Ensimmäinen suhde

My words were useless!

Ensimmäinen suhde oli kasilla, 2,5 viikkoa.
Ensimmäinen kunnon suhde, 3 kuukautta.

Yeah! :DDDDD

Eka kunnon oli 13v ja kesti vähän reilu puol vuotta ja sit seuraava kestiki melkeen 4 vuotta...*justjoo* ..mutta onneks siihen neljään jäiki...

Mitkä ovat suhteen tunnusmerkit, eli mikä lasketaan suhteeksi?

Oli mul kerran suhe..

[q]Astaroth, 15.4.2005 14:55:
Ensimmäinen suhde oli kasilla, 2,5 viikkoa.
Ensimmäinen kunnon suhde, 3 kuukautta.

Yeah! :DDDDD
[/q]

=D Mä pistän paremmaksi.

Ensimmäinen "suhde" ala-asteen toisella luokalla, 2 viikkoa.
Ensimmäinen kunnon suhde (asenne ratkaisee) vuonna 2003, kuukausi ja pari hajapäivää päälle.

YATZY!

15v. alko, kesti kaksi vuotta, jonka olen lähes täydellisesti unohtanut, tarkoituksella. Ei ole siitä suhteesta oikein mitään positiivista sanottavaa. Mies oli mua yli 6 vuotta vanhempi ja minä ihan teini. Ei silloin ymmärtänyt seurustelusta ja rakkaudesta mitään. (En yleistä, näin minun kohdalla.)

Alunperinkin sanoin sille, et tää juttu loppuu sit kun muutan toiselle paikkakunnalle lukioon. (Tosi kypsää *nauru*) No ei loppunu, ku ei siitä päässy millään eroon No aiheesta oon jo tilittäny tuolla: linkki

Sentään tajusin olla muuttamatta sen kanssa yhteen ja menemättä kihloihin sekä hommaamatta lapsia, vaikka se sen ajan muoti imiö pikkukylässämme tuntui olevankin ja "painostus" äijän puolelta kovaa...

Tuota ennen oli jotain kuukauden ja parin "suhteita", joita en ite laske vakavaksi seurusteluksi tms.

Eka suhde alkoi 15v ja kesti kaksi vuotta :o

Jos teini-ihastuksia yms. ei lasketa niin ensimmäinen oikea suhde (minkä mä lasken suhteeksi) kesti 3,5 vuotta ja sisälsi sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Että ei hyvin mennyt

No nyt on onneksi parempi, tätä nykyistä suhdetta kestänyt puoli vuotta ja hyvin menee edelleen *puunkoputtel*

Eka suhde oli muistaakseni 2 luokalla ja kesti sellaset 2 vuotta. Mutta eka kunnon suhde oli varmaankin sitten yläasteella joskus 8 tai 9. Tosin noiden väliin mahtuu paljon sellasia parin viikon juttuja.

Tais olla 18 kun alko ensimmäinen oikeaksi luokiteltava suhde, jos ei oteta kaiken maailman teini säätöjä mukaan laskuihin, 8 vuotta se kesti ja toi tullessaan pari rakasta tyttölasta *nauru*, noh sitten tuli se ihana biletysaika jossain vaiheessa ja siitä alkoi tasanen alamäki mikä johti karikkoon sitten lopulta. Se ja pari muuta aika oleellista asiaa sit pisti kaiken palasiks. Mutta sillä ihmisellä tulee aina olemaan lämmin paikka mun sydämessä.

mul alko eka "suhteeks" luokiteltava sillo joskus 16vee.. oli aika myrskyisä.. nyt näin jäbän neljän vuoden takaa sattumalta ja naurettiin koko suhteelle... sit meil tuliki taas jotai kinaa...

Taisin olla jotain 24v kun minulla oli ensimmäinen vakana ja kunnon suhde/partneri. Paljon opin siitä ja tulihan niitä virheitäkin tehtyä. Paljon iloa ja hyviä muistoja jäi siitä suhteesta. Oli niitä pahoja ja huonoja hetkiäkin mutta eiks niitä ole kaikissa suhteissa? Päivääkän en kadu, enkä vaihtais pois.

[q]Syder, 17.11.2002 04:13:
No mä kerron sitten kun on jotain kerrottavaa
[/q]
Ensimmäinen parisuhde oli ja meni, vähä vaille parivuotta siinä ehti vierähtää ja yhdessäkin asuttiin. Ainakaan se ei ollut sellaista ku olin kuvitellut, kotiläksyt on vieläkin joiltakin osin tekemättä koska en halua uskoa asioiden olevan aina siten kun ne meillä oli. Puolisen vuotta nyt "sinkkuutta" takana eikä oo minnekää kiirettä.
Paljon hyviä muistoja ja hetkiä jäänyt mieleen siinä missä niitä huonojakin, sitähän se aina on. Joskus kun oikein muistelee ja miettii niin saattaa kallistua enemmän peräti hyvien puolelle. Huonona päivänä kun kelaa jutut läpi niin tuntuu päivänselvältä 'ei ikinä enään' -ratkaisu.

Ensimmäinen, jonka luokittelisin kunnon suhteeksi alkoi kun olin 16. Tuli seurusteltua vähän yli vuosi, sisältäen lukuisat ongelmat. Suhde kaatuikin lopulta siihen, kun onneksemme huomasimme että kumpikaan ei halunnut sitä oikeasti, emmekä toisiamme. Pakolla kun yritti viimeisetkin kuukaudet pysyä yhdessä. Huonolla menestyksellä.

Vanhoista, suurista tai pienistä, suhteista olen oppinut joka kerta jotain, ja samalla olen oppinut näkemään mitä oikeasti haluan. Olen ehkä hieman kasvanutkin niistä ajoista, ei ehkä kokoa mutta ikää.

Seuraava kunnon suhteeni onkin sitten nykyinen suhteeni. Yli 2vuotta on tullut seurusteltua, ilman mitään suurempia ongelmia. Toivotaan että se jatkuukin samaa rataa. *sydän*

Löysin ns "ensirakkauteni" ollessani 15. Joo, "rakkautta" tosissaan.. Kauko sellasta Ei toiminu, mut onnistuttiin silti "olemaan yhdessä" vähän päälle 3 vuotta vähän väliä erossakin. Olihan se Hollanti aika kaukana Onneks löyty sitten jotain parempaa, vaikka "villiä" sinkkuaikaa siinä olikin välillä sellanen viikko ennen kun alettiin seurustelemaan ton sohvalla istuvan kanssa. *sydän*

ensimmäinen suhde oli mull aihan mukava.. 7kk oltiin yhdessä, ja sinä aikana itkin varmasti enemmän kuin koko edellisenä vuotena yhteensä. lapsellinen kun olin niin luulin että se on sitä "tosirakkautta". joo just.

mut sit se ihan yhtäkkiä lopetti suhteen , kun oli funtsannut sitä ensin kahden viikon hiljaisuudessa. (luulin jo että se poika oli kuollut tms.. *justjoo*) aluksi olin erosta hyvin surullinen mut loppujen lopuksi, hauska tapaus. harmiton niinsanotusti. ei kaduta, ja muistelen jo hyvällä sitäkin aikaa.

enkä oo sitä poikaa nähny yli kahteen vuoteen. hyvä niin.

alettiin. "rakastuttiin." lopetettiin. alettiin taas. lopetettiin taas.
useiden kuukausien jälkeen alettiin taas, en voi käsittää miksi. no, taas oltiin niin kovin "rakastuneita". sitten se petti. sitten mä muka "annoin anteeksi." sitpä kaikki meniki vituilleen ja muutaman kk (!!) päästä final break up. thank god for that.
oli sitä kyllä pentuna (tai pennumpana) pöljä.
no, ei oo ikävä.

Aloin seurustella ensimmäisen kerran.. apua! Muistan vaan ensirakkauteni, mutta en ensisuhdetta! *ding**iloinen* Se oli joskus seiskalla.. kesti jotain puol vuotta tai sinnepäin.. Olen ollut kyllä aina kova seurustelemaan. Se on vaan niin kivaa. Suhteet kestää minimillään puol vuotta, ja maksimillaan (tähän mennessä) kaks vuotta. Seurustelin parin-kolmen jätkän kanssa ennen ku mulla oli sellanen suhde, joka vaikuttaa vieläki elämääni (siis sillä että se on joskus vaikuttanut elämääni). En tiedä, ehkä vaan rakastan rakastua *joo**blush*

Mä mieluummin unohtaisin mun ekan suhteen (tai sen tapasen) puistattaa ajatuskin kyseisestä henkilöstä.. No mut jotai hyvääki - kukaan ei voi enää koskaan mokata yhtä pahasti ku se

Ensimmäinen seurustelusuhteeni alkoi 94 kuikas muutenkaan kuin porauslautalta (Silja Serenade) ja kesti aina kesään 99 saakka, jolloinka jämähdin ibizalle ja kiinnostuin tränsestä (eli todellakin ymmärrettävistä syistä mut lempattiin hyi mua)

Suurin osa tästä ajasta asuttiin saman katon alla... edelleenkin muistelen pelkällä hyvällä. Kyseisellä mimmillä on muuten ainakin yks olikohan jo reilu vuoden ikäinen skidi. Joten oli se hyvä että päätty aikanaan koska jos olis vieläkin yhdessä niin eikös se tekis musta isän