Voiko Exän kanssa olla kaveri?

Riippuu niin paljon tilanteesta...

Mulla on ollu kaksi pidempää suhdetta,
aiemmasta suhteesta jääneen exän kanssa en edelleenkään halua olla missään tekemisissä Vaikka erosinkin siitä jo ihan teininä (äijä ol mua yli 6 vuotta vanhempi) Mut ero oli todella hankala ja äijä vainos mua vielä monta vuotta sen jälkeen, niin et lopulta minä ja sisko, jonka kanssa asuin, jouduttiin ottaa salaset puh.numerot jne, jonka jälkeen en halunnut enää käydä vanhempieni luona, koska äijä asui ja asuu edelleen samassa kylässä ja ryntäsi tai soitti aina meille, kun tajusi mun olevan kotona... ONNEKSI pääsin siitä vihdoin eroon ja kavereita meistä ei tule koskaan

Toinen sitten on nykyisinkin yksi mun parhaista kavereista. Ihminen, jolle voin puhua kaikesta ja joka edelleenkin tuntee, mut ehkä paremmin kuin kukaan muu Mitä tekisinkään ilman sen ystävyyttä ja tukea edelleen rakkaalle, mutta eri tavalla *sydän*

Tarvii kysyä Kakkoselta itseltään...!!! ***Totally REPS!!!*muhaha**nauru****

Voi. Siitä voi olla haittaa, mutta myös hyötyä*iihhih*

Kyllä voi, mut riippuu tosi paljon henkilöistä.. Mun välit entisiin on parantunu, mitä pitempi aika erosta on... Mut ei meistä mitään sielunkumppaneita ja sydänystäviä oo tullu.. moikkailtu on, ja pari sanaa vaihdettu.. Yhen exän kans meni välit ihan totaalisesti, mut se onkin sit jo ihan toinen juttu. Mut jokainen taaplaa tyylillään.. Mun mielestä olis tosi ihanaa et olisin mun exien kanssa ystäviä, mut ne ei oo pystyny siihen... Tutkimattomia ovat miesten tiet.

kyllä exän kanssa voi olla kaveri.se kyllä riippuu paljon millaisissa merkeissä on erottu...kaikkien kanssa olen ainakin puheväleissä..ja erään kanssa hyväkin kamu*nauru*

Kyllä voi, vaikka ei se välttämättä oluks kovin helppoa ole (ainakaan mulle). Joka tapauksessa exän kanssa hyvät välit, jutellaan usein ja kerrotaan toisillemme paljon asioita

Riippuu exästä ja miten siitä tuli exä. Jos ex jätti, niin luultavasti on vaikeampi yht´äkkiä alkaa kaveriksi, jos rakastaa toista..

En tiedä. Ei ole kokemusta asiasta.

no ei tietenkään! missään tilanteessa!

Voi.

Rippuu hyvin paljon siitä minkälainen suhde on ollut ja minkälaisissa merkeissä ja olosuhteissa ero on tehty. On tietysti hienoa unohtaa menneet ja pysyä ystävinä mikäli sa vaan on mahdollista!

Mie en oo koskaan onnistunu siinä. Yhden kanssa en puhunu neljään vuoteen sanaakaan, kunnes sanoin moi. Yhtä melkein löin (okei, vedin avarilla niin lujaa kun lähti) kun se alkoi vitsillä uhkailemaan läheistäni. Napsahti pinna kun toinen vain vittuili koko ajan ja hoki mulle vain :Turpa kii, ei kiinnosta! Vaikka oli pyytäny itse juttelemaan ja kysyny miten menee. Ärsyttää vieläkin kun ajatteleekin sitä. Aika ei tässä auta, sen olen itestäni jo huomannu.

Yksin kertaistetty vastaus: Minä en voi.

On niin tapauskohtaista eli voi mutta aina se ei vaan ole mahdollista ja onnistu.

Oon ollu tosi hyvissä väleissä exiin... aina siihen asti, kun kuvaan tulee uus mies. Mustasukkasuutta puolin jos toisinki. Sitäpaitsi uuden kundin on hankala hyväksyy exää roikkumassa nurkissa.

Meitsi ei kyl tajuu mustasukkaisuutta... Miehillä ei ole täällä munaa housuissa! Mustasukkaisuus johtuu huonosta itsetunnosta... koko ajan näkee ku jengi poraa x-muijiensa perässä.... Vitun säälittävää. Sori, älkää tappako *hali**enkeli*

Voiko eksän kanssa olla paras kaveri?
Mä ainakin (toistaseks) voin.
Vaikka meidän suhde (avoliitto)
päättyi myrskyisästi,
pienen ajan kuluttua olimme taas kuin paita ja perse.
(Joka saattaa johtua siitä, että ensin oltiin sydänystäviä,
ja lopuksi kävi niinkuin kävi.Ja nyt olemme sitä taas.)
Anteeksianto tulee tuskin koskaan olemaan totta,
mutta jotkut asiat on vaan osattava jättää menneisyyteen
ja hyväksyttävä.

Hmm.. riippuu tyypistä mut kai sitä voi. Ja riippuu siitä että millanen se suhde on ollu. En mä ainakaan kaikkien eksien kanssa ole edes puheväleissä mut muutaman kanssa olen hyviäkin ystäviä ja muutama on vaan sellasia että kyllä niille voi moi sanoa jos niitä joskus sattuu näkemään. Mut voiko eksän kanssa olla enemmän kuin vaan kaveri?

Minä ainakin pyrin olemaan eksieni kanssa väleissä. Yhden pojan kanssa seurustelin 3 vuotta ennenkuin lopein suhteen ja vasta kolmen vuoden jälkeen olemme nyt ystäviä. Aika parantaa haavat enkä ymmärrä miksi ihmisestä jota on joskus rakastanut pitäisi tehdä vihollinen. On toki erilaisia tilanteita, ratkaisuja ja ihmisiä mutta minä olen ainakin tyytyväinen omiin suhteisiini eksieni kanssa.

Exän kanssa kyllä voi olla kaveri, ystävyys onkin vähän monimutkasempi juttunen. On ihan eri asia, onko seurustelusuhde kestänyt kuukausia vai vuosia. Kuukausien seurustelusuhteen jälkeen voi kyllä mun mielestä ystävyyskin onnistua pienen "tunteiden tasaantumisbreikin" jälkeen. Vuosia kestänyt seurustelusuhde jättää molempiin osapuoliin kuitenkin niin paljon jälkiä, että monta vuotta seurustelun päättymisenkin jälkeen kaveeraaminen on ollut hieman hankalaa. Ei se aika ihan kaikkia haavoja paranna, eikä ihania muistoja ja tunteita poista.

[q]äpärä:
Meitsi ei kyl tajuu mustasukkaisuutta... Miehillä ei ole täällä munaa housuissa! Mustasukkaisuus johtuu huonosta itsetunnosta... [...][/q]
IMO mustasukkaisuus ei oo ihan noin musta-valkoista, "lievä" mustasukkaisuus kertoo myös välittämisestä eikä pelkästään huonosta itsetunnosta tai omistushaluisuudesta.

Ootteko pystynny olemaan ex poika tai tyttöystävienne kanssa vielä kavereita eron jälkeen?