SINKKULUUKKU
[q]Flügel, 8.12.2006 17:38:
Ohhoh, Epäilijähän onkin oikein sykkinyt aiheesta unikaveri 
[/q]
Nää on tärkeitä asioita, kuule.
[q]Epailija, 9.12.2006 00:26:
---
Noin yleisesti ottaen voin taas allekirjoittaa ison osa postauksestasi, mutta yksi huomautus täytyy tehdä: Vuosi ei loppujen lopuksi ole aika eikä mikään.
[/q]
Olet oikeassa, enkä mä oikeastaan niin tarkoittanutkaan. ilmaisen itseäni ilmeisen huonosti...
Mutta tosiaan, jos ihmisen elinkaarta ajatellaan, on vuosi todellakin hyvin lyhyt henkäys. Ja täytyy sanoa,että myös parisuhteettomuus kannalta katsottuna. Vaikka ennen suhteen loppumista asiaa pui ja punnitsee paljon mielessä ja valmistautuu tulevaan, ei asioita pysty jäsentämään itselle kunnolla ehjäksi paketiksi ennenkuin niihin on saanut tarpeeksi etäisyyttä. vuosi on lyhyt aika.
Tosin tuntuu siltä, että ihmiset ei paljon pysähdytä miettimään,hypitään vain suhteesta toiseen. Jos vanha naama rupeaa tympimään, vaihdetaan uuteen ja parin kuukauden mittaiset suhteet(näitä ei voi mielestäni kutsua parisuhteiksi) on sääntö, eikä poikkeus. Mulla saatta hyvinkin olla vääristynyt käsitys...
[q]ippu, 9.12.2006 00:11:
*Snip*[/q]
Eli kyse on tosiaan enemmänkin siitä, että moinen toiminta on oman arvomaailmasi puitteissa niin vierasta, että sitä on vaikea käsittää. Eipä siinä mitään, ymmärrän tämänkin varsin hyvin (jossain mielessä jopa paremmin kuin aiemmin mainittujen fyysisten tarpeiden tahdissa marssimisen).
Noin yleisesti ottaen voin taas allekirjoittaa ison osa postauksestasi, mutta yksi huomautus täytyy tehdä: Vuosi ei loppujen lopuksi ole aika eikä mikään.
[q]ippu, 9.12.2006 00:55:
Tosin tuntuu siltä, että ihmiset ei paljon pysähdytä miettimään,hypitään vain suhteesta toiseen. Jos vanha naama rupeaa tympimään, vaihdetaan uuteen ja parin kuukauden mittaiset suhteet(näitä ei voi mielestäni kutsua parisuhteiksi) on sääntö, eikä poikkeus. Mulla saatta hyvinkin olla vääristynyt käsitys...[/q]
Vaikea sanoa miten hyvin tuo pitää paikkansa. Kyllähän sitä joillakin tuntuu olevan tuollaiset parin kuukauden säädöt enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta syitä tähän voi olla muitakin kuin se, että toisen naama alkaisi yksinkertaisesti tympiä. Jotkut eivät vain tunnu osaavan olla yksin ja hakeutuvat siksi suhteisiin turhan kevyin perustein, eikä sellaisesta usein ole tuloksena mitään kestävää suhdetta. Toiset taas tekevät sitä, mikä kulloinkin tuntuu hyvältä ja toisilla vain on huonoa tuuria, vaikka kuinka yrittäisi pitää järkeä kädessä ja seulaa tiukkana. Toisaalta sitten on niitä, jotka eivät onnistu saamaan niitä parin kuukauden suhteitakaan ja niitä, jotka onnistuvat jotenkin seurustelemaan vuosia jokaisella yrittämällä. Yleistämisessä on aina ongelmansa.
Täytyy tosin myöntää, että kyllä minustakin tuntuu siltä että kaikenlaiset säädöt ja häröilyt ovat suhteellisen yleisiä. Mitkä näistä voi sitten luokitella suhteeksi ratkeaa sen mukaan, millä asenteella osapuolet ovat liikkeellä ja tietysti sen mukaan, mikä lasketaan parisuhteeksi ja mikä ei. Tärkeintä ei minun mielestäni kuitenkaan ole suhteen pituus. Parin kuukaudenkin parisuhde saattaa joillakin olla huomattavasti vakavampi juttu kuin toisten vuosia kestänyt seurusteluleikki. Toki suhteen kestokin asettaa tiettyjä rajoja sille miten paljon yhdessä on voitu ylä- ja alamäkiä kokea, mutta asioita pitäisi tarkastella kokonaisuuksina ja tapauskohtaisesti.
[q]muZZle^, 18.11.2006 20:49:
Jep, no hard feelings ;)
[/q]
Kysele ensi kerralla kunnollisten miesten perään. Lupaan jopa ilmoittautua kohteliaasti. ;)
[q]Epailija,
Minä ymmärrän tuon kevyen suhtautumisen fyysisyyteen, koska tunnen välillä itsekin läheisyydenkaipuuta ja muistan, miten kivaa kaikki voi oikean ihmisen seurassa olla. Näiltä muilta vain puuttuvat ne päänsisäiset rajoitukset aiheen tiimoilta, jotka saavat tuollaiset huolettomat tarpeidentyydytykset minusta tuntumaan pahimmillaan vastenmielisiltä. [...][/q]
Hei mitäs jos meil molemmil ois välillä tota läheisyydenkaipuuta ja mullakin ois päänsisäisenä rajoituksena "Exit only", niin eiks se sit niinku natsais? Hali? 
Tuossa kun lueskelin tuota Epailijan ja Ippun keskustelua, nousi mieleeni eräs naispuolinen ystäväni, jonka kanssa on tullut nukuttua monesti samassa sängyssä melko lähekkäinkin. Sivustakatselijoiden silmissä tämä ei välttämättä näytä normaalilta ystävyydeltä, mutta sitä tämä vain on. Luotto toisiimme on niin suuri, että kumpikaan ei edes ajattele, että toisella olisi jotain muuta mielessä, kuin unikaveri. Nämä kerrat kun olemme vierekkäin nukkuneet, ovat olleet jotain kaveriporukan mökkireissuja, jolloin on joutunut nukkumaan siellä sun täällä, ja koska olemme todella läheisiä ystäviä, olemme yhdessä tuumin aina menneet vierekkäin nukkumaan jättääksemme tilaa muille ystäville. Usein olemme kietoutuneet toisiimme kuten useita vuosia yhdessä olleet pariskunnat, mutta koskaan ei ole mitään tapahtunut välillämme. Itse olin kyseiseen ystävääni ihastunut jokin aika sitten, mutta hän ei ollut kiinnostunut seurustelusta. Niinpä itsekin luovutin ja olen päättänyt, etten halua pilata ystävyytämme millään mitä toinen ei halua. Sen verran tärkeä ystävä hän minulle on, etten halua luopua hänestä kovin heppoisin syin.
Sitten toiseen asiaan. Itse kun baareissa pyörin, ei juurikaan tule metsästettyä näitä yhden illan juttuja, vaan lähinnä sellaista kumppania, jonka kanssa voisi kuvitella pidempää seurustelusuhdetta. Mutta täytyy myöntää, että silloin tällöin on itselläkin kyllä se fiilis, että tekee mieli purkaa paineita, mutta silloinkin selvitän myös vastapuolen tarkoituksen, ettei hän joudu pettymään aamun tullen. Sen verran suuri arvostus minulla on naisia kohtaan, etten heitä halua tarkoituksella hyväkseni käyttää.
Nooh, josko tämä riittäisi baari-illan avautumiseksi 
Tuun sit herättyäni korjailemaan pahimmat vihreet yms.. 
[q]Epailija, 9.12.2006 01:18:
Täytyy tosin myöntää, että kyllä minustakin tuntuu siltä että kaikenlaiset säädöt ja häröilyt ovat suhteellisen yleisiä.
Tärkeintä ei ole suhteen pituus vaan miten paljon yhdessä on voitu ylä- ja alamäkiä kokea, mutta asioita pitäisi tarkastella kokonaisuuksina.
[/q]
Tiivistin hieman siihen muotoon että itsekin osaan lukea
[q]ippu, 8.12.2006 22:27:
Läheisyydestä siis on kyse, kun ihminen tahtoo jonkun vierelleen,mut miksi sitä läheisyytä haetaan henkilöstä, josta sä et välitä niin paljo, et haluisit parisuhdetta sen kanssa? [/q]
Se, että jos ei välitä fyysisesti toisesta, ei tarkoita sitä, etteikö kyseisestä ihmisestä välittäisi paljoa. Lyylikki kirjoitti tuolla aikaisemmin neljä aika hyvää kategoriaa, jotka ainakin omaan elämääni ja suhtautumistapaani sopivat aika hyvin.
[q]Mul itellä on vaan se, et en tarvi, enkä ees halua lähelle ketään, josta en ole kiinostunut, muussakin mielessä, kun uniseurana. En ees niitä mun läheisiä ja rakkaita ystäviä, koska siihen liittyy aina se ongelma, et tää toinen osapuoli tahtoiskin jotain enemmän ja "liialla" läheisyydellä mä annan mahdollisesti vääristynyttä viestiä mun intresseistä. Mut mehän ollaan kaikki erilaisia ja toisilla tää toimii, ilmeisesti.[/q]
Tässä juuri tulee esille tuo, että kaikki ihmiset on erilaisia. Toiset ihmiset tykkäävät läheisyydestä ja haluavat sitä mahdollisimman paljon. Toiset taas eivät välitä ollenkaan (korkeintaan sen seurustelukumppaninsa kanssa). Ja jotkut taas ovat tästä väliltä.
En läheisyyttä mitenkään erityisen paljon hae ystäviltä, eivätkä he hae minulta, mutta kyllä meidän kaikkien välillä vallitsee silti tietty läheisyys. En tiedä onko se sitten siitä ihmistyypistä, ajasta joka ollaan tunnettu vai mistä kiinni. Ehkä me vain ollaan sitten niin erikoinen porukka, että erittäin tärkeältä ystävältä voi tilaisuuden tullen saada vähän läheisyyttä.
Eikä pidä yleistää, että tuohon liittyisi aina jokin ongelma. Siinä vaiheessa kun kaikki tiedostavat tilanteen ja tietävät missä mennään, niin ongelmia ei kovin helposti synny. Asiasta keskusteleminen on pop
jaahas, mä taidan sitten poistua täältä... :)
[q][Nuclear], 9.12.2006 12:10:
Hei mitäs jos meil molemmil ois välillä tota läheisyydenkaipuuta ja mullakin ois päänsisäisenä rajoituksena "Exit only", niin eiks se sit niinku natsais? Hali?
[/q]
:D Anselmia mukaillen: Se olisi vähän turhan homoa. ;)
[q]ippu,oli väärä herättäjä*pepsodent*
[/q]
No tämä kyllä mahdollistaa _pienen_ poikkeuksen :)
[q]Saipher, 9.12.2006 05:42:
Sivustakatselijoiden silmissä tämä ei välttämättä näytä normaalilta ystävyydeltä, mutta sitä tämä vain on. Luotto toisiimme on niin suuri, että kumpikaan ei edes ajattele, että toisella olisi jotain muuta mielessä, kuin unikaveri.[/q]
...und...
[q]Itse olin kyseiseen ystävääni ihastunut jokin aika sitten, mutta hän ei ollut kiinnostunut seurustelusta.[/q]
Puhut nyt vähän itsesi kanssa ristiin tässä ja toimit samalla todistusaineistona sille, mitä olen tässä yrittänyt vähän sanoa: Fyysinen (ja toki muunlainenkin) läheisyys herättää pidemmän päälle helposti syvempiäkin tunteita. Jos siis haluaa pitää ystävyydet ystävyyksinä, eikä sotkeutua mihinkään ystäväihastumisiin, niin kannattaa pitää selvät rajat sen suhteen, mitä ystäviensä kanssa tekee. Jos näin ei tee, niin on IMO turha sitten huonon tuurin kohdatessa itkeä kuinka ikävää on kun kaveri meni ihastumaan ja nyt sen kanssa ei enää osaa olla luonnollisesti. "=´(" (Enkä nyt väitä, että sinä näin tekisit.)
[q]astaroth, 9.12.2006 01:22:
---
Illustrator, 8.12.2006 19:42:
http://kvantti.tky.fi/in/1.shtml
---
klassikoiden klassikot. luin nuo aikoinani läpi. järkytyksekseni tunnistin itseni näistä
http://kvantti.tky.fi/in/4.shtml
http://kvantti.tky.fi/in/7.shtml
en nauranut
[/q]They're funny because they're true...*hih*
[q]KooKie, 9.12.2006 11:41:
---
;D Älä nyt bosaa mua täällä -
[/q]
Pyh pah. Tummanruskeat, pitkät, paksut, kiharat hiukset .... huh. Vie heti jalat alta!
vjittu..nyt kaiken lisäksi että olen edelleen sinkku(pilkkunussija) asun vielä yskin ku muutin kaksion..su iltoihin voi vapaasti hajoo... roxxor depressing sunday therapy sessions :(
[q]Fyraett, 10.12.2006 12:41:
---
1ncarnation, 10.12.2006 12:08:
roxxor depressing sunday therapy sessions :(
---
ettei kakku olis ilman kermaa nii lisätään tohon päälle viel kaamosaika <3
[/q]
aivan töihin aamulla pimeet,takas töistä pimeet,keskel päivää valoo mut katot sitä ikkunasta ku oot töissä..välillä on semmonen fiilis et vittuako tässä on syytä elää ku eläät täysin yksin :) onneks on sentään kaverit ja random naiset (ei niit kyl jaksaa blaah)
[q]Pyh pah. Tummanruskeat, pitkät, paksut, kiharat hiukset .... huh. Vie heti jalat alta!
[/q]
Tummanruskeat ja paksut hiukset, pidemmät kuin lyhyet, mut hevariletti - hyi helvetti! Sellainen britti-indie-poikabändi tukka ja ruskeat simmut. Jepjep, jalat lähtee ;0)
Kellekkään ei kepaa tosi lyhyt tukka 
[q]Epailija, 9.12.2006 23:27:
---
Saipher, 9.12.2006 05:42:
Sivustakatselijoiden silmissä tämä ei välttämättä näytä normaalilta ystävyydeltä, mutta sitä tämä vain on. Luotto toisiimme on niin suuri, että kumpikaan ei edes ajattele, että toisella olisi jotain muuta mielessä, kuin unikaveri.
---
...und...
---
Itse olin kyseiseen ystävääni ihastunut jokin aika sitten, mutta hän ei ollut kiinnostunut seurustelusta.
---
Puhut nyt vähän itsesi kanssa ristiin tässä ja toimit samalla todistusaineistona sille, mitä olen tässä yrittänyt vähän sanoa: Fyysinen (ja toki muunlainenkin) läheisyys herättää pidemmän päälle helposti syvempiäkin tunteita. Jos siis haluaa pitää ystävyydet ystävyyksinä, eikä sotkeutua mihinkään ystäväihastumisiin, niin kannattaa pitää selvät rajat sen suhteen, mitä ystäviensä kanssa tekee. Jos näin ei tee, niin on IMO turha sitten huonon tuurin kohdatessa itkeä kuinka ikävää on kun kaveri meni ihastumaan ja nyt sen kanssa ei enää osaa olla luonnollisesti. "=´(" (Enkä nyt väitä, että sinä näin tekisit.)
[/q]
Nonih, pitihän se arvata et jotain tuolta puuttuu. *toktok*
Eli tuo kyseinen ihastuminen siis tapahtui ennen, kuin meistä tuli läheisiä ystäviä. Aiemmin kirjoittamastani tekstistä kieltämättä saa sen käsityksen, että asiat olisivat tapahtuneet käänteisessä järjestyksessä.
Valitettavan usein siinä kyllä käy niin kuin sanoit, että läheisyys herättää suurempiakin tunteita, joka pahimmillaan johtaa ystävyyden katkeamiseen.