Syysmasennus

Back to yleinen keskustelu O

Mua ainakin masentaa ja ahdistaa ja väsyttää, mutta en pistäisi sitä syksyn piikkiin. Mulla jonkin sortin masennus on aika yleistä... tällä viikolla en ole oikein jaksanut mennä kouluun ja olo on aika itkuinen. Mutta kai se tästä..

juu, huomaa kyl aina syksysin ku seiskalta aamul on viel pilkkopimeetä; et kouluun lähteminen hankaloituu aika paljon.. ei vaa jaksa herää!

Tää syksy on tuntunu ihan juhlalta. Voi olla, et asiaan liittyy se, että pääsin intistä pois kuukausi sitten [siellä ei ollu gyl niin givaa]
*piis**hih**piis*

Mä en erottele mitenkään näitä kausiluontoisia masennuksia (syys, kevät, kesä, talvi), koska olen aina yhtä masentunut. Enkä ole vielä yhtään lievityskeinoa löytänyt vaikka liikunta auttaa ehkä vähän.

mulle ei ainakaan juominen auta, päinvastoin sitä pitäis yrittää vähentää...musiikki nyt voi hetkellisesti saada mielen kohoamaan, mutta vaan vähäks aikaa...

[q]QB:
minulla ei varsinaista syysmasennusta ikuna ole, mutta tarvitsen paaaljon enemmän unta syksyllä/talvella kuin kesällä. johtuisiko sitten pimeydestä....... aurinkoisina päivinä olen energisempi!
[/q]

mulla aivan sama juttu, väsymys painaa älyttömästi, ja joskus erehdyin jopa sen ja masiksen sekottamaankin, mutta nyt on varmaa että jos on huono fiilis, niin unta vaan ja johan jaksaa taas.
ja voimia niille joita se syysmasis koettelee

Voisin liittyä tähän syysmasennus kerhoon... _o/

Tuskaa

Juu huomasin pettymyksekseni, että minulla oli myös pienimuotoinen syysmasennus. Ei tuo pimeä ja paska keli sillee loppupeleist niin hirveen siistii oo pitkäl aikavälil. Heti ku tuli maa valkoseks ni olin täynnä tarmoa ja mahtavaa fiilistä. TALVI TÄNNE JA HETI*iloinen*

Joka talvi on masennus iskeny, ei se pitkään ole päässyt koskaan kukkimaan kun on lisännyt liikuntaa enemmän. Kyllä huomaa että valon väheneminen pistää mieltä matalalle, pitäis varmaan hommata kirkasvalolaite.

urheilkaa ihmiset urheilkaa!

tai sit hengaiilkaa mahdollisimman paljon frendienne kanssa tai tehkää tuttavuutta uusiin ihmisiin ;)

[muokattu 23.11.2003 22:03]

Omasta asenteesta se on kiinni.

Ittellä tulee lähinnä vaan yhen illan melankoliat ja siihen parhaiten auttaa uni, kun seuraavana päivänä yleensä ollut arkipäivä ja jotain muuta mietittävää.
Vuosia sitte tuli kyl joskus joulukuun alus itkettyy ittesä unee viikon ajan.
Ittellä syy näihi ahistuksiin on yleensä vaan oma saamattomuus ja itsesäälissä rypeminen.

[q]alien:
urheilkaa ihmiset urheilkaa!

tai sit hengaiilkaa mahdollisimman paljon frendienne kanssa tai tehkää tuttavuutta uusiin ihmisiin ;)

[/q]

Ja jos tuntuu ettei ole motivaatiota lähteä, pyytäkää kavereiden apua motivointiin. Toimii aina.
Urheilu on todella piristävää, etenkin tämmöisillä keleillä ja vuodenaikoihin. On virkeämpi olo ensinnäkin ja saa kiloja pois jos niitä on liikaa taikka tulossa.

[q]MaSari:
Omasta asenteesta se on kiinni.
[/q]

Ilmeisesti et ole ollut _oikeasti_ masentunut. En minäkään, mutta tarpeeksi läheltä nähnyt tietääkseni ettei se vain asenteesta kiinni.

Ollakseen tasapainossa, ihminen tarvitsee energiaa, rasitusta ja palautumista. Näiden kolmen asian tasapaino on olennaista henkilön toimintakyvylle.

Jos energiaa on liian vähän, ihminen ei jaksa suoritua edes päivän rutiineista kunnolla. Energiaa ylläpidetään oikeanlaisella ravinnolla ja hyvillä ihmissuhteilla.

Ihminen, joka ei koe rasitusta liikunnan tai muiden haasteiden muodossa, tylsistyy ja hänen motivaationsa toimia tuottavasti laskee. Tällä ei tarkoiteta pelkästään kustannus-/hyötyajattelua vaan myös hengen ja etiikan periaatteita. Oikeanlainen rasitus karaisee ja kasvattaa!

Ihminen saattaa palaa loppuun, jos palautuminen ei ole riittävää, lepo jää lyhyeksi tai muuten ei pääse rentoutumaan.

Tsemiä rakkaat bileserkkuni*yingyang*!

lähteminen useimmiten on vaikeaa.. eikä mikään kiinnosta paitsi neljän seinän sisällä nyhjääminen.. silloin tällöin toki on hyvä viettää itsensä kanssa laatuaikaa,mutta sit ku sitä tapahtuu suurissa määrin, jatkunu monta viikkoa ni voi alkaa jo huolestua.. koulu menee päin *****a ja muuta kivaa.. kai mä oon masentunu..tai muuten vaan laiska.. oikeastaan ei jaksa edes kiinnostaa.. ei se murhehtimalla parane..joka aamukin tuskan hiki ku tajuaa että pitäis kouluun lähteä

Voisko täällä etelässä vielä vähän pimeämmäksi mennä... Aivan törkeä hajotus Onneksi muksu jaksaa hymyillä aurinkoisesti, löytyy hyvää musaa koneelta ja liput on tammikuuksi Sri Lankaan. Ei tästä muuten selviäisi järjissään

En jaksa ymmärtää, miksi meidän esi-isämme keksivät juuri tänne pohjolan perukoille tulla...

mul on ollu tänä syksynä( tai alko jo loppukesästä) ekaa kertaa kunnon masennusta. sellasta et kokoajan päällimäinen ajatus on ettei kiinnostaa mikään, ja vihaa itteään ja kaikkea. se on ollu siks ehkä rankkaa mulle muutenki ku oon ollu aina hirveen pirtee, ja ilonen ja huoleton.. ja ihmetelly et miten joku voi edes masentuu pidemmäks aikaa ku päiväks.. mut ilmeisesti voi. sain pienen aavistuksen siitä mitä oikeesti masentuneet ihmiset tuntee/kokee, ja voin sanoo et sympatiani on masentuneiden puolella, eikä masennusta todellakaan pitäis vähätellä.

nyt mul on jostain syystä ollu parempi olo ehkä jotai pari päivää.. en tiedä miks? ehkä siks ku on ollu näitä aurinkoisia päiviä.. en tiedä, mut jännittää jos tää hyvä olo menee pois

[muokattu 9.12.2003 15:17]

jonkinlainen noidankehä ollut jo hetken:
morkkis->jaksamattomuus/vitutus->asiat menee perseellee->turhautumista->yritystä->epäonnistumista->morkkis...

mut nyt olen jälleen jaloillani, luulisin *joo**joo**joo*
...joulukin tulossa*nauru*

O