syöpä

[q]m_a, 11.5.2006 18:10:
---
Sixtus, 11.5.2006 17:23:
kokemusta löytyy kyllä kunnallisen sektorin pätevyydestä aiheesta syöpä. ja kokemukset on valitettavasti ikäviä sellaisi. Äidilläni todettua syöpäkasvaimen sijaintia ei kukaan kunnallisen sektorin lääkäri löytänyt. Lopputuloksen varmaan jokainen arvaa.

Toivottavasti isäsi hoidetaan kuntoon ja ei muuta kuin jaksamisia.

---

Kuntoon sitä ei enää saada, jos se tarkoittaa täyttä terveyttä.
Mutta kiitos, kyllä tästä selvitään - omin voimin ja ystävien tuella!

Tapaus sai mussa aikaan sen etten enää luota ainoastaan länsimaisen lääketieteen kykyyn huolehtia ihmisestä. Täällä lääkäri auttaa vasta kun on hätä. Itämaisessa lääketieteessä pääpaino on ennaltaehkäisy. Lääketiede on ehkä väärä sana, siellä koko kulttuuri hoitaa kehoa ja mieltä niin ettei nää länkkäreiden vaivat ole yhtä yleisiä.

Täällä pitäisi kehittää koko järjestelmää ihmisläheisemmäksi, ettei apua koeta riittämättömäksi. Varmasti lääkärit tekevät sen minkä pystyvät tai mitä niille on opetettu, siitä ei ole kyse. Pitäisi vain miettiä uudestaan miten lääketiedettä käytetään hyväksi. Eli MITEN niitä LÄÄKÄREITÄ OPETETAAN, ts. laajentaa lääkäreiden mahdollisuuksia.

Pientä salaliittoteoriaa tähän väliin:
Surffailin netissä aiheen perässä, ja törmäsin mielenkiintoiseen tapaukseen nimeltään The Hoxsey therapy. Pistäkäähän google laulamaan! Hexsey kehitti hoitomuodon, missä potilaalle syötettiin yrttisekoitusta, joka uskotaan sisältävän potentiaalisia syöpälääkkeitä. Hoito kieltää myös porsaanlihan, etikan, tomaatin, hiilihappopitoset juomat, alkoholin, vaalennetut ja hienon sokerin. Eli hoito on samantapaista kuin idässä. Terveyteen pyrkivää.
1950-luvulla Hoxseyn klinikka oli maailman suurin yksityinen syöpäklinikka. kuitenkin 60-luvulla Amerikan terveysviranomaiset sulkivat, koska heidän mielestään klinikka käytti lumehoitoa, eli asia kuitattiin sillä että ihmiset uskoivat parantavaan vaikutukseen niin paljon että parantuivat. Onhan se perkele kumma jos parantamisesta ei tarvi maksaa kenellekään!
[/q]


Luin just mielnkiintoisen artikkelin lumehoidosta ja jos miettii tota klinikkaa, niin onko sillä nyt minkään verran väliä käyttivätkö he lumehoitoa vai eivät jos se on vaan toiminu?? Eikös lääkäreitten ym. perusperiaate ole ( tai ainakin pitäisi olla ) saada ihmisistä terveempiä?

[q]Mushi Mushi, 14.5.2006 16:37:
Luin just mielnkiintoisen artikkelin lumehoidosta ja jos miettii tota klinikkaa, niin onko sillä nyt minkään verran väliä käyttivätkö he lumehoitoa vai eivät jos se on vaan toiminu?? Eikös lääkäreitten ym. perusperiaate ole ( tai ainakin pitäisi olla ) saada ihmisistä terveempiä?
[/q]

Kyllähän plasebovaikutus voi parhaimmillaan olla todella voimakas ja on todisteita siitä, että sillä on jopa syöpiäkin parannettu (valitettavasti tosin hyvin harvinaista). Minusta on kuitenkin eettisesti erittäin kysenalaista kääriä rahaa plasebohoidoilla. Erityisen kyseenalaista tämä on, jos kyseessä on huonoennusteinen sairaus kuten useimmat syövät ja potilaalle luodaan turhaa toivoa parantumisesta.

[q]DiamonDie, 14.5.2006 16:58:
---
Mushi Mushi, 14.5.2006 16:37:
Luin just mielnkiintoisen artikkelin lumehoidosta ja jos miettii tota klinikkaa, niin onko sillä nyt minkään verran väliä käyttivätkö he lumehoitoa vai eivät jos se on vaan toiminu?? Eikös lääkäreitten ym. perusperiaate ole ( tai ainakin pitäisi olla ) saada ihmisistä terveempiä?

---


Kyllähän plasebovaikutus voi parhaimmillaan olla todella voimakas ja on todisteita siitä, että sillä on jopa syöpiäkin parannettu (valitettavasti tosin hyvin harvinaista). Minusta on kuitenkin eettisesti erittäin kysenalaista kääriä rahaa plasebohoidoilla. Erityisen kyseenalaista tämä on, jos kyseessä on huonoennusteinen sairaus kuten useimmat syövät ja potilaalle luodaan turhaa toivoa parantumisesta.
[/q]

Onhan asia näinkin, mutta eihän nämä "oikeat" lääkketkään takaa aina parantumista. Ehkä placebo lääkkeen markkinointi syöpälääkkeenä on epäeettistä, mutta jos ollaan jo kaikki muut keinot kokeiltu, niin miksi ei? Koska syöpä on niin tappava ja jokseenkin yleinen tauti, on se herkkä puheenaihe, varsinkin tässä asiassa.

[q]DiamonDie, 14.5.2006 16:58:
Kyllähän plasebovaikutus voi parhaimmillaan olla todella voimakas ja on todisteita siitä, että sillä on jopa syöpiäkin parannettu (valitettavasti tosin hyvin harvinaista).
[/q]

Onko muka? Ettei vain olisi kyse esim. sellaisista tapauksista, joissa syöpä on parantunut itsekseen eli ruumiin omat korjausmekanismit ovat syystä tai toisesta päässeet niskan päälle? Ilman noita korjausmekanismejahan syöpä olisi pirun yleistä, sillä solu- ja dna-vaurioita syntyy (luullakseni) jatkuvasti taustasäteilyn ja ilman epäpuhtauksien ansiosta.

[q]Mushi Mushi, 14.5.2006 17:07:
Onhan asia näinkin, mutta eihän nämä "oikeat" lääkketkään takaa aina parantumista.
[/q]

Ihmiskehot ovat yhtäläisyyksistään huolimatta ainutlaatuisia eli 100% toimivuutta on yhdeltäkään lääkkeeltä kohtuutonta odottaa. Lisäksi kahden eri syövän vertailu on vähän kuin vertailisi kahta autoa - pääpiirteet ovat samat, mutta toinen saattaa olla dieselillä käyvä sedan ja toinen bensiiniä syövä pakettiauto.

[q]Ehkä placebo lääkkeen markkinointi syöpälääkkeenä on epäeettistä, mutta jos ollaan jo kaikki muut keinot kokeiltu, niin miksi ei? Koska syöpä on niin tappava ja jokseenkin yleinen tauti, on se herkkä puheenaihe, varsinkin tässä asiassa.
[/q]

No ensinnäkään tuo ei pohjoismaissa (tai ainakaan Ruotsissa) toimi, sillä lääkäreillä on velvollisuus kertoa potilaalle millä heitä hoidetaan. Tämä tietenkin tuhoaa lumehoidon idean varsin tehokkaasti, eikä käytännössä voi siis yrittää edes parantaa potilaan mielialaa - ja täten elämänlaatua - tarjoamalla hedelmäsokeritabletteja syöpälääkkeenä. Puoskareilla ei tietenkään ole mitään ammatillista velvollisuutta selittää hoitojaan, joten lumelääkkeitä voi huoletta tarjoilla oikeata tehoa omaavina lääkkeinä - ja näin he myös tekevätkin.

Syöpää ei lumelääkkeillä suoranaisesti paranneta, mutta parantunut mieliala saattaa vaikuttaa positiivisesti kehon muuhun toimintaan. Tällöin kehon omat korjausmekanismit saattavat toimia vähän tehokkaammin, mikä taas saattaa hyvinkin auttaa taistelussa syöpää vastaan. Saman efektin tosin saisi aikaan millä tahansa toiminnalla, mikä tuottaisi vastaavan parannuksen mielialaan.

[q]siveys, 11.5.2006 20:01:
---
m_a, 11.5.2006 19:30:
Tiesitkö muuten ettei vielä ole löydetty syövänkään syntymekanismia! Arvailuja kyllä on.

---

Pitääkö tämä muka oikeasti paikkaansa? Mä olen ymmärtänyt, että ollaan jo pitkään oltu konsensuksessa siitä, että syövän lähtökohta on satunnainen mutaatio solun genomissa. Vai meinaatko, että tästä eteenpäin toimivia mekanismeja ei tunneta?
[/q]
Ei mikään tapahdu sattumalta Entä jos vaikka tukahdetut tunteet saattavat purkautua syövän muodossa?

John "00" Fleming on parantunut keuhkosyövästä. Ennuste oli todella huono, mutta kaveri parani siitä täysin, eikä se ole noni 15v jälkeen uusiutunut. John käy edelleen säännöllisesti juttelemassa sairaaloissa syöpäpotilaille positiivisen ajattelun voimasta.

[q]Epailija, 14.5.2006 19:10:
---
Mushi Mushi, 14.5.2006 17:07:
Onhan asia näinkin, mutta eihän nämä "oikeat" lääkketkään takaa aina parantumista.

---


Ihmiskehot ovat yhtäläisyyksistään huolimatta ainutlaatuisia eli 100% toimivuutta on yhdeltäkään lääkkeeltä kohtuutonta odottaa. Lisäksi kahden eri syövän vertailu on vähän kuin vertailisi kahta autoa - pääpiirteet ovat samat, mutta toinen saattaa olla dieselillä käyvä sedan ja toinen bensiiniä syövä pakettiauto.


---
Ehkä placebo lääkkeen markkinointi syöpälääkkeenä on epäeettistä, mutta jos ollaan jo kaikki muut keinot kokeiltu, niin miksi ei? Koska syöpä on niin tappava ja jokseenkin yleinen tauti, on se herkkä puheenaihe, varsinkin tässä asiassa.

---


No ensinnäkään tuo ei pohjoismaissa (tai ainakaan Ruotsissa) toimi, sillä lääkäreillä on velvollisuus kertoa potilaalle millä heitä hoidetaan. Tämä tietenkin tuhoaa lumehoidon idean varsin tehokkaasti, eikä käytännössä voi siis yrittää edes parantaa potilaan mielialaa - ja täten elämänlaatua - tarjoamalla hedelmäsokeritabletteja syöpälääkkeenä. Puoskareilla ei tietenkään ole mitään ammatillista velvollisuutta selittää hoitojaan, joten lumelääkkeitä voi huoletta tarjoilla oikeata tehoa omaavina lääkkeinä - ja näin he myös tekevätkin.

Syöpää ei lumelääkkeillä suoranaisesti paranneta, mutta parantunut mieliala saattaa vaikuttaa positiivisesti kehon muuhun toimintaan. Tällöin kehon omat korjausmekanismit saattavat toimia vähän tehokkaammin, mikä taas saattaa hyvinkin auttaa taistelussa syöpää vastaan. Saman efektin tosin saisi aikaan millä tahansa toiminnalla, mikä tuottaisi vastaavan parannuksen mielialaan.
[/q]

Sä jaksat pistää vastaan. en edes jaksa aloittaa "keskustelua" kanssasi kun tunnetusti pidät omat mielipiteesi löoppuun asti ja jyräät muitten ajatukset niitten alle. Hei vaan sulle ja hyvää kesää!

[q]Mushi Mushi, 14.5.2006 19:33:
Sä jaksat pistää vastaan. en edes jaksa aloittaa "keskustelua" kanssasi kun tunnetusti pidät omat mielipiteesi löoppuun asti ja jyräät muitten ajatukset niitten alle. Hei vaan sulle ja hyvää kesää!
[/q]

Totta kai minä kritisoin sellaisia ajatuksia, jotka eivät minusta ole perusteltuja, järkeviä tai kumpaakaan. Aina ei myöskään ole kyse pelkistä mielipiteistä ja tässäkin tapauksessa sinulla olisi periaatteessa hyvät mahdollisuudet tukkia suuni tarjoamalla sopivaa faktatietoa. Valitettavasti en voi muuta kuin olettaa, että sellaista ei sinulta löydy. Muuten: Jos sinä et halua altistaa mielipiteitäsi harrastamalleni kritiikille, niin kummallakohan meistä on enemmän pyrkimystä pitää omista mielipiteistä kiinni loppuun asti. Ei tarvitse vastata.

Edit: Lisäksi ihan neutraalina huomautuksena sanottakoon, että sinun ei olisi tarvinnut lainata koko tekstiä tuota lyhyttä vastausta varten.

[q]sxx, 14.5.2006 19:27:
Ei mikään tapahdu sattumalta Entä jos vaikka tukahdetut tunteet saattavat purkautua syövän muodossa?
[/q]

http://en.wikipedia.org/wiki/Cancer

Se vaatisi sitten sitä, että tukahdetut tunteet aiheuttaisivat epäsuotuisan muutoksen dna:ssa. Kuulostaa aika villiltä. Onko empiria antanut mitään syytä olettaa, että näin voisi käydä?

[q]John "00" Fleming on parantunut keuhkosyövästä. Ennuste oli todella huono, mutta kaveri parani siitä täysin, eikä se ole noni 15v jälkeen uusiutunut. John käy edelleen säännöllisesti juttelemassa sairaaloissa syöpäpotilaille positiivisen ajattelun voimasta.
[/q]

Koska positiivinen ajattelu paransi hänen syöpänsä? Tiedän, ettet väitä tuossa yllä niin, mutta sellainen vaikutelma kokonaisuudesta syntyy. Olisiko kyse ehkä siitä, että hän yrittää antaa ihmisille toivoa, koska tietää miten paljon se vaikuttaa sairauden aikaiseen elämänlaatuun?

[q]Epailija, 14.5.2006 20:21:
---
sxx, 14.5.2006 19:27:
Ei mikään tapahdu sattumalta Entä jos vaikka tukahdetut tunteet saattavat purkautua syövän muodossa?

---


http://en.wikipedia.org/wiki/Cancer

Se vaatisi sitten sitä, että tukahdetut tunteet aiheuttaisivat epäsuotuisan muutoksen dna:ssa. Kuulostaa aika villiltä. Onko empiria antanut mitään syytä olettaa, että näin voisi käydä?[/q]
Mikä siinä niin villiä on? Kyllähän ihmisen aivotoiminnot aiheuttavat vaikka kuinka paljon fyysisiä muutoksia ruumiissamme, eikä D.N.A. pysy koko elämää 100% samana.

edit: Niin, deeänaassa tapahtuu muutoksia päivittäin. Kukaan ei tiedä varmaksi miten suuri osuus siitä on ympäristöstä saamien myrkkyjen vaikutusta. Riittää että osuus on 99% jolloin se jättää mahdollisuuden sille, että ehkä me itse tunteillamme muokkaamme omaa olemustamme joka hetki. Kyllähän esimerkiksi koko ikänsä vaikeuksia kokeneen ihmisen olemus on täysin erilainen kuin onnellisen ihmisen.

[q]Koska positiivinen ajattelu paransi hänen syöpänsä? Tiedän, ettet väitä tuossa yllä niin, mutta sellainen vaikutelma kokonaisuudesta syntyy. Olisiko kyse ehkä siitä, että hän yrittää antaa ihmisille toivoa, koska tietää miten paljon se vaikuttaa sairauden aikaiseen elämänlaatuun?[/q]
Niin mistäs tiedät mitä väitin Mutta, positiviinen ajattelu nopeuttaa syövän paranemista, siitä on varmaan turha kiistellä. Mutta eihän sitä voi mitenkään tietää kumpi syövän tuossa Johnin tapauksessa nujersi Pitäisi kokeilla lääkkeitä ensin ilman positiivisia ajatuksia, sitten toisinpäin, toistaa tämä monta kertaa ja sitten tarkastella tuloksia, eikö?

[q]sxx, 14.5.2006 21:55:
Mikä siinä niin villiä on? Kyllähän ihmisen aivotoiminnot aiheuttavat vaikka kuinka paljon fyysisiä muutoksia ruumiissamme, eikä D.N.A. pysy koko elämää 100% samana.
[/q]

No eivät aivotoiminnotkaan ihan mitä ja miten tahansa aiheuta. Välissä pitää aina olla jokin mekanismi esim. kyky erittää adrenaliinia vaaratilanteissa jne. En itse ainakaan ole kuullut mistään mekanismista, jolla keho muuttaisi DNA:ta alkuperäisestä muodosta johonkin toiseen. Mutaatioita sattuu kyllä koko ajan, mutta keho pyrkii ainakin jossain määrin hylkimään mutatoituneita soluja.

[q]Kyllähän esimerkiksi koko ikänsä vaikeuksia kokeneen ihmisen olemus on täysin erilainen kuin onnellisen ihmisen.
[/q]

Totta, mutta en menisi sanomaan sen johtuvan mistään DNA-muutoksista. Ihmisen lihaksisto reagoi vaistomaisesti tunnetiloihin ja ihminen muiden eläinten lailla pistää haluamattaankin merkille nämä pienet muutokset ryhdissä, liikehdinnässä jne. Lisäksi esim. paljon hymyilleelle muodostuu ryppyjä vähän eri paikkoihin kuin koko elämänsä surkutelleelle.

[q]Niin mistäs tiedät mitä väitin *nauru*[/q]

No et ainakaan suoraan sanonut. =)

[q]Mutta, positiviinen ajattelu nopeuttaa syövän paranemista, siitä on varmaan turha kiistellä. Mutta eihän sitä voi mitenkään tietää kumpi syövän tuossa Johnin tapauksessa nujersi
[/q]

No kyllä positiivisesta ajattelusta todennäköisesti apua oli nimenomaan siinä mielessä, että stressaaminen heikentää vastuskykyä jne.

[q]Pitäisi kokeilla lääkkeitä ensin ilman positiivisia ajatuksia, sitten toisinpäin, toistaa tämä monta kertaa ja sitten tarkastella tuloksia, eikö?
[/q]

Karkeistaen joo. Voisi lisäksi tehdä vertailua positiiviseen ajatteluun kannustettujen ja masennusta lietsottavien kesken myös siinä tapauksessa, että molemmat ryhmät olisivat joko lääkittyjä tai lumelääkittyjä. Voisi olla kyllä vähän karu testi. "Lietsoimme masennusta potilaiden keskuudessa näyttämällä videoita myöhäisessä vaiheessa olevista syöpäpotilaista. Ryhmän kuolleisuus oli testin loppuessa 5% suurempi kuin positiivisesti ajattelevien ryhmässä." :D

En usko, että kukaan lääkäri väittää, etteikö iloisella mielellä olisi positiivinen vaikutus elämänlaatuun ja paranemismahdollisuuksiin. Sanoisin silti, että siihen oikeaan paranemiseen tarvitaan kuitenkin vähän enemmän kuin naurua. =)

[q]Epailija, 14.5.2006 23:28:
No eivät aivotoiminnotkaan ihan mitä ja miten tahansa aiheuta. Välissä pitää aina olla jokin mekanismi esim. kyky erittää adrenaliinia vaaratilanteissa jne. En itse ainakaan ole kuullut mistään mekanismista, jolla keho muuttaisi DNA:ta alkuperäisestä muodosta johonkin toiseen. Mutaatioita sattuu kyllä koko ajan, mutta keho pyrkii ainakin jossain määrin hylkimään mutatoituneita soluja.[/q]Nyt puhun vähän perseestäni kun en lähdettä muista, mutta olen kyllä törmännyt väitteeseen, jonka mukaan aivojen ja DNA:n välillä olisi vuorovaikutusta myös sinne DNA:n muuttumisen suuntaan.

[q]Riku, 15.5.2006 00:00:
Nyt puhun vähän perseestäni kun en lähdettä muista, mutta olen kyllä törmännyt väitteeseen, jonka mukaan aivojen ja DNA:n välillä olisi vuorovaikutusta myös sinne DNA:n muuttumisen suuntaan.
[/q]

No jos näin tosiaan on, niin sitten sxx:n ehdotus ei kuulosta ihan niin oudolta kuin edellisen postauksen aikana. Pitänee antaa googlen laulaa ensi viikolla.

[q]Epailija, 14.5.2006 20:21:

http://en.wikipedia.org/wiki/Cancer

Se vaatisi sitten sitä, että tukahdetut tunteet aiheuttaisivat epäsuotuisan muutoksen dna:ssa. Kuulostaa aika villiltä. Onko empiria antanut mitään syytä olettaa, että näin voisi käydä?
[/q]

Itse asiassa ei vaadi. Voidaan olettaa, että tukahdetut tunteet aiheuttavat stressiä. Stressi puolestaan heikentää immuunijärjestelmää, jolloin sen kyky puolustautua esimerkiksi syöpäkasvaimen alkuja kohtaan heikkenee. Ei mielestäni kuulosta kaukaahaetulta mekanismilta. Eli "tukahdutetut tunteet" eivät siis suoranaisesti aiheuttaisi geenimutaatioita, mutta saattaisivat joissain tapauksissa estää elimistöä tuhoamasta mutatoituneita soluja ajoissa.

[q]DiamonDie, 14.5.2006 16:58:
---
Mushi Mushi, 14.5.2006 16:37:
Luin just mielnkiintoisen artikkelin lumehoidosta ja jos miettii tota klinikkaa, niin onko sillä nyt minkään verran väliä käyttivätkö he lumehoitoa vai eivät jos se on vaan toiminu?? Eikös lääkäreitten ym. perusperiaate ole ( tai ainakin pitäisi olla ) saada ihmisistä terveempiä?

---


Kyllähän plasebovaikutus voi parhaimmillaan olla todella voimakas ja on todisteita siitä, että sillä on jopa syöpiäkin parannettu (valitettavasti tosin hyvin harvinaista). Minusta on kuitenkin eettisesti erittäin kysenalaista kääriä rahaa plasebohoidoilla. Erityisen kyseenalaista tämä on, jos kyseessä on huonoennusteinen sairaus kuten useimmat syövät ja potilaalle luodaan turhaa toivoa parantumisesta.
[/q]
kyse lienee osin myös siitä että on vaikee saada ihmiset uskomaan sen että kaikki todella mene hyvin ja se oikeesti pienenee ja katoo parilla pillerillä.

Itte ainakin haluisin uskoo, mutta ositain ajattelisin että no mitä jos(ja oletan että placebo-vaikutus tarttee just sen että uskoo sokeesti lääkkeen vaikutukseen)

mutta tuo voi herättää uudenlaisen lääketieteensuuntauksen. siis tarkotan sitä että ehkä syöpä(ym muille) potilaille aletaan niiden nykyisten lääkkeiden lisäksi pumppaamaan myös semmosia lääkkeitä jolla ne saadaan helpommin uskomaan sokeasti lääkärien juttuihin. uskoisin että lääke + lumevaikutus on pelkkää lumevaikutusta tai lääkkeitä tehokkaampaa

[q]Jago, 28.5.2006 15:22:
Itte ainakin haluisin uskoo, mutta ositain ajattelisin että no mitä jos(ja oletan että placebo-vaikutus tarttee just sen että uskoo sokeesti lääkkeen vaikutukseen)
[/q]

Plasebovaikutus ei ainakaan aina vaadi sokeaa uskoa lääkkeen tehoon. Usein riittää, että pitää edes mahdollisena, että lääkkeestä on apua. Voi olla, että joillain ihmisillä saa aikaan plasebovaikutuksen, vaikka ihminen ei "uskoisi" lääkkeen lainkaan toimivan - kenties alitajunta kuitenkin uskoo.

oma äiti kuoli 10vuotta sitten syöpään.. :( syöpä alkoi kohdusta ja levisi joka puolelle 9vuoden aikana...toivottavasti tähänkin sairauteen joskus vielä löydetään parannuskeino loppullisesti..tuleville sukupolville..

[q]DiamonDie, 28.5.2006 13:59:
Itse asiassa ei vaadi. Voidaan olettaa, että tukahdetut tunteet aiheuttavat stressiä. Stressi puolestaan heikentää immuunijärjestelmää, jolloin sen kyky puolustautua esimerkiksi syöpäkasvaimen alkuja kohtaan heikkenee. Ei mielestäni kuulosta kaukaahaetulta mekanismilta. [/q]

En lähde spekuloimaan mistä tämä johtuu, mutta mun on helppo uskoa tohon: vanhemmat eros pari vuotta sitten ja äiti sairastu rintasyöpään siinä samassa. Mitä olen jutellut asiasta lääkäreiden kanssa, tommosia esimerkkejä on paljon. Avioero ei siis sinällään aiheutanut syöpää, mutta saattoi yhtenä yhtälön muuttujana myötävaikuttaa sen syntyyn.

Edit: ja lisätäänpä vielä että tuo ajoissa löydetty syöpäkasvain oli aggresiivisuusluokaltaan alin eikä ollut levinnyt kuin lähimpään imusolmukkeeseen-> tilanne on tällä erää voitettu, äiti elää ja potkii*iloinen**piis*