Oletko luovuttanut verta?

on pitänyt jo pitkään mennä, mutta aina sitä vaan on onnistunut lykkäämään kun ei ole koskaan käynyt, se tuntuu jotenkin hankalalta, etenkin kun seilaa taas vaihteeksi kahden paikkakunnan väliä. ehkäpä otan itseäni niskasta kiinni ja kuukletan seuraavan luovutusmahdollisuuden

Tänään kävin ekaa kertaa yli vuoteen, täytyy koettaa jatkossa päästä vähän useammin. 2 kertaa vuodessa on tuntunut itselle sopivalta tahdilta, siinä voisi koettaa pysyä.

Muistakaahan muutkin käydä :)

En oo vieläkään päässyt vaikka haluisin mennä!*igor* Aina on joku este, minkä takia ne ei mua huoli...

ei mun riskiveri kelpaa niille

Kymmenisen kertaa olen käynyt ja heti taas menen kunhan 6kk pakkotauko (malaria-alueella seikkailun takia) on ohi.

[q]Kpl, 6.11.2007 20:43:
Kymmenisen kertaa olen käynyt ja heti taas menen kunhan 6kk pakkotauko (malaria-alueella seikkailun takia) on ohi.
[/q]
Ai jahas, sellanenkin sääntö siellä oli! No ei sitten mennä näköjään vielä pitkään pitkään aikaan...*igor*

Pysyvä lääkitys, seksiä saman sukupuolen kanssa (aikaa yli 4v tosin..), irtosuhteita joskus. :(

Mitenköhän SPR suhtautuisi jos olisi papin todistus että on parantunut homoseksuaalisuudesta ja lääkärintodistus viruksettomuudesta? Entäs jos sitten joskus plurmielessä ottaa kaverilta poskeen, silleen epäseksuaalisesti juu nou (humalassa tietenkin)? Kaverille myös luovutuskielto? Entäs kaverin tyttöystävälle? Pitäiskö lähettää tekstiviesti tjs? Uskaltaako sen tyttöystävän kanssa panna ettei mene viimesetkin luovutustsänssit?

ei pysty liian hapokasta luovutettavaksi..

ei pysty.. ei ne saa musta verta otettua.. viimesillä kerroilla on tökitty useaan kohtaa tuloksetta ja vaihdettu jopa ottajaa, mut ei vaa onnistu.. avoneulalla saatiin kämmenselästä otettua 4 putkee ja se jo aiheutti hikikarpaloita ja huimausta mulle ja pelkkää hikee ottajalle..

oon salee huonoin luovuttaja ever!

en ole luovuttanut ja käsittääkseni vereni ei edes kelpais luovutukseen (malaria).

Kesäkuussa, kun luovutin ekan kerran, lupasin, että joulukuussa seuraavan kerran. Pidin lupaukseni, 6min 40s ja pussi oli täynnä. Hemoglobiini oli 147 ja neula löysi oikean kohdan yhdellä yrittämällä, mutta jostain syystä teki todella huonoa - olo oli vielä kauhean paljon huonompi kuin ensimmäisellä kerralla. No, ehkä puolen vuoden päästä "kolmas kerta toden sanoo" eikä tee enää heikkoa..

Elämää joka pisara.

[q]Cloudberry, 2.1.2008 18:57:
Kesäkuussa, kun luovutin ekan kerran, lupasin, että joulukuussa seuraavan kerran. Pidin lupaukseni, 6min 40s ja pussi oli täynnä. Hemoglobiini oli 147 ja neula löysi oikean kohdan yhdellä yrittämällä, mutta jostain syystä teki todella huonoa - olo oli vielä kauhean paljon huonompi kuin ensimmäisellä kerralla. No, ehkä puolen vuoden päästä "kolmas kerta toden sanoo" eikä tee enää heikkoa..

Elämää joka pisara.
[/q]
Sattuisitko jännittää huomaamattas? et ku sit veri otettu ja jännitys laukee ni sit roimii

Onkohan jotain 13 luovutusta takana, hyvin epätasaisesti ryhmittyneinä! :D Jokainen tatska toi puolen vuoden kiellon, pitempi ulkomailla oleskelu lisää "karenssia" ja sinkkuaikoina jokainen uusi seksikumppani vei mahkut. Nyt on uusi tatska ja ulkomaanmatka tulossa monellekkin riskialueelle, joten ei tässä sitten hetkeen mennäkkään luovuttamaan...*sars*

[q]Kolera, 2.1.2008 23:13:
Sattuisitko jännittää huomaamattas? et ku sit veri otettu ja jännitys laukee ni sit roimii
[/q]

Heh.. kun on näin krooninen jännittäjä, ei sitä voi olla huomaamatta. (Musta on jännittävää ostaa marketista erilaista leipää kuin yleensä.. *blush*)
Yritin rentoutua ja hengitellä rauhallisesti, mutta heikotus iski jo luovutuksen aikana, ei vasta sen jälkeen. Pysyin kuitenki tajuissani ja sain pussin täyteen siten, että vuoteen päätyä laskettiin alas ja jalkopäätä nostettiin ylös ja vierestä avattiin ikkuna, että sain raitista ilmaa. Makailin luovutuksen jälkeen hieman pitemmän tovin kuin keskivertoluovuttaja ja ryystin pillillä mehua, mutta kun jännitys lopulta laukesi, hikosin hullun lailla ja koko ruumis tärisi ja nytkähteli. Näytin varmaan lähinnä pahasti vieroitusoireiselta.

Uuden vuoden lupaus: Kehitän paremmat hermot.

Semmonen piikkikammo, että ei oo edes mitään mahdollisuutta

Luovutin tänään ekaa kertaa verta. Verenotto meni ihan hyvin, mutta jälkimainingit on ollu vähän perseestä. Pyörryttää vielki ihan huolella, vaikka otosta on jo kohta 2 tuntii. Kotiinpaluumatkalla meinasin pyörtyy pariin otteeseen. Täytyy miettii tarkasti, et viittiikö mennä enää seuraavaa kertaa :(

Viime viikolla kävin ekan kerran. Vähän jännitti mut hyvin meni. Uudestaan meinaan kyllä mennä heti kun taas voin.*joo* Matkan takia tulee nyt hieman karenssia mut syksyllä sit taas.

[q]Panda, 25.2.2008 17:18:
Luovutin tänään ekaa kertaa verta. Verenotto meni ihan hyvin, mutta jälkimainingit on ollu vähän perseestä. Pyörryttää vielki ihan huolella, vaikka otosta on jo kohta 2 tuntii. Kotiinpaluumatkalla meinasin pyörtyy pariin otteeseen. Täytyy miettii tarkasti, et viittiikö mennä enää seuraavaa kertaa :(
[/q]

Itsekin kävin tänään ensimmäistä kertaa luovuttamassa verta. Verenluovutuksen jälkeen mehua juodessa alkoi nopeasti heikottamaan/oksettamaan, joten piti mennä hetkeksi takaisin makoilemaan. Onneksi olo tasaantui sitten aika nopeasti. Eiköhän sitä tule uudestaankin käytyä :)

sain täs kuukauden sisällä kultasen verenluovutuspinssin(10. kerran jälkee)!!!1 FUCK YEAH!
Ei vaan kerenny taas lipittelee teetä kauheen kauan ku oliki kiire sit muualle =(

[q]Panda, 25.2.2008 17:18:
Luovutin tänään ekaa kertaa verta. Verenotto meni ihan hyvin, mutta jälkimainingit on ollu vähän perseestä. Pyörryttää vielki ihan huolella, vaikka otosta on jo kohta 2 tuntii. Kotiinpaluumatkalla meinasin pyörtyy pariin otteeseen. Täytyy miettii tarkasti, et viittiikö mennä enää seuraavaa kertaa :(
[/q]

Jos menet vielä uudestaan, niin juo paljon vettä luovutuksen jälkeen ja syö paljon suolaista, että saat nopeammin sen veren volyymivajeen korjattua. Myös urheilujuomat varmaan auttaisivat.