Karkkia!
Fazerin parhaiden olikse nyt Iceland vai Jääkarhu pötkökarkki on kyl paras. Jos niitä saa käsiinsä niin kyllä melkein tulee ahmittua kaikki nopsaan. A-puolella Baileys ja kahvi -combo on kyllä ihan tarpeeksi karkkia.... :hearts: mmmmmm
Enää vaan tarvii muista pestä hampaat hyvin.
Itse tehty pyörremyrsky:
- 1 L vanijajääteljö, joka sulaa pyödällä jonkin aikaa
- kasa parhaita karkkeja pik'n'mixistä
- sailiö, jossa pyörivät terät (esim sauvasekoittimen kanssa saa tällaisia)
Karkit säiliöön ja murskaksi, lopuksi lisää jäätelö
Tietysti ei välttämättä kannata valita sitkeimpiä karkkeja, ellei halua hajoittaa sauvasekoitinta :)
Nautitaan pitkän ja hyvän leffan kanssa
btw suklaarusinoita _ei_ voi syödä yksi kerrallaan
Nimenomaan!Aina kaksi samanlaista hemua suuhun kerralla.
Ja ku meet Karkkipussiin tms. ja keräät sieltä pussiin parillisen määrän kutakin ja tapaat kaverin. Hänelle olisi kiva tarjota, mutta tuntuisi hölmöltä selittää, että ota kaksi samanlaista. Ja sit jos tarjoo sanomatta, ni jää pariton määrä karkkeja. Ja jos ei tarjoo ni on kp. Mitä tehdä?Ja olen suurin piirtein itkun partaalla jos ei ole parillista määrää joka karkkilaatua. Kaikkein pahin on se jos pussin pohjalle jää pariton karkki ihan ypöyksin.
Tässä maassa ei saa salmiakkia, eikä lakritsia. (Paitsi Pandan lakua luontaistuotekaupoista, mutta sekin maksaa vasemman käden ja oikean kiveksen.) Oli salmiakkivarasto lopuillaan ja vain yksi rulla Lakrisalia. Salmaria teki mieli. Aattelin, että kaippa se näistäki onnistuu (vaikka siniset turkkarit on the one and only) ja kokeilin. Ei sitä voinu juoda. Siksipä join sen maidon kanssa ku kelailin, että Slippery Nipple ja Mummon Tossu on vähä samantapasii muutenki. Hyvää oli ja nyt ku salmarii on taas, ni sitä oon maitolasissa naukkaillu. Jees systeemiä!Salmiakki ja maito on lyömätön yhdistelmä.
Mä en diggaa. Ennemminkin isoi hedelmäkarkkei tikunnokkaan mettässä ja nuotion ylle. Jees! Varsinkin isommat Haribon karkit on nuotiolla käytettyinä tosi jees. Kandee vaa kattoo, ettei valu, ne menee nimittäin aika nestemmäisiks ja kuumiksi tosi helposti.Melkein kaikki karkit on parhaimmillaan pakastettuina.
..hedelmäkarkit *dis dis* ..varsinkin just sellaiset limaiset!
..ja viinikumit - hyi yökkökökkö.. ja sitten harmitti pikkuisena tyttönä maailman eniten kun hedelmäkarkkien joukossa oli sellaisia mustia nameja, joita luuli salmiakiksi ja sitten ne olikin jotain mustaviinimarja hässäköitä - yucky. kerrassaan traumaattista.
mutta siis salmiakki on herkkua :heart:
suomalainen & belgialainen suklaa - nam.
ja kinder suklaa :hearts: :excellent:
viimeaikojen melkeinpä ainoa nautittu makeinen
jugurttiananas
käsittämättömän hyviä. ei liian makeita mut tarpeeks ettei niit tuu vedettyy hävyttömii määrii.
karkkia tulee ostettua satunnaisesti ja sillon yleensä noita jugurttiananaksia. Myös muut jugurttipäällysteiset makeiset upahtaa mainioisti
Mulla on sama ongelma kuin ystävälläni Taediumilla, eli irtokarkit pitää syödä pareittain. Aina kaksi samanlaista hemua suuhun kerralla. Ja olen suurin piirtein itkun partaalla jos ei ole parillista määrää joka karkkilaatua. Kaikkein pahin on se jos pussin pohjalle jää pariton karkki ihan ypöyksin. Tietenkin on sellasia isoja hemuja joita ei voi syödä kaksi kappaletta kerralla, mutta ne pitää syödä kaksi kappaletta heti peräkkäin. Mulla on muutenkin ihan kamala parillisuusmania. Ajokatoksen stereotkin pitää olla aina volan osalta parillisen lukumäärän kohdalla...
Tolla on muuten olemassa diagnoosikin: neuroottisuus.
T. maustepurkkien järjestelijä
Tolla on muuten olemassa diagnoosikin: neuroottisuus.
T. maustepurkkien järjestelijä
T. Pakonomainen symmetriantarve. :D
T. maustepurkkien järjestelijä
Voi apua! Minäkin olen...
Karkkien syöminen ei todellakaan ole mitään yksinkertaista puuhaa, ja pelkkä ostaminenkin on tekniikkalaji! Tässä omat sääntöni:
1. Kerään pussiin aina VAIN helppoja karkkeja. Tämä tarkoittaa sitä, ettei seassa ole sitkeitä, merkkarityylisiä karkkeja, vaan kaikki karkit ovat koostumukseltaan jokseenkin yhtä helppoja, helposti pureskeltavia ja suuhun hajoavia.
Poikkeuksena mainittakoon "Vanhat Autot" karkit, koska niiden massa jostain syystä vaihtelee vaikeasta helppoon vähän erän mukaan, mutta ostan niitä silti maun vuoksi. Joskus koostumuksen voi päätellä painelemalla niitä metallisella kauhalla, jos sellainen on tarjolla. Muovinen lusikka ei tähän puuhaan sovi.
2. Kerään pussiin varmasti tarpeeksi karkkeja. Vähintään 300g, yleensä noin puoli kiloa. On hirvittävä tilanne, jos ne loppuvat kesken.
3. Kerään oikean määrän kutakin laatua. Pussin tulee sisältää 1/4 salmiakkia, 2/4 hedelmäkarkkeja ja 1/4 suklaata sisältäviä karkkeja.
Tähän on yksinkertainen selitys: Salmiakkikarkit ovat voimakkaamman makuisia kuin hedelmäkarkit. Jos oletetaan, että sekä salmiakki- että hedelmäkarkin koko ja koostumus (helppous) ovat samoja, tulee tällöin suuhun laittaa yksi salmiakkikarkki, ja kaksi hedelmäkarkkia. Hedelmäkarkit tulee syödä stereona, yksi kumpaankin poskeen. Salmiakki puraistaan keskeltä kahtia, ja jaetaan molemmille puolille suuta. Näin saadaa tasainen hedelmäsalmiakkimassa, joka maistuu tasaisesti suussa.
Suklaakarkit popsitaan tasaisin väliajoin hedelmäsalmiakki -makuelämyksen välissä, jolloin makuun ei pääse kyllästymään.
Itse ostan todella usein karkkia, ja kun tyttöystäväkin sattuu olemaan aikamoinen herkkuperse (öhöm...), niin aivan liikaa tulee syötyä herkkuja. Vähintään kerran viikossa on ostettava edellämainitun kaltainen pussi, ja melkein joka kerta kaupastakin lähtee mukaan joku patukka tms.
Ja aina tulee ongelma, jos jää vaan yksi karkki pohjalle. Kun ei sitä aina voi ees halkasta ja se ois muutenkin vähän laimee versio siitä Stereopurennasta [tm].
Lue tuo mun ohje, se on oikeasti toimiva, jos tykkää helpoista karkeista.. Kun ei ole vaikeita karkkeja, ei tulee tätä syndroomaa, ettei viimeistä karkkia voisi halkaista :)
Salmiakkii...salmiakkii...salmiakkii!!!
Tässä maassa ei tunneta salmiakkia. Kun syötittiin merkkareita paikalliselle kaverille, se luuli että yritetään myrkyttää se tai jotain. Hetken pureskelun jälkeen merkkari lens roskikseen...mitä tuhlausta!
Oi kun sais supersalmiakkii, isoi tai pienii, koolla ei oo väliä kun vain sais!
No, sen sijaan kaikenlaista suklaasettii täältä löytyy sitäkin enemmän. Vois löytyy vähemmän hieman kasvaneesta vatsanympäryksestä päätellen.
Oi tai sit salmarishotti...mmm...
Muuten kun kerää irtokarkkei pussiin, suklaita ei laiteta samaan pussiin muiden (varsinkaan suolaisten) karkkien kans.
Suklaa ja turkinpippurit syödän aina ison vesilasillisen kera. Ei maitoa vaan vettä.
(kraah tuntuu hippusen kapitalistilta kirjoittaa tällaista ja katsella kun siivooja petaa sänkyä)
Hedelmää ja salmiakkia ei voi syödä erikseen! (paitsi hätätilassa). Pitää ostaa aina yhtä suuri määrä (tilavuudeltaa) kumpaakin sorttia, ja syödä niin että molempia on yhtäpaljon suussa! :D
Sit kaverit tulee pummiin karkkia, jota yleensä ostan about 40 sentillä eli sitä ei ole paljon, ja sitten ne vielä pilaa mun järjestelmän!! Kääk!! :crybaby:
Mahdoton yhtälö!
mmh... tuli vesi kielelle kun luin tätä topiccia. :excellent:
Karkin pitää ehdottomasti olla salmiakkia, mielellään vielä mahdollisimman suolaista ja väkevää (ammoniumkloridi, nam!). Kotoa löytyy toki upea salmiakkikirja. Hedelmät ja kolat menee vaan vaihteluna.
Tykkään kaikista old school karkeista kuten merkkareista ja turkkareista ja ufoista ja jauhiksista. Kirpeet pääkallot ja muut on hyviä. Lempparisalmiakki on pantterit (askissa) ja keltaiset tervaleijonat eli tervikset. Askikarkkeja syön aina pareittain, eli kaksi karkkia painetaan toisiaan vasten ja pannaan suuhun. Karkit syödään kerralla ahmimalla. Syön karkkia joka ikinen päivä. :hearts:
Hitto pitäisköhän ostaa luomumaitoa että pääsis testaa tota turkinpippurireseptiä... :confused:
Mä pidän panttereista. Ja kaikista "kliinisistä" karkeista, jotka ei sotke sormia tai revi hampaita irti.
TOP 5:
1. Pantterit
2. Salmixit
3. Leijonat
4. "Herkkuja Makumaasta" -pussin lakut
5. Liitulakut
Kotoa löytyy toki upea salmiakkikirja.
Samma här. Mä olen aina rakastanut salmiakkia yli kaiken. Jopa siihen pisteeseen asti, että olen kirjelmöinyt Leafille kun ne joskus monta vuotta sitten menivät muuttamaan salmiakkiaakkosten reseptiä sellaisista kovista sitkeistä namuista löysiksi lakritsimakeisiksi. Oli kuulemma jonkun typerän lapsiraadin mielestä olleet parhaita tuollaiset lakusalmiakit. Naurettavaa testata lapsilla salmiakkia, eihän ne sitä muutenkaan syö! No onneksi Leaf joutui sitten huonon menekin takia palaamaan myöhemmin takaisin lähemmäksi alkuperäistä reseptiä.
Salmiakeista suosikkeja ovat merkkarit (näitä tosiaan on kiva syödä hedelmämerkkareiden kanssa), supersalmiakki (uuh himotus), turkkarit, salmixit ja muut jauhekarkit.
En ikinä osta/syö niitä karkkeja jotka näyttävät limasen vihreitä/sinisiltä.
Makuunissa törmäsin karkkiin jonka piti näyttää pizzalta. Hyi oksennus!!! Samaan kastiin kuuluu myös se hampparilta näyttävä yöcötys.
Muuten kyllä syön karkit yksitellen (poikkeuksena, missä x).
Tikkarit ovat parhaita. Harmi vain, ettei kunnollisia kirsikkatikkareita löydä enään mistää. (sellasia kirkkaanpunaisia :excellent: )
Chupa chupsin kermatikkarit kyllä uppoaa.. Samaten bon bon -lajitelma (se kirpee vihreepapruinen on paras!!)
Suklaan (marabou) kanssa on täydellistä juoda teetä. Ja suklaa säilytetään tietty jääkaapissa :D
Karkkia tekee kyllä mieli päivittäin. Tosin olen hieman yrittänyt vähentää..
"Mä vaan pistän sen karamellin suuhun ja sit rupeen pureskelemaan."
"Viinikumit" on ihan ygösii
-samanvärisiä nallekarkkeja läjä suuhun
-suffelikarkkeja monta suuhun, pyöritellään, annetaan sulaa n.30s (jos on malttia) ja ah.
-kolmiosainen englanninlakritsi osiks suussa. pystyyn ja kevyt purasu keskelle (etu tai sivuhampailla)niin pitäs onnistua. naM.
että näin kai sit
:happyroll:
Ja suklaa säilytetään tietty jääkaapissa
Suklaata ei nimenomaan pidä säilyttää jääkaapissa, koska sen rasvat saattavat härskiintyä ja sen kiilto katoaa. Sitäpaitsi suklaan aromit ja tuoksu ovat parhaimmillaan huoneen lämpöisinä.
[/gastronominen tietoisku]
Tuolla tuli puhetta karkeista. Ja huomasin, että ihmisillä on erilaisia, jopa erikoisia tapoja syödä karkkeja. Mitä on omat tavallisilta tuntuvat tavat tai omat hieman erikoisemmat tavat?
Itselläni on se, että irttareita on aina pakko laittaa suuhun pareittain. Ja syödä molemmin puolin suuta.
Ja aina tulee ongelma, jos jää vaan yksi karkki pohjalle. Kun ei sitä aina voi ees halkasta ja se ois muutenkin vähän laimee versio siitä Stereopurennasta [tm].