöset "frendit" omassa rauhassa koska kaveruus perustuu molemminpuoliseen vuorovaikutukseen ja siihen, että molemmat tekee toisille hyvää eikä vain yksisuuntaisesti toinen.