Olen huomannut
- « Edellinen
- 1
- ...
- 8
- 9
- 10
- 11
- 12
- ...
- 67
- Seuraava »
...että kun yritän puhua tai kirjoittaa ruotsia, muuttuu kaikki saksaksi päässäni o_O
Että oon aika riippuvainen muista ihmisistä, että jaksaisin iloita edes jostain.
Tai siis, tarkoittaen - kollega tosta vierestä siirtyi vuoden loppuun toiseen pisteeseen muihin hommiin. On ollu aika yksinäinen olo sen jälkeen, nää kaks viimestä päivää (varsinki ku muutenkin paskaa tullu niskaan täs nää pari päivää) siis. Onhan tääl toki paljon muitakin, mut tuo kyseinen kollega on vaan niin paljon niinkuin minä, ja nyt on tosi orpo olo ilman häntä. 
[q]Danskuh, 19.10.2006 13:22:
kylläpä sä olet ajantasalla poika*tirsk*
[/q]
Jonku pitää olla ;)
olen huomannut, että huomenna on perjantai.
[q]hrdkvr, 19.10.2006 13:44:
olen huomannut, että elämä on just niin vaikeeta kun siitä tekee
[/q]
Hyvin sanottu ja pitää paikkansa myöskin!
[q]Lyylikki, 15.12.2007 14:51:
Tyyliin:
- Hei khaunish nainen, viitshishitkös vippaa mulle eruon?
- Kyouulseshan kljuiphiljainen smouilslas ei smolaesh...jne...
[/q]
sanoisit sille vaan että mee duuniin saatanan hippi! :D
[q]Freja, 31.10.2006 09:50:
Että mun koti on aina Pohjanmaalla, mun sydän on aina Pohjanmaalla, mun ystävät on Pohjanmaalla. Että mä oon onnellinen täällä, eikä se taida muuksi muuttua.
[/q]
Olen huomannut, että asiat muuttuvat.
Mun koti ei ole enää Pohjanmaalla, se on Helsingissä.
Mun sydän ei ole Pohjanmaalla, mutta Pohjanmaalle on aina paikka mun sydämessä.
Mun ystäviä on muutama Pohjanmaalla, mutta mulla on niitä myös täällä.
Mä olen muuallakin onnellinen, kuin vain Pohjanmaalla.
Joo. Olen myös huomannut, että uusi hammasharjani muistuttaa ainakin väriltään erästä dildoa. Pese sillä ny si hampaita.
Että tuun olemaan aika ongelmissa tekniikan suhteen.
Aamulla mulla meni 10 minuuttia, ennenkuin tajusin miten saan äänen kuulumaan kotiteatterin kaiuttimista.
Äsken jouduin soittamaan iskälle 10 minuutin pähkäilyn jälkeen, kun pesukone sammui kesken ohjelman. Olin paniikissa. Just ennen huuhtelua ja linkousta! no, siinä meni 5 minuuttia viel lisää, kunnes tajusin mitä pitää tehä, et se kone lähtee pyörimään.
En taida olla mikään tekniikan ihmelapsi :D
[q]Janisa, 30.7.2008 19:35:
...etta sitten kun tulee johonkin ihmeelliseen 25:n vuoden ikaan, niin sukulaiset nakevat sinut eri tavalla aikuisena ja paattavat etta nyt sinun on aika kuulla kaikki likaiset perhetarinat, tappelut perinnoista, oudot avioerot seka tietenkin kaikki vieraissa juoksut myos. Etta kiitos vaan tastakin.
Toinen;
...etta pyoraillessa kannattaa pitaa suu kiinni. Muuten se on taynna otokoita. Jep.
[/q]
Molemmille.
Mul o tapana laulaa samal ku pyöräilen, jos kuuntelen musaa mis o vokaaleita. Tuli eile si huomattuu et se ei kannattais.
Tuo sukujuttukin on melkee ku miten meiän suvus on asiat
[q]mayah, 12.7.2007 08:12:
---
domi, 12.7.2007 08:04:
---
mayah, 12.7.2007 08:01:
Etten ole missään muotoa valmis hankkimaan lapsia vaikka minulle se mahdollisuus tarjoutuiskin. Nyt on vaan liian aikainen aamu antaa huomiota sitä kaipaavalle nappulalle. Mä haluun syödä mun aamupalan ja datailla klubbarissa, enkä katsoa sitä miten unilelu osaa tehdä temppuja. NUKKUISIT VIELÄ!!!
---
Ai et se herää nyt vasta. Meillä unilelu hyppii ja puuroa pitäis keittää jo viideltä....harvassa ne aamut jolloin voi nukkua yli seitsemään :D
---
Luojalle kiitos dvd-laitteesta.
[/q]
Miten surullisen suuresta määrästä ihmisiä on nk. talouskasvun aikana kehkeytynyt suoranaisia kusipäitä, jotka jaksaa valittaa milloin muka liian pienistä lisistä milloin taasen suurten omakotitalojensa riittämättömyydestä liksasta nyt puhumattakaan, vaikkei ole vuosiin tarvinnut välittää sen sentinjeniä edes ruuan hinnasta, jota siellä marketin kassalla koristaan kuittaa. Joka **tun paikkaan ajetaan reteesti omalla autolla joka sekin edustaa jo herra ties monettako menopeliä viimeisen parin vuoden sisällä. Täysin oma lukunsa ovat sitten esim. ulkomaanmatkat ym. lomakohteista hypettäminen ja suoranainen brassailu. Siihen sitten kyytipojiksi mökkeilypurismi ym. kesäperseilystä ylvästely niin avot. (huokaus)
Kaipaan sitä aikaa, kun joskus oltiin (viittaan valtaosaan väestöstä) jollain tapaa "samalla viivalla".
Asiat sovittiin kasvotusten ilman interrrnettiä, kännyköitä..
Suurempaa eripuraa ei suppeina pysytelleet tuloerot synnyttäneet ja jos joku joskus jätti sovittuna aikana johonkin saapumatta, oli kyse tuolloin useimmiten lähes tapaturmasta. Ystävien perään katsottiin ja yhteydenpito oli enempi sääntö kuin poikkeus, joka vaikutti myönteisesti tapaan tsempata toista, vaikka vain grillipitojen merkeissä enkä muista kertaa jolloin joku olisi jättänyt kuluihin osallistumatta.
Nykyään tuskin kukaan enään muistaa mitä lupaus ja sen sisältämä vastuu pitää sisällään, ennenkuin jollakulla on taas siipi maassa. Oma leveäleipä ja sen turvottaminen yhä vain laajemmaksi, se on se juttu. Samaan aikaan erilleen muusta yhteiskunnasta erkanevalla mm. kantaväestöön kuuluvilla, ei ole varaa minään kuukautena kattaa pelkkiä ruokakulujaan täyden kalenterikuukauden aikana. Uusista vaatteista, ranttalirantalomasta tahi viikonloppuriennoista ei voida miltään osin edes keskustella sellainen, kun on käytännössä(kin) katsoen täysin mahdotonta.
Enkä helvetti suostu sisäistämään sitä muka tarvetta mikä muokkaa ihmisistä tuon kaltaista tyhjiöpakattua kuivalihaa, jonka alati esiin työntyvä itsekeskeisyys sekä tolkuttoman taukoamaton maallisen hamstraus ovat osaltaan turruttamassa tulevaisuudenkuvaa jostain paremmasta, jonka meistä niin monet soisivat huomenna syntyville ja uskoakseni vielä itselleen.
Jo edesmennyt isoisäni tiesi sanoa, kun sivusta katseli tätä maailman kuihtumista:
"On se vain hyvä, että täältä pääsee hevonv****un!"
Kenties ^tuossa on sitä kasvualustaa sille rakentavalle kritiikille kerrakseen?
Täällä pohjantähden alla, vaikka leffana.
---
---
---
Miten surullisen suuresta määrästä ihmisiä on nk. talouskasvun aikana kehkeytynyt suoranaisia kusipäitä, jotka jaksaa valittaa milloin muka liian pienistä lisistä milloin taasen suurten omakotitalojensa riittämättömyydestä liksasta nyt puhumattakaan, vaikkei ole vuosiin tarvinnut välittää sen sentinjeniä edes ruuan hinnasta, jota siellä marketin kassalla koristaan kuittaa. Joka **tun paikkaan ajetaan reteesti omalla autolla joka sekin edustaa jo herra ties monettako menopeliä viimeisen parin vuoden sisällä. Täysin oma lukunsa ovat sitten esim. ulkomaanmatkat ym. lomakohteista hypettäminen ja suoranainen brassailu. Siihen sitten kyytipojiksi mökkeilypurismi ym. kesäperseilystä ylvästely niin avot. (huokaus)
Kaipaan sitä aikaa, kun joskus oltiin (viittaan valtaosaan väestöstä) jollain tapaa "samalla viivalla".
---
Niin, olen samaa mieltä pointeistasi. Tosin en tiedä kuinka suuri osa ihmisistä on näitä kusipäitä, sillä kovin koitan heitä välttää. Mutta tämä on sitä individualismin sivutuotetta, kun tuijotetaan omaa napaa ja korostetaan omaa itseä niin helposti unohtuu, että samanlainen oikeus on muillakin tähän maailmaan.
Ja talouskasvu ei ole tätä kehitystä parantunut, kun ei se ole köyhille mennyt. 10 % köyhimmistä suomalaisista on edelleen samalla tulotasolla kuin 20 vuotta sitten. Rikkaat ovat rikastuneet (ja tulleet itsekkäimmiksi?).
En kuitenkaan ole aivan toivoton tulevasta, on niitä ihmeellisimpiäkin asioita maailmassa tapahtunut, miksei vaikka asiat menisi parempaan suuntaan?
---
En voi välttyä ajatukselta, jonka niin usein olen aikalaisten suulla kuullut kerrottavan, kun kestosuosikki konsensus nousee puheeksi:
"Sota pistäisi arvot uusiksi."
---
Kyllähän tähän vaikuttaa myös miten tänä päivänä lapset kasvatetaan.. Kakaroita ei saa komentaa, niitten pitää saada tehdä mitä itse haluavat, niillle pitää myös ostaa kaikki mitä haluavat. Ja mitä näistä lapsista sitten kasvaa? Kaikkitännehetinyt -asenteellisia, itsekkäitä ihmisiä.
Tästä on käytännön kokemusta.
On vain sellainen aihe, että jos tuota ryhtyisin osaltani purkamaan lähtisi lapanen kädestä. Todettakoon kuitenkin, jotta henk.koht. en katsele sen sekunttia yhdenkään teinin peeloilua miltään osin.
Ongelmat on tehty ratkottaviksi ja ne kuuluu minusta nähden kohdata sellaisina kuin ovat kuitenkin sitten, ettei esim. tolkuton pään silittäminen ym. järjen vastainen pampperointi piere itse asiaa alleen!
KURI ennen kaikkea, ei sitä kunnioitustakaan muutoin heru.
Ja mitä näiden vanhempiin tulee niin ei muuta kuin suu auki ja rähisemään jos tilanne tätä vaatii, kyllä juttu näin on. Eräitäkin ojentaneena tiedän, että herättää "unesta".
..että ilmeisesti tähän aikaan vuodesta keskimäärin viiden tunnin unet riittää vallan mainiosti 
Miten surullisen suuresta määrästä ihmisiä on nk. talouskasvun aikana kehkeytynyt suoranaisia kusipäitä, jotka jaksaa valittaa milloin muka liian pienistä lisistä milloin taasen suurten omakotitalojensa riittämättömyydestä liksasta nyt puhumattakaan, vaikkei ole vuosiin tarvinnut välittää sen sentinjeniä edes ruuan hinnasta, jota siellä marketin kassalla koristaan kuittaa. Joka **tun paikkaan ajetaan reteesti omalla autolla joka sekin edustaa jo herra ties monettako menopeliä viimeisen parin vuoden sisällä. Täysin oma lukunsa ovat sitten esim. ulkomaanmatkat ym. lomakohteista hypettäminen ja suoranainen brassailu. Siihen sitten kyytipojiksi mökkeilypurismi ym. kesäperseilystä ylvästely niin avot. (huokaus)
Kaipaan sitä aikaa, kun joskus oltiin (viittaan valtaosaan väestöstä) jollain tapaa "samalla viivalla".
Niin, olen samaa mieltä pointeistasi. Tosin en tiedä kuinka suuri osa ihmisistä on näitä kusipäitä, sillä kovin koitan heitä välttää. Mutta tämä on sitä individualismin sivutuotetta, kun tuijotetaan omaa napaa ja korostetaan omaa itseä niin helposti unohtuu, että samanlainen oikeus on muillakin tähän maailmaan.
Ja talouskasvu ei ole tätä kehitystä parantunut, kun ei se ole köyhille mennyt. 10 % köyhimmistä suomalaisista on edelleen samalla tulotasolla kuin 20 vuotta sitten. Rikkaat ovat rikastuneet (ja tulleet itsekkäimmiksi?). Ja onhan tästä maasta unohtunut myös YHTEISTEN asioiden hoito, jokainen puolue ajaa vain omaa eturyhmäänsä. Jotenkin toivokkuus puuttuu politiikasta (en todellakaan niele Kokoomuksen toivo-kampanjaa, jossa suurituloiset hymyilevät kuin pirut).
Olisi myös parasta koko yhteiskunnalle jos tuloterot olisivat pieniä, ei olisi kateutta, vihaa eikä eriarvoisuutta. Nykyään bisnesmiehet elävät eri elämää kuin köyhät, mikä on tämän oikeutus? Kun duunien palkathan ei heijasta työn määrää, julkisilla duuneilla kituu vaikka oli 120 tuntiset viikot. Haluammeko Venäjän tai USAn mallia, jossa rikkaat elävät muurien takana ja köyhät ovat vihaisia kuin perseeseen ammuttu karhu? Muistutan Platonin mallista, jossa rikkailla tulisi olla vain 4 kertaa enemmän massia kuin köyhimmällä. Tuloerot siinä yhteiskunnassa olisivat siedettävät ja kannustavat.
En kuitenkaan ole aivan toivoton tulevasta, on niitä ihmeellisimpiäkin asioita maailmassa tapahtunut, miksei vaikka asiat menisi parempaan suuntaan?
..että ilmeisesti kolme viikkoa on mulle aivan liian pitkä aika olla olematta oikeastaan hetkeäkään ihan rauhassa itsekseni..
Vaikka toki tämä ei ole mikään yllätys; yllätys on ennemminkin se, etten ollut tajunnut, etten ole tullut tehneeksi aikaa itselleni koko hiijen helmikuun aikana
Jännä sinänsä että just tällä viikolla ihmettelit sitä kuinka olitkin onnistunut saamaan kalenterin täyteen kaikkea kivaa tekemistä.
Näin se on näkökulmasta kiinni... Itse taas olen huomannut viime aikoina ja erityisesti jotenkin tänään on kolahtanut kaaliin, että reagoin huomaamattani moniin asioihin, ja nämä reaktiot vaikuttavat mielialaani. Esimerkiksi etkosuunnitelmat muuttuivat odottamattomasti, ja tietoisella tasolla ajattelin että "mikäs siinä" - huomasin kuitenkin sitten puolivahingossa että jollekin tietoisuuden tasolle oli jäänyt hiukan ärtynyt ja tyytymätön fiilis lillumaan, vähän kuin ohut öljykerros veden päälle.
Paljonkohan multa jää huomaamatta tämmöisiä "fiilisjäämiä"? Nämä ovat juuri sellaisia juttuja, jotka aiheuttavat omalle luonteelle epätyypillisiä tunteenpurkauksia ja olotiloja myöhemmin, jollei näitä tunnista ja käsittele saman tien.
---
Miten surullisen suuresta määrästä ihmisiä on nk. talouskasvun aikana kehkeytynyt suoranaisia kusipäitä, jotka jaksaa valittaa milloin muka liian pienistä lisistä milloin taasen suurten omakotitalojensa riittämättömyydestä liksasta nyt puhumattakaan, vaikkei ole vuosiin tarvinnut välittää sen sentinjeniä edes ruuan hinnasta, jota siellä marketin kassalla koristaan kuittaa. Joka **tun paikkaan ajetaan reteesti omalla autolla joka sekin edustaa jo herra ties monettako menopeliä viimeisen parin vuoden sisällä. Täysin oma lukunsa ovat sitten esim. ulkomaanmatkat ym. lomakohteista hypettäminen ja suoranainen brassailu. Siihen sitten kyytipojiksi mökkeilypurismi ym. kesäperseilystä ylvästely niin avot. (huokaus)
Kaipaan sitä aikaa, kun joskus oltiin (viittaan valtaosaan väestöstä) jollain tapaa "samalla viivalla".
---
Niin, olen samaa mieltä pointeistasi. Tosin en tiedä kuinka suuri osa ihmisistä on näitä kusipäitä, sillä kovin koitan heitä välttää. Mutta tämä on sitä individualismin sivutuotetta, kun tuijotetaan omaa napaa ja korostetaan omaa itseä niin helposti unohtuu, että samanlainen oikeus on muillakin tähän maailmaan.
Ja talouskasvu ei ole tätä kehitystä parantunut, kun ei se ole köyhille mennyt. 10 % köyhimmistä suomalaisista on edelleen samalla tulotasolla kuin 20 vuotta sitten. Rikkaat ovat rikastuneet (ja tulleet itsekkäimmiksi?).
En kuitenkaan ole aivan toivoton tulevasta, on niitä ihmeellisimpiäkin asioita maailmassa tapahtunut, miksei vaikka asiat menisi parempaan suuntaan?
En voi välttyä ajatukselta, jonka niin usein olen aikalaisten suulla kuullut kerrottavan, kun kestosuosikki konsensus nousee puheeksi:
"Sota pistäisi arvot uusiksi."
---
..että ilmeisesti kolme viikkoa on mulle aivan liian pitkä aika olla olematta oikeastaan hetkeäkään ihan rauhassa itsekseni..
Vaikka toki tämä ei ole mikään yllätys; yllätys on ennemminkin se, etten ollut tajunnut, etten ole tullut tehneeksi aikaa itselleni koko hiijen helmikuun aikana
---
Jännä sinänsä että just tällä viikolla ihmettelit sitä kuinka olitkin onnistunut saamaan kalenterin täyteen kaikkea kivaa tekemistä.
Niin siinä mulle sitten helposti lopulta käy; kun on paljon kaikkea kivaa tekemistä, ei tunnu oleelliselta ottaa sitä omaa aikaa, ennenkuin yhtäkkiä huomaan, että oon käyttänyt akkuni aivan loppuun ja jos siinä kohtaa en onnistu saamaan aikaa itselleni, alkaa vintti pimetä.. (nyt ois taas pikkasen sen merkkejä jo ilmassa, mutta ei malta pysähtyä.. smart? I think not)
Olen huomannut että elän unelmaani! Kova työ palkitaan 
- « Edellinen
- 1
- ...
- 8
- 9
- 10
- 11
- 12
- ...
- 67
- Seuraava »