Mikä on elämän tarkotus?

[q]Roger Roger:
---
Epailija:
Onko sillä silloinkaan, kun on ”kunnolla elänyt”? Sanoisin, että ei.
---
se riippuu ihan niistä jotka jatkavat
[/q]

Kukaan ei jatka ikuisesti ja aikanaan ihmiskuntakin kuolee pois. Kaikki, mitä olemme koskaan olleet ja tehneet tulee ennemmin tai myöhemmin häviämään, kuten Blade Runnerissa asia hienosti ilmaistaan, ”like tears in the(?) rain”.

noh mun mielipide on vähän just niinku toisinpäin. eikai haittaa?

elämän tarkoitus on tässä hetkessä ja seuraavalla hetkellä sillä on jo eri tarkoitus.

elää joka hetki täysillä kunnes kuolet. olla murehtimatta menneisyyttä ja katsoa vain tulevaa.

Riippuu siitä että kenen elämä.
Mun kohdalla hymy, ilo, tanssi ja hauskanpito. Kai siihen työtäkin mahtuu mut sopivissa suhteissa

[q]zombie*:
elää joka hetki täysillä kunnes kuolet. olla murehtimatta menneisyyttä ja katsoa vain tulevaa.
[/q]

Menneisyyttäsi et voi muuttaa ja tulevaisuutta on turha miettiä, se tulee kuitenkin

”I never think of the future. It comes soon enough.” -Einstein

[q]Epailija:
---
Roger Roger:
---
Epailija:
Onko sillä silloinkaan, kun on ”kunnolla elänyt”? Sanoisin, että ei.
---
se riippuu ihan niistä jotka jatkavat

---


Kukaan ei jatka ikuisesti ja aikanaan ihmiskuntakin kuolee pois. Kaikki, mitä olemme koskaan olleet ja tehneet tulee ennemmin tai myöhemmin häviämään, kuten Blade Runnerissa asia hienosti ilmaistaan, ”like tears in the(?) rain”.
[/q]

Tämä vastaus tietenkin olettaa sen ettei meidän jälkeemme jää mitään esim. sielua. Mutta tämähän ei ole ”onko sielua olemassa”-topicci... Huomatkaa silti että vaikkei mitään jäisi jäljellekään lopulta, ainakin mun mielestäni on mielekästä yrittää jättää mahdollisimman positiivinen jälki maailmaan parantamaan muiden ihmisten elämää - jos tämä maapallo ja ihmiskunta on täällä vaan vähän aikaa niin eikös siitä ajasta pitäis tehdä hienointa mahdollista? - Kaikille.

*sydän*

Mitens se menikään...

Kokea, ymmärtää, löytää, uskoa, tuntea, rakastaa, muistaa.

Vissiin noin.

Näin viime viikolla kaupassa lumoavan seinävaatteen, johon oli kiteytetty varsin upealla tavalla eräs näkemys elämän tarkoituksesta:

Learn how to live
Learn how to love
Learn how to let go

Pitänee käydä ostamassa mokoma gobeliini ja ripustaa se omalle seinälle muistutukseksi.

[q]zombie*:katsoa vain tulevaa.[/q]

ehtiikö sitä tällöin elämään ollenkaan tai nauttimaan juuri tästä hetkestä? Ei tulevaisuutta varten voi elää sillä elämä ei ole tulevaisuudessa vaan nyt.

Olen täysin samaa mieltä!

Ainakaan elämän tarkoitus ei ole tehdä töitä..

”Yesterday is history. Tomorrow is a mystery. Today is a gift. That's why it's called the present.”

[q]mkuisma:
Ainakaan elämän tarkoitus ei ole tehdä töitä..

[/q]

No ei tod!*sars*

*pohdiskel* ehkä se että oppii rakastamaan muita sen sijaan että etsii muita rakastamaan itseään *pohdiskel*

Elämän tarkoitus on elää.

Vai onko?

Check this web, ehkä se auttaa.....

http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/ktl/appro/pianisti/lopputyo.htm#1.%20Elämän%20tarkoitus%20kautta%20aikojen

[q]climate:
Voi elämällä silti olla tarkoitus? Sen tarkoitus on olla elämä ja toteuttaa omaa elämällisyyttään mahdollisimman elämämäisesti. Ei kai sen, että kaikki häviää ikuisuuteen pitäisi vaikuttaa siihen että onko elämällä tarkoitusta vai ei?

Etkö sä nyt määrittele ”tarkoituksen” jotenkin siihen ”jatkuvuuteen” liittyväksi asiaksi? Eihän ne välttämättä toisiinsa liity mitenkään? Musta tuntuu että sä väität jatkuvuuden loppumisen negatoivan samalla myös tarkoituksen...?
[/q]

Olet oikeassa siinä, että ei se jatkuvuuteen liity ihan suoraan. Jatkuvuus (tai sen puute) kuitenkin negatoi sen, että teoillamme olisi merkitystä suuressa skaalassa. Koska niillä ei ole suuressa skaalassa merkitystä, ei meillä voi suuressa skaalassa olla tarkoitustakaan. Kukin voi toki keksiä itselleen tarkoituksen, mutta se on silloin ihan omaa keksintöä. Ylhäältä annettuja tarkoituksia on turha odottaa. Tietenkin voidaan heittäytyä filosofiseksi ja sanoa, että ihmisen tarkoitus on toteuttaa ihmisen ideaa mahdollisiman hyvin, mutta kun tämä ihmisen ideakin on ihan subjektiivisen arvailun varassa, ei loppujen lopuksi päästä puusta pitkään.

Emme ole edes pölyhiukkasia järkyttävän suuren maailmankaikkeuden nurkassa. Ihminen kokee itsensä tärkeäksi ja ajattelee sen takia omaavansa jonkun tarkoituksen, mutta trust me: kukaan meistä ei ole yhtään mitään kun astutaan pieni askel toisaalle universumiin.

[q]Epailija:
Olet oikeassa siinä, että ei se jatkuvuuteen liity ihan suoraan. Jatkuvuus (tai sen puute) kuitenkin negatoi sen, että teoillamme olisi merkitystä suuressa skaalassa. Koska niillä ei ole suuressa skaalassa merkitystä, ei meillä voi suuressa skaalassa olla tarkoitustakaan. Kukin voi toki keksiä itselleen tarkoituksen, mutta se on silloin ihan omaa keksintöä. Ylhäältä annettuja tarkoituksia on turha odottaa. [/q]

Nyt on pakko taas huomauttaa että tuossa kommentissa ei jätetä erehdyksenvaraa näkjöjään sen suhteen että jonkinlainen henkimaailma olisi olemassa - ja vaikken alakaan inttämään että sellainen olisi ihan varmasti (vaikka imo onkin), et varmaankaan voi myös esittää todisteita siitä etteikö sitä olisi. Kunnes joku voi tyhjentävästi sanoa ettei kuolemanjälkeistä elämää ole - tai ettei Jumalaa/jumalaa/jumalia ole - ei voi myöskään sanoa etteikö ihmisellä olisi ns. suuressa skaalassa jatkuvuutta.

Eli toisin sanoen me ei voida sanoa asiasta juuta eikä jaata, mutta ehkä se asian pohtiminen onkin se pointti.

[q]sapeli:
Nyt on pakko taas huomauttaa että tuossa kommentissa ei jätetä erehdyksenvaraa näkjöjään sen suhteen että jonkinlainen henkimaailma olisi olemassa -
[/q]

IMO ei ole mitään järkevää syytä olettaa moisen olemassoloa, sillä mikään todennettava ilmiö ei ole toistaiseksi sitä indikoinut. On toki mahdollista, että sellainenkin on, mutta mikä tahansa ei-todennettava mielikuvituksen tuote on yhtä pätevä vaihtoehto.

[q]
ja vaikken alakaan inttämään että sellainen olisi ihan varmasti (vaikka imo onkin), et varmaankaan voi myös esittää todisteita siitä etteikö sitä olisi. Kunnes joku voi tyhjentävästi sanoa ettei kuolemanjälkeistä elämää ole - tai ettei Jumalaa/jumalaa/jumalia ole - ei voi myöskään sanoa etteikö ihmisellä olisi ns. suuressa skaalassa jatkuvuutta.
[/q]

Teet perustavanlaatuisen virheen. Todistustaakka ei ole meillä, jotka ovat ateisteja tai agnostikkoja, vaan teillä, jotka uskotte henkimaailman olemassaoloon. Henkimaailman olemassaolemattomuutta ei pysty todistamaan milään aivan kuten et pysty todistamaan, ettei ole olemassa vitivalkoisia variksia. Vitivalkoisia variksia vain ei ole pahemmin näkynyt, ihan kuten ei henkimaailman olentojakaan. Siis: Kunnes joku voi osoittaa, että kuolemanjälkeistä elämää on tai jopa jonkin yliluonnollisen olennon olemassaolon (paradoksi jo sinällään), voidaan sanoa, ettei ole mitään perusteita olettaa moista jatkuvuutta. Todennäköisin syin voidaan jatkuvuus siis kieltää, vaikka erehtymisen mahdollisuus toki onkin. Erehtyminen vaatii kuitenkin sen henkimaailman olemassaolon todistuksen, jota on odoteltu jo hyvän aikaa.

Vielä kerran: ei voida esittää todisteita minkään olemassaolomattomuudesta. Todisteet voivat koskea vain jonkin olemassaoloa. Vai miten se menisi? Katso, tässä puu, johon tikka ei ole nakuttanut reikää - siispä tikkoja ei ole. Jossain menee vikaan, mutta missä... Jostain syystä tämä todistustaakan käsittäminen on yliluonnolliseen uskovilla usein pahasti hakusessa. Ei millään pahalla.

[q]
Eli toisin sanoen me ei voida sanoa asiasta juuta eikä jaata, mutta ehkä se asian pohtiminen onkin se pointti.
[/q]

Ei voida ehdotonta juuta, eikä jaata sanoa. Sen sijaan voidaan sanoa todennäköinen ei tai todennäköinen kyllä. Tässä tapauksessa tuo ensimmäinen.

[q]Epailija:
---
Todistustaakka ei ole meillä, jotka ovat ateisteja tai agnostikkoja, vaan teillä, jotka uskotte henkimaailman olemassaoloon.
[/q]

En minä mitään yritäkään todistella, enkä myöskään yritä keskustella näistä asioista minkään ”sääntöjen” mukaan - joten tuo todistustaakan käsite on minulle tässä yhteydessä merkityksetön. (Ja pyydän anteeksi jos annoin sellaisen vaikutelman että olisin pitänyt sinua väärässä, haluan vain pitää ihmisten mielet avoimina mahdollisuuksille - yritän karttaa absoluutteja.)

Jos mieleni tällä hetkellä jaksaisi, olisi mielenkiintoista pohtia sitä voiko asian X olemassaolemattomuudella olla suurempaa merkitystä kuin asian Y olemassaolemattomuudella... Hmm, en tiedä edes miten pukea tuon ajatuksen sanoiksi, ne kun ovat niin vajavaisia välineitä.

[q]Ei voida ehdotonta juuta, eikä jaata sanoa. Sen sijaan voidaan sanoa todennäköinen ei tai todennäköinen kyllä. Tässä tapauksessa tuo ensimmäinen.[/q]

Juu, tästä ollaan täysin samaa mieltä. En vain ole itse valmis uskomaan asiaan X vain sen vuoksi että sitä ei olla vielä pystytty kumoamaan.

[muokattu 17.7.2004 20:06]

[q]Epailija:
Ei voida ehdotonta juuta, eikä jaata sanoa. Sen sijaan voidaan sanoa todennäköinen ei tai todennäköinen kyllä. Tässä tapauksessa tuo ensimmäinen.
[/q]

Mitenhän sen nyt ottaisi. Se ettei ihmisen olemassaolon aikana ei ole tapahtunut todistusta yliluonnollisen tms. olemassaolosta, ei välttämättä tarkoita että se tekisi yliluonnollisen olemassaolon epätodennäköiseksi. Ihminen, ainakin Terra Lunalla, on varsin tuore ilmiö. Itse kyllä uskon että mitään henkimaailmaa ei ole, mutta se onkin lähinnä uskon asioita.

OT kysymys. Mitä hyötyä on/on ikinä ollut filosofian opiskelusta. Psykologia auttaa ihmistä ymmärtämään toisia ihmisiä ja näin ollen kenties parantamaan elämästä selviämistä. Matematiikka on välttämätön apuväline monille keksinnöille ja sovelluksille. Avaruuden tutkimus antaa(tai antanee) kohtuullisen konkreettista tietoa maailmamme historiasta. Maaperän tutkimus antaa tietoa maapallon/avaruuden historiasta. Mitä filosofia antaa. Miksi helvetissä filosofiaa tulisi lukea ja tutkia. On se niin jännää ajatella että ehkä ne platonin luola-varjot ovat sittenkin totta, tietämättä ikinä totuutta.