Ensimmäinen suhde
Ensimmäinen suhde 
..Oli samalla ensirakkaus ja paljon muutakin ensijuttuja 
Sellainen parin kuukauden juttu suht koht vanhalla iällä, vasta parinkympin tällä puolen.. Tuos kesällä 2004 itseäni paljon kypsemmän ja fiksun tytön kanssa. Tosi kivaa oli ja tuo juttu kasvatti mua henkisesti kyl aika huolella. Ja avas silmät silleen, tosi opettavainen juttu.
Perusbaaristahan se alko, mut ylläri ylläri numeroiden kanssa vaihdettiin samalla klubbarinikit 
mä olin neljätoista ja se kundi saman ikäinen. tää oli meiän molempien oikee eka suhde. olihan se ihan kivaa että oli joku ketä halia ja pussailla, mutta mun hermot kaatu pikku hiljaa siihen ku kundi olis tehnyt kaiken mitä mä ikinään haluun ja mun mielenkiinto katosi...jätin sen muistaakseni vielä juna-asemalla kun saatoin sen kotiin ja sanoin tylysti "ei tää vaan toimi!"
ja vieläkään en tykkää jätkistä jotka tekis mun puolesta mitä vaan...pitää olla omat aivot ja hieman jukuripää! haastetta pitää löytyä. meitä naisia kun aina kiehtoo enemmän noi miehet ketkä on ns. renttuja.
Kaikinpuolin kieroutunut suhde, joka päättyi sopivasti videotreffeihin..-) Tuon parin vuoden aikana tuli muutama oppitunti saatua ihmissuhteista ja siitä, mitä ei pidä hyväksyä.
Molemmat oltiin 15-vuotiaita, suhde alkoi tutustumisella (mitenkäs yläaste-ikäisenä muutenkaan kuin) kaverin kotibileissä. Yhdessä viihdyttiin puoli vuotta ja molemmilla oli kyseessä ensimmäinen "oikea" suhde.
Silloin aikanaan sattui ja sydän särkyi kun suhde päättyi, mutta näin jälkikäteen ajateltuna juttu oli hyvä ensimmäinen suhde, molemmat oltiin samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa. Suhde kaatui lopulta siihen, kun lähdin kesäksi ulkomaille, tuossa iässähän muutama kuukausi tuntui pieneltä ikuisuudelta.
Oikein mukavat muistot siis omasta ensimmäisestä suhteesta jäivät. 
Eka suhde oli tuplacd-soitin (sellate omnitronicin perus) ja 3-kanavainen mikseri ala behringer. Suhde oli opettavainen ja siitä siirryin sitten tähän vinyyliin. Nykyään ostan sillon tällön jopa *.mp3:sia netistä, ja niitä sit cd:lle. Mut eka suhde opetti mm. sen että kyllä laatu on aina laatua, ja et värkeissä on eroa. Jälkeenpäin ajatellen oli kuitenkin ihan mukavaa, mut eron aikaan olin aika katkera.
Ensimmäinen oikea suhde alkoi 15-vuotiaana, kundi oli 16. Me oltiin 7 vuotta yhdessä, joista 2 kihloissakin. Suhde päättyi fyysiseen väkivaltaan, jota oli edeltänyt henkinen väkivalta. Tajusin onneksi suhteen päättyessä, että minä ansaitsen parempaa kuin perfektionisti-sovinisti-kusipään. Hassua, miten sitä luulee noin nuorena rutiinia rakkaudeksi...No, oli meillä hyviäkin hetkiä, mutta.....Näin.
Mun eka ihan oikea suhde oli 14-vuotiaana saman ikäsen pojan kanssa. Se auttoi mut "pahimpien vuosien" yli, oltiin yli kaksi vuotta yhdessä. Siitä pojasta tuli mulle oikein hyvä ystävä, erottiin koska kumpikin (tai ainakin ensin minä) tahdottiin kokea muutakin kuin vain toisemme. Eka suhde kasvatti paljon ja opetti monta asiaa elämästä. Tämän suhteen jälkeen asiat kyllä sitten menikin todella huonoon suuntaan melkeinpä kahdeksi vuodeksi. Onneksi asioilla on tapana järjestyä ja nyt olen onnellisessa suhteessa.
[q]Reetta, 20.7.2006 10:56:
haastetta pitää löytyä. meitä naisia kun aina kiehtoo enemmän noi miehet ketkä on ns. renttuja.
[/q]
Eli haluut miehen joka vastustaa mutta taistelun jälkeen se kuitenkin tekee niin kuin haluat? =D
Ensimmäinen vakava seurustelusuhde alkoi 21- vuotiaana. Ihastuin pojan huumorintajuun ja älyyn; hän oli myös äärimmäisen rehellinen ja luotettava, kaikin puolin unelma. Onnea kesti vuoden, sitä seurasi vuosi jonka aikana tajusin ettei meistä tule mitään. Hän oli yhä kiinnostuneempi tietokoneestaan, opiskelusta ja kavereistaan kuin minusta. Kun vielä rakastuin toiseen mieheen, oli kuvio selvä ja lähdin ovet paukkuen, poikaystävän vastusteluista huolimatta. Ratkaisua en ole katunut koskaan.
Ensimmäinen suhde alkoi kun olin 18 ja kesti 7kk.. oli maailman parhaimmat 7kk tähän mennessä kyl...
Yhtä vissin rakastin heti ku intistä tulin eli 21v (ohoh,pääsin silloin intistä pois,''rakastuin'',pääsin ammattikorkeakouluun, muutin vanhempien luota pois. kaikkea samaa aikaa :D olin kyllä tosi tosi iloinen silloin *känni*) Joku vähän vajaa vuos oltiin yhdes, kihloiski viel (ei helvetti en mee varmaan enää ikinä kihloihin niin turha veto. Noh otin pankista lainaaki hänelle (vieläkin puolet velkaa,hehe)
ja ostin vaikka mitä jne..se oli viel kaukosuhde ... et huhuh..mut ei mulla ennen ollu tommosii tunteit, en käyny baareis en kattonu naisii, en varmaan edes käyny kädel *whaat*.
Se loppui sitten siihen et tyttö vissin pelästyi et meni liian vakavaksi ku piti muuttaakin oikein tänne Helsinkiin, no tavallaan vitutti ihan älyttömästi toisaalta ku olen niin perfektionisti niin en kyl nää mitään Helsingissä hänelle tässä vaihees, en tiedä miten tämä tästä.kerran sen jälkeen hänet näin,niin tyttö vissin ei kestäny(ku näyttää siltä että se tukehduttaa tahallaan tunteit ja sit purkaa niit mulle aina silloin tällöin puhelimetse, et ikävä sun muuta, et rakasta sun muuta) ja stockkan hissis hyppäs kimppuun *hali*, sydän vähän hakkas, mut sen jälkeen oon uskaltanu sanoa häneä jopa ''ei kovin kauniiksi'' ku tyttö kännis meses oli :D . SEmmonen se, en oo ketään rakastnu, jättäny kaikki, lopettanut kaikki mahdolliset suhde yritykset ku ei heti ihastunut(vitun pilkku nussija) ja siltä nyt tuntuu että ku en ketää ikinä ''pokaa'' että tähän se jää :)
Tosi paljon olen tosta suhteesta oppinu ja en haluais enää loukkaa ketään ku mua on nyt kerran loukattu ja uskon et ainoan kerran.
Älkää kiirehtikö kihlat ja naimisiin menot + lapset saa odottaa jos ootte viel nuorii (tosi nuorii :D )
Jees siinä oli mun tilitys. Nyt rakastan vaan itseä kunnes joku haluaa mun rakkautta :D
PS. 1000 virhettä? huhuh..
[q]1ncarnation, 20.7.2006 16:00:
Jees siinä oli mun tilitys. Nyt rakastan vaan itseä kunnes joku haluan et rakastan häntä :D
[/q]
Olipas opettavainen tarina trolli-pien 
[q]Viivi, 20.7.2006 16:05:
---
1ncarnation, 20.7.2006 16:00:
Jees siinä oli mun tilitys. Nyt rakastan vaan itseä kunnes joku haluan et rakastan häntä :D
--- Olipas opettavainen tarina trolli-pien
[/q]
joo mä vähän tykitin ja viel töissä puhelimes ku apinat huutaa korvaan et mix tämä ei toimi, minne mä tämän lähetän jne... enkä jaksaa korjaa virheit,ehkä jopa en osaa :D
[q]Reetta, 20.7.2006 10:56:
...meitä naisia kun aina kiehtoo enemmän noi miehet ketkä on ns. renttuja.
[/q]
Tätä kerran kokeiltiin vedonlyöntinä kaveriporukassa. Kaikki sujui hyvin siihen asti kun sanoin että oon just päässy vankilasta. Voit arvata miten jatkui
[q]ElegantY, 20.7.2006 16:35:
Ensimmäinen ois voinu jäädä olematta. Ei se kauaa kestänyt ja parasta siinä oli sen loppuminen.
Moni muukin 'suhde' sen jälkeen ois voinu mun puolesta loppua ennen kuin alkoikaan.
Prinssi edelleen hakusessa
[/q]
ensimmäinen pitäisi olla myös viimeinen, samallaista ei pitäisi olla :) tai sitten sitä ei voi sanoa oikeaksi tai sit on tosi paljon epäonnea jos sama paskaa jatkuu suhteesta toiseen
Meidät arvottiin.
Tutustuttiin kavereiden kautta 15 -kesäisinä, hänellä oli juttua hyvän ystäväni kanssa. Meillä keskenään oli viha -suhde, ei voitu sietää toisiamme, varsinkaan sen yhden yön jälkeen, kun oltiin nukuttu sylikkäin olosuhteiden pakosta. (:D)
No, monta kuukautta kului ja meidän keskenäiset välit paranivat, sitten uutena vuotena lipsahdettiin kännipäissämme suukottelemaan. Asia jäi siihen, mutta meidän välit lujittuivat: meistä tuli tosi tärkeitä toisillemme, ei kumpikaan sekoiltu tahollamme ja nähtiin usein kahdestaan. Tätä kesti päälle kuukauden ja päätettiin sitten, että kokeillaan, miten se suhde toimisi.
Äidilleni herrasta kerrottuani ja nimen paljastettuani sain kuulla, ettemme suinkaan olleet tavanneet 3/4vuotta aiemmin, niinkuin olimme kuvitelleet, vaan olimme jo pieninä lapsina leikkineet samoissa rattaissa. Silloin vasta muistin elävästi, että muruni oli se sama räkänokka, kenet olin kerran nähnyt fudisturnauksessa äitiemme kaavaillessa nauraen meille yhteistä tulevaisuutta. Hyi hitto, kuinka mä muistan meidän välillä olleen iiskottuneen "kuole pois, rumilus" -kemian. :D Mutta niin me vaan, monien vuosien jälkeen, oltiin päädytty yhteen: kaverien mielestä se oli parasta saippuaa ikinä.
Ei se sitten tietenkään kestänyt muutamaa kuukautta pitempään. Me ollaan samanlaisia luonteeltamme - villejä ja vapaita, jos niin voi kliseisesti sanoa - mutta joku kemia meitä on yhdistänyt vuosi toisensa jälkeen ja aina ollaan palattu kysymykseen "meistä". Se oon ollut ehkä ennemmän minä, ketä on pitänyt päänsä kylmänä heikoilla hetkillä (vaikka toki tää on ollut tasapainoilua kummankin itsekontrollien kanssa) ja nyt mä toivoisin, että "me" ollaan lopullisesti historiaa. Mutta ai että, kuinka mä rakastan noita muistoja. *sydän*
[q]Reetta, 20.7.2006 10:56:
meitä naisia kun aina kiehtoo enemmän noi miehet ketkä on ns. renttuja.
[/q]
Joku nainen vois oikeesti joskus kertoo mulle et MITEN IHMEESSÄ NE RENTUT EDES _VOI_ VIEHÄTTÄÄ, koska mä en ainakaan tunne yhtään jätkää joka diggais sellasista tytöistä. Kaikki tietää et shine eye gal bring trouble to a man, minkä takia tytöt sit jahtaa sellasia poikia?
[q]tbo, 20.7.2006 20:02:
---
Reetta, 20.7.2006 10:56:
meitä naisia kun aina kiehtoo enemmän noi miehet ketkä on ns. renttuja.
---
Joku nainen vois oikeesti joskus kertoo mulle et MITEN IHMEESSÄ NE RENTUT EDES _VOI_ VIEHÄTTÄÄ, koska mä en ainakaan tunne yhtään jätkää joka diggais sellasista tytöistä. Kaikki tietää et shine eye gal bring trouble to a man, minkä takia tytöt sit jahtaa sellasia poikia?
[/q]
Naisilta kun en ole ikinä saanut mitään kunnon vastausta tähän, niin olen pähkäillyt asian itse näin: rentut viehättää koska naiset tuntevat ne haasteellisina "kyllä minä vielä kesytän tuon villin alpha-uroksen" ja toinen syy saattaa pohjautua luolamiesajoilta jolloin renttu, eli se vahva ruma huonokäytöksinen pahalta haiseva iso karvakasa on paras puolustamaan omaa luolaa. Paljon parempi kuin se karvansa ajeleva hyväkäytöksinen metroseksuaali sixpackpoju.
Ensimmäinen suhde, hmm..
Oltiin samalla riparilla ja siellä salaa katselin yhtä poikaa. Oli aikamoinen yllätys, että kiinnostus olikin molemminpuolista. =) Kun palattiin kotiin sieltä metsästä, alettiin seurustella. Varmaan juuri tän takia ripari ja kesä olivatkin erittäin onnistuneita mun osalta.
Eihän sitä kauaa kestänyt, mutta joskus on kiva muistella menneitä. :)
Kyllähän se 8 vuotta kesti.... Ja paljon hyvää.