Voiko Exän kanssa olla kaveri?

no itelläni o aika monta kertaa käyny sillee, et sovitaa et ollaan sit kans OIKEESTI kavereita...Mutta sit ei toisesta osapuolesta koskaa kuulu mitää..Joko saa ite koko ajan pitää yhteyttä, tai sit se yhteydenpito vaa jää...*ding*
mutta onnex on pari sellastaki kenen kaa on sitte oikeesti frendei

yhes 4 vuotta nyt erosta 2 vuotta, silti ollaan todella läheisiä, hyvii kavereita. Ei se oo ku omasta asenteesta kiinni

Aluksi ehkä kyllä, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun molemmilla tulee uudet puolisot kuvioihin, niin tarve yhteydenpitoon laskee aika radikaalisti. Tämä siis mun mielipide ja oma kokemus.

Helposti. Yksi hyvistä ystävistä edelleen vaikka näkeekin harvoin.

voi todellakin! heti eron jälkeen on tietysti vähän vaikee olo, mutta kyllä nyt kun ajattelee, olen exieni kanssa hyvissä väleissä mitä syytä siinä on vihaa pitää...

Pystyy oleen frendei Jos elää sellaisessa parisuhteessa, jossa luottamus täysin kunnossa ja muutenkin menee hyvin, niin voi kyllä nähdä exiä. Ja niitä on kiva nähdä välillä, koska niiden välillä on kuitenkin synkannut joskus jollain tasoa ja synkkaa vieläkin. Ja tottakai sellaisten ihmisten kanssa on kiva hengaa, joiden välillä on jonkinlainen yhteys

Edit: Tosin riippuu tietenkin myös exästä.

Pystyminen tietystikin riippuu suhteen laadusta ja siitä, että missä merkeissä ollaan erottu.

Joillekin ihmisille kaveruus suhteen jälkeen on hyvinkin ilmiselvää mutta joillekin se on todella vaikeaa.

Itselleni se on yleensäkin hyvinkin helppoa, kunhan sen ymmärtää, että enää ollaan vaan kavereita. Monilla se lähtee hanskasta jos taas liikutaan liian tiiviisti yhdessä ja siinä yleensä sattuu vain toista.

Kaveri-aatekin on hyvin suhtellinen käsite, monet ymmärtävät sen eri tavalla. Jotkut soittelevat jatkuvasti ja liikkuvat paljon yhdessä, itse sitten taas lähipiiri on sulkeutunut siihen muutamaan ystävään joilden kanssa pidetään jatkuvasti yhteyttä, sitten on tietenkin ystävät jotka asuvat muualla mutta ovat silti läheisiä, jälleennäkemiset ovat aina iloisia ja tuntuu siltä kuin erossa ei olisi oltukaan, ja sitten ovat kaverit joita on joka paikassa ja heidän kanssaan pidetään yhteyttä satunnaisesti tai miten sattuu, entiset poikaystävät laskisin tähän myöskin.

Tosin joidenkin suhteiden jälkeen yhteydenpito on tiivistä ja hiipuu pikkuhiljaa vuosien saatossa niin että muistetaan vain toisen syntymäpäivät ja muut merkkipäivät ja lopulta se hiipuu kokonaan. Onko se sitten enää kaveruutta, koska silloin ollaan kasvettu kokonaan erilleen? Jos sattumalta nähdään se voi olla hyvinkin lämmin kohtaaminen mutta myöskin vaivaantunut tilanne josta halutaan paeta äkkiä.

Jos exä tekee elämästä helvettiä vielä pari vuotta eron jälkeen,niin eipä sen kanssa pysty olemaan kaveri, vaikka kuinka yrittäisi.

Riippuen siitä kuinka ruutaisa ero on ollut
Mulla on exiä, joiden kas oon väleissä ja on niitäkin joiden kans yhteyden pito loppu heti... Jos on riitaisa ero ja sen takana esim. pettämistä, valehtelua tai hakkaamista on vaikee olla väleissä, koska ei oo sitä luottoa enää
Mut se riippuu monesta asiasta

Kyllä mun mielestä pystyy olemaan kavereita jos on eronnut sovinnossa ja molemmat haluaa edelleen olla kavereita. Mutta jos erossa toinen pistää läskiksi joko homman ja sitä myöten menee luottamus/usko toiseen niin ei siinä enää auta vaikka takana olisi kuinka hyvä suhde. Eli onhan se mahdollista...

Aina ei välttämättä kaveruus exän kanssa ole niin fiksu juttu, jos toisella on vielä tunteita pelissä ja elättelee toiveita mahdollisesta paluusta yhteen. En usko että eksä voisi olla paras ystävä, mutta hyvä kaveri toki. Teiniajan poikaystäviin ei tule juurikaan pidettyä yhteyttä, nään toista ehkä kerran vuodessa kyselläkseni kuulumiset, mutta ollaan niin erilaisia ihmisiä että sen läheisempi hengaaminen tuntuisi vähän oudolta. Viimeisimmän eksäni kanssa oon oikein hyvissä väleissä, ehkä osaltaan johtuen siitä että meidän suhde oli aika lyhyt ja enemmänkin kaverisuhde kuin mikään intohimoinen rakkaustarina. Nähdään ehkä parin kuukauden välein ja se on aina hauskaa, kun meillä sattuu olemaan aika samanlainen huumorintaju. Molemmilla on kuitenkin jo uudet seurustelukumppanit, enkä näe mitään tarvettä pitää yhteyttä sen useammin.

Ainakin omalla kohdallani oon huomannut, että vaikka aluksi houkutus olla eksän kaveri on suuri, jotta saisi viettää enemmän aikaa toisen kanssa, on kuitenkin vähän pettävää. Tietysti se kuuluu osaltaan eroprosessiin, mutta ainakin itselleni vaatii yleensä jonkun ajan ihan rauhassa sulatella tapahtunutta ja olla kiukustunut, ennen kuin voi aloittaa kaveruuden ihan puhtaalta pöydältä.

riippuu varmaan aika paljon millainen suhde, ja millainen ero on ollut..
Ite eräs exäni on yksi parhaista ystävistäni. Sen luota on hyvä hakea turvaa,pyytää neuvoja. Kumpikin tietää että mennyt on mennyttä, eikä kumpikaan oleta että olisi paluu vanhaan vaikka vietettäisiinkn paljon aikaa yhdessä.

Toisen exän kanssa kaveruus ei taas tunnu onnistuvan. Vaan joka kerta kun nähdään herää tunteita jommallakummalla ja paluu vanhaan. Vaikka kuinka haluais olla ystävä, ei se onnistu.. koska kuitenkaan seurusteleminen ei toimisi.

Ja eräs kolmas exä.. sen kanssa välit oli loistavassa kunnossa eronkin jälkeen vaikka kipeetä se ottikin (sekä ero että jälkeen päin ystävyys oli vaikeeta) mutta nyt välejä tuli särkemään eräs sen ystävä joka teki mulle erittain pahaa

kaikki kun tosiaan ei ole riippuvaissta vaan sun ja exän väleistä, vaan todennäkösesti liittyy paljon muutakin..että voiko olla ystävä vai ei

Miksei voisi..? Riippuu tietysti siitä, et mitä on itse/toinen mennyt tekemään saadakseen "EX-nimikkeen"?!?!?!

Mutta mielestäni... kyllä voi, ellei se sitten ole ajautunut niin pitkälle, ettei ole mtn toivoa edes kulkea samassa kaupungissa..!

[q]Astaroth:
Joskus erojen syyt voivat olla _erittäin_ rasittavia. En kyllä paljoa väleissä minkään pettävän horon kanssa halua olla.
[/q]

Pettäminen on aina törkeää, mutta mielestäni se kertoo ihmisestä ja suhteesta jotain.
Siltikin olen yhä väleissä myös sen exän kanssa joka mua petti aikoinaan...
En siis koe tota niin rasittavana syynä vielä...

Voisin ymmärtää jos suhteeseen on liittynyt väkivaltaa tms,
niin silloin exän kanssa ei voi tai ei halua enää olla väleissä...
Mutta muuten... No kukit tallaa tavallaan...

[q]1ncarnation:
... joten suurin kysymys ''exän kaa ystävyydessä'' on mun mielest miten uusi tyttöystävä ´(jos semmonen ees on :P) suhtautuu siiheen exään... ..
[/q]

Mä en ainakaan itse jaksaisi katsoa tyttöystävää joka ei sallis mun kaveerata muiden tyttöjen tai jopa
exien kanssa... Ne on osa mua ja mun elämää ennen ja nykyään, joten en mä voi niitä tiputtaa, tai en ole enää
kokonainen... Joten tyttö sitten valitsee sietämisen tai lähtemisen...

heti kun "romanttiset" tunteet toista kohtaan on kuollu, niin sit. mä oon joka ikisen eksän kans hyvissä väleissä. ei ehkä nähdä kaikkien kans paljon, mut jos tulis vastaan ni tiedän et olis molemmille osapuolille ilonen tapaaminen! vaikka näist suhteista melkein jokainen on päättynyt jommankumman osapuolen pettämiseen.

eksät on ihania! ku ne tuntee sut, ja sä ne, mut toisaalt ne on vieraita.. sit voi muistella kaikkia hassuja juttuja, kun ne ei enää tunnu kipeiltä. ja jokaisesta eksästä välitän edelleen, että jos niille jollekkin jotain kävis niin olisin kyllä vitun paskana.

totta helvetissä voi!! xD

[q]Fucking Nobody:
Aluksi ehkä kyllä, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun molemmilla tulee uudet puolisot kuvioihin, niin tarve yhteydenpitoon laskee aika radikaalisti. Tämä siis mun mielipide ja oma kokemus.
[/q]


kuin myös.

Kyllä se onnistuu, jos vaan molemmat haluaa olla kavereita.

Ootteko pystynny olemaan ex poika tai tyttöystävienne kanssa vielä kavereita eron jälkeen?