"Juoksetko" naisten/miesten perässä?
Tää oli hyvä pointti, joka tuo esiin aika merkittävän eron miesten ja naisten välillä. Katsos kun miehet osaa ihan rehdisti tunnustaa sen, että ei kelvannu kellekään - kun taas "terveen itsetunnon" omaavat vanhatpiiat uskoo hautaan saakka että heissä ei ollut mitään vikaa.
Niin, tai oikeastaan se ero on toisen sukupuolen suhtautumisessa itsetuntoon, naiset kun eivät voi sietää miestä, jolla on huono itsetunto, ja miehet naista, jolla on hyvä itsetunto.
Tosiasiassa tuossa tutkimuksessa siis katsottiin ihan materiaalistakin hyvinvointia ja koulutustasoa, jos vaivauduit sen verran lukemaan postausta. :rolleyes:
Niin, tai oikeastaan se ero on toisen sukupuolen suhtautumisessa itsetuntoon, naiset kun eivät voi sietää miestä, jolla on huono itsetunto, ja miehet naista, jolla on hyvä itsetunto.
Tämä pitää sitten niin viimeisen päälle paikkansa. Jos olet maassa(mies) ei naisesta ole sua tukemaan saati nostamaan takasin jaloille. Jos olet maassa ne iskee vielä vyön alle. Enkä nyt aloita tässä mitään sovinistista parjaamista vaan puhun omasta kokemuksesta. Enkä väitä etteikö olisi naista joka tukis ku ahistaa. Loppu peleissä naisten antama kohtelu ja huomio perustuu siihen kuinka sinut olet itsesi kanssa, eli itsetunto pitää olla rautaa. Sitten on niitä jotka oikein yrittämällä yrittää pirstoa jätkän itsetunnon ja saada sormensa ympärille.
Jossain haastattelussa joku Nokian johtonaisista sanoi että tulee vielä aika että miehet ruikuttaa tasa-arvoa.... :eek:
Tämä pitää sitten niin viimeisen päälle paikkansa. Jos olet maassa(mies) ei naisesta ole sua tukemaan saati nostamaan takasin jaloille. Jos olet maassa ne iskee vielä vyön alle. Enkä nyt aloita tässä mitään sovinistista parjaamista vaan puhun omasta kokemuksesta. Enkä väitä etteikö olisi naista joka tukis ku ahistaa. Loppu peleissä naisten antama kohtelu ja huomio perustuu siihen kuinka sinut olet itsesi kanssa, eli itsetunto pitää olla rautaa. Sitten on niitä jotka oikein yrittämällä yrittää pirstoa jätkän itsetunnon ja saada sormensa ympärille.
Jossain haastattelussa joku Nokian johtonaisista sanoi että tulee vielä aika että miehet ruikuttaa tasa-arvoa.... :eek:
Aamen.
Niin, tai oikeastaan se ero on toisen sukupuolen suhtautumisessa itsetuntoon, naiset kun eivät voi sietää miestä, jolla on huono itsetunto, ja miehet naista, jolla on hyvä itsetunto.
Tosiasiassa tuossa tutkimuksessa siis katsottiin ihan materiaalistakin hyvinvointia ja koulutustasoa, jos vaivauduit sen verran lukemaan postausta. :rolleyes:
HÄ!? Quequewas?
Uskotsä oikeesti tohon läppään?
Sä sekotat nyt omahyväisyyden ja itsetunnon täysin. Kukaan ei voi sietää naista joka on syyttä suotta täynnä itteensä -itsetunnolla ei oo mitään tekemistä harhasen minäkuvan kanssa. Et kai sä ihan tosissas oikeesti kuvittele, että parhaat naiset jäis ilman miestä?
Itsetunto = tuntee itsensä.
Ja hei pliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiis - Mitä vittua on materiaalinen hyvinvointi? Voit ihan rauhassa pistää omassa päässäs eri ammatit arvojärjestykseen, mut kaikkii tarvitaan noin niinku tosielämässä.
Niin, tai oikeastaan se ero on toisen sukupuolen suhtautumisessa itsetuntoon, naiset kun eivät voi sietää miestä, jolla on huono itsetunto, ja miehet naista, jolla on hyvä itsetunto.
Niin siis ...
Naiset eivät todella voi sietää miestä, jolla on huono itsetunto, ellei kyseessä ole se surullisen kuuluisa renttu ...
Ja miehet usein tarvitsevat naisen jolla on heikompi itsetunto kuin itsellään, mutta tällöin miehen itsetunto ei ole voi kovin hyvä, jolloin mies jää kokonaan ilman naista.
ehkäpä toi oli pieni yleistys, mutta on siinä jotain perää. Silloin aikanaan, kun mulla oli todella heikko itsetunto, naiset tuntuivat lähinnä välttelevän mua. Sitten kun itsetunto vähän nousi (ja vaatteet vaihtuivat), alkoi tuntua siltä, että vonkaajia olikin enemmän kuin yksi.
Voisi ehkä sanoa, että parhaat naiset kyllä löyvät parhaiden pesien (=miesten) luo. Pitää vaan luottaa omaan vetovoimaansa ...
no joo, ehkä tuli pieniä yleistyksiä =)
Niin, tai oikeastaan se ero on toisen sukupuolen suhtautumisessa itsetuntoon, naiset kun eivät voi sietää miestä, jolla on huono itsetunto, ja miehet naista, jolla on hyvä itsetunto.
Mä en ole kyllä samaa mieltä. Hyvän ja tasapainoisen suhteen muodostamiseksi molemmilla osapuolilla pitää olla riittävän hyvä itsetunto - itsetuntojen keskinäisellä järjestyksellä ei ole väliä. Sitähän kuitenkin sanotaan että pystyäkseen rakastamaan toista täytyy pystyä rakastamaan itseään, ja tämä on harvinaisen totta. Niinä kausina kun mä eniten inhoan itseäni mun on hyvin vaikea olla hyvä kumppani Villellekään.
Aika onnetonta tosiaan jos jotkut miehet tarvitsevat heikomman itsetunnon omaavan puolison pönkittämään egoaan. Ei sellaisesta kovin tasapainoista ja rakastavaa suhdetta voi syntyä...
Tota itsetuntoa nyt ei mitenkään voi yleistää sukupuolisidonnaiseksi. Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen haluaa rinnalleen toisen samanlaisen, ja heikolla itsetunnolla varustettu samanlaisen. Näin yleensä, mut ei aina tosiaan niinkään.
Vaavu:
Sitähän kuitenkin sanotaan että pystyäkseen rakastamaan toista täytyy pystyä rakastamaan itseään,
ja tämä on harvinaisen totta.
Sana. Näin se menee. Ja jos ei rakasta muita kuin itseään (tai uraansa/koulutustaan/luxusasuntoaan/designhuonekalujaan) niin yksin jää.
Naisilla saattaa olla keskimäärin parempi itsetunto ulkonäkönsä suhteen, mut eiköhän sekin juonna juurensa lapsuuteen, jolloin tyttöjä sanotaan huomattavasti poikia useammin söpöiksi/näteiksi/kauniiksi kuin poikia.
hmm.. kertausharkoissa miehillä piti olla känny kokoajan päällä, ettei käy nolot.. eli siis, etei käy silleen, että muija sattuu soittaan ja ilmeisesti suhde loppuu jos ei vastaa kun muija luulee, että mies ei tykkää tai jotain.
Myöskin se hirvee profiilin pito siitä, että on muija ja myös joidenkin miesten alentaminen naisasioista. Vaikka itse ei olla edes komeita tai muutenkaan kelpaavia. Ollaan niin olevinaan ja muuta selaista. Ärsyttävää! (got the point?)
hmm.. jotkut ei tajuu mitä ajan takaa..??
--
Naiset eivät todella voi sietää miestä, jolla on huono itsetunto, ellei kyseessä ole se surullisen kuuluisa renttu ...
Mä en ole koskaan tajunnut, mikä ns. rentuissa viehättää?!? Miten kukaan nainen voi kestää sellaista miestä joka tulee käymään silloin kuin sattuu, jonka kanssa ei voi sopia mitään ja johon ei noin yleisesti voi luottaa? Jos siltä saa kukan tms. silloin tällöin niin ei se korvaa sitä hammastenkiristystä mitä esim. ilmoittelemattomuudesta aiheutuu...
Nim. luottamus+rehellisyys eivät tarkoita impulsiivisuuttomuutta
Mä en ole kyllä samaa mieltä. Hyvän ja tasapainoisen suhteen muodostamiseksi molemmilla osapuolilla pitää olla riittävän hyvä itsetunto - itsetuntojen keskinäisellä järjestyksellä ei ole väliä. Sitähän kuitenkin sanotaan että pystyäkseen rakastamaan toista täytyy pystyä rakastamaan itseään, ja tämä on harvinaisen totta. Niinä kausina kun mä eniten inhoan itseäni mun on hyvin vaikea olla hyvä kumppani Villellekään.
Aika onnetonta tosiaan jos jotkut miehet tarvitsevat heikomman itsetunnon omaavan puolison pönkittämään egoaan. Ei sellaisesta kovin tasapainoista ja rakastavaa suhdetta voi syntyä...
Piste.
Ja toisaalta ihmisillä on sitten maailman kummallisimpia suhteita (joista suurin osa johtuu siitä että väärät ihmiset päätyvät epätoivon vuoksi yhteen eivätkä pysty eroamaan koska ovat niin heikkoja)...en siis tuomitse mutta totean vain että ehdottomasti parhaalta tuntuu olla suhteessa jossa on "terve tunne-elämä" , kumpikaan ei pyri pätemään toisen kustannuksella tai "viemään" valtaa...
Mitä tosta naisten/miesten perässä juoksemiseen tulee, niin musta kultainen keskitie on paras. Ei siis kannata olla liian epätoivoinen eikä sitten liian viileäkään. Eli siis jos on hyvä itsetunto niin on oma ihana itsensä. Jos se ei jollekin käy, ei se varmaan olisi ollut sopivakaan.
Mä en tiedä voiko siitä että sopivien ihmisten tulis olla yhdessä puhua liikaa. Tai siis IMO silloin syntyy paras suhde.
--
Aikaisemmin mainitsemani "ranteet_auki_ja_suihkuun" fiilis iski just eikä melkein nyt. V**** että v***aa. Luulin/Odotin taas liikoja, mut yllättäen tipahdin odotettua korkeammalta. Sanotaan että, aina ei voi voittaa.
Mutta minkä helvetin takia mun kohdalla KOSKAAN ei voi voittaa. *ottaa lisää börstaa* ease the pain, ainakin tää jeesaa, helps me forget.
Oon, taas pitkästä aikaa, korviani myöten ihastunut. Pakit tuli, niinkuin varmaan jo tässä vaiheessa on kaikille selvinnyt.
Life goes on, meressä on paljon kaloja and all that shit.... EI ENÄÄ. Mä en yksinkertaisesti jaksa kerta toisensa jälkeen sanoa itselleni tota.
Joo, ainahan se tuntuu vittumoiselta, mutta this time it was different. And still is. Olen oikeesti vuoden päivät pelkästään odottanut että edes näkisin vilaukselta kyseisen henkilön. Onneksi toiveeni toteutui 07.12.2002.
En osaa sanoa, miten tästä eteenpäin, mä en todellakaan tiedä. Jatkan mun toiveajattelua. I will not give up, until she tells me to.
--
impulsiivisuuttomuutta
Tää lähti käyttöön ;)
Meikäläinen on niin kiivasluonteinen että en osaa olla soittelematta ja viesteilemättä heti seuraavana päivänä... Jos jäppinen ahistuu niin se ei ole tarpeeksi kiinostunut ja siirryin yleensä seuraavaan aikoinaan. Nytten voi jo lähettää omalle murulle viestejä päivittäin. On se niin kivaa rakastua uudelleen ja uudelleen samaan ihmiseen ei tartte mennä pää sekaisin eri miehiin tutustuessa kun voi mennä jo yhdestä. OOTTE TE MIEHETKIN KYLLÄ OUTOJA TAPAUKSIA! Elkää meitä naisia syytelkö. :D
--Mä en ole koskaan tajunnut, mikä ns. rentuissa viehättää?!? Miten kukaan nainen voi kestää sellaista miestä joka tulee käymään silloin kuin sattuu, jonka kanssa ei voi sopia mitään ja johon ei noin yleisesti voi luottaa? Jos siltä saa kukan tms. silloin tällöin niin ei se korvaa sitä hammastenkiristystä mitä esim. ilmoittelemattomuudesta aiheutuu...
Nim. luottamus+rehellisyys eivät tarkoita impulsiivisuuttomuutta--
tunteet ei aina seuraa järkeä. ikävä kyllä:rolleyes: mut totta on imo myös, ettei kukaan itseään kunnioittava kovin kauaa katsele tollasta.
mulla toi miesten perässä juoksentelu on aika kausittaista. en sitä kuitenkaan kovin vakavissani ikinä harrasta. jos oon oikeasti kiinnostunut jostain tyypistä, mulle tulee automaattisesti "ole passiivinen, kyllä se ottaa yhteyttä jos on kiinnostunut" vaihde päälle.
Itse on nykyään niin "pelokas" tyttöjen suhteen, että ei pysty niitä mitenkään lähestymään "ilman apua" kauniimmalta sukupuolelta.
Viimeisin seurustelu tuhosi täysin itseluottamuksen, enkä oikein edes tiedä miksi. Nimittäin tyttö ei jättänyt minua vaan siinä taisi tapahtua toisinpäin, mutta suhde muuten oli kyllä aika traumaattinen.
Korvia myöten rakastunut ja se viedään pois meistä riippumattomista syistä ja nyt en "uskalla" ihastua tai rakastua uudestaan...
mun isoisä oli maailman hienoin mies, enkä oo nähnyt kenenkään osoittavan samanlaista arvostusta ja kunnioitusta naisia kohtaan.
jos se vielä eläis ni pokaisin samantien itelleni :)
--
Jos siltä saa kukan tms. silloin tällöin niin ei se korvaa sitä hammastenkiristystä mitä esim. ilmoittelemattomuudesta aiheutuu...
--
Mä oon tuota miettinyt jos jonkin kerran, että mikä IHMEEN
"ilmoittamisvelvollisuus" miehellä on aina tekemisistään? Naisen pitää kokoajan tietää missä mies menee ja mitä tekee. Päinvastoin asiahan ei toimi, koska naisellahan tätä velvollisuutta ei ole.
// L
--
Mä oon tuota miettinyt jos jonkin kerran, että mikä IHMEEN
"ilmoittamisvelvollisuus" miehellä on aina tekemisistään? Naisen pitää kokoajan tietää missä mies menee ja mitä tekee. Päinvastoin asiahan ei toimi, koska naisellahan tätä velvollisuutta ei ole.
// L
Ei ei ei en mä tarkoittanut mitään velvollisuutta, vaan sitä että jos on sovittu jotain niin siitä pidetään kiinni, ja jos aikataulut muuttuu niin sitten pitää kertoa heti...
Toisaalta sitten mitä tohon omista menoista kertomiseen tulee, niin kyllä mä ainakin tykkään tietään mitä mun kulta on tehnyt, samoin kuin sekin mitä mä olen tehnyt.
--
--
Ei ei ei en mä tarkoittanut mitään velvollisuutta, vaan sitä että jos on sovittu jotain niin siitä pidetään kiinni, ja jos aikataulut muuttuu niin sitten pitää kertoa heti...
Toisaalta sitten mitä tohon omista menoista kertomiseen tulee, niin kyllä mä ainakin tykkään tietään mitä mun kulta on tehnyt, samoin kuin sekin mitä mä olen tehnyt.
--
Tottakai. Siis sovituista asioista pidetään kiinni, mutta (kaikista) asioista pitää pystyä keskustelemaan.