Köyhän dj:n vaihtoehdot: CDR / Halpahylly
Jos et omista levyä, et myöskään soita sitä keikoillasi. Näin yksinkertaista se on.
Jos jotain levyä on vaikea saada, niin kaikki kunnia sille, joka kyseisen levyn omistaa. Mielestäni levyjen keräily on olennainen osa dj-kulttuuria - korjatkaa toki, mikäli olen käsityksineni aivan väärässä. Vaikka sinulla olisi hyvä tekniikka ja kohtuullinen musiikkimaku, niin ilman levyjä et voi itseäsi deejiiksi kutsua.
täyttä asiaa. en kovinkaan runsaasti jaksa arvostaa waretettua tai lainattua musiikkia soittavia 'oikotiemiehiä', joiden kärsivällisyys ei näytä riittävän pitkäjänteiseen levykokoelman keräämiseen. toki levyjen kanssa säätäminen on kallis ja aikaa vievä harrastus, mutta jollei harrastukseen ole valmis satsaamaan, ei kannata sitten harrastaa. ei ennen vanhaankaan waretettu, silloin hankittiin levyjä ja elettiin 2 viikkoa makaroneilla. oikotietä onneen ei ole, vain kovaa työtä.
Jos et omista levyä, et myöskään soita sitä keikoillasi. Näin yksinkertaista se on.
Jos jotain levyä on vaikea saada, niin kaikki kunnia sille, joka kyseisen levyn omistaa. Mielestäni levyjen keräily on olennainen osa dj-kulttuuria ? korjatkaa toki, mikäli olen käsityksineni aivan väärässä. Vaikka sinulla olisi hyvä tekniikka ja kohtuullinen musiikkimaku, niin ilman levyjä et voi itseäsi deejiiksi kutsua.
täyttä asiaa. en kovinkaan runsaasti jaksa arvostaa waretettua tai lainattua musiikkia soittavia 'oikotiemiehiä', joiden kärsivällisyys ei näytä riittävän pitkäjänteiseen levykokoelman keräämiseen. toki levyjen kanssa säätäminen on kallis ja aikaa vievä harrastus, mutta jollei harrastukseen ole valmis satsaamaan, ei kannata sitten harrastaa. ei ennen vanhaankaan waretettu, silloin hankittiin levyjä ja elettiin 2 viikkoa makaroneilla. oikotietä onneen ei ole, vain kovaa työtä.
sana x 2!!!
tämä on niin punaniskainen periaatekysymys, ettei tosikaan. kyllä se täky
tärppää, kun jaksaa olla valppaana. pitää sitä herkkua vähän metsästää,
eikä vain odottaa suu auki. malttamattomille maitonoviiseille on toki omat
muistapiittaamattomat poikkeussäännöt, mutta ei niistä sen enempää.
Jepjep. Itse näin 10 vuotta levyjä soitelleena maitonoviisina oon edelleenkin niin daiju, etten ymmärrä argumentaatiota joka on sen tyyppistä kuin että "niin vain pitää tehdä", "et voi sanoa itseäsi oikeaksi DJ:ksi jos", "minäkin olen tehnyt niin", "voi voi" ja niin edelleen.
Mielestäni tähän mennessä ainoastaan Xybo on onnistunut tässä keskustelussa jollain tavalla fiksusti perustelemaan puristisempaa näkökantaa, mutta kuten tuli jo todettua, en ole niistä perusteluista samaa mieltä.
kuinkas moni 'dj' tekeekään niin, että soittaa nollapitcheillä ja alusta loppuun..
o/
Riippuu toki levystä (genrestä) ja keikasta mutta useinkin. So?
---
Otan vielä pari esimerkkiä levyistä joita olen soittanut waretettuna:
Eduard Artemiev: Meditation - Tätä levyä ei viimeksi kun olen etsinyt, kerta kaikkiaan ole saatavilla, missään formaatissa, ei eBayssa, ei GEMMissä, ei yhtään missään. Originaaleja ei ole käsittääkseni juuri lännessä näkynyt ja kaikki repressit ovat deleted. Muutamat kaupat jotka ovat repressejä väittäneet omistavansa ovatkin sanoneet eioota kun olen yrittänyt tilausta tehdä. Silloin tällöin browsailen eri saitteja ja jos lätty joskus tulee vastaan, poistan toki on sight melkein hinnasta riippumatta.
Suomen teatterikoulun kuoro: Rakentajat - Tätä kappaletta ei tietääkseni koskaan ole levytetty. Mulla on Ylen kantanauhoista poltettu CD-kopio TV:ssä aikanaan eritetyn liven äänitaltioinnista jonka olen hankkinut erinäisten välikäsien kautta. Jos biisi joskus julkaistaan, ostan toki heti.
Danny: Painajainen - OK, tää kuuluu ehkä biiseihin jotka pitäisi omistaa orkkiksina koska sitä sentään jonkin verran käytettynä liikkuu. Todettakoon puolustukseksi, että aina divareissa käydessäni tsekkaan D-hyllyn josko tulisi vastaan. Kerran on tullut, silloin 60 e hinta oli liian kova taskussa fyysisesti olleen käteisen määrään nähden mutta sinänsä en sano ettenkö voisi ko. hintaa biisistä maksaa vaikka se onkin käsittääkseni aktiivisempien keräilijöiden mielestä yläkanttiin biisin arvoon nähden.
Nyt olen ehkä munaton luuseri, mutta en edelleenkään osaa tuntea huonoa omatuntoa näiden biisien soittamisesta. En kerta kaikkiaan näe, mitä hyötyä olisi yhtään kenellekään siitä että lopettaisin po. biisien (joista mitään en myöskään soita kovin usein) soittamisen, erityisesti kuin n. 99,9% soittamistani levyistä on laillisia julkaisuja (toki osa on repressejä, voidaan tietty seuraavaksi lähteä puimaan sitä saako repressejä soittaa), tosin myös joitakin bootleg-julkaisuja (sanan alkuperäisessä merkityksessä) löytyy enkä niidenkään soittamista karsasta.
Jännä muuten, että bootlegien soittamista ei yleensäkään pidetä kovin pahana asiana? Johtuukohan siitä että ne on prässätty vinyylille immateriaalisen mp3:sen sijaan?
Jepjep. Itse näin 10 vuotta levyjä soitelleena maitonoviisina oon edelleenkin niin daiju, etten ymmärrä argumentaatiota joka on sen tyyppistä kuin että "niin vain pitää tehdä", "et voi sanoa itseäsi oikeaksi DJ:ksi jos", "minäkin olen tehnyt niin", "voi voi" ja niin edelleen.
juoksit ja löit vähän kiireessä nyt yli.
sanotaanhan monissa vinyyleissäkin unauthorized public blablabla.
useimmissa taas ei. mihin raja?
kuten tarkoitin, koko 'dj-touhu' on melkoista pelleilyä ja tavallaan
piittaamattomuuta, mutta it's not that big of a deal. osittain rahallisen
tukemisen helposti yhdistää luvansaamiseen, sekä järkihän siinä menee,
jos täytyy kaikilta raitamaakareilta lupaa kysyä heti jos on muutama muu
kuuntelemassa.
omalla kohdallani se vain on periaatekysymys. matala aita ei niinkään
kiinnosta. en myöskään koskettele (ainakaan julkisesti) muiden levyjä.
eli siis oma kokoelma, my precious. ja my precious ei ole my precious,
ellen ole henkilökohtaisesti rehellisin ja riittävän haasteellisin keinoin
kyseistä materiaa hankkinut.
kuinkas moni 'dj' tekeekään niin, että soittaa nollapitcheillä ja alusta loppuun..
o/
Riippuu toki levystä (genrestä) ja keikasta mutta useinkin. So?
tuonlaisella urakointipanostuksella ei tulisi ainakaan helposti estettyä
laittomia nauhoituksia. joo on paranoidi idea, ja tiedostan hyvin, ettei
kaikkea voi sotkea kaikkeen, mutta jonkinlainen effort voisi sentään olla
mukana. vai onko se seuraavan raidan valitseminen jo yksinään niin
vaativaa?
asiasta tavallaan toiseen: tässä aivan ilmaista musiikihkoa, saa luukuttaa
ihan vapasti, jos vain kehtaa.
kuten tarkoitin, koko 'dj-touhu' on melkoista pelleilyä ja tavallaan
piittaamattomuuta, mutta it's not that big of a deal.
Jaksatko täsmentää, ymmärtääkseni tarkoitat tällä muutakin kuin tuota moraalista pointtia? Privanakin käy mainiosti jos menee liian OT:ksi.
kuinkas moni 'dj' tekeekään niin, että soittaa nollapitcheillä ja alusta loppuun..
Useinkin. Riippuu luonnollisesti monesta eri asiasta.
vai onko se seuraavan raidan valitseminen jo yksinään niin
vaativaa?
Itselleni se on ainakin suurin ja vaativin osa koko hommaa, enkä tiedä montaa DJ:tä, jotka tämän taidon edes välttävällä tavalla osaavat. Vinkkejä voit laittaa heti replyssä.
Btw. oon jo kauan katellut sivusta sun (ja Xyponkin, mutta ne nyt menee jo huumorilla) tekstejä koskien DJ-toimintaa ja aina se yksipuolisuus ja laput silmillä kulkeminen vaan jaksaa ihmetyttää.
Laitetaampas nyt oma lusikka siihen soppaan.
Jos biisit käy sekä musiikillisesti että biitiltään 0 pitchillä niin onko se sitten jotenkin pahempi juttu kuin se että kaikki täytyy olla säädettyä? (Tiedän ettet ajanu tätä takaa mut kepillä sonnia.) Tuo Homegroven mainitsema 3 kohtaa on ollut itsellänikin "ohjenuorana" levyjen hankinnalle. Joskus kun aloitin elektronisen musiikin kuuntelun tuli polteltua levyjä urakalla. Päätin tietoisesti ottaa toisen suunnan ja annoin levyt tuttavalleni. (jonka käsistä sitten päätyi osa aika aktiivisestikin keikkailevalle väelle joka vielä suureen ääneen ihmetteli erästä moista levyä soittaessaan että "ootkos ihan järkevä kun hyvää musaa pois annat?") Omasta mielestä oon. Itelle on ensimmäisellä sijalla se että levy jonka keikalla soitan on alkuperäisenä jos ei mukana niin kotona. Harvemmin tosin kotona, ellei kyseessä ole aiemmin ostettu: naarmuuntunut, varastettu yms "katastrofi" levy. Pari levyä mitkä olen 3:tta kertaa ostanut ja vielä se on pöllitty (Aphex Twin : I care because you do, FSOL: Lifeforms) niin koen jo oikeudekseni hankkia kyseenalaisia teitä pitkin kyseisen nauhoitteen.
Siinä niitä on kun ympärilleen kattelee. Hyllyt alkaa täyttyä ja siltikään niitä ei oo tarpeeks. Formaatti purismian en suosi, hatuttaa vaan että monet julkaisut on vinyylillä ainoastaan niin niitä en saa soimaan enneku tossa moisen soittamiseen tarvittava /-t soitin/-ttimet on.
Kuten jo tuolla toisaalla jauhoin niin minun järjestämissä tulevissa tapahtumissa levylaukun sisältö vaikuttaa myöskin siihen että riittääkö pelkät matkat sinne ja takaisin vai onko aiheellista antaa siihen päälle lisää. Jos levyt on selkeesti pikaisia warezeja niin ei ole näyttöä sijoittamisesta ja omistautumisesta asialle joka ainakin minulla on arvostuksen kohteena. Tähän täytyy vähän käyttää ylimääräistä aikaa että oikeasti katsoo sitä levylaukun sisältöä. Tuohon tulisi kiinnittää huomiota myös muiden promoottoreiden.
Ja jottei typerääkin typerämpi kysymys toistu. KYLLÄ, käytännöstä ilmoitetaan dj:lle etukäteen.
(edittiä: Suurimman osan ajasta jona levyjä olen keräillyt en ole nauttinut säännöllistä tuloa tai olen ollut toimeentulotuella.)
Laitetaampas nyt oma lusikka siihen soppaan.
Kuten jo tuolla toisaalla jauhoin niin minun järjestämissä tulevissa tapahtumissa levylaukun sisältö vaikuttaa myöskin siihen että riittääkö pelkät matkat sinne ja takaisin vai onko aiheellista antaa siihen päälle lisää. Jos levyt on selkeesti pikaisia warezeja niin ei ole näyttöä sijoittamisesta ja omistautumisesta asialle joka ainakin minulla on arvostuksen kohteena. Tähän täytyy vähän käyttää ylimääräistä aikaa että oikeasti katsoo sitä levylaukun sisältöä. Tuohon tulisi kiinnittää huomiota myös muiden promoottoreiden.
Ja jottei typerääkin typerämpi kysymys toistu. KYLLÄ, käytännöstä ilmoitetaan dj:lle etukäteen.
hmm.. käsitinkö mä nyt oikein? sä haluat "ratsata" jokaisen sun tapahtumaan soittamaan tulevan dj:n levylaukun?
toivottavasti meidän sopat tarjoillaan eri lautasilta :panic:
Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee. Mulle fyysisen levyn ostaminen/omistaminen/soittaminen on SE juttu, mutta ymmärrän kyllä hyvin "alalle juuri tulleen" ihmisen valinnan helppouden kalliiden levyjen (vinyyli tai CD) ja (puoli-)ilmaisen netti-imuroinnin välillä.
Levyjä ostavan jengin keskuudessa ilmenee jonkin verran samaa ilmiötä "originaaliprässien" ja "uusintaprässien" arvostuksen suhteen. Mulla ei ole mitään repressejä vastaan (päinvastoin! laatu on usein uusintaprässissä parempi kuin vanhassa originaalissa... okei okei, poikkeuksiakin on... itse asiassa paljonkin ;)). Totta hemmetissä kalliin originaalin omistajaa ketuttaa, jos "se kauan etsitty kallis levy, joka löytyi monen vuoden metskailun jälkeen", tulee uusintapainoksena ja sitten "kaikki" ostavat sen saman levyn ja alkavat soittaa sitä. Saatikaan, että joku junnu imuroi saman biisin ilmaiseksi :) Mutta minkäs sille voi... ei kannata harmitella. Näin pienessä maassa ja pienissä piireissä *ei voi* tulla liikaa hyvää musaa, joten jokainen sitä soittava vie asioita eteenpäin. Itse on tullut oltua vuosien varrella aidan molemmilla puolilla. Originaaliprässejä on tullut kannettua kotiin isolla rahalla, mutta totta kai on ollut myös tilanteita, jolloin on saanut jonkun vanhan, hyvän ja vaikeasti löydettävän biisin edullisesti hyvälaatuisena uusintaprässinä. Mikäs sen mukavampaa...
Päällimmäisenä mulle tulee warettajista mieleen se, mitä kaikkea he missaavat musaharrastuksessaan, kun eivät osta fyysistä levyä, lue kansi- ja keskiötekstejä jne. Mä olen ainakin oppinut ihan järjettömän paljon lisää musasta ja kiinnostunut ajan myötä uusista jutuista ihan pelkästään lukemalla levyjen säveltäjä-, soittaja-, tuottaja- yms. tietoja kansista ja keskiöistä ja etsimällä kiinnostavien nimien ja tekijöiden muuta materiaalia. Tässä on mun mielestä yksi syy siihen miksi monia nuoren polven dj:tä/musaharrastajia ei kiinnosta kovinkaan paljon mikään vanhempi musa kuin se joka oli silloin uutta, kun itse aloitti harrastuksen. Vaikea kiinnostua jostain, mistä ei tiedä mitään ja mihin ei törmää missään (edes mutkan kautta)... Ja toisaalta varmaan myös vaikea pitää sitä menetyksenä, jos/kun ei tiedä mitä menettää ;)
Tässä puhutaan enemmän tai vähemmän kahdesta ihan eri asiasta harrastuksen syvyydellä mitattuna. Se on vähän kuin joku tekisi ajan kanssa itse sushia ja fiilistelisi aterian pitkän kaavan mukaan ja toinen laittaisi einespizzan mikroon. Molemmat ovat syömisen jälkeen kylläisiä ja tyytyväisiä, mutta ihan hiukan eri syistä :laugh:
vai onko se seuraavan raidan valitseminen jo yksinään niin
vaativaa?
Itselleni se on ainakin suurin ja vaativin osa koko hommaa, enkä tiedä montaa DJ:tä, jotka tämän taidon edes välttävällä tavalla osaavat.
100% on point. Biisien valikointi ja tunnelmanluontitaito musiikilla on mun mielestä paljon tärkeämpi taito kuin teknisesti täysin virheetön miksaaminen (en tosin aliarvioi sitäkään tippaakaan! aina parempi jos molemmat osa-alueet ovat hanskassa). Tuota ensimmäistä ei opi kuin ajan kanssa, kuuntelemalla ja soittamalla paljon. Tekniikan oppii kuka tahansa alkeellisenkin rytmitajun omaava viimeistään muutaman kuukauden (intensiivisen) harjoittelun jälkeen.
Jos pitäisi valita niin ilman muuta hyvää ja hyvin valikoitua musaa ilman miksaamista kuin paskaa musaa täydellisesti miksattuna. Tästä ei varmastikaan kukaan ole eri mieltä.
Jaksatko täsmentää, ymmärtääkseni tarkoitat tällä muutakin kuin tuota moraalista pointtia? Privanakin käy mainiosti jos menee liian OT:ksi.
sen tulisi olla huomattavati vaativampaa ja työläämpää, jos sitä touhua
pitää tiskaamiseksi ylipäätänsä kutsua. eiköhän näitä dj:ksi itseään-
nimittäviä ole jo aikalailla tarpeeksi.
kuinkas moni 'dj' tekeekään niin, että soittaa nollapitcheillä ja alusta loppuun..
Useinkin. Riippuu luonnollisesti monesta eri asiasta.
tietysti. esim omalla kohdallani konemusiikin kanssa se on lähes synti ja
häpeä. ei se niin hankalaa voi olla?
tarkoitinkin kärjistäen, että AINA kyseisellä tavalla. mua ei enää kiinnosta
mikä selektio ja aivotoiminta siellä siinä tapauksessa on takana. kaiken
voi myös hoitaa tyylillä, esim solid steelit.
vai onko se seuraavan raidan valitseminen jo yksinään niin
vaativaa?
Itselleni se on ainakin suurin ja vaativin osa koko hommaa, enkä tiedä montaa DJ:tä, jotka tämän taidon edes välttävällä tavalla osaavat. Vinkkejä voit laittaa heti replyssä.
tarviiko sen tosiaan olla niin totista hommaa? pitäisikö jokaisen muun ihmisen
olla vain nuoleskelevia jeesmiehiä? mä sanoisin sitä seuraavan valitsemista
ihan pelkästään skilliksi, jos se tulee spontaanisti ja silti harkitusti. valmis
päättäminen ja liiallinen miettiminen kun ovat turhan ääripäitä. itse ladon
aivan rehellisesti lähes randomilla seuraavan raidan sisään ja koitan pitää
hauskaa.
Btw. oon jo kauan katellut sivusta sun (ja Xyponkin, mutta ne nyt menee jo huumorilla) tekstejä koskien DJ-toimintaa ja aina se yksipuolisuus ja laput silmillä kulkeminen vaan jaksaa ihmetyttää.
aivan. minua et tunne, joten paree ollakin tosissaan. se voi hyvin johtua
vain siitä, ettei itseäni kiinnosta olla mikään dj. musiikin tekeminen ja
keräileminen on imo _huomattavasti_ nautinnollisempaa. pelkkään
soittelemiseen jos täytyy panostaa täysipäiväisesti ja treenimeiningillä, niin
mun arvoasteikon mukaan jotain on pielessä. tottakai se on
parhaimmillaan oikein kivaa, mutta jotain suhteellisuudentajua sentään.
sen tulisi olla huomattavati vaativampaa ja työläämpää, jos sitä touhua
pitää tiskaamiseksi ylipäätänsä kutsua. eiköhän näitä dj:ksi itseään-
nimittäviä ole jo aikalailla tarpeeksi.
Eikös Samus juuri sanonut, että hänen mielestään Suomesta (tai koko maailmasta) ei kovin montaa hänen kriteereitään täyttävää deejiitä löydy? Ei se silloin voi olla kovin helppoa, varsinkin kun nimikettä deejii käyttää nykyään niin moni. Se miten "helppoa" deejiitoiminta on, riippuu sille itse asetetuista kriteereistä.
tarkoitinkin kärjistäen, että AINA kyseisellä tavalla. mua ei enää kiinnosta
mikä selektio ja aivotoiminta siellä siinä tapauksessa on takana. kaiken
voi myös hoitaa tyylillä, esim solid steelit.
Äsken valitit deejiitoiminnan helppoutta ja nyt penäät skillsejä?
itse ladon aivan rehellisesti lähes randomilla seuraavan raidan sisään ja koitan pitää hauskaa.
Eli valitat deejiitoiminnan olevan liian helppoa, koska kriteerisi hyvälle deejiille on se, että osaa beatmatchata ja laittaa randomilla levyjä peräkkäin? Onneksi kaikki ei ajattele noin, nostaisit vähän rimaa ;)
tottakai se on parhaimmillaan oikein kivaa, mutta jotain suhteellisuudentajua sentään.
Makuasia, sanoi koira kun pallejaan nuoli. Minä yritän yhdistää keräilyn sekä soittamisen.
sen tulisi olla huomattavati vaativampaa ja työläämpää, jos sitä touhua pitää tiskaamiseksi ylipäätänsä kutsua. eiköhän näitä dj:ksi itseään-nimittäviä ole jo aikalailla tarpeeksi.
Niin, DJ-hommia voi tehdä monella tapaa. Olisiko aihetta nostaa rimaa, jos haastetta ei kerran löydy? Kirjoituksistasi päätellen myös sinulla on vielä paljon oivallettavaa tällä saralla.
kuinkas moni 'dj' tekeekään niin, että soittaa nollapitcheillä ja alusta loppuun..
Useinkin. Riippuu luonnollisesti monesta eri asiasta.
tietysti. esim omalla kohdallani konemusiikin kanssa se on lähes synti ja
häpeä. ei se niin hankalaa voi olla?
Myös "konemusiikissa" (ymmärrän tietysti mitä tarkoitat, mutta heittomerkit huvin vuoksi ;)) on monia tilanteita milloin suora lähetys saa aikaan halutun fiiliksen. Kyse ei ole fyysisen suorituksen hankaluudesta, vaan tavoitteista ja lopputuloksesta.
vai onko se seuraavan raidan valitseminen jo yksinään niin
vaativaa?
Itselleni se on ainakin suurin ja vaativin osa koko hommaa, enkä tiedä montaa DJ:tä, jotka tämän taidon edes välttävällä tavalla osaavat. Vinkkejä voit laittaa heti replyssä.
tarviiko sen tosiaan olla niin totista hommaa? pitäisikö jokaisen muun ihmisen
olla vain nuoleskelevia jeesmiehiä? mä sanoisin sitä seuraavan valitsemista
ihan pelkästään skilliksi, jos se tulee spontaanisti ja silti harkitusti. valmis
päättäminen ja liiallinen miettiminen kun ovat turhan ääripäitä. itse ladon
aivan rehellisesti lähes randomilla seuraavan raidan sisään ja koitan pitää
hauskaa.
Eipä tarvitse olla totista hommaa (henk. koht. meikäläiselle se kattaa parhaimmillaan koko skaalan), kaikki tietysti omalla tavallaan, mutta toisten tavan halveksiminen ja mollaaminen varsinkin noin alkeellisilla argumenteilla ei ole imo kovin fiksua ja osoittaa mm. mitä kaikkea et ole vielä asiasta oivaltanut. Mikäs toi jeesmies-juttu oli tossa välissä? Saa täsmentää. Seuraavan levyn valitseminen nimenomaan on taito, ja erittäin vaativa sellainen. Riippuu tietysti täysin sen riman korkeudesta..
aivan. minua et tunne, joten paree ollakin tosissaan. se voi hyvin johtua
vain siitä, ettei itseäni kiinnosta olla mikään dj. musiikin tekeminen ja
keräileminen on imo _huomattavasti_ nautinnollisempaa. pelkkään
soittelemiseen jos täytyy panostaa täysipäiväisesti ja treenimeiningillä, niin
mun arvoasteikon mukaan jotain on pielessä. tottakai se on
parhaimmillaan oikein kivaa, mutta jotain suhteellisuudentajua sentään.
Jeps, kyseessähän on kolme täysin erilaista asiakokonaisuutta. Jokainen arvostaa niitä oman mielensä mukaan. Itse arvostan kaikkia kolmea suuresti. Ja todellakin, tekstisi puoltaa vahvasti sitä, ettet halua olla "mikään dj". Imo on kuitenkin hyvä pitää jalat maassa ja tietää suurinpiirtein millä tasolla itse liikkuu disauttamassaan asiassa, niin konkreettisesti kuin tietomääränkin suhteen.
Btw. oon jo kauan katellut sivusta sun (ja Xyponkin, mutta ne nyt menee jo huumorilla) tekstejä koskien DJ-toimintaa ja aina se yksipuolisuus ja laput silmillä kulkeminen vaan jaksaa ihmetyttää.
Noh noh. Huumorillahan koko elämä pitäisiä ottaakkin.
-- xybo
Noh noh. Huumorillahan koko elämä pitäisiä ottaakkin.
-- xybo
Hehe ;)
Kiveenhymiöhakattu
Tähän täytyy vähän käyttää ylimääräistä aikaa että oikeasti katsoo sitä levylaukun sisältöä. Tuohon tulisi kiinnittää huomiota myös muiden promoottoreiden.
Ja jottei typerääkin typerämpi kysymys toistu. KYLLÄ, käytännöstä ilmoitetaan dj:lle etukäteen.
hmm.. käsitinkö mä nyt oikein? sä haluat "ratsata" jokaisen sun tapahtumaan soittamaan tulevan dj:n levylaukun?
Ja joutuu sit varmaan ratsaamaan levyjen sisällönkin, jos vaikka niitä raitoja ei ookaan tulossa julkasuun ihan heti :)
CDR:kään ei suoraan kerro, kuinka paljon sen hankkimiseen on nähty vaivaa ja rahaa. Eri asia sit jos ne biisit on kirjotettu kokonaan (ite en ainakaan kirjottas, jos vaikka joku tärkee levy katois vahingossa) ja samoilla virheillä kuin netistä löytyvillä. Ja nykyään taitaa saada ostettua Teostolta lisenssin, jolla voi imuroida tietyn määrän biisejä/vuosi ja soitella niitä täysin laillisesti keikoillaan CDR:ltä.
edit: lisäys
Ite tosin tykkään kyllä soittaa vinyyletä 100x enemmän kuin CD:itä. Niissä on se soittamisen mukavuus ja fiilis (olettaen ettei teknareita ole ruuvattu, joka tekee soittamisesta usein täyttä paskaa jos soittelee normaalinopeudella).
Noh, voi sitä ratsaamiseks kutsua mutta omasta mielestä on parempi kattoo vähän laukun sisältöö ja antaa rahallista palautetta sen mukaan. Koska se nyt vaan ei satu olemaan reilua niitä ihmisiä kohtaan jotka oikeesti käyttää rahaa levyjen hankintaan ja täten myös sijoittaa itteensä. Olkoot se miten kusipäistä tahansa mutta niin on monet muutkin asiat tässä maailmassa.
Kuten eräs kuuluisa mikkeliläinen filosofi sanoo: Kova mutta reilu.
Edittiä: tännekkin unohtu se mainita että järkkään pääasiassa psykebileita ja sitä julkastaan suurimmalta osin cd:llä. Josta voinee vetää johtoja suuntaan jos päätökseen.
(ite en ainakaan kirjottas, jos vaikka joku tärkee levy katois vahingossa)
Ai niinku Chaoksessa? :D
(oliks muuten sil levyl paljonkin jotain hyvii promoi)
Ja nykyään taitaa saada ostettua Teostolta lisenssin, jolla voi imuroida tietyn määrän biisejä/vuosi ja soitella niitä täysin laillisesti keikoillaan CDR:ltä.
???
En oo ainakaan ite tollasesta ikinä kuullu. Periaatteessahan toi vaikuttais ihan toimivalta idealta, mut jotekin luulisin, et Teosto päivittäis ensin sen epäkohdan, ettet nykyään saa soittaa _mitään_ teostoon kuuluvan artistin biisiä CD-R:ltä, vaikka itse olisitkin ko artisti, tai vaikka olisit maksanut mp3:sta (nettikaupoissa) tai saanut promon lahjaksi artistilta itseltään.
Noh, voi sitä ratsaamiseks kutsua mutta omasta mielestä on parempi kattoo vähän laukun sisältöö ja antaa rahallista palautetta sen mukaan. Koska se nyt vaan ei satu olemaan reilua niitä ihmisiä kohtaan jotka oikeesti käyttää rahaa levyjen hankintaan ja täten myös sijoittaa itteensä. Olkoot se miten kusipäistä tahansa mutta niin on monet muutkin asiat tässä maailmassa.
Kuten eräs kuuluisa mikkeliläinen filosofi sanoo: Kova mutta reilu.
Edittiä: tännekkin unohtu se mainita että järkkään pääasiassa psykebileita ja sitä julkastaan suurimmalta osin cd:llä. Josta voinee vetää johtoja suuntaan jos päätökseen.
Ymmärrän joo sun pointtis tossa, koska oon kuullu et psykeskenessä toi warettaminen on hiukka eri tasolla kun muualla (johtuen juurikin tosta CD-formaatista). Mut milläs sä erotat laillisen CD-R promon ja ite poltetun? Tai toisaalta, miten sä aiot käynnistää palkkaneuvottelut vasta keikan jälkeen? Mitäs jos dj onkin viksuna polttanut parhaat biisit alkuperäisiltä levyiltä kompaktisti kokoelmiksi. Hipit on tunnetusti laiskoja, ja levyt painaa ;)
Eikös Samus juuri sanonut, että hänen mielestään Suomesta (tai koko maailmasta) ei kovin montaa hänen kriteereitään täyttävää deejiitä löydy? Ei se silloin voi olla kovin helppoa, varsinkin kun nimikettä deejii käyttää nykyään niin moni. Se miten "helppoa" deejiitoiminta on, riippuu sille itse asetetuista kriteereistä.
olet aivan oikeassa. moni ei todellakaan pysty tyydyttämään täysin ketään.
kaikki kun tietääkseni ei ole vain siitä kiinni, että paikalla on tarkkaakin
tarkempi syynisakki kiikaroimassa jokaista mahdollista vikaa, ja
huokailemassa, että tähän olisi sopinut paljon paremmin tuo toisen puolen
viisu, siitä kun olisi tullut minulle paremmat fiilikset.
Äsken valitit deejiitoiminnan helppoutta ja nyt penäät skillsejä?
tarkoitin vähän laajemman skaalan musiikkivalikoimaa toisiinsa jotenkuten
sulautettuna. ei nyt puhuta edes samoista asioista, jos luulet, että tarkoitan
skilli-sanalla pelkkää mekaanista toimintaa.
Eli valitat deejiitoiminnan olevan liian helppoa, koska kriteerisi hyvälle deejiille on se, että osaa beatmatchata ja laittaa randomilla levyjä peräkkäin? Onneksi kaikki ei ajattele noin, nostaisit vähän rimaa ;)
sun random ei ole mun random ja vice versa. täydellisellä randomiudella
tulisi ostaa kanssa levyjä aivan randomilla. siinä on tietysti mahdollisuus,
että random isolla mittakaavalla paljastaa säännönmukaisuuksia, mutta
parempiin todennäköisyyksiin päästään, kun otetaan sitä randomia hitusen
rajatummasta alueesta ja akuutimmin.
oli miten oli, minä sanon sitä randomiksi, sinä sanot harkinnanalaiseksi.
sama lopputulos, eri tulkinta.
Makuasia, sanoi koira kun pallejaan nuoli. Minä yritän yhdistää keräilyn sekä soittamisen.
spot on, sinua estää ken?
ja pssst hapannaamoille: miksi kyseenalaistavat kieliposkessa-
keskusteluntyngät täytyy yrittää ohjata kinasteluun ja vastaväittelyyn?
(tähän ei kukaan onneksi vastaa.)
Ai niinku Chaoksessa? :D
(oliks muuten sil levyl paljonkin jotain hyvii promoi)
Haha. Multa kysyttii jälkeepäi jokainen biisi ;) eli se levy ei kadonnu multa :excellent:
Tost teknareiden ruuvaamisesta tuliki mieleeni et pari kertaa mut on "pakotettu" soittamaan pelkästään CD:iltä, kun ei kiinnostanut soittaa vinyyleitä täysin paskaks ruuvatuilla vehkeillä.